Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Vanhanen, onko niin, että te ette kovin paljon kunnioita nykyistä perustuslakia? Ensin teitte presidentin kanssa poliittisen sopimuksen, joka liittyi kriisinhallintaoperaatioihin. Kun tämä poliittinen sopimus ei näyttänyt perustuslakivaliokunnan mielestä sopivan nykyisen perustuslain puitteisiin, te muun muassa ed. Rossin kertomalla tavalla pyritte painostamaan perustuslakivaliokuntaa muuttamaan tulkintaansa. Kun perustuslakivaliokunta ei muuttanut tulkintaansa, te jälkeenpäin arvostelitte valiokuntaa ja edellytitte, että olisi pitänyt puolueissa ja eduskuntaryhmissä sopia, mikä on oikea perustuslain tulkinta. Nyt uusin ratkaisunne on se, että kun poliittinen sopimuksenne ei sopinut perustuslain puitteisiin, te esitätte perustuslain muuttamista. Voi olla, että se on tarkoituksenmukaista, siihen pitää perehtyä.

Mutta onko, pääministeri Vanhanen, niin, että nykyinen perustuslaki ei kovin korkealle nauti teidän kunnioitustanne?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Väite siitä, että olisi joku poliittinen sopimus, on aika kova väite. On olemassa hallituksen esitys, jonka presidentti on allekirjoittanut. Molemmat ovat olleet esityksen takana. Ei se ole mikään sen kummempi sopimus, se on hallituksen esitys, jonka hallitus oli perusteellisesti valmistellut ja jonka takana hallitus oli. Me kunnioitamme täysin perustuslakivaliokunnan tulkintaoikeutta perustuslakiin, se on ehdoton tulkintaoikeus. Kun kävi ilmi, että hallituksen tahto siitä, että kaikilla kolmella valtioelimellä eli eduskunnalla, hallituksella ja tasavallan presidentillä on jatkossakin, niin kuin on ollut tähän asti viidenkymmenen vuoden ajan, mahdollisuus osallistua päättäjänä päätöksiin, joilla suomalaisia sotilaita lähetetään rauhanturva- tai kriisinhallintaoperaatioihin, niin hallituksessa päädyttiin nyt ratkaisumalliin, jossa esitämme, että teemme tältä osin täydennyksen tai lisäyksen perustuslakiin, joka yksiselitteisesti ratkaisee tämän. Silloin ei tule tätä perustuslain tulkintaongelmaa.

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee siihen, että kriisinhallintalain saamat muodot sekä YK:n mandaatin osalta että päätöksentekomenettelyn osalta olivat hallituksen ja presidentin välinen, pääministerin ja presidentin välinen, poliittinen sopimus, niin sen tietää tässä maassa jokainen, sitä ei kannata lähteä kiistämään. Mitä tulee siihen, että kunnioitatte täysin perustuslakivaliokunnan oikeutta ja roolia tulkita perustuslakia, niin hyvä. Viime lauantaina ette vielä tuntenut näköjään meidän järjestelmäämme riittävästi, hyvä, että nyt tunnette. (Ed. Laakso: Heinäluomasta puhumattakaan!)

Mitä sitten tulee siihen, että nyt sitten esitätte perustuslain muuttamista, jotta tämä tekemänne poliittinen sopimus voitaisiin saattaa voimaan, voi olla, että se on tarkoituksenmukaista, kuten sanoin, siihen pitää perehtyä, katsoa perustelut, katsoa, mitä tarkalleen ottaen esitätte, mutta kyllä on outoa, että näin yhdessä vuorokaudessa on syntynyt tällainen hötkyily perustuslain muuttamisen tiimoilta. Kysyn:

Kuinka pitkän harkinnan tulos tämä muutos on, kun vielä eilen ministeri Tuomioja ja ministeri Kääriäinen televisiokeskustelussa illalla sanoivat, että on tärkeätä, että nyt eletään voimassa olevan perustuslain mukaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Se on kaiketi luonnollisinta. Tätä on luonnollisesti valmisteltu siitä alkaen, kun perustuslakivaliokunta oman lausuntonsa antoi. Siitä asti on ratkaisuvaihtoehtoa pohdittu. Hallitus on nyt ratkaisumallinsa esittänyt, ja minusta olisi varmaan paikallaan, että myös siihen otettaisiin kantaa viimeistään sitten helmikuussa.

Kun meillä poliittinen järjestelmä ja myös eduskunta ovat minun ymmärtääkseni yksimielisesti hyväksyneet sen, että suomalaiset tulevat osallistumaan EU:n nopean toiminnan joukkoihin, ja me olemme ilmoittaneet, että olemme päivystysvuorossa vuoden 2007 alusta, niin tällä poliittisella järjestelmällä on vastuu siitä, että myös päätöksentekojärjestelmät ovat kunnossa siihen mennessä.

Hallituksen tahto on se, että aivan kuten EU:n aiemmissakin kriisinhallintaoperaatioissa sekä eduskunnalla, hallituksella että presidentillä on päätösmahdollisuus, mahdollisuus myös käyttää veto-oikeuttaan päätöksenteon yhteydessä. Se on kansallinen kysymys, ja minusta se on arvo sinällään.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on äsken pitämässään kokouksessa yksimielisesti hyväksynyt sen menettelytavan ja myös sen perussisällön, joka hallituksen linjaukseen sisältyy, ja tukenut sitä. Se on samalla vahvistamassa sitä ilmoitusta, jonka kolmen suuren puolueen, keskustan, sosialidemokraattien ja kokoomuksen, puheenjohtajat ovat antaneet julkisuuteen ja jossa presidentin nykyiset valtaoikeudet, toimivalta, säilytetään nykyisellään. Haluaisin kysyä pääministeriltä:

Onko tämä tuleva esitys sen sisältöinen, että se pitäytyy nykykäytännössä sitä muuttamatta suuntaan tai toiseen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Me olemme nykyisen perustuslakimme aikana EU:n puitteissa toteuttaneet kolme EU:n kriisinhallintaoperaatiota, joista yhteen, Kongoon, Suomi ei osallistunut. Makedonian ja Bosnian operaatioiden osalta Suomi teki osallistumispäätöksen menetelmällä, jossa sekä eduskunta, valtioneuvosto että presidentti ovat olleet päätöksentekijöitä, ja tämä esitys tulee jatkamaan tätä käytäntöä. Samaa käytäntöä me olemme noudattaneet kaikissa niissä tilanteissa, joissa suomalaisjoukkoja on lähetetty. Tässä suhteessa hallituksen esitys tulee vain vakiinnuttamaan sen käytännön, joka tähänkin asti on ollut käytössä. Se oli myös lähtökohtana hallituksen edellisessä esityksessä, ja nyt se toteutetaan sillä, että tehdään se täsmennys perustuslakiin, joka poistaa tämän perustuslain tulkintaan liittyneen ongelman.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri: Tiedustelisin: Mistä johtui tämä tavaton kiire nyt? Joka tapauksessa perustuslakiin tehtävä muutos vaatii kaksien valtiopäivien hyväksynnän tai seuraavan eduskunnankin hyväksynnän. Yleensä, kun meillä perustuslakimuutoksia on valmisteltu, niin asiat ovat aika rauhallisesti edenneet, niitä on valmisteltu aika laajapohjaisesti, ja sen takia haluaisin nyt tiedustella, miksi nyt juuri, kun on hädin tuskin selvitty viime viikon sekasortoisesta tilanteesta, on tällainen tavaton kiire. Eikö olisi ollut järkevämpää pohtia tätä laajapohjaisesti yhdessä ja miettiä? Tämä ei varmaan nyt ainakaan ole oikea tapa, että te vain sanotte, että nyt tullaan muuttamaan perustuslakia. Olisi ollut hyvä käydä keskusteluja laajasti eduskunnan eri tahojen kanssa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Niin kuin ensimmäisessä vastauksessani totesin, meillä pitää helmi—maaliskuun vaihteessa olla kriisinhallintalainsäädäntö, jolla me voimme toimia, ryhtyä kokoamaan ja kouluttamaan näitä joukkoja. Nyt ollaan käynnistämässä uusi valmistelu. Oli minusta parempi se, että kerrotaan sen valmistelun lähtökohdat. Luonnollisesti tämän valmistelun yhteydessä pitää käydä laaja keskustelu, mutta oli parempi, että kerrotaan sen ratkaisun perusmalli ilman, että käydään aika kuohuvaa keskustelua siitä, millä tavalla tässä voidaan edetä. Ellei tätä ratkaisumallia olisi esitetty, olisi näyttänyt siltä, että tässä on jonkinlainen umpikuja olemassa. Nyt on esitetty toimiva ratkaisumalli, ja siihen on hyvä ottaa kantaa. (Ed. Gustafsson: Pääministeri puhuu asiaa!)

Ulkoasiainministeri  Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Hallitus on halunnut toimia juuri siksi, että se kysymyksessä viitattu sekasortoinen tilanne loppuisi, että olisi täsmälleen riittävän ajoissa riittävän selkeä menettelytapa tiedossa, millä lailla Suomen kriisinhallintaan osallistumisesta päättäminen tullaan hoitamaan. Olemme halunneet toimia siten, että meillä on tiedossa jo tänään se, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat tämän esityksen takana. Tämä luonnollisesti tulee normaalijärjestyksessä täällä pohdittavaksi.

Mutta haluaisin myöskin todeta sen, että kun ulkoministeriö on vastannut alkuperäisen lain pohjatyöstä, niin se on tapahtunut täsmälleen siinä hengessä, että noudatetaan nykyistä perustuslakia, sen mukaista käytäntöä, ja kun se ei ole mahdollista tämän perustuslakivaliokunnan lausunnon valossa, etsitään se menettely, joka ei muuta vallitsevaa käytäntöä ja sitä tahtoa, joka on laajalla yksimielisyydellä tähän saakka nähty päätöksentekojärjestelmän osalta Suomessa.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Tämä asia on sen verran vakava, että suosittaisin, että käytetään vähemmän huumoria tässä yhteydessä ja puhutaan enemmän asiaa. (Välihuutoja — Hälinää)

On varmaan myös niin, että kansalaisten kannalta on kohtuullista, että kun presidentinvaaleihin käydään, niin tiedetään, mitkä ovat presidentin tehtävät, ettei siitä puolesta ole erilaista keskustelua ja erimielisyyttä. Tämän uudistuksen ainut tavoite on turvata se, että nykyinen käytäntö kriisinhallintaan osallistumisesta päätettäessä säilyy. Eli valtioneuvosto valmistelee, eduskunta käsittelee ja presidentti tekee viimekätisen päätöksen. Näin on myös kaksi aikaisempaa EU-operaatioon osallistumista täällä ratkaistu.

Arvoisa herra puhemies! Näyttää olevan niin, että ryhmänjohtaja, ed. Zyskowiczille ei kelpaa mikään. Ilmeisesti käy niin, että kokoomus karauttaa karille kyllä tämän kannan myötä, mikäli kokoomuksen linja on todellakin se, mitä ed. Zyskowicz tuossa näyttää (Ed. Gustafsson: Niinistölle kelpaa!) esittävän. Toisin sanoen tasavallan presidentille ei haluta antaa sitä valtaa, mikä hänellä nykyään on ollut rauhanturvatehtävissä, eikä haluta rinnastaa tätä asiaa. Kokoomus ajaa tässä karille, mutta vastaa itse omasta politiikastaan. (Hälinää)

Kiitän! Pääministerille ja hallitukselle täytyy antaa tunnustus siitä, että esitys tulee eduskuntaan ja arvioidaan nyt sitten presidentin (Puhemies: Kysymys!) tehtävät, valtioneuvoston tehtävät, eduskunnan tehtävät. Kysyn pääministeriltä:

Kun perustuslain säätämisjärjestyksessä mennään eteenpäin, niin vuonna 2007, jos Suomi ja Euroopan unioni on kriisinhallintatehtävän edessä, miten menettelemme siinä vaiheessa, ennen kuin tämä perustuslain säätämisjärjestyksessä kulkeva laki on tullut hyväksytyksi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallituksen ajatus on se, että tämä perustuslain muutos tehdään normaalijärjestyksessä tämän eduskunnan aikana yksinkertaisella enemmistöllä ja vaalien jälkeen kahdella kolmasosalla. Silloin vuoden 2007 alun ja sitten eduskunnan lopullisen päätöksen väliin voi syntyä neljän, viiden, kuuden kuukauden mittainen vaihe, jossa perustuslain muutosta ei ole vielä olemassa. Jos sille ajalle sitten sattuu EU:n kriisinhallintaoperaatio, niin päätöksenteko siitä, Suomen osallistumisesta päättäminen, järjestetään tarvittaessa poikkeuslailla. Silloin on olemassa vähemmistöllä mahdollisuus estää se operaatio.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä on nyt vakava huoli Suomen perustuslain tuntemisesta. Valtiovarainministeri väittää, että ei tiedetä, mitkä ovat presidentin valtaoikeudet tai perustuslainmukaisuus. Meillä on selkeä perustuslaki. Silloin, kun sitä tulkitaan, tulkinnan tekee perustuslakivaliokunta, ja se on vastikään tehnyt tulkinnan. Ei voi olla niin, että meillä varapääministeri ei tämän jälkeenkään tiedä, mikä on perustuslain tilanne tällä hetkellä.

Toinen selvä harhaanjohtavuus on tässä nyt se, että perustuslakivaliokunta ei tietenkään ennen hallituksen esitystä ole voinut käsitellä tähän mennessä noudatetun menettelyn perustuslainmukaisuutta. Ei voi väittää, niin kuin ed. Backman täällä väitti, että muka aikaisempi menettely olisi ollut perustuslain mukainen. Perustuslakivaliokunta, se on yhdessä päätetty, tulkitsee lakien perustuslainmukaisuutta vasta aina silloin, kun hallituksen esitys tulee taloon, ei aikaisemmin. Se ei ole sen takia aikaisemmin voinut ottaa kantaa. (Puhemies: Ja kysymys!) Kysymys kuuluu:

Miten voitte väittää, valtiovarainministeri, että olisi epäselvä tilanne Suomen perustuslain suhteen tällä hetkellä koskien sitä, mitkä ovat presidentin toimivaltuudet?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Tätä keskusteluahan viime päivien aikana on käyty ja siinä on ollut useita asiantuntijapuheenvuoroja, jotka ovat menneet keskenään ristiin. Se, mitä tässä hallitus tarjoaa eduskunnalle, on, että eduskunta tekee itse asiaratkaisun, miten se haluaa tämän asian olevan. Ja siihen keskusteluun on tietysti arvokasta ottaa osaa myös vihreiden eduskuntaryhmän, samaten kuin kokoomuksen. Olisi hyvä kuulla myös vastaus, hyväksyttekö te sen, että presidentti voi tehdä päätöksen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisesta niin kuin tähänkin saakka. Tämä asia on kai se olennaisin kysymys, siihen tarvitaan vastaus ja siihen tämä hallituksen menettelytapa tarjoaa myös hyvän etenemistien.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen voimakaksikko, ministerit Vanhanen ja Heinäluoma, lehtitietojen mukaan te syytitte perustuslakivaliokuntaa politikoinnista ja siitä, että se yrittää nyt tällä päätöksellään muuttaa perustuslakia viemällä presidentiltä perustuslaillisia oikeuksia tai ylipäällikön valtuuksia. Nyt kuitenkin hallitus esittää perustuslain muuttamista, jotta presidentti voisi toimia myös EU-operaatioissa ylipäällikkönä. Kysyn nyt:

Olivatko nuo lausuntonne, jotka annoitte, hätäisiä? Mielestäni on myös aika kyseenalaista, että suuret puolueet ja itse asiassa niiden puheenjohtajat tekevät kabineteissaan keskenään sopimuksia, jotka eivät sido, ei pelkästään tämän eduskunnan vaan myös seuraavan eduskunnan käsiä. Onko siis hallituksen tämänpäiväinen päätös seurausta tuosta kabinettipolitikoinnista, kabinettipäätöksestä, mihin itse asiassa sosialidemokraattien ryhmäpuheenjohtaja Backman täällä viittasikin? Oliko se sen seurausta? (Ed. Backman: Se oli julkinen, ei kabinetissa!)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Silloin kun minunkin suuhuni asetetaan sanoja, kannattaisi olla tietoa, olenko niin sanonut tai onko joku lehti niin väittänyt. (Ed. Zyskowicz: Media vääristelee!) Olen sanonut sen, että silloin, kun valiokunta selvästi minun silmissäni haluaa muuttaa presidentin valtaa siitä, mitä on tähän asti käytetty, se on poliittinen päätös ja siihen pitäisi pystyä koko poliittisen järjestelmän ottamaan kantaa, ei vain perustuslakivaliokunnan vähemmistön. Ja nyt, kun perustuslakimuutos tuodaan, nyt on mahdollisuus puhua itse asiasta. Halutaanko, että presidentti säilyy päätöksentekijänä silloin, kun suomalaisia sotilaita lähetetään kriisialueelle? Tästä on nyt kysymys. Kun me siirrymme näihin EU:n nopean toiminnan joukkoihin, niin on todennäköistä, että jollakin aikavälillä suomalaissotilaat rauhan aikana osallistuvat tähän asti kaikkein vaativimpiin operaatioihin. Ja sanon nyt sen uudelleen, minkä sanoin viikonvaihteessa: olisi kummallista, jos tällaisesta päätöksenteosta presidentti nyt poistettaisiin. Minusta silloin, kun suomalaissotilaita lähetetään, tehdään kansallinen päätös, siinä tarvitaan sekä eduskunnan, hallituksen että presidentin myötävaikutusta. Perustuslakivaliokunnan jäsenillä tai kenellä hyvänsä viidellä kansanedustajalla olisi ollut mahdollisuus (Puhemies koputtaa) 2003 ja 2004 Makedonian ja Bosnian operaatioista päätettäessä nostaa prosessi siitä, että hallitus on toiminut perustuslain vastaisesti. (Puhemies koputtaa) Kukaan ei ole kyseenalaistanut niitä menettelyjä, joilla kriisinhallinnasta on päätöksiä tähän mennessä tehty.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Silloin kun lakia valmisteltiin, käytettiin arvioita ja arvioitsijoita sen suhteen, onko se perustuslain mukainen. Tähän päädyttiin. Ja haluan sanoa, että jos meillä olisi ollut käytettävissä täsmälleen se sama aineisto kuin perustuslakivaliokunnalla, sen kuulemien asiantuntijoiden lausuntojen perusteella hallitus olisi edelleenkin antanut esityksen saman sisältöisenä. Meillä ei olisi ollut mahdollisuutta pyytää ennakkolausuntoa perustuslakivaliokunnalta. Nyt kun meillä on tämä tulkinta olemassa, sen mukaan toimitaan, mutta aina sen jälkeen on poliittisen järjestelmän tehtävä arvioida, vastaako tämä tulkinta sitä poliittista tahtoa, jota meillä on tähän asti noudatettu ja silloin kun tätä lakia on tehty. Silloin kun laissa on ollut tulkinnanvaraisuutta, niin on lainsäädännöllä mahdollisuus aina tietysti täsmentää sitä lakia niin, että lainsäätäjän tahto toteutuu.

Arvoisa herra puhemies! Euroopan unionin jäsenyyshän on tämän sotkun syy, koska Euroopan unionihan uhkaa viedä meiltä presidenttiyden ja se uhkaa viedä nyt toimivaltaa. Ensin on mennyt lautanen presidentiltä, nyt menisi vielä käskyvaltakin. Tasavallan presidentti on ylipäällikkö, ja se on täysin selvä asia. Näin pitää olla. Se on myös Suomen kansan kanta.

Onko tämä EU-vetoisuus, joka nyt paljastuu kansalle, totuus tästä asiasta? EU:ko painaa presidentin valtaa alas ja sotkee Suomen perustuslaillisuutta? Ovatko nämä Euroopan unionin käskyt todellinen syy? Menevätkö ne jopa Suomen perustuslain yli?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ei ole. Suomi päättää itse omasta perustuslaistaan, Suomi päättää itse niistä toimielimistä, jotka päätöksiä tekevät.

Arvoisa herra puhemies! Viime päivinä tähän päivään saakka hallitus on syyttänyt perustuslakivaliokuntaa siitä, että se yrittää muuttaa perustuslakia, ja ilmoittanut, että hallitus taas haluaa, että noudatetaan perustuslakia. Nyt ainakin tiedetään kiistattomasti, eikö totta, se, että hallitus haluaa muuttaa perustuslakia. Ei tarvitse enää tästä kiistellä.

Mutta mitä asiaan tulee, aiotteko te muuttaa perustuslain 93 §:n 2 momenttia, joka sanoo: "Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, - -"? Aiotteko te tätä muuttaa, koska täällä tämä perusongelma on syntynyt, 93 §:n 1 ja 2 momentissa? Ja jos aiotte, aiotteko muuttaa niin, että jatkossa, jos tietyt asiat siirtyvät unionin asioiksi, niin kuitenkin jäädytetään nykyinen presidentin toimivalta eli ei eletä 93 §:n 2 momentin mukaan, vaan pidetään kiinni siitä, mikä Suomessa on ollut työnjako, ja 93 §:n 2 momentti muutetaan sellaiseksi, että se ei kuitenkaan koske niitä unionin asioita, jotka tuon päivämäärän jälkeen ovat unionin asioiksi tulleet? Mitä kokoomuksen kantaan tulee, otamme kantaa, kun näemme, mitä te esitätte, mitä te aiotte muuttaa ja millä perusteilla.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minusta tuo viimeinen oli hyvä, minusta on hyvä, että kokoomuskin rauhassa harkitsee kannan itse tähän peruskysymykseen. Nyt minusta niitä aikalailla kielteisiä kannanottoja, joita on esitetty, kannattaa harkita uudelleen. Me tulemme tekemään aika tiiviin muutoksen perustuslakiin, joka ei oikeastaan muuta tule sanomaan kuin sen, että sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisesta tekee päätöksen kaikissa tapauksissa tasavallan presidentti, eikä se ole ristiriidassa tuon 93 §:n kanssa.

Arvoisa puhemies! On vaikea kestää tässä juristiedustajatoverien ajatuksenjuoksussa mukana. (Kokoomuksen ryhmästä: Ei ole mikään ihme!) Perustuslakivaliokunta tulkitsee perustuslakia, ja siitä on pidettävä kiinni. (Ed. Lamminen: Kyllä, oikein!) Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ei anna evästystä perustuslain tulkintaan. Mutta samalla tavalla pitää pitää kiinni siitä, että eduskuntaryhmät ja tämä sali päättävät perustuslaista. Ja sen vuoksi poliittinen tahto on tehdä nykyinen käytäntö presidentin valtaoikeuksien osalta selväksi, riittävän selväksi, perustuslain lisäyksellä tai sillä tulkinnalla, joka tulee uuden muotoilun kautta lisäyksenä. (Puhemies: Kysymys!) Sen takia kysyn vielä uudestaan:

Muuttaako hallituksen tuleva esitys nykyistä tilannetta vai ei?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Uusi esitys ei muuta sitä käytäntöä, niitä päätöksentekotapoja, joita on noudatettu tähänastisissa kriisinhallintaoperaatioissa.

Herra puhemies! Kokoomuslaisten on kovin vaikea hillitä pettymystään siitä, että tämä operaatio presidentin vallan karsimisesta on menossa myttyyn. Tästähän tässä operaatiossa oli kyse. Te yrititte perustuslakivaliokunnan kautta muuttaa nykyisiä presidentin valtaoikeuksia. On hyvä asia, että hallitus on reagoinut näin nopeasti tähän ja tuomassa sellaisen esityksen, joka täsmentää nykyistä perustuslakia, ei muuta nykyistä käytäntöä. Kysymykseni, herra puhemies, on puolustusministeri Kääriäiselle:

Miten te arvioitte tämän uuden muutoksen jälkeen presidentin ylipäällikkyyden toteutuvan? Tuleeko tämän jälkeen vielä epäselvyyttä sellaisista operaatioista, jotka ovat ensi sijassa Euroopan unionin operaatioita?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Kun toimitaan hallituksen muotoileman ja päättämän kannan mukaisesti, ongelmia, tulkintavaikeuksia ylipäällikön tehtävän suhteen ei esiinny.

Puhemies! Perustuslain muutos on aina erittäin suuri asia, ja sitä ei koskaan pitäisi tehdä hätäisesti, vaan huolellisesti valmistellen. Tässäkin tapauksessa on tarkoitus seuraavien vaalien jälkeen vasta eduskunnan hyväksyä se, jolloin aikaa valmisteluun on runsaasti. Olennaista tässä on, ja se on se suuri asia, että nyt ensimmäistä kertaa rajoitettaisiin valtioneuvoston toimivaltaa EU-asioissa. Eli valtioneuvostolla ei olisi kattavaa toimivaltaa EU-asioissa, vaan te laitatte sinne pykälän, jossa sanotte, että valtioneuvostolla ei ole toimivaltaa näiltä ja näiltä osin EU-asioissa. Kysymys kuuluukin:

Onko tarkoitus, että kaikki niiden asioiden, jotka kuuluvat tasavallan presidentille tänä päivänä mutta jotka siirtyvät tulevaisuudessa EU-asioiksi, siirtyminen valtioneuvostolle estetään, vai koskeeko se pelkästään rauhanturvalakia, koska näitä esimerkkejä tulee myöhemminkin jatkossa esiintymään? Eli onko kyse periaatelinjauksesta vai tästä yhdestä hässäkästä syntyneestä pienestä ongelmasta, joka halutaan korjata perustuslakia muuttamalla?

Toinen kysymys, ed. Rossin kysymys, johon ette vastannut mielestäni täydentävästi:

Kun nyt kuitenkin tänä aikana tulee muun muassa Althea-operaation jatko, niin aiotteko noudattaa ennen perustuslain muutosta tehtävissä ratkaisuissa sitä linjaa, että noudatatte perustuslakia vai mitenkä te aiotte toimia? Eli aikooko valtioneuvosto tehdä päätöksen Althea-operaation jatkosta ja muista EU-operaatioista?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä viimeinen joudutaan harkitsemaan. Todennäköisesti joudutaan tekemään poikkeuslaki, jotta tähänastista käytäntöä voidaan jatkaa ja ottaa huomioon perustuslakivaliokunnan tulkinta. (Ed. Lamminen: Kekkosen aikaa!)

Arvoisa puhemies! Kun perustuslaki nyt joka tapauksessa avataan, niin onko tarkoituksena myös modernisoida ylipäällikön rooli? Käsittääkseni se on eräänlainen jäänne. Tässä nimenomaan tulee kysymys nyt:

Ei ole sota, ei rauha, sotilaallinen kriisinhallinta on eräänlainen välitila. Mikä on ylipäällikön rooli? Eikö tässä nyt olisi välttämätöntä myös puuttua siihen määritelmään?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Meillä on onneksi ollut rauhan aikaa jo kuusi vuosikymmentä ja ylipäällikön rooli tässä suhteessa on ikään kuin peittynyt sinne taka-alalle. Toivottavasti ylipäällikön roolia ei Suomessa sen kovimmassa tarkoituksessa tarvitakaan, mutta Suomenkin pitää varautua myös pahan päivän varalle. Meillä pitää olla johtamisjärjestelmä, jossa Puolustusvoimilla on myös ylipäällikkö. Se on eräänlainen hätävara olemassa. Minusta tässä suhteessa ei tarvitse johtopäätöksiä muuttaa.

Herra puhemies! Onnittelen hallitusta tästä ratkaisusta. Kun kaksi valtioelintä, presidentti ja valtioneuvosto, ovat olleet yksimielisiä tästä tärkeästä asiasta, niin on tärkeää, että eduskunnalla, joka lopulta päättää perustuslain sisällöstä, on mahdollisuus ottaa kantaa. Koko eduskunnan täytyy kantaa vastuu nyt tästä ratkaisusta. Minusta se on ainut oikea tapa saada eduskunnan kanta tietoon tässä todella tärkeässä kysymyksessä. Kysynkin hallitukselta:

Onko hallitus myös ottanut huomioon sen mahdollisuuden, kun uskon, että tämä eduskunta yksimielisesti tulee asettumaan tämän lakiesityksen taakse, että se voitaisiin sitten siinä tapauksessa käsitellä kiireellisessä järjestyksessä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Se on luonnollisesti aina mahdollista, mutta hallitus on lähtenyt siitä, että perustuslain muuttaminen tehdään normaalijärjestyksessä vaalien yli ja vaaleissa on mahdollisuus ihmisillä ottaa kantaa tähän. Ne, jotka eivät hyväksy tätä muutosta, tulevat selvästi esille ja mittauttavat kannatuksen tässä myös. Mutta jos eduskunnassa syntyy halu tehdä asia nopeammin viiden kuudesosan enemmistöllä, hallitus ei varmaankaan vastaan pane, mutta emme erityisesti lähde siihen suuntaan prässäämään.

Arvoisa puhemies! Voin vain ennakoida tätä keskustelua seuraavien kansalaisten tuntoja: missä tässä nyt on sitten tavallaan se pihvi, jos näin sanotaan. Kun tasavallan presidentti Puolustusvoimien ylipäällikkönä vastaa niistä tehtävistä, jotka kuuluvat Puolustusvoimien ylipäällikölle, niin mielestäni siinä ei ole mitään ristiriitaa sen kanssa, että EU-asioista todellakin kantaa vastuuta valtioneuvosto, hallitus. Voisin sanoa niin, että jos EU-asiat kuuluvat presidentille, niin voidaan kääntäen kysyä, lavennetaanko hänen valtaansa nykyisestään, vai pidetäänkö se paikallaan. Hän on Puolustusvoimien ylipäällikkö ja vastaa Suomen puolustamisesta, ja me olemme mukana nopean toiminnan joukoissa, joista päätetään ja joista vastaa valtioneuvosto Suomessa. Mikä siis teidän näkemyksenne tässä todella on? Vai liittyykö tähän sellaista salatiedettä, jota nyt kertakaikkiaan ei haluta tuoda pöytään? Mikä on tasavallan presidentin rooli ylipäällikkönä, kun nämä asiat varmaan perustuslain tarkistuksen takaa sitten selvitetään?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tässä ei ole mitään salatiedettä. Tässä on kysymys myös siitä, että Suomen kansallisen puolustuksen voimavarat ovat yksi kokonaisuus, jota voidaan käyttää paitsi perinteisiin maanpuolustustehtäviin, myöskin eri muotoiseen rauhanturvaamiseen tai kriisinhallintaan ulkomailla, mutta päätöksenteon näiden voimavarojen käytöstä täytyy olla kaikissa suhteissa sama, koska voimme joutua tilanteisiin, joissa arvioimme, mitenkä esimerkiksi ne verrattain rajoitetut 1 500 sotilaan voimavarat, jotka kansainväliseen kriisinhallintaan ovat käytettävissä, jaetaan YK-tarpeiden, Euroopan unionin käynnissä olevien operaatioiden tai muiden kesken. Niin joukkojen lähettämisen kuin niiden takaisin kutsumisen täytyy olla siitä riippumaton, kuka tässä on toimeenpanijana, saman päätöksenteon muodon alaisena. Muu tapaus johtaa erittäin suuriin käytännön ongelmiin joskus tulevaisuudessa.

Herra puhemies! Hallitus on nyt päätynyt tähän perustuslain muuttamiseen, ja ihmettelen sitä kyllä kovasti, koska yleensähän perinne on ollut se, että perustuslaki on pysyvä laki ja sen muuttaminen tehdään harkitusti valmistellen, oikeusministeriö mukana valmistelussa — en edes näe oikeusministeriä paikalla. Ihmettelen kovasti sitä, minkä takia tällaisen yksittäisen ratkaisun muuttamiseksi lähdetään nyt perustuslaistakin tekemään sitä huonoa lainsäädäntöä, mitä niin usein täällä muuten näemme, että yhtä pykälän momentin lausetta muutetaan sen sijaan, että otettaisiin huomioon se, että tätä nykyistäkin perustuslakia on vuosikymmenet valmisteltu. Mihin kansalaiset sitten enää voivat luottaa, jos eivät edes siihen, että hallitus kunnioittaa perustuslain pysyvyyttä? Kysynkin:

Miksi olette tämän linjan valinneet? Vaikka olin eri mieltä perustuslakivaliokunnan enemmistön kanssa, niin siitä huolimatta sinne oli kirjoitettu tapa, jolla olisi perustuslakia muuttamatta tämä asia voitu ratkaista, eli olisitte voineet muotoilla pykälän myös sillä tavoin. Miksi ette kunnioita perustuslain pysyvyyttä ja sen hyvää ja perusteellista valmistelua? Ihmettelen myös, miten ilman oikeusministeriön myötävaikutusta tämä on tehty.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokuntahan tarjosi kaksi ratkaisuvaihtoehtoa, joista jälkimmäinen oli se, että olisi se hallituksen esittämä kriisinhallintalaki säädetty poikkeuslakina täällä. Me emme halunneet siihen tarttua. Poikkeuslakeja pitäisi pyrkiä välttämään, vain ääritapauksissa mennä niihin. Tuntuu paremmalta, että tehdään se pieni yhden lauseen tai virkkeen täydennys perustuslakiin.

Jos hallitus olisi alkuperäistä esitystä tehdessään tiennyt, mikä perustuslakivaliokunnan tulkinta tulee olemaan, niin me emme olisi tietenkään sellaista esitystä antaneet. Me olisimme silloin miettineet toisen tien, ja todennäköisesti se olisi ollut tämä perustuslain muuttamisen tie. Hallitus on alusta alkaen halunnut säilyttää sen päätöksentekotavan kansallisten voimavarojen käytöstä päätettäessä, jota olemme noudattaneet 50 vuotta, todennäköisesti ensimmäisestä Suezin rauhanturvaoperaatiosta alkaen. Joka tapauksessa ainakin viime aikojen kaikki päätökset on tehty tällä menettelytavalla, (Puhemies koputtaa) ja olemme halunneet turvata sen.

Arvoisa herra puhemies! Pääministerin vastaus aiemmin siihen, milloin perustuslakivaliokunta tutkii perustuslainmukaisuuden, oli sen verran pelottava, että kysyn vielä uudelleen:

Kun viittasitte siihen, että on olemassa kaksi tietä tutkia, onko voimassa oleva laki perustuslainmukainen, siis joko se, että tulee uusi laki, jolloin perustuslakivaliokunta sen tutkii, tai että on joku käytäntö, että viisi kansanedustajaa tekee siitä kantelun, niin onko hallitus siis nyt muuttamassa erittäin pitkäaikaista perustuslain tulkintalinjaa niin, että jos olemassa olevista asioista ei viisi kansanedustajaa valita, niin ne ikään kuin on, hupsis, katsottu perustuslain mukaisiksi, kun tähän asti on katsottu, että perustuslakivaliokunta, sitä mukaa kuin laki tulee niin sanotusti auki uutena hallituksen esityksenä, selvittää lain perustuslainmukaisuuden. Tämmöinen näkemys, että voitaisiin viitata siihen, että vanhaa lakia tai vanhaa käytäntöä ei ole testattu viiden kansanedustajan voimin, on aivan kestämätön. Pyydän, että tältä osin korjaatte asian saman tien.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ed. Brax on oikeassa. Mutta kun meillä on kaksi EU:n kriisinhallintaoperaatiota päätetty noudattaen sitä käytäntöä, mikä meillä on ollut, enkä ole huomannut edes julkisessa keskustelussa, että kukaan olisi kyseenalaistanut päätöksentekotapaa, niin hallituksella kriisinhallintalakiesitystä tehdessään ei ollut odotusta tai pienintäkään ennakkoarviota siitä, että nyt sitten tulkinta muuttuisi. Tässä suhteessa kyllä jonkinlaista todistusvoimaa on sillä, että me olemme Makedonian ja Bosnian operaatiot päättäneet niin kuin olemme tehneet, ja tätä käytäntöä haluamme jatkaa myös tulevaisuudessa.

Arvoisa herra puhemies! Ihan tässä viimeisessä on pakko kiinnittää pääministerin huomiota siihen, että muun muassa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Sasi jo vuosi sitten kiinnitti tähän asiaan julkisuudessa huomiota.

Herra pääministeri! Peruskysymyshän on 93 §:ssä perustuslaissa tehty jako 1 momentissa yleiseen ulkopolitiikkaan ja 2 momentissa unioniasioihin mukaan lukien unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Jos jokin asia jatkossa muuntuu yleisen ulkopolitiikan piiristä unioniasiaksi, niin se tämän voimassa olevan perustuslain mukaan siirtyy presidentin toimivallasta, jota hän harjoittaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, valtioneuvoston toimivallan piiriin, eikö totta? Jos te aiotte yleistä muutosta tähän ajaa, silloinhan teidän pitäisi muuttaa 93 §:n 2 momenttia niin, että se koskee vain niitä asioita, jotka olivat unioniasioita jo ennen vuotta 2005, ja tämän jälkeen tulevat ulkopolitiikan unioniasiat eivät kuulu valtioneuvostolle vaan presidentille, jos haluatte säilyttää presidentin toimivallan kaikilta osin ennallaan jatkossa, koska nykyinen perustuslaki merkitsee sitä, että kun asia siirtyy unioniasioiden piiriin, se siirtyy presidentiltä valtioneuvoston toimivallan piiriin.

Aiotteko muuttaa perustuslakia laajemmin tämän ajattelun mukaisesti vai pelkästään kriisinhallinnan osalta? Tämä on erittäin oleellinen kysymys.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Jos, niin kuin toivon, EU:n uusi perustuslakisopimus tulee ratifioitavaksi myös Suomessa, niin silloin luonnollisesti näihin kysymyksiin vastataan. Sitä ennen asia ei ole ajankohtainen.

Sinällään oli hyvä, että itse otitte esille sen, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Sasi todella vuosi sitten otti jo ennakkokannan tähän kysymykseen, ilman että oli hallituksen esitystä, ilman että oli perustuslakiasiantuntijoita vielä kuultu.

Arvoisa puhemies! Tärkein asia: Tämä on oikeusministeriin liittyvä kysymys. Oikeusministeri on tietoinen tästä. Hän on matkalla tällä hetkellä. Siksi hän ei voi olla täällä paikalla.