Jutta Urpilainen /sd:
Arvoisa puhemies! (Hälinää)
Ensimmäinen varapuhemies:
(koputtaa)
Rauhoittukaa, nyt on ed. Urpilaisella puheenvuoro. — Olkaa
hyvä!
Arvoisa puhemies! Talouskriisi on syvenemässä.
Joidenkin talousasiantuntijoiden mukaan olemme jo suorastaan vapaassa
pudotuksessa, jonka määränpäätä ei
kukaan tiedä. Viimeisimpien tietojen mukaan Suomessa on
jo yli 40 000 ihmistä lomautettuna, ja näiden
ihmisten kodeissa valmistaudutaan viikon päästä olevaan jouluun
epävarmuudessa ja pelossa tulevaisuudesta. Meidän
yhteiskunnallisten päättäjien, joita
me kaikki täällä eduskunnassa olemme,
velvollisuus on tehdä kaikki voitavamme näiden
ihmisten auttamiseksi ja ennen kaikkea myös suomalaisen
yhteiskunnan pelastamiseksi. Tästä syystä me
sosialidemokraatit olemme esittäneet välittömiä toimenpiteitä,
joilla voimme vahvistaa työllisyyttä ja auttaa
näitä hädässä olevia
ihmisiä.
Maan hallitus kokoomuksen ja keskustan johdolla on kuitenkin
valinnut toisenlaisen linjan. Valtiovarainministeri Katainen totesi
eilen televisiohaastattelussa, että kun nyt käymme
nukkumaan ja kolmen vuoden päästä heräämme
unesta, niin kaikki on hyvin.
Oletteko te todellakin, valtiovarainministeri Katainen, sitä mieltä,
että ummistamalla silmät tämä kaikki
paha ympärillä katoaa? Miksi hallitus ei ole (Puhemies:
Minuutti on kulunut!) valmiina tekemään toimia
välittömästi suomalaisten ihmisten pelastamiseksi?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Puhemies! Kannattaa katsoa toisenkin kerran se lähetys,
jos olette sitä katsonut, koska totesin siinä, että "jos
nyt joku menisi nukkumaan". (Välihuutoja vasemmalta) Mutta
sinänsä ihan hyvin on koppi otettu. Minä uskon,
että kaikki, sekä oppositiopuolueet että hallituspuolueet,
pyrkivät vilpittömästi tekemään
kaikkensa työpaikkojen pelastamiseksi. Ei semmoista poliittista
voimaa olekaan, joka haluaisi maksimoida työttömyyden.
Kaikki varmasti haluavat muuta, näin myös hallituksessa.
Se epävarmuus ja pelko, josta ed. Urpilainen totesi,
on todellista. Monet elävät siinä tilanteessa,
että on tiedossa irtisanomisia tai lomautuksia, tai vaikkapa
ihan muuten vaan pelkäävät, kuinka minun
yritykselleni käy, saakohan se myyntiporras tehtyä kauppoja
ensi vuodeksi, peruvatko asiakkaat kauppoja. Kyllä tämä luo
epävarmuutta. Näin ollen poliittisella puolella
pitää tietysti tehdä kaikki, mikä pystytään,
mutta ihan mahdottomuuksiin ei pystytä. On hyvä todeta
myös se rehellisesti, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) että kaikkia
asioita ei pystytä poliittisilla päätöksillä maton
alle lakaisemaan. Meillä on budjetti, joka aloittaa elvytyksen
2 miljardilla vuoden alusta, ja lisää on tulossa.
Jutta Urpilainen /sd:
Arvoisa puhemies! Me sosialidemokraatit haluamme antaa ihmisille joululahjaksi
luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. Sen takia me olemme esittäneet
oman miljardin euron elvytyspakettimme, jolla vahvistetaan työllisyyttä ja
autetaan niitä ihmisiä, jotka ovat tällä hetkellä hädässä.
Valtiovarainministeriö totesi tänään,
että taloustilanne on niin vaikea, ettei ensi vuodelle kyetä antamaan
ennustetta. Kuntaliiton asiantuntijat ennustavat, että vuonna
2010 kuntatalous tulee romahtamaan. Nämä kaikki
ovat olleet jo pitkän aikaa syksyllä tiedossa.
Me sosialidemokraatit olemme yrittäneet niistä puhua,
mutta valitettavasti hallitus on kääntänyt
näille puheille selkänsä eikä ole
ottanut näitä puheita vakavasti, leimannut ne
suorastaan pelotteluksi. Nyt minä kysyn teiltä,
arvoisa valtiovarainministeri:
Onko hallituksella suunnitelmissa ensi vuodelle leikkauslistoja
tai säästölistoja, jotka ollaan tuomassa
eduskuntaan eduskuntavuoden alussa?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Ei ole, ja minä toivoisin, että tuo riitelevä sävy
ei kauheasti yleistyisi, ihan vaan sen takia, että meillä kaikilla
on sama päämäärä: maksimoida
työllisyys. (Välihuutoja vasemmalta)
Kun te sanotte, että teillä on miljardin elvytyspaketti,
me voimme aivan hyvin sanoa, että meillä on 2
miljardin, ja se alkaa 1.1.2009, ja hallitus suunnittelee ja valmistelee
lisätalousarviota, jossa kaiken sen käytettävissä olevan
tiedon valossa, joka meillä alkuvuoden aikana tulee, tammikuun
aikana, ensimmäisen puoliskon aikana, me teemme erittäin
hyvin osuvan paketin, jolla erityisesti pyritään
turvaamaan yritysrahoitus mutta myös saamaan työllisyyttä lisääviä investointeja
aikaiseksi ja vielä kolmantena tarjoamaan niille ihmisille,
jotka ovat lomautettuina tai irtisanottuina, sosiaalista turvaa
jatkokoulutuksen, opiskelumahdollisuuksien kautta.
Nyt me tarvitsemme semmoista yhteen hiileen puhaltamisen henkeä,
myös ihan vertaistukea, läheisapua. Pelkästään
poliittisilla päätöksillä (Puhemies:
Minuutti on täysi!) me emme pärjää.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Todella minäkin olin kyllä erittäin
yllättynyt, kun eilen katselin televisiota ja satuin näkemään
tämän kohdan, jossa valtiovarainministeri sanoi, että jos
lähdetään nukkumaan, niin kolmen vuoden
kuluttua kaikki on hyvin. Sen mukaan myös on tänään
palautetta äänestäjiltä tullut
siitä, onko tässä hallituksen linjaus
laman hoitamiseen.
Tänään hallitus on käsitellyt
vakausohjelmaa ja on päätynyt siihen, että hallituksen
tavoitteet, budjettitavoitteet, vaalikauden lopussa eivät
tule täyttymään, vaan budjetti tulee
olemaan selvästi alijäämäinen.
Tänään kävi myös ilmi,
että kuntatalous — ja sen hallitus nyt vihdoin
ja viimein kuntavaalien jälkeen myöntää — tulee
myös olemaan alijäämäinen ja
se tulee haittaamaan kunnallisten palvelujen toteuttamista. Kunnista
sanotaan, että ilman säästö-
eli siis leikkaustoimia kuntataloutta ei saada tasapainoon. Kysyn
nyt valtiovarainministeriltä, koska hänelle kuuluu vastuu:
Onko todellakin niin, että hallitus ei ole valmis laittamaan
terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon tässäkään
tilanteessa yhtään lisää rahaa?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Puhemies! Voisin nyt kaikkien niitten kanssa, jotka ovat elähdyttäneet
itseään tällä "jos joku menisi nukkumaan
tänä päivänä ja heräisi
kolmen vuoden päästä", ihan vaikka kahvista
lyödä vetoa, että katsokaapa se uudestaan.
Minä nimittäin olen käyttänyt
tätä samaa termiä ihan lukuisia kertoja
osoittaakseni sen, että maailmassa tulee nyt erittäin
synkkä jakso talouteen mutta se valo paistaa tulevaisuudessa.
Jos joku menisi nukkumaan tänä päivänä ja heräisi
kolmen vuoden päästä ja katsoisi vaikkapa
talousuutisia ensimmäisen kerran, niin takuuvarmasti — tai
mistäpä sitä nyt tietää,
mutta luulisin — joku positiivinen vire taloudessa kolmen vuoden
päästä on. (Välihuutoja vasemmalta) Tämä ei
tarkoita sitä, että hallitus ei mitään
tekisi. Kyllähän te itsekin näette, kun
luette budjettiesitystä, että paljon tehdään,
ja kun tiedätte, että lisätalousarvio
on tulossa, niin paljon tehdään. Kaikki tehdään
niin tarkkaan kuin vaan olla voi ja pystyy, että ihmisillä olisi
Suomessa töitä. Mutta ihan kaikkea me emme voi
tehdä.
Mitä tulee kuntatalouteen, niin varmasti tulee tiukkaa,
niin tulee yksityistalouksissa, niin tulee valtiontaloudessa. (Puhemies:
Minuutti on täysi!) Huonot ajat ovat semmoisia, että aina
tulee tiukkaa kaikille.
Martti Korhonen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Ikävä kyllä,
ministeri Katainen, tähän unipuheeseen sen verran
pitää palata, että kyllä te olette
nyt kuin unissakävelijöitä, jos tämä termi teille
sitten paremmin sopii. Ei tämä tilanne ole nyt
kerta kaikkiaan vaan hallinnassa, ei ainakaan maan hallituksen hallinnassa.
Ei mihinkään muuhun johtopäätökseen
pääse tästä tilanteesta. Te puhutte
elvytyksestä, te puhutte, että on elvyttävä budjetti
ensi vuodelle. Kun minä katselin esimerkiksi eilen, kun
liikennepolitiikan pääluokkaa käsiteltiin,
niin 55 miljoonaa euroa vähempi rahaa on ensi vuonna kuin
tänä vuonna, kummallista elvytystä: 55
miljoonaa euroa pois tarpeesta, joka on akuutti, joka on olemassa,
jolla luotaisiin tulevaisuuden edellytyksiä, jos tämä maa
halutaan kokonaisuutena pitää asuttuna ja elinkeinorakenteita
kehittää.
Arvoisa herra pääministeri, milloin te otatte tässä hallituksessa
sen pääministerin roolin ja otatte sen vastuun
ja katsotte tulevaisuuteen, teette toimenpiteitä? Tämä unissakävelijän
ja unissaolemisen aika pitää nyt lopettaa jo vihdoin
ja viimein. Kansa ei kestä tätä.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Minäkin jonkun verran tätä sävyä ihmettelen.
Jokainen näkee sen, että tämä on
maailmanlaajuinen kriisi, jossa uhka tulee myös Suomeen
selkeästi ulkoa. Paljon siitä, mitä tapahtuu, riippuu
täysin siitä, meneekö Suomesta koneita kaupaksi
maailmalle vai eikö mene. Jos ei tilata koneita, niin valtio
ei pysty sitä tilannetta valitettavasti muuttamaan, ja
yhdessä meidän pitää myös
vastata sitten kotimaisittain. Tehdään se, mitä pystytään,
näiden ongelmien lieventämiseksi. Mutta sanon,
että toimenpiteitä tarvitaan kaikkialla maailmassa.
Voisi sanoa, että 99 prosenttia tämän
kriisin selvittämisestä pitää tehdä ympäri
maailmaa, ja me hoidamme sen oman prosenttimme.
Mutta ilman että maailmalla suhdannekäänne tapahtuu,
me emme pysty yksin Suomessa sitä suhdannekäännettä aikaansaamaan.
Niin kuin on sanottu, muutaman päivän päästä,
vuoden alussa, meillä käynnistyy 2 miljardin elvytysbudjetti.
Se ei ole enää lupausten eikä äänestysten
varassa, vaan se tulee pantavaksi toimeen. Meillä on toive
se, että Euroopassa tulee noin satakertaiset päätökset
myös muissa maissa. Ne omalta osaltaan auttavat.
Viime päivien uutiset näyttävät
selvästi sen, että Yhdysvalloissa on nyt myös
erittäin vakava yritys saada käännettä aikaan.
Jokaisesta niistä toimenpiteistä näkee
myös sen, että (Puhemies: Minuutti!) myöskään
välineitä ei enää kovin paljoa
ole. Silloin kun ohjauskorko viedään nollaan, se
kertoo siitä, että ollaan viimeisellä rajalla
näiden välineiden osalta. Siksi minä toivon,
että nähdään myös Suomessa
tämän kriisin maailmanlaajuinen luonne. Yhdistetään
voimat. Kyllä Suomi tästä selviää.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Minä luulen, että jokainen,
joka sitä televisio-ohjelmaa seurasi, ymmärsi,
mitä ministeri Katainen tarkoitti. Hän tarkoitti
sitä, että kolmen vuoden kuluttua kaikki voi olla
toisin, niin kuin varmasti onkin. Mutta sitten asiaan.
Olen tyydytyksellä pannut merkille, että hallitus
käyttäytyy kyllä selvästi toisenlaisella
tavalla kuin joitakin kuukausia sitten. Nyt te olette valmiit ottamaan
myöskin neuvoja suuresta salista tai ainakin miettimään,
mitä me esitämme. Olen katsonut, mitä esimerkiksi
Saksassa tapahtuu, mitä Ruotsissa tapahtuu. Liittokansleri
Merkel kutsui 30 suurinta konserniyhtiötä kriisikokoukseen.
Siellä keskusteltiin siitä, että nämä 30
konserniyritystä antavat työpaikkatakuun, eivät
irtisano työntekijöitä. 10 suurta konserniyhtiötä Saksassa
on sen jo antanut: BMW ei irtisano ennen vuotta 2013, Daimler ei
ennen vuotta 2011, vakuutusyhtiö Allianz ... (Puhemies:
Minuutti on mennyt, kysymys!)
Herra puhemies! Vielä yksi asia. Ruotsissa hallitus
on antanut julkiselle sektorille sellaisen kehotuksen, että maksakaa
heti yrityksille ne laskut, mitä sieltä tulee, älkää odottako
(Puhemies: Kysymys!) eräpäivään.
Tämä vahvistaisi yrityksen asemaa. Kysyn:
Aikooko hallitus ryhtyä vastaavanlaisiin toimiin? Jos
ne Saksassa kelpaavat, jos ne Ruotsissa kelpaavat, mikseivät
Suomessa kelpaisi?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Puhemies! Totta kai me käymme jatkuvasti keskusteluja
myös yritysmaailman kanssa. Yksi keskeisimmistä viesteistämme
on ollut se, että tulevina vuosina, siis ihan lähivuosina,
kunhan tämä talous tästä tokenee,
meillä tulee olemaan pysyvä pula osaavasta työvoimasta,
ja pitäkää kiinni siitä. Tämän
takia esimerkiksi hallitus omalta puoleltaan on lähtenyt
etsimään niitä keinoja, joita itse asiassa
työmarkkinaosapuolet myös meille esittivät,
eli lomautettuja ihmisiä voisi myös kouluttaa,
(Ed. Gustafsson: Myöskin meidän elvytysbudjetissa,
katsokaa sieltä!) jotta heidän työkykynsä ja
osaamisensa kehittyisi.
Tässä on semmoinen yhteinen projekti eli potkimme
palloa samaan maaliin eli pidetään huolta niistä työntekijöistä,
joita yritys mahdollisesti tuotannollistaloudellisista syistä joutuu
lomauttamaan tulevina vuosina. Me emme tietysti voi pakottaa yrityksiä pitämään
henkilöstöstä kiinni, jos yrityksellä ei
ole tulovirtaa riittävästi, mutta yritettäisiin
pitää paremmin huolta kuin joskus aikaisemmin
lomautetuistakin ihmisistä.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Suuri raha on mellastanut, ja puhelimella
on tehty rahaa, ja tästä on nyt maailmanlaajuisesti
tullut ahneelle se palkka, mikä on tullut. Mutta nyt pitää vahvistaa
perustaa, pitää suomalainen duunari töissä.
Eli nyt, hallitus, teidän täytyy nimenomaan satsata
peruskorjaamiseen, lähiöihin, putkiremontteihin,
energiatehokkuuteen.
Mutta kysyisin hallitukselta nyt, kun potkut uhkaavat monia
ihmisiä: Eikö teidän nyt julkisella sektorilla,
kunnilla, valtiolla, yliopistoissa, järjestöissä,
kannattaisi tukea ja resursoida niitä, jotka siellä tekevät
tuotekehittelyä ja innovaatioita, uutta työtä,
uutta ideaa, koska uusilla ideoilla, mielikuvituksella ja hyvillä,
korkealaatuisilla tuotteilla on kysyntää. Mitä te
nimenomaan teette siinä, että tätä tervettä perustaa
vahvistetaan?
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ihan hyvä viesti, ed. Soini, mutta
nämä teidän mainitsemanne väestöryhmät
tai työntekijäryhmät eivät ole
siinä ensirintamassa, jotka ovat vaarassa menettää nyt
työpaikkansa. Ne, jotka ovat vaarassa, ovat näitten
vientiyritysten palveluksessa ja kotimarkkinoilla olevien yritysten
palveluksessa, ja nyt me muutama päivä sitten
olemme täällä päättäneet
miljardien vastuun ottamisesta valtiolle ja yli miljardin rahoituksen
järjestämisestä niille yrityksille, jotka muutoin
markkinoilta eivät rahaa saa. Näillä toimilla,
mitkä nyt on päätetty, pärjätään
kuukausia eteenpäin. Mutta tämän ohella
hallitus paraikaa valmistelee jatkotoimia, niitä toimia,
joilla sitten periaatteessa kannattava toiminta, ainakin jonkun
ajan päästä kannattava toiminta, yritetään säilyttää niin,
että yritykset eivät kaadu ja ihmiset joudu työttömiksi.
Tämän ohella on tärkeää se,
mistä te puhutte, ja tarkoitus on yrittää huolehtia
myöskin siitä, että tutkimukseen, teknologiaan
ja kehittämistyöhön satsataan entistä enemmän.
Eilen vahvistetussa äänestyksessä hyväksyttiin
juuri näihin tarpeisiin (Puhemies: Minuutti täyttyy!)
lisää rahaa.
Tarja Filatov /sd:
Arvoisa puhemies! Meistä moni sai tänään
STT:n viestin VM:n arviosta siitä, mikä ensi vuoden
tilanne on. Siinä toisaalta ymmärrettävästi
kerrottiin, että kasvuennustetta ei uskalleta tehdä,
koska on niin epävarma tilanne. Tämän
huolen me varmasti kaikki jaamme. Samaan aikaan todettiin, että on
selvää, että työttömyys
nousee.
Minulla on kaksi kysymystä. Itse tulen Hämeenlinnasta,
missä työttömyys on jo noussut. Nuorisotyöttömyys
on noussut 16 prosenttia, Hämeessä lomautukset
ovat lisääntyneet 132 prosenttia, ja työttömyys
Hämeenlinnan seudulla on noussut 5 prosenttia. Siitä huolimatta
hallituksen budjetti suuntaa työvoimapoliittisia rahoja
tuolle alueelle 25 prosenttia vähemmän kuin tänä vuonna.
Tämä yhtälö tuntuu kohtuuttomalta.
Koska te samaan aikaan puhutte kouluttamisesta ja muusta, niin voitteko
te nyt luvata, että näihin asioihin palataan tammikuussa?
Toinen kysymys. Kun tämä epävarmuus
on niin suurta, niin eikö olisi, arvoisa pääministeri, (Puhemies:
Minuutti on täysi!) syytä miettiä, miten
pitkä on meidän vakausjänteemme? Onko
se asetettu oikein kunnissa, joissa se on kolme vuotta, ja valtiolla,
jossa se tällä hetkellä on hallitusohjelman
mittainen?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Puhemies! Työministeri Cronberg ei ole nyt paikalla,
mutta meillä siis on ymmärtääkseni
ministeriössä suunnattu työllisyysmäärärahoja
uuden tyyppiseen toimintaan eli kaikkea rahaa ei käytetä aivan
samalla tavalla kuin aikaisemmin. (Välihuutoja — Ed.
Jaakonsaari: Ei, ei!) Ensi vuonna tässä lisätalousarviossa
on tarkoitus tehdä sellaisia lisäyksiä,
jotka palvelevat erityisesti irtisanottuja ja lomautettuja ihmisiä ja
heidän osaamistarpeitaan. Kolmantena sektorina on vielä se,
että pyrimme turvaamaan työpaikkojen säilymisen
ja toisaalta mahdollisesti jopa uusien työpaikkojen syntymisen
erilaisten yritysrahoitusratkaisujen ym. avulla.
Tarja Filatov /sd:
Arvoisa puhemies! Kyse on työvoimapoliittisesta kokonaisuudesta
eikä uudelleensuuntaamisista. Uudelleensuuntaamiset ovat
aivan kannatettavia, mutta kyse on kokonaisrahasta. Toivoisin, että perehtyisitte
hieman tarkemmin tähän budjetin kohtaan.
Ensimmäinen varapuhemies:
Ed. Filatov, saitte puheenvuoron pyytämättä!
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Maailmantalouden nopeasta pudotuksesta johtuen
nyt on maltti valttia. Tarvitaan yhteisvastuuta. Tarvitaan kaikki
ne toimet, joilla työllisyyttä voidaan pitää mahdollisimman
korkealla. (Ed. Jaakonsaari: Ja kriisitietoisuutta!) Kotimarkkinoiden toimivuus
mahdollisimman pitkään on parasta lääkettä työttömyydelle.
Tänään täällä aiemmin
me äänestimme hallituksen budjettiesityksestä.
Te opposition edustajat esititte lisäyksiä melkein
2 miljardin euron edestä. (Ed. Jaakonsaari: Aivan! — Ed.
Tennilä: Onko se liikaa?) Valtiovarainministeri Katainen:
Uskotteko te, että jos nämä lisäykset
olisivat toteutuneet, se olisi lisännyt kotimarkkinoilla
vakautta ja se olisi lisännyt sitä luottamusta,
mitä heikommassa asemassa olevat suomalaiset kokevat?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Varmasti moni hyvä asia olisi edistynyt,
mutta kyllä siinä olisi varmasti myös Suomen
talouden uskottavuus mennyt. Liikenneministeriön pääluokka
olisi ilmeisesti tuplaantunut. Sillä olisi tehty varmasti
yhtä jos toista, mutta ei meidän uskottavuutemme
olisi kestänyt.
Tai katsotaan vaikkapa tälle vuodelle tehtyjä budjettiesityksiä,
kilpailevia budjettiesityksiä. Kun verotuloja on arvioitu
yläkanttiin, sieltä taisi tulla sosialidemokraattien
kohdalla 1,3 miljardin gäppi. Menoja, olemme monta kertaa
kuulleet, olisi lisätty 1,3 miljardilla. Eli me olisimme itse
asiassa velkaantuneet jo tänä vuonna hyvin merkittävästi,
ja ensi vuosi tietysti olisi huomattavasti vaikeampi. Minä ymmärrän,
että kun tulevaa katsotaan, meillä kaikilla on
sama huoli: työllisyys. Mutta pidetään
huolta tästä julkisen talouden uskottavuudesta,
koska sen voi menettää kerran ja sen jälkeen
me kaikki kärsimme ja kovaa.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Minäkin ihmettelen vasemmisto-opposition
aggressiivisuutta tässä tilanteessa ja näkemystä,
että tilanne ei ole Suomen hallituksen hallinnassa.
Hyvät toverit, tilanne ei ole minkään
maan hallituksen eikä keskuspankin hallinnassa. Sehän
tässä se synkkyys on, niin kuin viime päivien
uutiset maailmalta ovat hyvin kertoneet.
Suomen hallitus tekee sen, mitä tehtävissä on. Eräs
keskeinen ongelma on yritysten, usein pienten ja keskisuurten yritysten
mutta suurempienkin, vaikeus normaalin rahoituksen saamisessa normaalin
pankkijärjestelmän kautta. Hallitus on tähänkin
miettimässä hyvin, sanoisiko, ennakkoluulottomiakin
ratkaisuja, mutta kysyn kuitenkin ministeri Kiviniemeltä:
Mitä mielestänne voitaisiin tässä tilanteessa tehdä,
jotta varmistettaisiin suomalaisten tai Suomessa toimivien pankkien
normaali antolainaustoiminta yritysten tarpeisiin?
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Pitää myös muistaa
se, että suhdanteiden heikentymisestä huolimatta yritysluottojen
määrä on kasvanut pankkien toimesta hyvinkin
runsaasti, 20 prosentilla tässä aivan viime viikkoina.
Mutta kaikki ne toimet, joihin olemme yhteisin eurooppalaisin päätöksin
sitoutuneet, tulemme myöskin Suomessa toteuttamaan, ja
näistä yksi on jo eduskunnan käsiteltävänä ollut
eli tämä pankkitakuu. Samoin sitten pääomasijoitusten
osalta tuo lakiesitys tullaan ensi vuoden puolella eduskuntaan tuomaan. Nämä instrumentit
osaltaan pystyvät varmistamaan sitä, että pankeilla
riittää kykyä luoton antamiseen myöskin
näinä taloudellisesti ja suhdanteiden näkökulmasta äärimmäisen
vaikeina aikoina.
Kari Rajamäki /sd:
Herra puhemies! Hallituksen hidastelu kostautuu yhä suurempana
inhimillisenä hätänä ja suurina
taloudellisina kustannuksina, ja kun tähän yhdistyvät
ne kovat arvot, joilla te veitte läpi vanhan kaavan mukaan
muun muassa veronkevennykset, joita ei suunnattu pienituloisille
lapsiperheille kotimaista kysyntää elvyttävästi,
niin tässä ajaudutaan hyvin helposti nyt todella
siihen, että perusturvallisuuden rahoitus, sosiaali- ja
terveydenhuolto ja opetustoimi saa taholtanne uusia leikkauspaineita,
kun se rahoitus on huonossa kunnossa muutoinkin.
Oliko teiltä myös tietoinen ratkaisu, että te
jätitte Ecofin-kokouksen väliin tänä aikana
tässä vakavassa tilanteessa, EU:n valtiovarainministereiden
kokouksen?
Ja toinen kysymys: Te olette ohjannut sivupöytään
SDP:n yhteistyötarjouksista huolimatta. Eikö nyt
laaja, yli vaalikauden ulottuva sosiaaliturva- ja talouspolitiikka
vaatisi meitä kaikkia yhteisvastuullisesti samaan pöytään?
Nyt on kansallisesta eheydestä, sosiaalisten vaikutusten pehmentämisestä ja
myös kansallisesta selviytymisestä kyse.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämän
hidastelun nyt voisi vielä kertaalleen käydä läpi.
Kun täällä on puhuttu aina, että elvytystoimenpiteet
pitää saada käyntiin heti, ja toisaalta
niitä esitetään vasta ensi vuoden alkuun
eli ensi vuoden budjettiin, niin nyt pitäisi päättää,
puhummeko me kaikki siitä budjetista, joka alkaa 1.1.2009.
Jos puhumme, niin silloin kukaan ei ole hidastellut, vaan me olemme
kaikki samassa aikataulussa, eikö vaan näin? Me
olemme puhuneet nyt ensi vuoden budjetista, joka päätetään
tällä viikolla viimeistään,
ja kaikki, sekä oppositio että hallitus, ovat
samassa aikataulussa.
Toinen asia: Ed. Rajamäki sanoi aivan oikein, että tehtiin
vanhan kaavan mukaan veronkevennykset. Jos se on teidän
mielestä kovaa arvoa, niin minkä takia teidän
valtiovarainministerinne ovat esittäneet samaa kaavaa tähänkin?
(Ed. Rajamäki: Suhdanne on aivan toinen nyt!) Samaa kaavaa
käytettiin, aivan kuten sanoitte, eikä se minusta
ole mitenkään kovaa. Minusta se on tasapuolista.
Se ei progressiota pahenna, ja toisaalta painopiste on pienissä ansiotuloissa,
mikä on aivan oikein. (Välihuutoja)
Miksi en ollut Ecofin-kokouksessa eilen? En ollut suuressa valiokunnassa
sen takia, (Puhemies: Minuutti on täysi!) että olin
kipeänä, ja tänä päivänä hallituksessa
oli sellaisia asioita, joiden takia katsoin paremmaksi olla kotimaassa,
koska tänään on epävirallinen
Ecofin-kokous, ei siis kokous, jossa päätetään
jotain, ja asialista oli muutenkin varsin köykäinen.
(Ed. Rajamäki: Aika tärkeää asiaa!)
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ed. Filatovin aikaisemman puheenvuoron johdosta
totean, että on totta, että työvoimapolitiikan
määrärahat on mitoitettu, ei tämän
päivän tilanteen vaan muutaman kuukauden takaisen
tilanteen mukaan. Mutta, ed. Filatov, aivan yhtä totta
on nyt myöskin sitten se, että niiden määrärahojen
käyttö painottuu tähän alkuvuoteen
niin, että se volyymi, mikä voidaan ottaa käyttöön,
vastaa sitä tarpeessa olevan määrän kasvua
nyt edessä olevien kuukausien aikana. Ja myöhemmin,
kun hallitus antaa tammi—helmikuussa lisätalousarvion,
niin siinä on tarkoitus reagoida sitten lisärahoituksella
sen tarpeen mukaisesti, minkä silloin arvioidaan olevan
totta vuoden 2009 myöhempien kuukausien aikana.
Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! Tällaisen talouslaman ja työttömyyden
kasvun edessä pitäisi muistaa erityisesti ne,
joiden toimeentulo on kaikkein tiukinta, eli ne, jotka jäävät
työttömiksi ja saavat hyvin pientä työttömyysturvaa. Haluaisinkin
kysyä nyt teiltä, pääministeri
ja valtiovarainministeri:
Oletteko jo oppineet mitään aikaisemmista virheistä?
Aikaisemman lamakauden aikana suoranaiseen köyhyyteen ajautuivat
ne ihmiset, joilta leikattiin kaikkein pienimpiä työttömyysturvarahoja
ja joilta tänäkin päivänä jo
aivan pienistä tulonsiirroista peritään
ankaraa veroa.
Onko aikomuksena nyt esimerkiksi nostaa reippaasti sitä rajaa,
että ei tarvitsisi periä veroa niiltä ihmisiltä,
joilla on niin pienet tulot, että he sitten päätyvät
kunnallisen toimeentulotuen varaan? (Puhemies: Minuutti täyttyy!)
Toivoisimme varmasti kaikki, että emme koskaan enää näkisi
leipäjonoja. Miten selviävät nämä ihmiset, joilla
on kaikkein pienimmät tulot?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Vaikka lama-aikana tehtiin paljon säästöjä,
niin alinta turvaa ei leikattu. Silloin haluttiin pitää ihmisistä huolta.
(Ed. Tennilä: Kyllä toimeentulotukea leikattiin!)
Nyt tässä talouskriisissä ne ensisijaiset
toimet, joita tarvitaan, kohdistetaan sellaisiin tarkoituksiin,
joilla ennaltaehkäistään työttömyyden
kasvua. Tämän työttömyyden kasvun
minimointi on pääprioriteetti kaikissa toimenpiteissä.
Siksi näitä voimavaroja ohjataan lisärakentamiseen,
ihmisten pitämiseen työmarkkinakelpoisina, yritysten
rahoituksen turvaamiseen, viennin turvaamiseen. Mitä paremmin
tässä onnistutaan, sitä vähemmiksi
jäävät ne ongelmat, joihin ed. Lapintie
viittasi. Siksi tässä on ollut tärkeätä kohdistaa
nämä toimenpiteet niihin asioihin, joita hallitus
on korostanut.
Tässä keskustelussa kävi äsken
ilmi sosialidemokraattien suunnalta, että kuntatalouteen
vaikeudet tulevat vuonna 2010. Ne tulevat, mikäli tässä pääasiassa
epäonnistutaan, mutta sen takia tärkeintä on
kiinnittää huomiota niihin toimiin, jotka nyt
ovat akuuteimpia ja tärkeimpiä. Syksynkin alussa
oppositio vaati, että nimenomaan kuntien avustuksia pitää lisätä.
Jos kaikki rahat olisi (Puhemies: Minuutti on täysi!) käytetty
siihen, niin silloin ei olisi voitu toimia sillä eturintamalla,
joka nyt on tosiasiassa yritysten tasolla, erityisesti vientiin
keskittyvien yritysten ja näiden alihankintaketjujen kohdalla.
(Välihuutoja vasemmalta)
Erkki Tuomioja /sd:
Herra puhemies! Suomalaiset pelkäävät
nyt tällä hetkellä tulevaisuutta ja epävarmuutta,
työpaikan menetystä, yrityksen kaatumista. Ei
ole tarkoitus todellakaan kenellekään näitä pelkoja
lisätä, vaan me olemme pyrkineet tässäkin
tarjoamaan hallitukselle yhden mahdollisuuden poistaa yhden pelon.
Minä toivon, että suomalaisten ei tarvitsisi pelätä pelkästään
hallituksen toimettomuutta eikä ainakaan sitä,
että vääriä toimia tehtäisiin,
ja sen vuoksi toistaisin kysymyksen, joka täällä on
tullut esiin vakausohjelmasta ja hallitusohjelmasta.
Voisiko valtiovarainministeri nyt yksiselitteisesti todeta sen,
että kun hallitusohjelmassa seisoo, että suhdannetilanteesta
riippumatta pidetään aina huoli siitä,
että alijäämä ei kasva yli siinä mainitun
luvun, niin tästä ei nykyisessä tilanteessa
ole mitään järkeä pitää kiinni,
vaan poistetaan tämä leikkauslistojen uhka ja
(Puhemies: Minuutti täyttyy!) siihen kohdistuva pelko nyt? Tässä on
nyt ministerille ainutlaatuinen tilaisuus antaa tästä selvä vastaus
kaikille.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Arvostan sitä, mitä ed.
Tuomioja sanoi, ettei kukaan halua pelotella. Minä toivoisin,
että siihen samaan ajatteluun sisältyisi se, ettette
jatkuvasti pitäisi yllä leikkauslistamentaliteettia.
Minä en muista, että hallituspuolueitten kansanedustajat
tai hallitus olisi koskaan puhunut leikkauslistoista. Minä täällä jo
vastasin, että meillä ei ole suunnitelmissa tehdä mitään
leikkauslistoja, niin että älkää nyt
vaan levittäkö sellaista tietoa. Se jo auttaa
paljon näihin pelkoihin.
Toinen on se, että lopettaisitte sen puhumisen hallituksen
tekemättömyydestä, kun me kaikki tiedämme,
että me olemme tehneet paljon. Eli jos nämä kaksi
väärää käsitystä,
tarkoituksellista virhettä, jättäisitte
tekemättä, niin paljon vähempi olisi
epävarmuutta ja paniikkia Suomessa.
Mitä tulee vakausohjelmaan, niin huonoina aikoina totta
kai, niin kuin komissiossakin on todettu, voidaan mennä tämän
alijäämätavoitteen reunalle, ehkä himpun
yli, jos on uskottava suunnitelma tulla siitä takaisin.
(Puhemies: Minuutti täyttyy!) Suomi lähtee tähän
kriisiin parhaimmasta asemasta mutta päätyy huonompaan
sen takia, että muilla mailla työtuntien määrä voi
vielä kasvaa, meillä ei, koska meillä väestö ikääntyy
nopeammin kuin missään muualla.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa puhemies! 1990-luvun alun lama opetti, että pitkäaikaistyöttömyyden
ja syrjäytymisen noidankehää ei pidä päästää syntymään.
Siksi on niin tärkeää taloudellisen taantuman
aikana paitsi kaikin keinoin panostaa työllisyyden edistämiseen
esimerkiksi julkisia investointeja lisäämällä myös
huolehtia hyvinvointipalveluista. Sen vuoksi on erityisen huolestuttavaa,
että kuntien verotulojen kasvu hiipuu, ja samalla tiedämme,
että menopaineet lisääntyvät.
Kysynkin ministeri Kataiselta:
Aikooko hallitus nyt selvästi auttaa tässä kuntia
ja lisätä kuntien valtionosuuksia, että esimerkiksi
terveyspalvelut, oppilashuolto ja lastensuojelu turvataan?
Arvoisa puhemies! Totean vielä lopuksi, että mielestäni
vasemmisto-opposition unipuheet olivat kyllä hiukan riman
alitus tässä vakavassa tilanteessa. (Puhemies:
Minuutti on mennyt!) Kyllä me kaikki ymmärsimme,
mitä ministeri Katainen tarkoitti.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Puhemies! Kiitos kysymyksestä! Meillähän
ensisijainen tarkoitus on vauhdittaa tätä taloutta
niin, että kuntien verotulot alkaisivat taas kasvaa. Se on
se, mikä tässä on suurin ongelma. Valtionosuudet
eivät ole alentuneet vaan kasvaneet, ja nyt verotulot alenevat.
Ne alenevat niin valtiolla kuin kunnissakin, ja nyt meidän
pitää kaikki efortti käyttää siihen,
että saamme todella verotulot jälleen kasvuun,
koska se on vain ja ainoastaan se, jonka varassa voimme elää.
Valtionosuudet keskimäärin ovat noin 17 prosenttia
kuntien tuloista, ja verotulojen muutoksilla on valtava vaikutus
sekä kuntiin että valtion mahdollisuuksiin tarjota
palveluja pitkälläkin jänteellä.
Näin ollen tähän kasvuun, työllisyyteen
pitää nyt panostaa, jotta kunnat saavat ne verotulot,
joita ne palvelujen tuottamiseen tarvitsevat.
Jutta Urpilainen /sd:
Arvoisa puhemies! Kun olen kuunnellut ministeri Kataista, olen
tullut vakuuttuneeksi siitä, että hän
puhuu pehmoisia niin omasta budjetista kuin myös sosialidemokraattien
vaihtoehdosta niin tälle vuodelle kuin myös ensi
vuodelle. Suosittelen ministerille perehtymistä molempiin
budjettiesityksiin.
Mitä tulee tähän taloustilanteeseen,
on totta, niin kuin pääministeri totesi, että kriisi
on kansainvälinen ja kaikkiin näihin me emme pysty vaikuttamaan.
Mutta on olemassa keinoja, on olemassa asioita, joihin me yhteiskunnalliset päättäjät
Suomessa voimme vaikuttaa. Meidän mielestämme,
kuten myöskin suomalaisten huippuekonomistien, elinkeinoelämän
mielestä, työmarkkinajärjestöjen
mielestä, hallitus ei tee sitä kaikkea, mitä nyt
pystyttäisiin tekemään.
Me sosialidemokraatit olemme kertoneet, miten maahan luotaisiin
30 000 työpaikkaa, ja me todella toivomme, että tässä tilanteessa
sen sijaan, että hallitus rakentaa vastakkainasettelua, se
tarttuisi yhteistyön käteen ja ottaisi näistä meidän
hyvistä toimenpiteistä vaarin. (Puhemies: Minuutti
täyttyy!) Kysyisin nyt lopuksi vielä valtiovarainministeriltä,
kun totesitte hienosti, että leikkauslistoja, säästölistoja
ei ole hallituksella suunnitteilla:
Oletteko te nyt siirtämässä näillä toimenpiteillänne
leikkauslistat kuntiin?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Puhemies! Se siitä yhteishengestä ja paniikin
lietsomisen vastaisuudesta. Minä tiedän, että tämmöinen
poliittinen, taloudellinen tilanne on otollinen aina oppositiolle
eli ihmisten epävarmuudesta, jota täällä on
hyvin kuvattu, halutaan saada kaikki mahdollinen poliittinen hyöty
irti.
Mutta minä toivoisin nyt ihan aidosti, kun minä olen
valmis toteamaan ... (Hälinää — Puhemies
koputtaa) — Jos saisin vastata. — Minä olen
valmis toteamaan, että siinä teidän esityksessänne
on paljon hyviä asioita, niin kuin olen todennut jo aikaisemminkin,
ja varmasti lisätalousarviossa on niitä elementtejä,
koska siellä on ihan fiksuja ajatuksia.
Nyt on vain kysymys siitä, että hallitus haluaa kohdentaa
veronmaksajien piikkiin otetut velkaeurot mahdollisimman huolellisesti
ja nimenomaan niin, että me pystymme saamaan sijoitetulla
velkaeurolla mahdollisimman monta työpaikkaa aikaiseksi.