Pirkko  Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos, nyt en jaksa enää tulla sinne.

Tässä esityksessä esitetään kumottavaksi alueiden kehittämisestä annettu laki ja rakennerahastolaki ja säädettäväksi uusi laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoimisesta. Uusi laki liittyy Euroopan unionin vuosina 2014—2020 toteutettavaan rakennerahastokauteen ja siihen liittyviin kansallisiin uudistustarpeisiin. Tämä on yleisesti alueiden kehittämisessä sovellettava laki, jossa määritellään suunnittelujärjestelmä ja siihen liittyvät viranomaistahot samaten kuin toimivaltuuksia valtioneuvostolle ja sitten asiakirja, joka on valtioneuvoston hallituskaudeksi päättämä, ja siinä näkyvät nämä alueitten painopisteet.

Valtioneuvoston päätöksellä ohjataan siis valtion eri hallinnonalojen ja maakuntien vetämää alueiden kehittämistä ja sitten niiden toimenpiteitten yhteensovittamista. Keskeinen asiakirja olisi edelleen maakuntaohjelma, kuten nykyisinkin, ja näin maakuntaliitot jatkavat tässä toimintaansa, ja Lapin maakunnasta mainittakoon erityisesti saamelaiskäräjät ja saamelaiskulttuurin alue.

Alueiden kehittämiseksi laadittaisiin kansallinen rakennerahasto-ohjelma ja myöskin koskemaan osarahoitettavia ohjelmia. Nykyisin rakennerahasto-ohjelmien hallinnointia koskeva lainsäädäntö on keskitetty työ- ja elinkeinoministeriöön, joten lainsäädännön tarve on näin ollen vähentynyt.

Lakiesityksessä mainitaan ne tahot, jotka toimivat välittävinä eliminä näitä rakennerahastoja hallinnoitaessa ja suunnitelmia tehtäessä. Tässä tämä lakiesitys. Nyt en ajanpuutteen vuoksi tätä lähde käymään läpi, mutta tämä sisältää vastalauseen ja vastalauseen mukaisia pykälämuutosesityksiä.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä nyt alueitten kehittämisen kannalta aivan keskeinen lakiesitys, ja tätäkin lakiesitystä kyllä koskevat ne samat moitteet, mitä muun muassa äskeisiä verolakien käsittelyjä. Alueitten kannalta äärettömän keskeinen lakiesitys, mutta se tungetaan tänne eduskuntaan viime vaiheessa ja vielä sillä tavalla, että tämän salikäsittely kohdistuu tänne keskellä yötä. Tosin tietysti on pakko todeta, että ei tämä lakiesitys nyt näytä kiinnostavan hallituspuolueitten edustajia päivälläkään.

Keskustan valiokuntaryhmä on huolissaan aluelähtöisen aluekehittämisen tulevaisuudesta. Seuraavalla EU:n alueohjelmien rahoituskaudella vuosina 2014—2020 aluekehitysrahoitus Suomessa leikkautuu peräti kolmanneksella. Tämän lisäksi menetetään saman verran kansallista vastinrahaa. Lisäksi päätösvaltaa aluekehittämisessä ollaan hivuttamassa maakunnan liitoilta ja alueellisilta ely-keskuksilta yhä enemmän valtion keskushallinnolle, erityisesti työ- ja elinkeinoministeriölle. Merkittäviä muutoksia tehdään lakiin kirjattujen asetuksenantovaltuuksien perusteella eduskuntaa kuulematta.

Hallitus on keskittämässä aluekehittämisen rahoitusta ja päätöksentekoa seuraavalla EU-ohjelmakaudella. Ensinnäkin on muistettava, että valtaosa valtion panoksista elinkeinotoiminnan kehittämiseen kanavoituu tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan tukena erityisesti Tekesin kautta, jonka volyymi on huomattavasti suurempi kuin EU-rakennerahasto-ohjelmien ja joka kohdentuu erittäin voimakkaasti suurimmille yliopistopaikkakunnille. Tästä huolimatta aluekehityslakiesityksessä alueitten kehittämiseen on sotkettu muun muassa kaupunkipolitiikkaa sekä valtion ja kaupunkien välisiä kasvusopimuksia tavalla, joka on omiaan rakentamaan tarpeetonta vastakkainasettelua sekä ohituskaistoja myös maakunnan sisällä jaettaessa rajusti hupenevia aluekehitysrahoja.

Vasta äskettäin esiin tuodulla linjauksella EU-rakennerahasto-ohjelmassa käyttöön otettavista niin sanotuista liikkuvista kehyksistä, valtioneuvoston päättäessä valtion talousarvioon varattujen määrärahojen jakamisesta alueittain, annetaan työ- ja elinkeinoministeriölle mahdollisuus asetuksella ohjata jopa 5—10 prosenttiyksikköä rakennerahastovaroista parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä linjaus on monella tavalla alueitten kehittämisen kannalta vahingollista. Se on suuralueitten, eli Etelä- ja Länsi-Suomen ja Itä- ja Pohjois-Suomen, tekemän sopimuksen vastainen huolimatta siitä, että aiemmin työ- ja elinkeinoministeriö aina ministereitään myöten oli luvannut noudattaa tehtyä sopimusta.

Rakennerahastojen hallinnointi on tarkoitus keskittää ely-keskuksia koskevaan lakiin kirjatulla asetuksenantovaltuudella neljälle ely-keskukselle. Lähtökohtina esitykselle on kerrottu hallinnon yksinkertaistaminen ja kustannustehokkuuden lisääminen. Lopputulos on kuitenkin sellainen, että aluehallintoon syntyy 11 ely-keskusalueella uusi hallinnollinen porras. Muutosesitys veisi päätösvaltaa pois maakunnista. Samalla se avaa hallitukselle mahdollisuuden muuttaa merkittävästi muitakin aluehallinnon tehtäviä ilman, että eduskunta on edes tietoinen asiasta. Muutoksesta on päätetty maakunnan liittoja kuulematta.

Maakunnille on tullut täydellisenä yllätyksenä myös tieto, että perusrakenteen investointitukea ollaan poistamassa rakennerahasto-ohjelmasta. Jatkossa hankkeisiin ei voisi enää käyttää rakennerahastorahaa, koska tukikelpoisten hankkeitten tulee olla hallituksen päättämän rakennerahasto-ohjelman mukaisia. Näillä näkymin tuleva rakennerahasto-ohjelma ei salli tällaisten hankkeitten rahoittamista. Asiasta ei neuvoteltu avoimesti aluekehityslakia valmistelevassa työryhmässä. Perusrakenteen investointituki on erittäin vaikuttavaa vipu-, osarahoitusta niin Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomen alueilla. Päättyvällä ohjelmakaudella kyseistä tukea on käytetty muun muassa yritystoimintaa palvelevan liikenneinfran osarahoitukseen sekä tarkasti määriteltyyn yritystutkimusyhteistyöhön, jotka EU:n komission mukaan ovat edistäneet Suomen kilpailukykyä.

Arvoisa puhemies! Toisin kuin hallitus, haluaa keskusta kehittää koko maata alueitten ehdoilla. Koko maata on kehitettävä, koska Suomi tarvitsee noustakseen koko maan henkisiä ja taloudellisia voimavaroja. Maailmanlaajuinen trendi osoittaa, että tulevaisuudessa kasvun toimialoja ovat esimerkiksi bioenergia, ruuan omavaraisuus, puhdas vesi, kaivannaismineraalit sekä matkailu. Siksi maakunnan liitot ovat luontevia aluekehityksen vetureita. Esitänkin, että nämä mietinnön vastalauseen mukaiset lakiehdotukset otetaan käsittelyn pohjaksi. Vastalause pitää sisällään myös lausumaehdotuksen, ja sen tulen esittämään sitten lain toisessa käsittelyssä. Tähän keskustan vastalauseeseen on yhtynyt myös perussuomalaisten valiokuntaryhmä.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Korhosen tekemää esitystä vastalauseen mukaisista pykälämuutoksista.

Kaikkinensahan tämä aluekehittäminen on aika ihmeellistä Suomessa. Tässä on kahteen suuntaan aina vedetty, mikä hallitus on minkäkin värisenä ollut, ja varsinkin tässä on ollut, onko se maakuntaliitoilla se asia vai onko se keskushallinnolla tai keskushallinnon alaisilla ely-keskuksilla, tämä valta näissä asioissa.

Tämänhetkinen aluekehittämislain rakennehan on se, että strategiat ja kehittämisen suunnitelmallisuus ja painopisteet tehdään maakuntaliitoissa. Sitten kuitenkin kaikki rahat oikeastaan ja nyt edelleen tämänkin päätöksen kautta, aluekehittämisrahat, ovat siirtymässä kokonaan elyyn eli valtionhallinnon alle. Eli rahojen ja strategian ero on siinä, ja sitten loppupeleissä, kun niitä hankkeita rakennetaan, niin eivät sitten välttämättä kohtaa tämä strateginen tahto ja sitten tämän rahoittajan tuomat omat mausteet siihen asiaan.

On todella surullista tämä maakunnan kehittämisrahan vähentyminen lähes minimiin tällä hetkellä, ja lisäksi se on vielä sitten muokattu nimellisesti saaristo- ja keskuskaupunkialueitten osittain kehittämiseen. Eli siellä nyt ei enää tätä vapaata rahaa ole. Vapaan maakunnan kehittämisrahan ideahan on ollut juuri, että se on ollut niin sanotusti helppokäyttöistä rahaa maakunnan omiin tarpeisiin ja omista lähtökohdista nostettaviin kehittämishankkeisiin tai niitten selvittämiseen, joita on sitten loppupeleissä rahoitettu muualta tulevilla rahoilla, joko yksityisellä riskirahalla tai muulla toiminnalla.

Vielä tässä on yksi asia. Keskuskaupungit ovat tässä aluekehittämisroolissa ottaneet ihan oman paikkansa lisäksi MAL-sopimusten kautta, ja muiden kehittämissopimusten kautta ne kiilaavat niin sanotusti maakuntastrategioitten ohitse ja ylitse ja ovat ottamassa siitä omaa rahoituspanostaan. Muun muassa tässäkin lakiesityksessä ollaan eriarvoistamassa aluekehittämistä siten, että maakunnan keskuskaupungilla olisi eri asema suhteessa maakuntaliittoihin kuin muilla kunnilla.

Eli tässä kaikkinensa on kyllä aluekehittämisen osalta aika surullinen esitys tämäkin, ja todellakin tämä vastalause on todella hyvä.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Korhosen tekemää esitystä. Kuten siinä puheessa jo kuultiinkin, perussuomalaiset ovat tässä mukana, ja tämä tuntuu olevan yhteinen huoli, toisin kuin hallituksella: hallitus autioittaa maaseutuja.

Suomen yksi rikkaus on siinä, että meillä on kirjava ja monimuotoinen maakuntaverkosto, oikeastaan voisi sanoa näin, ja jos me haluamme pitää Suomen semmoisena idyllisenä, hienona paikkana, mihin esimerkiksi matkailijan on hyvä tulla, muuallekin kuin tänne raitiovaunujen kolkkeen keskelle, niin se vaatii sitä, että me pidämme koko Suomen elinvoimaisena ja niin sanotusti kunnossa.