Arvoisa herra puhemies! Pyrsselissä oli toinenkin asia käsittelyssä, Irlannin kansan kertaalleen hylkäämä Lissabonin sopimus. Irlanti äänesti "ei", mutta EU-demokratiassa "kyllä" merkitsee "kyllä" ja "ei" merkitsee sitä, että kohta äänestetään uudestaan, ilmeisesti niin kauan, että vastaus on "kyllä". Kysyn teiltä, arvoisa pääministeri:

Äänestääkö Irlannin kansa nyt pilkulleen ja sanalleen samasta perustuslakisopimuksesta, jonka se hylkäsi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä perustuslakisopimus torjuttiin ensin Hollannin ja Ranskan kansanäänestyksissä ja samalla se perustuslakisopimus hylättiin. Neuvoteltiin uusi sopimus, Lissabonin sopimus, joka on perussisällöltään hyvin samanlainen mutta jossa on myös eroja perustuslakisopimukseen. Se neuvoteltiin ottaen huomioon ne paineet, joita Hollannissa ja Ranskassa näkyi. Siitä saatiin neuvottelijoiden kesken aikaan uusi yhteisymmärrys, ja sen on nyt jo 24 jäsenmaata ratifioinut. Tšekissä, Puolassa ja Irlannissa ratifiointiprosessi on kesken. Irlannissa kansanäänestys, samoin kuin Tšekissä ja Puolassa ratifioinnin loppuunvienti, koskee täsmälleen sitä samaa Lissabonin sopimusta.

Äskeisessä huippukokouksessa annettiin Irlannille tietyt oikeudelliset takuut sellaisista aiheista, joita Irlannin kansanäänestyksessä kansalaiset pitivät tärkeinä. (Puhemies: Minuutti täyttyy!) Tässä mielessä Irlannin kannalta on näihin huoliin vastattu, ja samoin siihen Irlannin kansanäänestyksen ehkä kuumimpaan keskusteluaiheeseen, komissaarijäsenyyteen, on jo löytynyt keino, jolla voidaan taata jokaiselle jäsenmaalle komissaari myös jatkossa, mikäli tämä Lissabonin sopimus astuu voimaan. Mikäli ei astu, niin sitten mennään Nizzan sopimuksen mukaan, jossa komissaarien määrää sovitulla tavalla joudutaan supistamaan.

Arvoisa herra puhemies! Tyly tosiasia on, että äänestetään pilkulleen ja sanalleen samasta sopimuksesta uudestaan. Sen luulisi olevan kansanvallan pilkkaa Euroopan laajuisesti.

Onko tämä laillista EU:n oman lain mukaan, Irlannin lain mukaan? Olisiko Suomen lain mukaan moraalista ja lainmukaista, että äänestettäisiin aivan samalla tavalla heti uudestaan samasta asiasta?

Arvoisa pääministeri, arvostaisin kovasti, ja uskon, että kansanedustajat ja Suomen kansa arvostaisivat, jos kansanedustajat saisivat käydä tästä asiasta keskustelun suuressa salissa eikä olisi pelkästään kirjallista menettelyä, joka sekin on tietysti parempi kuin se, että vain suuri valiokunta voi tästä saada tietoa. Voitteko luvata, että hallitus tuo tänne tavalla tai toisella tämän asian keskusteluun?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Toistan uudelleen sen, että tässä koko neuvotteluprosessissa tähän on tullut matkan varrella muutoksia. Kansanäänestysten takia sopimus neuvoteltiin kokonaan uudelleen. Syntyi uusi Lissabonin sopimus, joka nyt pyritään saamaan voimaan. Niin kun sanoin, ylivoimainen valtaosa Euroopan maista on jo sen ratifioinut. Tietysti meilläkin, jotka olemme sen hyväksyneet, on oikeutena pyrkiä pitämään siitä kiinni, ja kun näyttää siltä, että ainakin Irlannin parlamentissa on määräytynyt tämmöinen toimintalinja, jossa halutaan tietyt oikeudelliset takuut, vaikkei sopimustekstiä muuteta, Irlannin huolenaiheisiin, niin siellä pyritään nyt saamaan tälle ratifioinnin kautta hyväksyntä.

Aikanaan ensi syyskaudella tai kesän lopulla nähdään, mikä on irlantilaisten vastaus tähän kysymykseen. Me voimme hallituksen puolelta tuoda tämän eduskuntaan sopivaksi katsotulla tavalla keskusteluun. (Puhemies: Minuutti alkaa täyttyä!) Se tapahtunee sitten ehkä vasta kevätkauden loppupuolella, kun lähestyy se vaihe, jossa nämä Irlannin oikeudelliset takeet on täsmällisemmin saatu tämmöiseen juridiseen muotoon.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Tässä tapauksessa mennään ilmeisesti aika lähelle sitä Tanskan-mallia, jota käytettiin Maastrichtin jälkeen. Niin kuin pääministeri totesi, nyt olemme identifioineet ne huolenaiheet, joita Irlannin kansalla on, ja kevään mittaan nämä oikeudelliset takuut Irlannille tulevat täsmentymään. Voimme hyvin keskustella näistä asioista, kun hallitus antaa EU-asioista selonteon keväällä.

Arvoisa puhemies! Kansanedustaja Soini on itse harrastamassa kansanvallan pilkkaa tutkimalla mahdollisuutta, että kostoksi Irlannin kansanäänestyksestä hän asettuu eurovaaliehdokkaaksi mutta ei sitten aiokaan astua europarlamenttiin, jos tulee valituksi. Haluaisin kysyäkin — ja monet lainoppineet ovat pitäneet tätä erittäin moraalittomana kannanottona — oikeusministeri Braxilta:

Aikooko hallitus ryhtyä lainsäädännöllisiin toimiin, jotka estäisivät kyseisten tyylittömien temppujen tekemisen juuri näinä aikoina, jolloin taloudessa on niin vaikeaa ja jolloin poliittisen järjestelmän legitimiteetistä pitää pitää huolellisesti kiinni? Mitä mieltä oikeusministeri Brax on tämmöisestä tyylittömästä ideasta?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Kyllä vakiintuneissa demokratioissa lähdetään siitä, että varsinkin kaikki puolueet, jotka ovat järjestäytyneet vakavasti toimimaan vaaleissa, kunnioittavat vaaleja eikä lainsäädännöllä voida itse asiassa estää sitten semmoista, jos joskus joku poikkeuksellisessa, Suomen historiassa kyllä käsittääkseni sangen harvinaisessa tilanteessa aikoisi käyttää vaaleja johonkin muuhun tarkoitukseen kuin siihen, että tulee valituksi. Tältä osin lainsäädäntömuutokset eivät ole tarpeellisia eivätkä ne käytännössä edes toimisi. Kyllä meidän on lähdettävä siitä, että tämä yhteiskunta toimii sillä tavalla, että vaaleja kunnioitetaan ja niissä ollaan tosissaan liikkeellä.

Arvoisa puhemies! Todella tuo viimeviikkoinen huippukokous oli tässäkin mielessä menestys Suomen kannalta, että tässäkin asiassa päästiin hyvään tulokseen. Suomi saa pitää myös oman komissaarinsa, (Ed. Tennilä: Irlannin kansalle kiitos siitä!) mikä oli meille keskeinen neuvottelutavoite. Ed. Soinia on kyllä vaikea ymmärtää tässäkin mielessä. Sopimus on entistä parempi, mutta teillä on herne entistä syvemmällä nenässä. Se on kyllä kerta kaikkiaan erikoista, että aina kaikki on pelkkää huonoa, vaikka kokous oli ilmiselvästi menestys, ja se on hyvä asia.

Arvoisa puhemies! Nyt kun Suomi saa pitää oman komissaarin, niin onko hallituksella linjausta siitä, mitä komissaarinsalkkua Suomi tavoittelee? Suomellahan on jo hyvä komissaari, ja olisi tietysti toivottavaa, että hän saisi entistä raskaamman salkun komissiossa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Periaate "komissaari per maa" astuu voimaan, mikäli tämä uusi Lissabonin sopimus saadaan aikaan. Jos Irlanti, Puola tai Tšekki hylkäävät sopimuksen niin, että uutta sopimusta ei ole, silloin voimassa olevan sopimuksen mukaan mennään suppeampaan komissioon, jossa tulee tasapuolinen kierto niin, että osa maista on sisällä ja osa yhden kauden ulkona.

Me emme ole vielä siinä vaiheessa, että ryhtyisimme asettamaan komissaarinsalkun osalta tavoitteita. Se vaihe tulee sitten jossakin vaiheessa loppukesästä eteen. Huippukokouksessa sovittiin, että heti Euroopan parlamentin vaalien jälkeen jo kesäkuussa ryhdytään toimiin uuden komission kokoamiseksi, erityisesti uuden komission puheenjohtajan valitsemiseksi. Sen jälkeen uusi puheenjohtaja tulee esittämään jäsenvaltioille pyynnön tehdä ehdotus, ja sitten kun on nimet olemassa, on pitkälti puheenjohtajan kannasta kiinni, minkä salkun kukin saa. Meillä on varmasti siinä asetelmassa hyvät neuvottelumahdollisuudet mahdollisimman raskaaseen salkkuun.