Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallitus jatkuvasti väittää, että sen veroratkaisut suosivat pieni- ja keskituloisia ihmisiä. Eilen eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Kiviniemi kertoi, kuinka erinomaisen hyvä veroratkaisu on tehty, kun on korotettu kunnallisverotuksen perusvähennystä. Tässä hallituksen omassa esityksessä tuloverolain muuttamisesta kerrotaan seuraavaa: "Perusvähennyksen kasvattaminen alentaisi verotuottoja vuositasolla arviolta noin 16 miljoonaa euroa, josta 14 miljoonaa kohdistuisi kunnallisveroon, 1 miljoona kirkollisveroon ja 1 miljoona sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuun. Perusvähennyksen korottaminen keventäisi pienituloisten verotusta noin 13 eurolla vuodessa. Verotus kevenisi myös palkkatulojen saajilla - -." Elikkä hiukan yli euron kuukaudessa laskisi pienituloisen verotus, ja tätä ministeri Kiviniemi piti erinomaisen hyvänä ratkaisuna. On siis kohtuutonta väittää, että pienituloisten verotusta tämä hallitus suosii ja antaa pienituloisille verohelpotuksia.

Jos katsotaan sitten tämän hallituksen esityksen mukaan, miten tämä kohdistuu pieniin palkkatuloihin, niin tulkoon todetuksi, että 20 000 euroa vuodessa ansaitseva saa noin 8 euroa kuukaudessa verohelpotusta. Sen sijaan ministeritason palkkoja saava henkilö saa noin 25—30 euroa kuukaudessa verohelpotusta. Tästä voidaan kysyä, ovatko nämä ministerien palkat niin huonoja sitten, että he tarvitsevat tämän kokoiset verohelpotukset. Sen sijaan todella pienituloiset ihmiset joutuvat jäämään hiukan runsaan euron verohelpotukseen kuukaudessa. Tämä on kyllä todella tämän porvarihallituksen solidaarista veropolitiikkaa suurituloisia kohtaan, mutta erittäin epäsosiaalista pienituloisia ihmisiä kohtaan. (Hälinää)

Kiitos, herra puhemies! — Tässä veroratkaisussa on lisäksi myöskin mainostettu sitä, että tämä suosii eläkeläisiä. Hallituksen esityksen mukaan noin 10 000 euroa vuodessa saava eläkeläinen hyötyy 1,5 euroa kuukaudessa tästä verohelpotuksesta — siis 1,5 euroa. Tietenkin pienituloiselle ihmiselle euro ja 1,5 euroakin on merkittävä raha, mutta eihän sillä kaupasta juuri mitään tavaroita voi ostaa tai mitään palveluita juuri saa. Elikkä joka paikassa jatkuvasti on tehty ratkaisuja, jotka suosivat hyvätuloisia, ja pienituloiset jäävät todella vain muutamien eurojen hyödyn saajaksi.

Tämän lisäksi hallituksen veroratkaisut ovat painottuneet välillisten verojen korottamiseen, arvonlisävero on noussut, päivittäisestä ruuasta maksetaan veroa, bussimatkoista, sähköstä, vedestä, bensiinistä ja muista tavaroista, joita ostetaan, samoin palveluista. Kaikki nämä ovat tasaveroja. Tämä on johtanut siihen, että progressiivisen verotuksen osuus on merkittävästi pienentynyt ja tasaverojen osuus on kasvanut entisestään. Nyt kun hallitus tulee esittämään seuraavassa työjärjestyksen kohdassa energiaverojen korotuksia, se tulee nostamaan myöskin merkittävästi asumiskuluja, jopa noin 250 euroa vuodessa. Elikkä erityisesti pienituloisille ihmisille tämän hallituksen veroratkaisut ovat kyllä kylmää kyytiä.

Onkin nähtävissä, että ne muutokset ja parannukset, mitä hallitus on tehnyt, pieniä näennäisiä muutoksia esimerkiksi indeksitarkistusten osalta, eivät alkuunkaan korvaa sitä taloudellista menetystä, mikä näille pienituloisille ihmisille on tapahtunut. Elikkä ratkaisuna voidaan todeta, että köyhät ihmiset osallistuvat yhteisiin menoihin yhä suuremmalla osuudella tuloistaan ja lähestyvät rikkaiden veroastetta. Tämän totesi Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti tutkimuksissaan, elikkä me menemme kovaa vauhtia tasaveron suuntaan. Näin ollen tätä verolinjaa ei voi hyväksyä ja tähän verolinjaan tulee saada muutos.

Ministeri Pekkarinen on joskus todennut, että myöskin hyvätuloiset on saatava vastuuseen, mutta se vastuu ei näy kyllä hallituksen veropolitiikassa. Edelleenkin hyvätuloiset saavat euromääräisesti huomattavasti suuremmat verohelpotukset, ja edelleenkin on kysymys siitä, onko hyvätuloisille tarpeen saada ne verohelpotukset. Mieluummin ne verohelpotukset tulisi kohdistua pienituloisiin, jolloin se menisi suoraan kulutukseen ja parantaisi heidän toimeentuloaan.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Eilen kyselytunnilla kysyttiin aika paljon sosiaalieduista, ja ainakin vasemmalta puolelta moitittiin hallitusta siitä, että köyhien määrä on lisääntynyt ja taloudellisissa vaikeuksissa olevien asema on huonontunut. Hallitus vastasi, että tällä kaudella, eli neljässä vuodessa, sosiaalietuja on lisätty 600 miljoonalla eurolla. Se oli hallituksen vastaus näihin kysymyksiin.

Nyt tänä päivänä meillä on esillä tuloveronkevennykset, kukaan ei ole niitä pyytänyt, niitten määrä on 450 miljoonaa. Siis valtion kassaan jää tulematta 450 miljoonaa, jos tämä hallituksen esitys hyväksytään. Se on suuri raha valtiolle, ja valtio joutuu nämä rahat lainaamaan, ja laina on aina yhtä kuin maksuunpanematon vero, joka maksetaan takaisin korkoineen.

Herää kysymys, kumpi tarvitsee enemmän 450:tä miljoonaa, valtio vai ansiotulonsaajat siten, että jotkut eivät saa juuri lainkaan, jotkut saavat enintään 22 euroa kuukaudessa. Siis pienituloinen saa kuukaudessa lisää noin 5—6 euroa, mikä käytännössä tarkoittaa alle euron päivässä, alle 50 senttiä päivässä — vielä pienempi se summa on — 15 senttiä päivässä saa pienituloinen lisää, jos tämä hyväksytään. Keskituloinen saa noin 15 euroa kuukaudessa lisää, ja kansanedustajat saavat noin 20 euroa lisää käteen, jos tämä hyväksytään, ja sitten ylimmässä luokassa noin 22 euroa.

Kukaan ei ole tällaista veronkevennystä pyytänyt, mutta valtio tarvitsee rahaa, ja paljon, paljon järkevämpää olisi hylätä tämä sillä seurauksella, että valtion ei tarvitsisi 450:tä miljoonaa euroa lainata tähän tarkoitukseen. Siitä syystä, herra puhemies, esitän, että tämä lakiesitys hylätään.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Kalliksen tekemää hylkäysehdotusta.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Nostan yhden kohdan esille: Meillä on ensi vuonna tulossa mahdollisuus tehdä vähennys verotuksessa, jos lahjoitetaan varoja julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle. Samaan aikaan herää pohdinta siitä, että meillä on yhä enemmän syrjäytyneitä nuoria ja lapsia, joita ei saada julkisin viranomaisin kiinni. Tässä kohdin meillä nousee esille niiden järjestöjen rooli, joissa tehdään erittäin merkityksellistä työtä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyksi. Toivottavasti tulevaisuudessa, kun tehdään tällaisia verovähennyksiä, voitaisiin myös tehdä luonnollisen henkilön osalta vähennys hyväntekeväisyyteen, joka kohdistuu lapsiin ja nuoriin.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Samalla kun puhutaan tuloveroasteikosta ja siitä, miten palkka- ja ansiotuloja verotetaan, on syytä kiinnittää huomiota siihen, että meillä on edelleenkin kestämätön epäsuhta tässä työn verottamisen ja pääomatulojen verottamisen välillä. Oikea ratkaisu siihen, mistä ed. Kallis puhuu, on se, että meidän pitäisi nopeasti toteuttaa tämä pääomaverouudistus niin, että pääoman saajat olisivat enemmän kantamassa vastuuta yhteiskunnan peruspalvelujen, jotka heillekin ovat erittäin tärkeitä, rahoittamisesta. Tämä edellyttäisi siis pääomaveroprosentin nostoa ja myös pääomatulojen verotuksen muuttamista niin, että tulojen mukaan maksettaisiin suurempi vero. Se olisi oikeudenmukainen ratkaisu, ja tämä toisi satoja miljoonia euroja käytettäväksi siihen rahoitukseen, jonka me tarvitsemme hyvinvointipalvelujen asialliseen kuntoonsaattamiseen.

Toivonkin, että pääomatuloveroasia otettaisiin täällä eduskunnassa vakavasti esille, koska kummallista on, että puhetta on paljon, mutta mitään tälle asialle ei ole tämän hallituksen aikana tapahtunut.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Sen minä ymmärrän, että ed. Kuoppa esittää suurin piirtein samaa palkkaa kaikille, samaa veroa kaikille, mutta sitä minä en ymmärrä, että kristillisten ed. Kallis on suurin piirtein samoilla linjoilla ja vetää vielä kaiken lisäksi kansanedustajat tähän keskusteluun mukaan. Minusta se on semmoista populismia, jota en oikein voi hyväksyä. Näin se nyt vaan on, ed. Kallis.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä toivon, että kaikki oppositiossa olevat ryhmät tekisivät vaihtoehtobudjetteja. Me olemme kesällä tehneet vaihtoehtobudjetin ja olemme vilpittömästi sitä mieltä, että valtio tarvitsee 450 miljoonaa euroa enemmän kuin esimerkiksi tulonsaajat. On aivan oikein, että esimerkeillä osoittaa, kuinka paljon veronkevennys merkitsee. Se merkitsee kansanedustajalle vajaa 20 euroa kuukaudessa, ja sen kansa ymmärtää, kun sen näin ilmaisee, ja se merkitsee pientuloiselle vain 5 euroa kuukaudessa. Toistan tämän väitteen: valtio tarvitsee paljon paremmin nämä tulot kuin ansiotulonsaajat.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Ukkolalle haluan todeta, että nämä luvut, joita käytin, ovat tästä hallituksen esityksestä 122 ja havainnollistivat sitä, mitä se merkitsee. Elikkä tuommoisen, sanotaan nyt kaupan kassan, joka saa noin 20 000 euroa vuodessa, verohelpotus on 1,5 euroa kuukaudessa. Sen sijaan, en tiedä ihan tarkkaan, mitä ed. Ukkola saa, mutta laskeskelin, että hänen verohelpotuksensa on vähintäänkin hiukan päälle 20 euroa kuukaudessa. Tässä vaan esimerkinomaisesti. Tämä on hallituksen esitys, ei täällä tosin lue, että kaupan kassa tai kansanedustaja, mutta jos haluaa niin kuin johonkin ryhmään verrata sitä, niin tämä näkyy. Tässä nimenomaan suositaan hyvätuloisia ihmisiä. Tämä esitys on lievempi kuin aikaisemmat. Aikaisemmat ovat vielä paljon enempi suosineet hyvätuloisia.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En minä nyt sitä tarkoittanutkaan, etten olisi lukenut enkä ymmärtäisi, mutta minä vaan puutuin siihen teidän jatkuvaan valitukseenne, mikä sieltä vasemmistosta tulee, että kun kerta ei ole tasapalkkaa, niin ei ole myöskään tasaveroa. Pitää sitten vaatia reilusti kommunistista yhteiskuntaa tähän Suomeen. Kaikille sama palkka, niin jo on sama verokin.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksella on ollut selkeä linja sen suhteen, että työn teettämistä ja tekemistä tulee kannustaa. (Välihuutoja vasemmalta) Verotus on yksi muoto. — Kyllä vasemmistoliitolle ja muillekin, jotka verotusta vaativat kiristettäväksi, sekin aika vielä koittaa. — Valtiovarainministeriö on ilmoittanut juuri tänään sen, että julkiseen talouteen kohdistuu 10 miljardin euron sopeutumisvaade tulevalle vaalikaudelle, ja kun se sitten toteutetaan, niin se tarkoittaa varmasti leikkauksia, se tarkoittaa veronkiristyksiä.

Nyt kuitenkin on ollut se lähtökohta, että pystytään tämän laman taantuman yli kulkemaan, ja saadaan Suomen pyörät pyörimään. Siinä mielessä kyllä verotus on ollut yksi keino. (Ed. Kallis: Alennetaan vielä enemmän!) On laskettu muun muassa elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Kaikki nämä, vaikka ne voidaan laskea euro kerrallaan, ovat siihen kansantalouden kulutukseen ja ihmisten jokapäiväiseen arkeen kohdistuvia ja ovat auttaneet ihmisiä eteenpäin. Tässä mielessä tuo verolinjaus on tähän aikaan sopiva.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ei tässä ed. Kalliksen ja kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin sisältyvässä ehdotuksessa mistään tasapalkasta ole kysymys vaan siitä, että mielestämme on vastuullista jo tässä vaiheessa ryhtyä tasapainottamaan valtiontaloutta lisäämällä verotuloja siten, että voidaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla olla tätä valtiontalouden kestävyysvajetta korjaamassa.

Kyllä mielestäni kaikkien kansanedustajien tulisi ottaa ne näkymät vakavasti, joita esimerkiksi tulevalle vaalikaudelle on tulossa. Valtiovarainministeriöstä ollaan julkistamassa aika kovat lukemat, ja toivon, että koko eduskunta nyt vakavasti harkitsisi sitä, onko todellakin tarpeen keventää tuloverotusta 400 miljoonalla eurolla.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Rossi ehtikin jo kiinnittämään huomiota siihen viestiin, joka VVM:sta oli tullut, että tässä lähitulevina vuosina ovat 10 miljardin euron supistamis-, lisäverotus- yms. vaatimukset pöydässä. Siinä katsannossahan tämä lähetekeskustelu koskee sitä aikakautta, joka alkaa sitten ensi keväästä, ja siinä suhteessa ne puheenvuorot, jotka ovat tulleet kristillisdemokraattien, ed. Lauslahden ja ed. Heinäluoman taholta, ovat olleet aivan oikean suuntaisia. Ne eivät ole olleet toisiaan poissulkevia, vaan nimenomaan toisiaan tukevia, ja siinä on ihan hyvä pohja ruveta kehittelemään sellaista hommaa, joka on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

Arvoisa puhemies! Totean tästä vaan, että sitä minä en ymmärrä, minkä ihmeen takia pitää sen laatuiset, sen tasoiset verohelpotukset tuoda keskusteluun tänne, että muutama sentti tai muutama euro, sanotaan nyt, vuorokaudessa, millä ei käytännössä ole mitään merkitystä, mutta mikä politiikan arvovaltaa kyllä kutistaa aivan hillitöntä vauhtia. Kaikkea pidetään vaan kosiskeluna ja populismina jnp. Toimenpiteiden pitää olla vaikuttavia, ja vaikuttavuutta eduskuntatyöhön tarvitaan.

Bjarne Kallis /kd:

Herra puhemies! Minä ymmärrän, että meitä voitaisiin syyttää populismista, jos me olisimme esittäneet vielä suurempia veronkevennyksiä. Se varmasti menisi kansaan, että haluamme antaa lisää rahaa kansalle. Mutta siinä, että esittää, ettei kansalle annettaisi 450:aa miljoonaa, ottaa poliittisen riskin siinä, miten kansa reagoi, kun me emme halua antaa veronkevennyksiä.

Ed. Pulliaiselle totean vielä kerran: Jotta kansanedustajat ja muu yleisö ymmärtäisi, minkälaisista summista on kysymys, on hyvä todeta, että yhteenlaskettu summa on niin valtava kuin 450 miljoonaa euroa mutta yksilölle se merkitsee 15 senttiä päivässä. Silloin kansanedustajat varmasti heräävät ymmärtämään, että ei tässä taida olla mitään järkeä, ihan niin kuin ed. Pulliainen totesi.

Ed. Rossi: Jos tämä teidän teorianne olisi oikea, silloinhan meidän pitäisi alentaa vielä enemmän, jotta kansa saisi vielä enemmän rahaa käyttää, mutta se ei ole oikea linja varsinkaan, kun tänä päivänä valtiovarainministeriöltä tulee tietoja, että tulevalla kaudella pitää veroja korottaa. Herää kyllä kysymys, mitä järkeä on siinä, että siirrämme nämä veronkorotukset seuraavalle kaudelle, kun nyt pitäisi tehdä jotain. Minusta se on raukkamaista siirtää ikävät päätökset seuraavalle hallitukselle varsinkin, kun tietää itse, että pitäisi tehdä ne päätökset jo, jottei tarvitsisi niin kovia päätöksiä tehdä.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys onkin enemmälti siitä, kiristetäänkö verotusta nyt heti vai tapahtuuko se jossakin vaiheessa myöhemmin. Koko tämä budjettikausi ensi vuodelle on tiettyjen ennusmerkkien valossa laadittu, kuten koko budjettikirjakin. Se on varmasti totta, että veroja tarvitaan. Meillä on paljon hyviä kohteita, mihinkä niitä tarvitaan, ja jotta tämä budjettivaje pystytään peittämään, jos meidän valtionvelkamme nousee sinne eduskunnan hyväksymään 110 miljardiin euroon, mikä valtuus on täällä hyväksytty, niin kyllä se tarkoittaa sitä, että jostakin se työllä, tekemisellä sekä myös lisääntyvillä verotuloilla on pakko koota.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä ed. Kallis on tässä jälleen kerran ihan oikealla asialla eli hänen huolensa siitä, miten julkinen talous saadaan tasapainoon ja velkaantuminen pysähtymään, on harvinaisen oikea. Häntä ei todellakaan voi syyttää populismista, koska hän tarjoilee ikävää lääkettä eli verojen nostoa. Mutta sitten hänen lääkityksensä lähtee kyllä vähän väärästä päästä. Ei tämä työn verotuksen kiristäminen ole se järkevä linja, jota lähdetään ensimmäisenä tekemään, koska sillä on väistämättä hyvinvointitappiota suhteessa siihen työmäärään, joka meillä Suomesta löytyy. Sen takia toistan, että olennaista on puuttua pääomatuloverotukseen. Siinä pitäisi olla rohkeutta puuttua niihin, joilla menee aika hyvin ja joilla on koko ajan mennyt aika hyvin. Nyt meillä on semmoinen tilanne, että kolmivuorotyötä tekevä sairaanhoitaja maksaa enemmän tuloistaan veroa kuin tällainen osinkomiljonääri, ja voi kysyä, onko tämä oikein ja kuinka kannustavaa tämä on. Meillä on ollut satoja miljoonia euroja, joita ei ole otettu käyttöön, koska täällä ei ole uskallusta puuttua pääomatuloveroon vaan tätä kysymystä vältellään ja siirrellään eteenpäin ja eteenpäin.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niinhän se on. Mutta ed. Rossille vielä kommentoin, että kyllä minä nyt ensisijaisesti lähestymistavaltani olen ed. Kalliksen lähestymistavan kannalla. Ei tässä nyt etsitä lisää sijoituskohteita niille mahdollisille verotuloille, vaan jos jätettäisiin se 450 miljoonaa euroa kassaan ja sillä lyhennettäisiin velanottoa, niin se olisi ihan fiksu ajatus pohjimmilleen.