Sampsa Kataja /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvät ystävät! Kyseessä on erittäin suuri verouudistus, yhteisövero-, osinkoverouudistus liitännäisineen. Valiokunta puoltaa tämän esityksen hyväksymistä, muutettuna tosin. Suurimmat muutokset koskevat osuuskuntien voitonjaon verokohtelua.

Valiokunta katsoo, että tämä esitys muodostaa poliittisesti, veropoliittisesti, linjakkaan kokonaisuuden, jota hallitsee yhteisöverokannan alennus 20 prosenttiin 4,5 prosentilla. Se alentaa vuosittaisia verotuloja staattisen laskennan mukaan noin 870 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteisöveron alennuksen rinnalle tehdyt ehdotukset veropohjan tiivistämiseksi ovat nekin tämän johdonmukaisuuden kannalta perusteltuja. Ehdotusten taustalla olevat motiivit ovat myös kansantaloudellisesta näkökulmasta perusteltuja ja merkittäviä. Yhteisöverokannan alennus on vastaus kansainväliseen verokilpailuun. Verotuksen painopisteen siirto yrityksen verotuksesta omistajan verotukseen keventää aktiivisen pääoman verotusta ja tukee yritysten toimintaedellytyksiä. Vastaavasti passiivista pääomaa koskevat kiristävät toimet sekä ehdotukset veropohjan tiivistämiseksi ja kansainvälisen veropaon estämiseksi vahvistavat ja suojelevat Suomen veropohjaa.

Valiokunta korostaa kuitenkin, ja sanon sen tässä heti alussa, tulevaisuudessa verojärjestelmän muutosten oikea-aikaisuutta ja katsoo, että tällaiset verojärjestelmän rakenteelliset muutokset ja niitä koskevat päätökset tulee tehdä ajoissa ja muutosten voimaantuloon tulee varata yritysten sopeutumisen kannalta riittävä aika. Nyt näin ei kaikilta osin tapahtunut. Osuuskuntien osalta tämä realisoitui kaikkein koviten.

Valiokunta pitää ennakoitavuuden kannalta ja kansainvälisen veropaon estämiseksi kyllä sinänsä perusteltuna, että esityksessä puututaan myös osuuskuntien jakaman ylijäämän vähennyskelpoisuuteen, mutta ehdotukset ovat tulleet julkisiksi vasta kuluneen lokakuun aikana, eivätkä kaikki perinteisesti toimivat osuuskunnat ole voineet niihin mitenkään varautua. Esitys vaikuttaa muun muassa osuuskunnan rakenteeseen sekä osuuskunnan ja sen jäsenten väliseen hinnoitteluun. Ehdotetut veromuutokset ovat näiltä osin merkittäviä, ja ne vaikuttavat ainakin suurten päivittäistavarakaupan alan osuuskuntien välisiin kilpailuasetelmiin. Sanalla sanottuna pienin muutoksin isot toimijat olisivat saaneet merkittävän kilpailuedun muihin toimijoihin nähden.

Asiantuntijakuulemisessa on käynyt lisäksi ilmi, että ensi vuotta koskevat sitovat hinnoittelusopimukset on vahvistettu jo alkusyksyllä. Muutosehdotukset ovat tulleet julki myös siihen nähden liian myöhään.

Valiokunta ehdottaa tällä perusteella, että osuuskunnan ylijäämän vähennyskelpoisuutta koskeva lakimuutos hylätään ja asia saatetaan jatkovalmisteluun. Olennaista on, että toimijoita kuullaan valmistelun aikana avoimesti ja että esiin nousseiden kilpailu- ynnä muiden näkökohtien vaikutus lopulliseen esitykseen arvioidaan kattavasti. Tämän sääntelyn tavoitteena tulee pitää kuitenkin sellaisia rajauksia, jotka tehokkaasti estävät kansainvälisen verosuunnittelun ja veropaon.

Tähän hallituksen esitykseen ei sisälly osuuskuntien jäsenten verokysymyksiä, mutta valiokunta pitää tavoiteltavana sitä, että osuuskuntien ja jäsenten verotusperusteet voitaisiin koota yhteen esitykseen, joka annettaisiin eduskunnalle kevään 2014 aikana. Tästä valiokunta esittää lausumaa.

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen merkittävin osa on siis niin kansantaloudellisesti kuin veropoliittisenakin ratkaisuna yhteisöveron alennus. Tässä siirretään verotuksen painopistettä yhteisön verotuksesta jaetun voiton verotukseen ja lisätään taloudellista aktiviteettia hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tämän voidaan perustellusti odottaa parantavan yritysten työllistämis-, kasvu- ja investointimahdollisuuksia. Olennaista on esityksen antama viesti siitä, että Suomi haluaa olla haluttu sijoittautumis- ja investointikohde Euroopassa. Sillä on tarjota vakaat olosuhteet, toimiva infrastruktuuri ja osaavaa työvoimaa. Näille perustuva toimintaympäristö yhdessä matalan yhteisöverokannan kanssa vaikuttaa myönteisesti yritysten toiminta- ja työllistymismahdollisuuksiin. Nämä esityksen laajat suotuisat vaikutukset voivat olla myös suoria työllistämisvaikutuksia paljon laajempia.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on mukana pääomatulon verotuksen progressiivisuusrajan laskeminen 50 000:sta 40 000 euroon, ja sitä valiokunta kannattaa. Merkittävä uudistus on myös osinkoverotuksen muutos, jossa on oikeastaan moninaisia ja hieman eri suuntaan vaikuttavia yksityiskohtia. Listattujen yhtiöiden osalta kansalaisjoukko, jota tämä esitys koskee, on hyvin laaja. Osingon veroaste kasvaa nykyisestä 21—22,4 prosentista 25,5—27,2 prosenttiin. Huomattavaa on kuitenkin, että yhteisöverokannan alennus lisää merkittävästi yhtiöiden osingonmaksukykyä. Kun otetaan huomioon sekä yhtiön että osakkaan maksamat verot, osingon kokonaisveroaste säilyy käytännössä nykytasolla 40,4—41,8 prosentissa. Osakesäästäjän näkökulmasta tällä on käytännössä kaikkein olennaisin merkitys.

Muiden kuin listattujen osinkojen osalta on todettava, että esitys säilyttää listaamattomien yhtiöiden jakamiin osinkoihin sovellettavan nettovarallisuuden tuottoon perustuvan veromallin ja jaon ansio- ja pääomatulon osinkoihin. Siihen sisältyy kuitenkin periaatteellinen muutos siitä, että jatkossa listaamattomien yritysten jakamien osinkojen täysi verovapaus osakkaalla poistuu.

Tämä malli sisältää edelleen yrittäjäkannustimeksi kutsuttavan huojennuksen, jossa nettovarallisuuden perusteella lasketaan, että vuotuisen tuoton rajoissa jaettuihin osinkoihin kohdistuu 25 prosentin veroaste 150 000 euroon asti. Jos jaettava osinko ylittää vuotuisen tuoton, ylittävästä osuudesta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa.

Arvoisa puhemies! Nämä lainmuutokset tässä osinkoverouudistuksessa ja yhteisöverossakin tulevat voimaan ensi vuoden alusta, ja niitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2014 toimitettavassa verotuksessa. Jaettavaksi tulee siis osinkoja, joita jakavien yhtiöiden tulos on verotettu 24,5 prosentin verokannan mukaan mutta joihin kohdistuu kassaperiaatteen vuoksi uusi, kiristynyt osinkotuloverotus. Tätä on arvosteltu valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ja ehdotettu lievennettäväksi siirtymäsäännöksellä. Tätä olemme arvioineet perusteellisesti.

Muutos merkitsisi vuonna 2014 noin 230 miljoonan euron verotuottojen vähennystä verrattuna hallituksen esitykseen. Tämä jo yksin on niin painava peruste, ettei tällainen siirtymäsäännös ole käytännössä mahdollinen. Kysymys on tässäkin kokonaisuudesta ja sen osista. Arvioinnissa on otettava lisäksi huomioon, ettei muutos ole yksinomaan edullinen kaikille osingonsaajille vaan että se myös kiristäisi joidenkin verotusta. Toisaalta ei ole myöskään perusteltua luoda mallia, jossa otettaisiin huomioon valikoidusti vain uudistuksen myönteiset seuraamukset. Myös järjestelmän selkeys edellyttää tiettyä kaavamaisuutta. Muutostilanteelle on ylipäätään tyypillistä, että vaikutukset ovat erisuuntaisia. Olennaista on kokonaisuus, ja tässä sillä kokonaisuudella luodaan pysyvästi noin 600 miljoonan euron vuotuinen stimulaatio aktiivisen yritystoiminnan hyväksi. Yhden vuoden tilapäinen osinkoveropiikki tulee valiokunnan mielestä suhteuttaa myös tähän näkökohtaan.

Arvoisa puhemies! Tämä nykyinen ja myös jatkossa sovellettava osinkoverojärjestelmä on, voidaan sanoa, varsin monimutkainen ja siksi raskas tai vaikeasti hallinnoitava. Valiokunta pitää tässä yhteydessä perusteltuna sitä, ettei perusrakenteita muuteta, siksi että yhteisöveron alennuksen vaikutus on niin suuri, että osinkoverojärjestelmään liittyvä vakaus ja ennustettavuus on hyvä säilyttää. Mutta näistä monimutkaisuuksista ja jännitteistä johtuen valiokunnan mielestä on tarve hioa järjestelmää edelleen. Tämä voi luontevasti tapahtua siinä yhteydessä, kun verotuksen rakennetta muokataan myös muutoin esimerkiksi tulolähteitä koskevan tarkastelun yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Tähän esitykseen sisältyy myös keskustelua herättänyt vapaan oman pääoman erien verokohtelu. Jatkossa voitonjakoa ja jakoa muista vapaan oman pääoman rahastoista on tarkoitus verottaa osinkona. Jakoa voitaisiin pitää vain erityisellä perusteella pääoman palautuksena ja siten verotuksellisesti luovutuksena. Se edellyttää kuitenkin, että palautus tapahtuu alkuperäiselle sijoittajalle ja viimeistään kymmenen vuoden sisällä pääomasijoituksen tekemisestä. Valiokunta pitää tätä ymmärrettävänä kompromissina tässä tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Elinkeinoverotuksen systematiikan kannalta on ongelmallista, joskin verotuotoiltaan ehkä edellisiä vähämerkityksisempää, muutosehdotus koskien edustuskuluja, joita tässä esitetään poistettavaksi vähennyskelpoisuuden piiristä. Tämä on vastoin verotuksen yleistä periaatetta, jonka mukaan tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ovat vähennyskelpoisia. Esityksessä on arvioitu, että muutos lisää vuotuista verotuottoa noin 38 miljoonaa euroa, ja myös tätä on arvosteltu valiokunnan asiantuntijakuulemisessa. Näkemys on, että tuotto jää olennaisesti odotettua pienemmäksi yritysten käyttäytymismuutosten vuoksi.

Tämä muutos vaikuttaa kaikkiaan eniten edustustarkoitukseen tarjottavien palveluiden tuottajien asemaan, muun muassa Lapin matkailuun ja moniin kesän festivaalitapahtumiin, muun muassa Pori Jazziin. Valiokunta pitää tätä vaikeasti korjattavana haittana, vaikka yhteisöveron alennuksen odotetaan tukevan yritysten edustautumismahdollisuuksia myös jatkossa. Tosiasia tietenkin on, että veroetu jäisi nykyisellään yhteisöveron alennuksen jälkeen joka tapauksessa melko pieneksi, 10 prosenttiin kustannuksista. Toisaalta muutos tekee yhä tärkeämmäksi rajanvedon markkinointi- ja mainostusmenoihin, jotka jäävät edelleen kokonaan vähennyskelpoisiksi.

Valiokunta hyväksyy ehdotuksen edustusmenojen vähennyskelpoisuuden rajoituksista vain siksi, että se on osa tätä käsiteltävää kokonaisuutta ja sen erottaminen siitä tässä vaiheessa olisi ollut poliittisesti hankalaa tai käytännössä se oli mahdotonta. Veropoliittisesti ei ole linjakasta eikä suotavaa, että tuoreen koulutusvähennyksen kaltainen laskennallinen lisävähennys otetaan verojärjestelmän osaksi samalla, kun aitojen elinkeinotoiminnan menojen vähennyskelpoisuus poistetaan kokonaan. Myös tiiviille veropohjalle rakentuva verojärjestelmä edellyttää, että poikkeuksia suuntaan tai toiseen on mahdollisimman vähän.

Arvoisa puhemies! Näillä huomioilla valiokunta puoltaa siis esitystä muutettuna. Tähän sisältyy kaksi vastalausetta, ja valiokunnan lausumaehdotus kuuluu:

"Eduskunta edellyttää, että valtiovarainministeriö valmistelee osuuskuntien verotusta koskevan sääntelykokonaisuuden niin, että sitä koskeva esitys voidaan antaa eduskunnalle kevään 2014 aikana ja lainmuutokset saattaa voimaan vuoden 2015 alusta.

Valmistelussa tulee huolehtia siitä, että alan toimijoita kuullaan avoimesti ja esitettyjen näkökohtien vaikutus veromalliin arvioidaan huolellisesti. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon kansainväliseen veropakoon liittyvien näkökohtien lisäksi myös sääntelyn neutraalisuus eri toimijoiden kesken."

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin esitän, että jatkossa käsittelyn pohjaksi otetaan keskustan vastalause 2. Ja sen jälkeen esitän pahoittelut, että koko vuoden suurin veropaketti käsitellään yöllä kello 01, veropaketti, jota on odotettu paljon ja josta on ollut paljon keskustelua. Tämä aika ei ole todellakaan sen arvoinen, mitä paketti olisi ansainnut.

Keskusta on tosiaan tehnyt oman vastalauseensa tähän verojaoston puheenjohtajan esittelemään hallituksen esitykseen. Käyn siitä ihan muutamia pääkohtia läpi.

Ensinnäkin tämä yhteisöveron alentaminen, joka on tietysti tämä merkittävin ja isoin tässä. Me olisimme lähteneet jaksottamisesta tämän osalta. Signaali olisi ollut täsmälleen sama eli se, että yhteisövero tulee alentumaan, mutta me olisimme saaneet satoja miljoonia enemmän rahaa muihin tarpeisiin, niitä tänä päivänä tarvittaisiin ihan suomalaisen yhteiskunnan ylläpitämiseen. Yhteisöveron alentaminen ei ole ratkaisu kaikkiin niihin ongelmiin, joita meillä tällä hetkellä on, ja itse asiassa sen työllistävä vaikutushan on yllättävänkin vähäinen, se on noin 5 000—7 000 työpaikkaa.

Ongelmallista tietysti tässä hallituksen esityksessä on myös se, että tämähän kasvattaa tuloeroja. Täällä on valtiovarainministeri todistanut sitä, kuinka tämä supistaa tuloeroja. Hän on oikeassa siinä kohti, jos puhutaan pelkästä osinkoverotuksesta, mutta jos otetaan koko yritysveropaketti eli tämä yhteisöveron alentaminen matkaan, niin silloin tällä on selkeästi tuloeroja kasvattava vaikutus.

Keskusta esittää osinkoverouudistuksesta myös oman mallinsa. Tässä hallituksen mallissahan uudistuksen häviäjiä ovat nimenomaan pieniä osinkoja saavat yrittäjät, ammatinharjoittajat, piensijoittajat ja selviä voittajia ovat taas sitten suuria osinkoja nostavat, suuren osakaskohtaisen nettovarallisuuden omistavat osakkeenomistajat. Keskustan mallissa tämä jako on huomattavasti oikeudenmukaisempi, ja sen lisäksi me esitämme listattujen yritysten osingoista 1 000 euron verovapaata osuutta. Tällä mallilla me olisimme huomattavasti oikeudenmukaisemmassa osinkoverotuksessa. Nyt tullaan todellakin näkemään sitä, että isot tulevat pärjäämään ensi vuonna entistäkin paremmin ja pienten yritysten, pieniä osinkoja jakavien, verotus tulee merkittävästi kiristymään.

Se, mikä on ollut pitkään keskustelussa, on tämän yhteisöveron sivuun jäänyt eli ne henkilöyhtiöt, liikkeen- ja ammatinharjoittajat, joita tämä yhteisöveroalennus ei koske. Siihen keskusta esittää 5 prosentin yrittäjätulovähennystä, jolloinka 95 prosenttia yrityksen tulosta olisi verotettava osuus. Sillä olisi selkeä 2 prosentin vaikutus, ja sillä tavalla nämä henkilöyhtiöt saataisiin suunnilleen samaan tilanteeseen kuin missä nyt ovat ne yhtiöt, jotka nauttivat sitten tästä yhteisöveron alennuksesta.

Me esitämme myös muutoksia hallituksen esitykseen vapaasta poisto-oikeudesta. Hallituksen tempoilevaa verolinjaa jälleen edustaa se, että hallitus on tekemässä muutoksia aikaisemmin tekemiinsä päätöksiin, ja me esitämme, että myös vuodelle 2015 tämä vapaa poisto-oikeus olisi voimassa.

Eräs merkittävä asia, jota me esitämme, on konsernilainojen korkojen vähennysoikeuden hyväksikäyttö veroparatiiseihin ja niitten estäminen. Me rajaisimme tämän Euroopan talousalueella sijaitsevien konserniyhtiöitten lainoihin. Me tiedämme hyvin sen, että iso ongelma on tällä hetkellä se, että konsernien tuloksia juoksutetaan veroparatiiseihin, ja meidän mielestämme tätä tulisi suitsia huomattavasti aktiivisemmin.

Verojaoston puheenjohtaja Kataja valitteli, ihan oikein, sitä, kuinka heikkoon asemaan Porin jatsit ajetaan tällä hallituksen esityksellä. Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen on vaikea kysymys monille suomalaisille merkittäville kesätapahtumille ja matkailulle. Se on selkeä työllisyyteen vaikuttava tekijä, ja sen vuoksi me olisimme valmiit säilyttämään tämän edustuskulujen vähennysoikeuden, mutta rajaisimme sieltä pois alkoholituotteet, jolloinka saataisiin pidettyä matkailu ja suomalaiset kesätapahtumat elävinä ja luotua suomalaista työllisyyttä.

Herra puhemies! Kuten aloitin puheeni, keskusta esittää käsittelyn pohjaksi vastalausetta 2.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Lintilän äskeisessä puheenvuorossaan tekemää esitystä keskustan vastalauseen 2 ottamisesta käsittelyn pohjaksi.

Sitten pari sanaa tästä meidän vastalauseestamme.

Tämä yhteisöveron alennus, 4,5 prosenttiyksikköä, on aika massiivinen. Sitä tietysti täytyy pitää oikean suuntaisena. Sillä on tietysti positiivisia vaikutuksia yritystoiminnan sijoittumiseen Suomeen ja myöskin yritystoiminnan ja tuotannon pysymiseen Suomessa, mutta tuon Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tekemän selvityksen mukaan yhteisöveron alentaminen siis parantaa työllisyyttä keskipitkällä aikavälillä 5 á 10 vuoden aikana vain noin 5 000 á 7 000:lla henkilöllä. Tämä merkitsee sitä, että yhtä keskipitkällä ajanjaksolla syntyvää työpaikkaa kohden vuotuiset yhteisöverotulot alenevat 125 000—175 000 eurolla, eli aika kalliita työpaikkoja.

Me olemme kaikki tässä jo keväästä saakka hokeneet, kuinka tärkeä tämä yhteisöverokannan alentaminen on. Tietysti tässä nyt seurataan muita maita. Ruotsi alensi 22:een, me 20:een — nähtäväksi jää. Ilmeisesti koskaan ei pystytä tarkoin mittaamaan tämän talous- ja työllisyysvaikutuksia.

No, sitten esitämme tässä yrittäjätulovähennystä, 5 prosentin yrittäjätulovähennystä. Olemme omaksuneet tämän mallin Suomen Yrittäjiltä. Tilannehan on se, että yksityiset liikkeen- ja ammatinharjoittajat, henkilöyhtiöiden osakkaat ja maa- ja metsätalouden harjoittajat ovat jääneet osattomiksi näistä veronkevennyksistä. Tämä yrittäjätulovähennys tehtäisiin ennen tulon jakamista pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin. Sen vaikutus olisi ehkä tuommoinen 1,5—2 prosenttiyksikköä verona, eli aika vaatimaton esitys.

Tämän verouudistuksen linjan mukaista voisi olla myös se toinen vaihtoehtoinen esitys, jota emme nyt esitä mutta jota sietäisi pohtia, että pääomatulo-osuus noissa yrityksissä verotettaisiin 85-prosenttisesti ja 15 prosenttia olisi verovapaata. Tällöin se ero, mikä nyt on yksityisten liikkeen- ja ammatinharjoittajien, henkilöyhtiöitten osakkaitten ja maa- ja metsätalousharjoittajien verotuksessa suhteessa listaamattoman osakeyhtiön verotukseen, yhteisö- ja osinkoverotus molemmat huomioon ottaen, kaventuisi ehkä järkevällä tavalla. Nämä ensin mainituthan maksavat nyt 10 á 15 prosenttia enemmän veroa kuin nettovarallisuusperusteinen verotus sekä yhteisö- että osinkoverotus huomioon ottaen on noissa listaamattomissa osakeyhtiöissä.

Sitten paheksuttavaa on se, että kun tänne kovalla kiireellä tuotiin viime vuoden joulukuussa tuotannollisten investointien kaksinkertainen poisto-oikeus ja sitten t&k-vähennysoikeuden lanseeraaminen, niin nyt niitä määräaikoja ollaan lyhentämässä yhdellä vuodella. Meidän mielestämme tämmöistä ennakoimatonta määräaikaisten lakien lyhentämistä ei pitäisi tehdä. Noitten tuotannollisten investointien osalta kannatamme vapaata poisto-oikeutta. Se antaisi hyvin menestyville yrityksille mahdollisuutta merkittävään investointien rahoitukseen tulorahoituksella.

Esitykseemme sisältyy myöskin se, että verovelvollisella tulisi olla oikeus luovutustappioiden vähentämiseen samalla tavalla kuin muutkin pääomatulolajin tappiot vähennetään. Näin päästäisiin normaalitapauksessa oikeampaan verotukselliseen lopputulokseen.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti pakko todeta, että olen ymmärtänyt kuitenkin niin, että myös keskusta tukee valtion velkaantumiskehityksen taittamista. Olen ymmärtänyt jopa niin, että keskustankin mielestä tarvitsemme talouskasvua, jotta tämä velkaantumiskehitys saadaan taitetuksi. Siksi on varmaan syytä muistuttaa, että talouskasvun lähteenä on työpaikkojen määrän kasvu ja tuottavuuden kasvu. Tämä yhteisöveroalennus ja koko osinkoverouudistus yhdessä tämän yhteisöverouudistuksen kanssa lisäävät investointeja, lisäävät tuottavuuden kasvua ja sitä kautta talouskasvua ja ovat omiaan aiheuttamaan myös tämän velkaantumiskierteen katkeamisen.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Lintilä totesi, on todella harmillista, että näin iso veropaketti käsitellään yön myöhäisinä tunteina. En lähde perussuomalaisten vastalausetta avaamaan sen enempää vaan esitän, että perussuomalaisten vastalauseen numero 1 mukaiset lakiehdotukset otetaan käsittelyn pohjaksi.

Arto  Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Todellakin on tähän aikaan yöstä veroasioita hieman vaikea ehkä käsitellä, ja todellakin kuulijajoukko voisi olla isompi, koska kumminkin nyt ratkaistaan Suomen tulevaa näkymää.

Tuon yhteisöverouudistuksen vaikutukset: Siinähän puhutaan paljon dynaamisista vaikutuksista ja siitä, koska ne sitten tulevat. Itse olisin nähnyt, että tässä olisi muun muassa pienyrityskenttään tuotu nopeampia ja tehokkaampia vaikutustapoja, joilla olisi saatu enemmänkin työllisyyttä aikaiseksi kuin tällä yhteisöveron alentamisella tällä hetkellä. En sentään sinänsä vastusta — on hyvä, kun me saamme yhteisöverotuksella mahdollisesti uutta työtä aikaiseksi jollain jänteellä — mutta se jää vähän siihen tuulen ja hännän väliin, tuleeko sitä ja millä aikajänteellä.

Todellakin tässä verouudistuksessa ehkä pienyritykset ovat jääneet heikommalle osalle ja myös sitten esimerkiksi maaseutu-, metsätalousyrittäjät, kun pääomaveron alarajaa laskettiin 50 000:sta 40 000:een. Kun on tämmöisten metsäkauppojenkin suunnittelu ja muu, niin veronkorotus tavallaan sitä kautta tuo myös esimerkiksi metsätalousyrittäjille lisää veronkiristystä.

Vielä tavallaan näihin edustuskustannuksiinkin: Minä olen todellakin huolissani näistä maaseudun ja matkailun työpaikoista. PTT:n tilastojen mukaan tässä on katsottu, että noin tuhat matkailutyöpaikkaa tulisi tässä kärsimään, Lapissa noin 300 ja muualla Suomessa noin 700. Todellakin tapahtumien tulevaisuus on siinä vaakalaudalla.

Olisin kyllä tällä veroratkaisulla hakenut tämmöistä yritystoimintaa ja pienyritystoimintaa aktivoivampia ja kannustavampia toimenpiteitä, muun muassa katsonut sitä, kun tällä hetkellä tuhannet yritykset ovat sukupolvenvaihdosvaiheessa, millä tavalla oltaisiin aktivoitu sukupolvenvaihdoksia. Yhtä lailla meidän metsien omaisuus on sirpaloitunut. Millä tavalla tuettaisiin siinä? Eli oltaisiin katsottu esimerkiksi tuohon Ruotsin suuntaan, että Ruotsin-mallin mukainen lahja- ja perintöverouudistus olisi ollut meillä. Toki se maksaa, mutta tässä tilanteessa olisi kyllä kaikki tämmöinen laiskan pääoman liikkeelle laitto erittäin hyvä asia.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sikäli kun viitattiin pieniin yrityksiin, niin jos tarkoitettiin osakeyhtiöitä, niin tämä yhteisöveroalennus tietenkin koskee myös kaikkein pienimpiä osakeyhtiöitä ja tämä merkittävin uudistus koskee tältä osin kaikkia yhtiöitä. Jos taas tarkoitettiin henkilöyhtiöitä, niin on syytä muistaa, että henkilöyhtiöiden verotus tällä hetkellä on pääsääntöisesti kevyempää kuin osakeyhtiöiden verotus. Hallitus on keventämällä ansiotuloverotusta merkittävästi keventänyt kaikkien pienimpien yritysten, henkilöyhtiöiden, verotusta. Nyt olemme muun muassa ensi vuodelle lisäämässä perustulovähennystä ja kunnallisverotuksen työtulovähennystä, jotka omalta osaltaan merkittävästi helpottavat kaikkein pienimpien ja pienituloisimpien yrittäjien asemaa.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Aivan ensiksi kannatan edustaja Jurvan tekemää esitystä vastalauseen 1 ottamiseksi käsittelyn pohjaksi. Perusteluina voisi todeta, että tämä vastalause on yksinkertaisesti parempi kuin hallituksen vaihtoehto, mutta aukaisen hieman enemmän.

Ensinnäkin tämä osinkovero-osio, mikä hallituksella on, on nyt jo kolmas malli, ja tässä on edelleen porsaanreikiä, ja se suosii suurituloisia. Meillä on oma vaihtoehto, mikä on huomattavasti järkevämmin rakennettu, ja se todennäköisesti alentaisi lähes kaikkien yrittäjien verotusta, elikkä se on huomattavasti tasapainoisempi.

Sitten jos otetaan tämä yhteisövero, niin me emme voi ymmärtää sitä, minkä takia hallitus lähtee kilpailemaan veroalella muita maita kohtaan. Se on järkevää, että se lasketaan samalle tasolle, mutta tämmöinen kilpailu on loputon reitti. Mitäs sitten tehdään, kun naapurimaat alentavat verojaan? Eli ei ole hirveän pitkälle mietitty.

Edustuskuluista ollaan puhuttu. Kovasti on jazzkansaa täällä, kiitos siitä. Pori Jazz on yksi niistä toimijoista, jotka kärsivät tästä. Mutta tässä ovat monet muutkin, matkailuyrittäjät, taiteilijat, monet muut, monet monet toimijat, ketkä tulevat tästä kärsimään. Ja kun ottaa huomioon sen, että tällä on hyvin pieni vaikutus valtion talouteen ja kuitenkin tämä tulee vähentämään noin tuhat työpaikkaa, niin ei kovin järkevältä kuulosta.

Vielä viimeiseksi suursäätiöt. Se on aina ollut tämmöinen, mistä meitä yritetään lyödä, mutta kun kyse on nimenomaan suursäätiöistä ja varakkaista yhdistyksistä, niin näissä liikkuvat miljardit. Se on miljardiluokan kuvioita, mitä me tarkoitamme, ei siis mitään Linnanmäkeä eikä mitään muuta hyvää yleishyödyllistä, vaan nimenomaan semmoisia, mitkä tekevät oikeastaan väärin perustein tiliä itselleen.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Yritän olla lyhyt, koska ilta on pitkällä. Ihan muutama yleinen huomio.

Viime keväänä tehtiin linjaus tästä isosta veropaketista, ja sen jälkeen sitä on jalostettu näiltä muutamilta yksityiskohdilta, jotka silloin ilmenivät ongelmallisiksi. On tarkoitus saada lisäinvestointeja ja myöskin sitä myöten työpaikkoja ja parantaa näin Suomen kilpailukykyä. Tämä on se koko verouudistuksen suuri clou ja ajatus.

Tässä on siis kaksi isoa osaa, joista toinen on nämä osinkoverotuksen muutokset niin, että lähestulkoon kaikki osingot tulevat tällä uudistuksella verotuksen alaiseksi, ja sitten toinen, että yhteisöveroa alennetaan 4,5 prosenttia. On totta, ja minäkin kyllä haluan seurata hyvin tarkkaan, mitenkä paljon sitten näitä investointeja ja työpaikkoja tämän yhteisöveron alennuksen jälkeen tulee.

Surkuttelussa siitä, että nyt osinkojen osalta verotus tiukkenee, ehkä tulee muistaa tai huomioida, että onhan niillä yrityksillä nyt sitten huomattavasti parempi mahdollisuus jakaa niitä osinkoja, kun yhteisövero alenee. Tähän liittyen ei nähty myöskään perusteltuna sitten tätä siirtymäsäännöstä luoda, koska aina kun tulee muutoksia, niin väliaikaisesti voi olla, että jollekin ryhmälle ne ovat negatiivisia, jollekin positiivisia, eli tässä ei ollut siihen perustetta.

Iloinen olen siitä, että pääomatuloverotukseen, johon on tehty jo tällä hallituskaudella muitakin muutoksia, muun muassa kaksi luokkaa, tulee yhä edelleen tiukennuksia niin, että nyt 50 000 euron raja siirretään 40 000 euroon tässä 32 prosentin kohdalla.

Tiedotteissa luki, että osuuskuntien verotusuudistus tai veroesitys hylättiin. Minä olisin kirjoittanut, että se siirrettiin. Tietenkin faktisesti se tällä hetkellä hylättiin ja päätettiin käsitellä suurempana kokonaisuutena ja vielä paremmin valmisteltuna kevään aikana, mutta tarkoitus ja koko valiokunnan yhteinen tahto on, että se tulee, sillä uusi osuuskuntalaki on voimassa 2014 alusta, ja siihen ovat perusteet hyvin vahvat, että myöskin sen mukainen uudelleenarviointi verotuksen osalta tehdään.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Katajalle toteaisin, jos se on hänelle epäselvää, että keskusta on kyllä yrittäjäpuolue mitä suurimmassa määrin. Mutta tietysti haluamme, että koko yrittäjäkenttää kohdellaan tasapuolisesti.

Verotus on tietysti yksi tekijä, joka vaikuttaa yrittäjyyttä innostavasti, mutta sitten tietysti kaikkein ratkaisevimpia ovat yritysten kilpailukyky, tutkimuksen ja tuotekehityksen mahdollistamat innovaatiot ja yritysten markkinointi. Ne ovat oikeastaan paljon tärkeämpiä. Kyllähän tämä yhteisöveron alentaminen jollain epämääräisellä tavalla tietysti vaikuttaa yritysten ja tuotannon sijoittumiseen Suomeen ja yritysten ja tuotannon pysymiseen Suomessa, koska se mahdollistaa suuremman voitonjaon. Onneksi yritykset yleensä jakavat vain hiukan yli puolet voitostaan ja loppu käytetään yritysten kehittämiseen.

No, tässähän on tämä ilmeisesti valtiovarainministeri Urpilaiselta tullut, hänelle hyvin rakas hokema, mutta edustaja Paaterokin toteaa, että täysin verovapaita osinkoja ei enää ole. Mutta tähän samaan hengenvetoon kyllä täytyy sanoa, että jos on vähintään miljoonan euron nettovarallisuus listaamattoman osakeyhtiön osakkaalla, niin hänellä on nyt mahdollisuus saada paljon aikaisempaa suurempi verovapaa osinko. Vaikkei hän täysin verovapaata osinkoa saakaan, niin hän saa paljon suuremman verovapaan osingon kuin aikaisemmin. Ja suurimmillaan se on silloin, kun osakaskohtainen nettovarallisuus listaamattomassa osakeyhtiössä on 1 875 000 euroa tämän uuden varojen arvostamislain mukaan. Kyllä he ovat kiitollisia sosialidemokraateille, jotka tästä pääsevät osalliseksi.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Yhteisöveron alennuksella on varmasti myönteisiä vaikutuksia, dynaamisia vaikutuksia, ja sillä yritykset mitä suurimmalla todennäköisyydellä myöskin sitoutuvat Suomeen ja kehittävät toimintaansa. Se on varmasti ihan näin.

Mutta sitten se, mitä hallitus nyt jälleen kerran tekee elikkä useaan kertaan lyhyen ajan sisään muuttaa veroperusteitaan ja sen lisäksi kohtelee erittäin epäoikeudenmukaisesti eri yhtiömuodoista, toimintamuodoista riippuen yrityksiä. Henkilöyhtiöiden, ky:iden, ay:iden, toiminimien, maataloudenharjoittajien osalta verotus todellisuudessa kiristyy, ja sitä ei tietenkään keskusta voi hyväksyä. Siksi sinne on tehty tuo ehdotus vähennyksestä, mikä tehtäisiin, jolloin myös ne dynaamiset vaikutukset, mitä nyt haetaan yhteisöveron alennuksella, saataisiin myöskin henkilöyhtiöissä esille. Siksi on oleellista, että tasapainoisesti ja tasapuolisella tavalla eri yritysmuotoja kohdellaan.

Myös tuo osuuskuntien veroratkaisu on oleellisen tärkeää, että siinä nähdään nyt sitten tämä suomalainen toimintamalli, jota osuuskunnat ovat edustaneet, nimenomaan tuotannolliset osuuskunnat ovat edustaneet vuosikymmenten ajan. Sitä ei saa asettaa huonompaan asemaan kuin muut yritysmuodot. Siksi oli kyllä suurta viisautta valiokunnalta, että sitä esitystä ei nyt tehty vaan, käytetään nyt sitä sanaa, se siirrettiin, mutta sen uudelleenvalmistelussa pitää olla kyllä selkeästi tarkempi, ettei käy niin kuin se alkuperäinen esitys oli. Sitä ei missään tapauksessa voi hyväksyä.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy hieman korjata edustaja Lepän näkemystä. Ensinnäkin osuuskuntien verokohtelu tänä päivänä on useissa tapauksissa edullisempaa kuin osakeyhtiöiden verokohtelu. Näen itse niin, ja hallituksen tarkoitus on kyllä tuoda sen kaltainen esityskin, että verokohtelu osuuskunnissa ja osakeyhtiöissä lähentyisi toisiaan. Mutta kyllä tämä tarkoittaa silloin myös osuuskuntien verotuksen kiristymistä lähemmäs sitä osakeyhtiöiden verotusta.

Edustaja Leppä oli ymmärtänyt väärin. Nyt henkilöyhtiöiden verotus ei kiristy. Henkilöyhtiöiden verotukseen ei tule muutoksia, mutta ansiotuloverotuksen kevennykset sen sijaan, jotka eri laissa hyväksytään, niiden osalta verotus toki lievenee. Mutta suhteessa siihen, että muilla yrityksillä verotus kovasti kevenee, henkilöyhtiöiden edustajat olisivat toki halunneet, että heillä olisi tehty vastaava kevennys aiemman kohtalaisen verotuksen vielä parantamiseksi.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiristys tulee sitä kautta, että pääomaveron progressiota kiristetään siitä 50 000:sta ja lasketaan 40 000:een. Se on kiristys, ja nimenomaan se on henkilöyhtiöille tapahtuva kiristys.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Se kaksi minuuttia ei äsken riittänyt, niin jatkan vielä hetken.

Alempi yhteisöverokanta tarkoittaa myös sitä, että pitää näistä vähennyksistä, joita on varsin runsaasti ja monenlaisia, pystyä myöskin sitten tekemään vähennyksiä. Tästä syystä nämä kaksi väliaikaista vähennystä, jotka todellakin pikaisesti, niin kuin täällä todettiin, viime joulun alla tänne tuotiin, lyhennetään nyt sitten käyttöajaltaan vuoden verran näistä korotetuista poistoista ja t&k-vähennyksistä.

Paljon keskustelua on aiheuttanut todellakin tämä edustuskulumenojen vähennys. Täytyy muistaa, että tälläkin hetkellä se on 50 prosenttia, ei 100 prosenttia. Vaatii varmaan seurantaa, kuinka paljon oikeasti, onko se tämä 1 000, mikä on täällä mainittu työpaikkojen osalta, vai onko se jotakin muuta. Itse ajattelen kyllä niin, että ne suuremmat yritykset, jotka ymmärtääkseni tällä hetkellä tätä edustamista tekevät, hyötyvät sen 870 miljoonaa euroa yhteisöveron alennuksella, jotenka voisi olettaa, että sitä varaa edustamiseen olisi tämänkin jälkeen.

Toisaalta huoli tässä salissa moneen kertaan pk-sektorista ei varmaan kosketa tätä edustuskulumenokohtaa niinkään, koska ainakin niiden pienyrittäjien, joiden kanssa minä olen asiasta keskustellut, kulut edustusmenoihin ovat vuositasolla 50 euroa tai 100 euroa, joten tämä koskettaa suurempia yrityksiä. Toivon ja uskon, että heillä varaa siihen edustamiseen riittää tämänkin jälkeen, jos tahtoa vain on.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Pari sanaa vielä noista osuuskunnista. Se osuuskunnan verotuksen muutosesitys, joka nyt hylättiin, sehän oli tehty sellaiseksi, että se olisi menetellyt aivan hyvin perinteisten tuottajaosuuskuntien kannalta esimerkiksi. Vähän se olisi aiheuttanut verosuunnittelujumppaa, mutta perinteiset tuottajaosuuskunnat olisivat siitä selviytyneet. Sen sijaan tämä hylky tehtiin sellaisten osuuskuntien aiheuttamasta syystä, joilla ei ole mitään tekemistä perinteisen osuustoiminnan kanssa, joilla ei ole mitään yhteyttä Rochdalen kankureihin, voisiko näin sanoa tässä. Se siitä.

Mutta sitten tästä osuuskunnan jäsenen verotuksesta. Uusi osuuskuntalakihan ei edellytä mitään muutosta osuuskunnan jäsenen verotukseen, osuuskuntalaki, joka tulee voimaan ensi vuoden alusta. Että tarve tulee sitten ihan hallituksen omista verotuksen kiristämissyistä. Ja en kyllä tunnista niitä osuuskunnan jäsenen, jos edustaja Kataja sitä tarkoitti, verotusetuja, joita olisi olemassa, mutta ehkä hän ei sitä tarkoittanutkaan. Mutta jos hän siitä 1 500 verovapaasta osasta puhuu, niin se on kyllä tosi pieni asia verrattuna siihen, että nyt listaamattoman osakeyhtiön omistaja voi saada parhaimmillaan 112 500 euroa verovapaata osinkoa.

Arto  Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä tuosta edustuskulujen verovähennysoikeudesta, niin on se aika poukkoilevaa. Onko siellä sitten hallituksella taas ensi vuonna hihassa joku toinen kohta, mikä yritystoiminnan normaaliin toimintaan kuuluu, että sitä ei hyväksytä sitten verovähennyksen piiriin? Kyllä toki tämä on aika poukkoilevan ihmeellistä.

Itse, tätä koko veropakettia ehkä sivuten, olisin kyllä vahvasti toivonut, että olisi myös laajemmassa kaaressa katsottu tätä yritysverotuksen ja suomalaisen työn ja työllisyyden merkitystä vielä laajemmin ja pohdittu verojen kautta, mitenkä pienyritykset ja Suomen työllisyystilanne, kilpailukyky, vielä paremmin olisi lähtenyt käyntiin. Otin tuossa aikaisemmin esille tuon sukupolvenvaihdosverotuksen, mutta yksi asia vielä minua harmittaa kyllä syvästi tässä koko veropaketissa ja rakennepaketissa, eli tämä energiavero ja turpeen osalta esimerkiksi tämä yliverotus tällä hetkellä — se ei tähän pykälään liity — ja myös sitten tämän bioenergian tuen alentaminen.

Eli kokonaisvaltaisesti tulisi katsoa. Tässä hallituksessa nyt on tietenkin se ongelma, että hallituksessa on monennäköistä väriä ja siellä on omat ambitiot kullakin miettiä omasta lähtökohdastaan, mitenkä mitäkin asioita viedään eteenpäin, mutta jotenkin vähän isänmaallisempaa otetta toivoisin hallitukselta.

Sampsa  Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä edustaja Kiviranta oli oikeilla jäljillä. Kyllä tarkoitin muun muassa tätä osuuspääomakoron 1 500 euron verovapautta suhteessa osingon saajan maksamaan osinkoveroon. En löydä mitään järkisyitä sille, että osuuskunnasta maksettava korko on verovapaa 1 500:aan asti mutta pienten osinkojen osalta tällaista verovapautta ei ole. Kokoomuksen pitkäaikainen tavoite on ollut se, että pienten osinkojen osalta voitaisiin siirtyä samankaltaiseen verovapaaseen kantaan kuin osuuspääoman korkojen osalta, olkoon se sitten 1 500 tai 1 000 euroa, mutta se voi olla myös se 0 euroa, kunhan se on sama sekä osakeyhtiössä että osuuskunnissa. Emme saaneet tätä läpi edes keskusta-pääministerin johtamassa hallituksessa, mutta toivottavasti vielä jonain päivänä.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskustahan esitti nyt vastalauseessaan, että enintään 1 000 euron osingot olisivat verovapaita. (Sampsa Kataja: Miksei käynyt viime kaudella?) — Viime kaudella, jos minulle on kerrottu oikein, kokoomus esti sen muutoksen. Tähän me suhtaudumme ihan lämpimästi, ja meille käy myös 1 500 euroa, mutta aika pienistä asioista tässä puhutaan sitten, jos nämä ovat kovin suuria ongelmia.