Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Arvoisa puhemies! Työntekijät yliopistoissa, työvoimahallinnossa jne. ovat olleet aikamoisen epävarmuuden vallassa siitä asti, kun hallitus keväällä päätti, että heitä on käytännössä puolet eli 17 500 liikaa. Eilen iltakoulussa hallitus piti kiinni tuottavuustavoitteestaan, mikä merkitsee sitä, että vain puolet eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden paikoista täytetään vuosina 2005—2011. Näitä jatkuvasti säästötoimenpiteiden ja tehostamisvaatimusten alla olevia työntekijöitä suorastaan syyllistetään nyt tehottomuudesta ja tuottamattomuudesta.
Arvoisa pääministeri! Epävarmuus on keskeinen syy sekä työhyvinvoinnin että tuottavuuden kehitykseen. Onko mitään järkeä asettaa tällaisia prosenttimääräisiä tai henkilömääräisiä tavoitteita ja luoda epävarmuutta henkilöstön piiriin? Olisiko parempi kehittää tuottavuutta ja tehostaa toimintoja henkilöstöä kuunnellen ja kannustaen eikä luomalla epävarmuutta?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tuottavuuden parantamisen osalla on ministeriöiden kesken käyty jo niin sanotusti kaksi kierrosta, joilla on tullut hyviä tuloksia yhteistyössä henkilöstön kanssa. Eilen iltakoulu sai väliaikaraportin siitä, missä edetään, ja sen pohjalta päätyi siihen, että tuottavuustoimia jatketaan sillä tavoitteella, että vuosittainen tuottavuuden parannus voisi olla 2 prosenttiyksikön luokkaa. Samalla sovimme siitä, että kehysriihen yhteydessä sitten tehdään lopulliset päätökset. Siihen mennessä on oikeastaan realistiset toimenpiteet pystytty kartoittamaan ja itse päätös voidaan tehdä sitten niiden faktojen perusteella. Jos epävarmuutta on ollut, niin sitten se epävarmuus saadaan siihen päättymään.
Arvoisa puhemies! Ulkoistamista haetaan vauhdilla sekä kunnallisissa että valtiollisissa toiminnoissa. Keskustan piiristä on tullut jopa ehdotus, että ellei kunnallisia toimintoja muuten ulkoisteta, niin sitten vaikka lain pakottamana. SDP tunnetaan puolueena, joka arvostaa julkisia palveluja ja julkisia työntekijöitä. Kysynkin ministeri Heinäluomalta:
Onko SDP nyt antamassa periksi tälle ulkoistamiskiihkolle, koska tämän tuottavuuden hakemisen taustalla on varmaan pyrkimyksiä myöskin ulkoistaa?
Pääministeri, olette tähän Paras-hankkeeseen liittyvässä tilaisuudessa maininnut, että pitäisi harkita jopa kunnallisten terveyskeskusten yhtiöittämistä. Eikös nyt oteta vähän liian rohkeita avauksia ja liian suuria harppauksia tässä ulkoistamispyrkimyksessä?
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma
Arvoisa puhemies! Tarkoituksena ei hallituksella ole antaa mitään yksityistämisen pakkolainsäädäntöä liittyen kunnallisiin palveluihin. Lähdemme siitä, että kunnat itse hakevat nämä parhaat tuotantotavat, ja kunnioitamme sitä ja tiedämme, kuinka erinomaisesti meidän julkinen sektorimme myös kansainvälisessä vertailussa on pärjännyt, vaikkapa meidän terveydenhuoltomme, joka on suhteessa moneen muuhun maahan erittäin hyvin hoidettu, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö olisi parantamisen tilaa.
Valtion osalta lähtökohtana on samanlainen tuottavuustyö, kuin mitä on tehty koko ajan myös yksityisellä puolella. Lähtökohtana on, että miettimällä asioita uudelleen, käyttämällä esimerkiksi it:n ja sähköisen asioinnin mahdollisuuksia, voidaan saada erittäin merkittäviä säästöjä, jotta voidaan resursoida niitä etulinjan palveluja, kuten terveydenhuoltoa.
Pelkästään verohallinnossa on arvioitu, että jos voimme siirtyä sähköiseen veroilmoitusmenettelyyn, se säästää noin tuhannen henkilön työpanoksen, joka on käytettävissä varsinaisissa julkisissa palveluissa, kuten terveydenhuollossa.
Toinen varapuhemies:
Kysymys on loppuun käsitelty.