15) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen
valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia. Kunnan peruspalveluiden
valtionosuusprosenttia ehdotetaan alennettavaksi, että se
olisi 29,57 prosenttia vuonna 2014 ja näin ollen siis kuntien
omarahoitusosuus 70,43 prosenttia. Tämä esitys
liittyy aiempien vuosien kehyspäätöksiin,
joissa valtiontalouden tasapainottamiseksi on päätetty
nämä valtionosuutta koskevat leikkaukset.
Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu huomioon vanhuspalvelulain
toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset ja myös muiden
laajenevien tehtävien toteuttamisesta seuraavat kustannukset.
Tämä on siis huomioitu lisäyksinä,
samoin kuin oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädäntöön
tarkoitettu valtionosuuksien lisäys. Valtionosuusprosenttiin
vaikuttavat myös kotikuntaa vailla olevien EU- ja Eta-alueen
kansalaisten terveydenhuollosta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen
kunnille.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi
pykälä koskien jäteveron tuottoa vastaavan
summan lisäämistä valtionosuuteen samoin
kuin lisäyksen maksutapa. Tällä on tarkoitus
vahvistaa kuntien veropohjaa, ja tämä tulisi olemaan
12,97 euroa asukasta kohden. Kunnille myös kompensoidaan
veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset.
Hallintovaliokunta toteaa, että kunnat joutuvat sopeuttamaan
toimintaansa vähenevien valtionosuuksien vuoksi, mutta
todetaan samalla, että julkinen sektori on oleva mukana
osana valtiontalouden tasapainottamisessa. Kunnan valtionosuusprosenttia
esitetään leikattavaksi siten, että vaikutus
asukasta kohti on yhtä suuri.
Tämä hallituksen esitys on ollut myös
perustuslakivaliokunnan arvioitavana, ja se on todennut, että alennus
on kuntatalouksien kannalta merkittävä kuntapalvelujen
rahoituksessa mutta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen
lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti.
Tätä leikkauksen merkittävyyttä valiokunnan
mielestä korostavat kuitenkin aiemmat lyhyellä aikavälillä toteutetut valtionosuusprosentin
alennukset ja muut kuntataloutta rasittavat toimenpiteet. Kuitenkin
on katsottu, ettei esitys vaaranna kuntien mahdollisuutta päättää itsenäisesti
taloudestaan, eli tämä leikkaus ei muodostuisi
perustuslain vastaiseksi.
Parhaillaan on käynnissä kuntien valtionosuuslainsäädännön
kokonaisvaltainen uudistaminen, ja hallintovaliokunta on kiinnittänyt
huomiota siihen, että kuntien taloudellinen kehitys vaihtelee
kunnittain ja myös kuntakokoryhmien sisällä.
Samoin yksittäisten kuntien väliset erot ovat
suuret sekä tulo- että menokehityksessä. Hallintovaliokunta
korostaa kuntavaikutusten seurannan välttämättömyyttä.
Tämä hallintovaliokunnan mietintö ei
ollut yksimielinen, vaan siihen sisältyy kaksi hylkäysesitystä.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen kuntapolitiikkaa voi kaiken kaikkiaan
luonnehtia yhdellä sanalla: käsittämätön.
Historiallisen suuresta valtionosuusleikkauksesta huolimatta hallitus
määrää kunnille joka vuosi uusia
kustannuksia lisääviä velvoitteita edelleenkin.
Vanhuspalvelulain toimeenpanoa lukuun ottamatta valtionosuus uusista
tehtävistä on ollut tasan puolet laskennallisista
kustannuksista, vaikka hallitusohjelmassa luvataan, että uusien
ja nykyisten tehtävien ja velvoitteitten lisäämistä ja
laajentamista kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan valtion
rahoitusosuutena yli puolet todellisista kustannuksista. Siksikään
ei ole yllättävää, että kuntatalous
on kriisiytymässä.
Valtionosuusleikkaukset sekä verotulojen tasausjärjestelmän
murentaminen ovat eriarvoistaneet kuntia ja kokonaisia alueita.
Ensi vuonna ero matalimman ja korkeimman kunnallisveroprosentin
välillä on jo 6 prosenttiyksikköä.
Tasasuuruisista valtionosuusleikkauksista huolimatta ja juuri niistä johtuen
veronkorotuspaine on kunnasta riippuen jopa nelinkertainen johtuen
asukkaiden verotettavien ansiotulojen suuruudesta. Eriarvoistuminen
on jo maakunnittaista. Uudellamaalla keskimääräinen
kunnallisveroprosentti on ensi vuonna 18,81 prosenttiyksikköä,
Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa noin 19,7 prosenttiyksikköä ja
muissa 15 maakunnassa yli 20 prosenttiyksikköä.
Erot eivät kavennu hallituksen ajamilla suurkuntaliitoksilla.
Hallitus ei ole tehnyt elettäkään eriarvoistumiskehityksen
oikaisemiseksi, vaan hallituksen politiikkaa leimaa sumeilematon
asumisen, palvelujen ja päätöksenteon
keskittäminen. Se on näkynyt kuntapolitiikan lisäksi
muun muassa Puolustusvoimain ja poliisihallinnon uudistuksissa,
valtion työpaikkojen siirtona pääkaupunkiseudulle
sekä vaalipiirijaon muuttamisessa.
Toinen ikävä piirre puheena olevassa lakiesityksessä on,
ettei perustuslakivaliokunta päässyt ottamaan
kantaa perustuslaista johtuvan niin sanotun rahoitusvastuun periaatteen
toteutumiseen kunta—valtio-suhteessa, koska hallituksen
esitys ei sisältänyt vaikuttavuusarvioita, ei
kuntatalouden eikä yksittäisten kuntien osalta.
Jälleen kyseessä oli lakiesitys, jonka lainvalmistelun taso
on todella heikko. Toisin sanoen tulevaisuudessakin puutteellisesti
valmisteltu lakiesitys, josta puuttuvat valtionosuusleikkausten
kuntakohtaiset vaikuttavuusarviot kuntien talouteen, niiden kykyyn
tuottaa palveluja, estäisi perustuslaista johdetun rahoitusvastuun
periaatteen toteutumisen arvioinnin. Tuolloin valtionosuusleikkausten
suuruus riippuisi pelkästään hallituksen poliittisesta
harkinnasta, joka taas alkaisi määritellä perustuslain
toteutumista. Perustuslaista johdettu rahoitusvastuun
periaate politisoituisi, vaikka perustuslain perustarkoituksena
on luoda yhteiskunnallista vakautta huolimatta poliittisten voimasuhteitten
aiheuttamista muutoksista.
Nyt tarvitaankin pikaisia ja konkreettisia toimenpiteitä.
Esimerkiksi kiinteistöveron palauttaminen tasausjärjestelmään
kaventaisi tuloeroja sekä vahvistaisi kuntien yhdenvertaisuutta
ja kykyä tuottaa asukkailleen palveluja. Hallituksen ei pidä enää määrätä kunnille
uusia velvoitteita, ellei se kykene osoittamaan niihin täyttä rahoitusta.
Umpikujaan ajautuneet kunta- ja sote-uudistukset on keskeytettävä ja
ne on linjattava uudelleen parlamentaarisesti.
Arvoisa puhemies! Keskustan valiokuntaryhmä on päätynyt
tekemään tästä lakiesityksestä hylkäysesityksen,
vaikka tässä esityksessä toki on myös
pieniä vastaantuloja kunnille, muun muassa jäteveron
tuoton osalta.
Arvoisa puhemies! Näillä edellä mainituilla perusteilla
tulen tekemään vastalauseen mukaisen hylkäysesityksen
seuraavassa käsittelyssä.
Arto Pirttilahti /kesk:
Arvoisa puhemies! Keskustan vastalause-esitys on erittäin
kannatettava, sitten kun aikanaan se tulee esitettyä.
Kaikkinensa tässä jotenkin hallitukselta puuttuu
tilannetaju siitä, missä pihdeissä ja
ahdingossa kunnat ovat ja varsinkin kasvukeskusten ulkopuoliset
kunnat. Tällä hetkellä siellä eletään,
sanotaan, verotulotasoa, joka on vuosien 2006—2007 tasoa;
tällä hetkellä meillä kuitenkin
kustannukset ovat kohta vuoden 2014 tasoa. Ei ole siis huomioitu
tätä, missä ahdingossa on tulopuoli.
Nyt hallitus on käyttänyt häikäilemättömästi niin
sanotusti Siperia opettaa -nuppia ja on leikannut rankasti
kuntien valtionosuuksia ja tulee sitä edelleen tekemään.
Lisätehtäviä on tullut, muun muassa
te-toimistouudistuksen osalta kunnat ovat ottaneet isompaa roolia,
edelleen työllistämisasioissa, pitkäaikaistyöttömissä,
ja sitä kautta on tullut lisätehtäviä.
Yhtä lailla tämä sote-sotku, sote-sotkun
selvittäminen ja yhteistyö, on hajottanut kuntien
välistä yhteistyötä ja tuonut
lisäkustannuksia. On elinkeinotoimeen liittyvät
toimenpiteet — tässäkin salissa on tehty
päätös siitä, että kunnille
ei myönnetä enää yritystukia
maaseutualueille, muun muassa teollisuushallien rakentamiseen. Aluekehittämisrahojen
osalta meillä elinkeinopoliittiset tuet ovat vähentyneet,
niin että siellä ne pelimerkit, millä me
teemme uutta työtä, elinkeinoa, uutta yritystoimintaa
kunnissa, ovat tulleet vähentymään. Eli
kaikella tapaa tässä nyt kurjistetaan, niin kuin
sanotaan, kasvukeskusten ulkopuolisia kuntia.
Lisäksi kun tässä rakennepaketissa,
mikä nyt on ollut esillä, on hyvästi
luvattu, että olisi miljardi valtion vastaantuloa ja miljardi
olisi kuntien kevennystä, niin oikeasti se kuitenkin on
näin, että kunnat sitouttavat sitten kuitenkin
1,7 miljardia itse vastuuta. Ehkä valtio ottaa sitten sen
300 miljoonaa tästä paketista omaa osuuttaan.
Eli kaikkinensa, kun nyt ollaan kyllä niin kuin pakkoliitosten
tiellä, hallitus painaa meillä kuntia ja pieniä kuntia
yhteen, tässä tulee kyllä rumaa jälkeä,
jos ei tätä suuntaa käännetä.
Johanna Jurva /ps:
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset jättivät
sosiaali- ja terveysvaliokunnassa eriävän mielipiteen
nyt käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen.
Olemme erittäin huolissamme kuntien valtionosuuksiin
tehtävistä leikkauksista. Kunnat eivät
pysty toteuttamaan peruspalveluitaan leikkausten jälkeen.
Tällä hetkellä kuntien tehtävät
ja käytettävissä olevat rahat eivät
ole tasapainossa. Monet tärkeät hankkeet ja parannukset
ovat vaakalaudalla, sillä kunnilla ei ole varaa niiden
toteuttamiseen. Paineita kuntatalouden sekä peruspalveluiden
tulevaisuuteen luo myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen epäselvä
ja
kestämätön tilanne, jonka vaikutus ja kustannusarvioinnit
ovat puutteelliset ja toteutuminen sekä aikataulu hyvin
epävarma.
Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että julkiset
palvelut vaikuttavat eriarvioisuuteen tällä hetkellä jopa
enemmän kuin 90-luvulta lähtien kasvaneet tuloerot.
Julkisten palveluiden saatavuus on yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisen tasa-arvon
mittareista, ja Suomen terveydenhuolto on viime vuosina luisunut
OECD:n tutkimuksen mukaan kohti suurempaa epätasa-arvoa.
Kuntien palveluita eniten tarvitsevat vähäosaiset,
lapset, nuoret ja vanhukset. Hallitus päätöksillään
tietoisesti vaikeuttaa heidän asemaansa tietäessään,
että kunnilta loppuvat vaihtoehdot talouspaineiden edessä.
Hallituksen toimet käytännössä pakottavat kuntia
liittymään yhteen. Pakkoliitokset ja liiallinen
keskittäminen vievät sosiaali- ja terveyspalvelut
kuntalaisilta yhä kauemmaksi, eivätkä perussuomalaiset
tue tällaista palvelujen heikentämistä.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Päivä aloitettiin telkkarilähetyksestä ja
rakennepaketeista. Tämä asia, kun kuntien valtionosuuksia leikataan — vaikkakin
tämä kohta pikkasen sitä korottaa, mutta
kokonaisuudessa leikataan — osoittaa sen, että koko
päivällinen keskustelu ilman merkittävää kuntien
valtionosuuksien korjausta oli pelkkää populismia
sen negatiivisessa mielessä.
Pahoin pelkään, että hallitus ei
tule korjaamaan kuntien valtionosuuksia siihen tasoon, mitä ne — sinänsä osa
on hyviä hankkeita — vaatisivat, joten nyt huomio
ehdottomasti kuntien taloudelliseen tilanteeseen ja rahoituksen
riittävyyteen. Mutta pahoin pelkään,
että tämän takana on enemmänkin
ideologinen asia, jolla kuntien talous ajetaan niin alas, että kunnat
ovat pakkoliitoksen edessä. Eli vaikka hallitus sanoo,
että "me emme käytä kuntien pakkoliitoksia
kuntauudistuksen yhteydessä", niin taloudellisin keinoin hallitus
käyttää pakkoliitosta ja kurjuuttaa kuntalaisten
olotilaa.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys
ei todellakaan perussuomalaisiakaan tyydyttänyt, niin kuin
ei myöskään oppositiokaveri keskustaa.
Molemmat puolueet ovat esittäneet omat varjobudjettinsa,
ja niihin ei sisälly mitä ilmeisimminkään
tällaisia valtionosuuksien leikkauksia, ja sen voi tietysti
myös perussuomalaisten vastalauseesta lukea.
Hallintovaliokunnan kanssa voi olla mietinnöstä samaa
mieltä juurikin niin, että on todettu kuntien
eriytyvä tilanne. Eli sellaiset kunnat, jotka aiemmin eivät
ole olleet tällaisella eriytymislistalla, erikokoiset,
eri puolilla Suomea, myöskin kaupunkiseudut, vakavaraiset
kaupunkiseudut, ovat nyt ongelmissa. Se on uutta, ja se on myös
huolestuttavaa. Kuntien verotulopohja on pettämässä,
ja muutenkin kuntien tulopohja on kaventunut. Siitä tulee
olla huolissaan. En minäkään vastusta
sitä, että kuntatalous olisi osana valtiontaloutta
tasapainottamassa, mutta ihan näin suurta paradigmaattista
muutosta kuntakentässä ja kuntien tehtävässä,
kuntien itsehallinnossa en olisi uskonut näkeväni
Paras-hankkeen tullessa sivuutetuksi ja vaihtuessa sitten tähän
kuntarakenneuudistukseen, niin kuin hallitus sitä nyt vie.
Mutta toivon kuitenkin, että kuntatalous ei kunnissa
ajaudu eikä sitä ajeta siihen tilanteeseen, että se
syyttä suotta muodostuisi sitten kuntaliitosten vauhdittajaksi.
Samoin toivon, että hallitus nyt kykenisi antamaan sellaisen
sote-lakiesityksen, että siinä vielä kuitenkin
kunnille sitä valinnan mahdollisuutta muun muassa vapaaehtoiseen
yhteistyöhön jää.
Yleiskeskustelu päättyi.