Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan tässä yhteydessä todeta, että sosialidemokraatit eivät tule hyväksymään tätä lakia ja emme pystyneet myöskään osallistumaan tämän lain ensimmäiseen käsittelyyn, minkä takia perustelen nyt vähän tarkemmin tämän esityksemme perusteluita liittyen hylkyyn.

Ensinnäkin hallituksen esityksessä halutaan lisätä yksityisen terveydenhuollon järjestämistä julkisissa tiloissa. Lakiesitys jatkaa hallituksen systemaattista linjaa, joka vähä vähältä rapauttaa yhteisin varoin kustannetun ja kaikille kansalaisille tarkoitetun julkisen terveydenhuollon. Hallitus toimii jälleen määrätietoisesti yksityistämistä suosien ja täysin välinpitämättömänä maamme jatkuvasti kasvavia terveyseroja kohtaan.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää siis sairausvakuutuslain muutosta niin, että julkisissa sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa annetusta yksityisestä sairaanhoidosta maksettaisiin asiakkaalle sairausvakuutuskorvaus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallitus palauttaa terveydenhuollon erikoismaksuluokan takaisin ja luodaan jälleen hyvätuloisille ihmisille niin sanottu ohituskaista terveyspalveluihin. Tämä jakaa kansalaiset terveyspalveluissa eriarvoiseen asemaan ja siten lisää eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa kansalaisten välille. Asiantuntijoiden mielestä tämä tulee myös eriyttämään palveluita: hyväosaisten palvelut paranevat, samalla pienituloisten ihmisten palvelut heikkenevät. Meillä on jo tiedossa, että kohonneet asiakasmaksut ovat lisänneet tämän hallituskauden aikana terveyseroja. Tämä laki ei tätä suuntausta ainakaan paranna, vaan päinvastoin, tämä tulee entisestään lisäämään terveyseroja kansalaisten välille.

Esityksen perusteluissa arvioidaan, että hallituksen esityksellä voidaan tehostaa tilojen käyttöä ja tarjota yksityisille yrittäjille mahdollisuuksia toimia myös alueilla, joilla terveyshuoltoon sopivia yksityisiä tiloja on heikosti saatavilla. Näin lisättäisiin palveluiden saatavuutta ja potilaan valinnanmahdollisuuksia. Monet valiokunnan kuulemat asiantuntijat esittivät epäilyjään ja kritiikkiä asian osalta: tämä ei ole yksiselitteisesti mahdollista. Näitä epäilyjä on hyvin tuotu esiin myös valiokunnan mietinnössä.

Esiin tuli muun muassa se, että hallituksen esityksen mukaan tilojen vuokraaminen ei saa vaarantaa julkisen terveydenhuollon lakisääteistä toimintaa ja hoitotakuun toteutumista. Tästä vastaa kunnassa sosiaali- ja terveystoimi, mutta kunnan tiloja vuokraa yleensä kiinteistötoimi. Onkin olemassa vaara, että kiinteistötoimea ohjaa kovin erilainen tavoitteenasettelu kuin terveystoimea. Tämän seurauksena terveystoimen näkökulmat eivät tule kuulluksi tai eivät tule huomioiduksi kunnan päätöksenteossa. Tämä sama vaara näkyy myös asetelmassa, jossa kuntapäättäjien tavoitteena on saada kunnan lääkärivakanssit täytettyä ja saada samalla aikaan säästöä. Myös terveyssektorin sisällä toimijoiden kaksoisroolit voivat aiheuttaa hämmennystä niin tehokkaan ja vaikuttavan hoidon kokonaisuuden kannalta kuin potilaankin näkökulmasta.

Hämmennystä potilaiden kannalta saattaa herättää myös palvelujärjestelmän sekavuus. Potilas saattaa saada julkisella puolella olevalta lääkäriltä lähetteen tämän yksityiseen praktiikkaansa tai yritykseen, jossa tämä on osakkaana. Missä kulkee hoitoon liittyvä etiikka ja jääviys? Lääkärit ja sairaanhoitajat saattavat toimia välillä julkisella puolella ja välillä yksityisellä. Kyse ei ole vain lääkäreistä ja hoitajista, tämän ohella tarvitaan myös muuta henkilökuntaa ja muita palveluja. Laboratoriopalvelut ja muut tarvittavat erikoispalvelut saatetaan ostaa julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Miten atk-järjestelmä toimii, potilaiden tiedonsiirto jne.?

Asiakasmaksujärjestelmä tulee entistä sekavammaksi. Osasta palveluja potilas maksaa yksityisen palvelumaksun, josta hän saa sairausvakuutuksen korvauksen, osan palveluja hän voi saada julkiselta puolelta ja on yleisen asiakasmaksujärjestelmän piirissä. Kun tähän kokonaisuuteen lisätään vielä palvelusetelijärjestelmä, ei tämä ainakaan helpota tilannetta asiakkaiden kannalta. Tästä syystä on vähintäänkin välttämätöntä, että potilas varmasti tietää, milloin hän on yksityisellä ja milloin julkisella puolella potilaana, ja häntä ohjataan ja informoidaan riittävästi.

Yksi hämmennystä herättänyt asia on lain todellinen tarkoitus. Hallitus on arvioinut, että lääkärin sitoutuminen julkiseen työnantajaansa vahvistuisi, jos hän saisi julkiselle tekemänsä työajan jälkeen mahdollisuuden jatkaa yksityisvastaanoton pitämistä samoissa työtiloissa. (Ed. Asko-Seljavaara: Juuri näin!) Näin voi olla, mutta on myös paljon mahdollista, että tämä kunnalla työskentelevä lääkäri ei saa tilaa vuokrattua itselleen. Esityksessä painotetaan nimittäin erityisesti sitä, että kunnan viranomaisen tulee huolehtia, että julkisiin tiloihin vuokralle tulevat yksityiset toimijat valitaan avoimella ja syrjimättömällä menettelyllä. Silloin kunnan omaa työntekijää ei voi mitenkään asettaa etusijalle. Myös uudistuksen kustannukset on selvitetty puutteellisesti, ja tätä kritisoitiin.

Esityksen perusteluihin on kirjattu toteamus, ettei uudistuksen vaikutusta julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon tilojen käyttöön ja sairaanhoitokorvausten määrään voida yksiselitteisesti arvioida. Kun on esitetty arvio sairaanhoitomenojen kasvusta noin miljoonalla eurolla, on se todellakin vain arvio. Ei ole arvioitu, millaisiin toiminnallisiin muutoksiin laki tulee johtamaan, vaikka ne olennaisesti vaikuttavat kustannuksiin. Myös vaikutukset yksityisten palveluntarjoajien toimintaedellytyksiin tai palvelumarkkinoiden kehitykseen on jätetty arvioimatta. Ei ole myöskään arvioitu sitä, miten esitys vaikuttaa terveydenhuollon kokonaisrahoitukseen.

Tuntuu siltä, että esitys on hätäisesti valmisteltu tilanteessa, jossa terveydenhuollon kenttä on muutenkin muutosten keskellä ja esitykset rahoituksen ja järjestämisen osalta ovat auki. Kaiken kaikkiaan sille, jolle tilat annetaan vuokralle, eli kunnalle tai kuntayhtymälle sälytetään esityksessä paljon vastuuta. Vuokraajan olisi huolehdittava siitä, ettei tilojen vuokraaminen yksityiselle palveluntuottajalle vaaranna kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteistä toimintaa. Tulisi myös huomioida tiloihin ja toimintaan kohdistuneet valtion tuet, yksityisen ja julkisen terveydenhuollon rajanvedon säilyminen, vastuukysymykset ja potilaan asema. Lisäksi vuokranantajan tulisi esimerkiksi tila- ja aikajärjestelyiden avulla huolehtia siitä, että potilaalle on selvää, hoidetaanko häntä julkisessa vai yksityisessä terveydenhuollossa.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys siis hämärtää jo ennestään sirpaleista terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja monikanavaista rahoitus- ja korvausjärjestelmää. Nyt olisi ollut aika viheltää peli poikki ja valmistella huolella rahoitusesitys eduskunnan käsiteltäväksi. Julkisen terveydenhuollon laatua tulisikin pikemminkin vahvistaa kehittämällä työolosuhteita ja resursseja. Näin voitaisiin nykyistä paremmin turvata työntekijöiden viihtyminen julkisen sektorin palveluksessa.

Edellä olevilla perusteluilla esitämme, että lakiehdotus hylätään.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraattien ja vasemmiston kansanedustajan allekirjoittama vastalause on aivan merkillinen. Siinä nimittäin kansainvälisten sijoittajien omistuksessa olevat yksityiset terveyspalveluyritykset ja Suomen sosialidemokraatit löytävät toisensa. (Ed. Heinäluoma: No oho!) On aikoihin eletty, kun kokoomus joutuu puolustamaan julkista terveydenhuoltoa ja sosialidemokraatit asettuvat tätä vastustamaan ja haluavat kerta kaikkiaan, että nämä huippuosaajat valuisivat pois julkisen terveydenhuollon palveluksesta.

Tällä lailla ei ole mitään tekemistä erikoismaksuluokan kanssa eli eml-potilaiden kanssa. Itselläni ei ole koskaan ollut eml-potilaita sen takia, että pidin sitä epäoikeudenmukaisena. Siinähän nimittäin potilas sai valita lääkärinsä, mutta kunta maksoi kuitenkin sen koko hoidon lukuun ottamatta pientä korvausta, jonka potilas maksoi lääkärille ja josta sai sitten kelakorvauksen. Siis se ei ole millään tavalla tähän verrattava tapa hoitaa potilaita. Lisäksihän tämä kunnan omistama yritys julkisen terveydenhuollon sisällä ei suinkaan ole yksityistämistä, vaan julkisen terveydenhuollon vahvistamista, eli yrityksen omistajanahan tulee olemaan pääasiassa julkinen terveydenhuolto, niin kuin Hyks Oy. On ajateltu, että Hyks on 75 prosenttia ja esimerkiksi Hyks-instituutti olisi 25 prosenttia tai joku muu omistaja, koska tämä laki vaatii siis 25 prosenttia omistettavaksi muualla. Tämä on niin sanottu yhteiskunnallinen yritys, ihan samanlainen kuin näitä on Englannissa monta kymmentätuhatta. Lisäksi tämä antaa mahdollisuuden niin sanottuun ammatinharjoittajamalliin, joka on terveyskeskuksissa käytössä esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, ja se on toiminut aivan erinomaisesti.

Minä en siis mitenkään voi ymmärtää, miten vasemmistopuolueet voivat tätä vastustaa, koska tämähän vahvistaa nimenomaan julkista terveydenhuoltoa eikä sitä heikennä millään tavalla. Ja sitten se, että pelätään, että tämä hinta olisi jotenkin väärin tehty: Minä uskon, että esimerkiksi Hyks Oy:ssä, jota nyt suunnitellaan työryhmässä, jossa ovat sekä hoitajat että lääkärit mukana ja juristit, otetaan huomioon kaikki vyörytykset, kaikki poistot, kaikki mahdollinen, mikä sisältyy tähän palvelutoimintaan. Minä uskon, että se on kyllä laskettavissa. Ei tässä mitenkään sponsoroida niitä potilaita, jotka sinne tulevat.

Sitten on otettava huomioon, että kun lääkärit joka tapauksessa menevät illalla yksityisvastaanotoilleen, niin miksi ihmeessä se vastaanotto ei voi olla siellä sairaalan tiloissa. Se pieni kelakorvaus, joka siinä on, ainoastaan toimii houkuttimena potilaalle, että hän ymmärtää, että se on samanlainen asia kuin jos hän menisi Terveystaloon tai Dextraan. Jos se poistetaan potilaalta silloin, kun hän on julkisissa, kuten Hyks Oy:n, tiloissa, niin hän ei ehkä valitsisi sitä, vaan hän menisi Dextraan. Nyt hänellä on samat oikeudet mennä Dextraan ja hän saa sen hoidon aivan samalla hinnalla, ehkä vähän kalliimmalla, koska Hyksissä on niin paljon suuremmat vyörytykset, mutta hän saa sen lääkärin, jonka hän on valinnut ja joka on hänen lääkärinsä. Jos tämä mahdollisuus olisi ollut silloin, kun itse olin ylilääkärinä Töölössä, niin minä olisin valinnut tämän mutta en koskaan valinnut eml-potilasta.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En lähde puuttumaan kuin yhteen ainoaan asiaan aikataulupuutteen vuoksi. Haluan sanoa ed. Asko-Seljavaaralle sen, että meidän kaikkien yksi yhteinen tavoite on ollut nimenomaan yksinkertaistaa meidän monikanavaista rahoitusjärjestelmäämme, ja jos me lähdemme tämän hallituksen esityksen mukaisesti toimimaan, niin tämä tulee sekoittamaan entisestään meidän rahoitusjärjestelmäämme, ja tähän ovat meidän asiantuntijat jo valiokunnassakin puuttuneet. Sen takia minusta olisi äärettömän tärkeätä ollut, että me olisimme ensinnä lähteneet kehittämään meidän terveydenhuoltomme järjestämislakia sekä meidän rahoitusjärjestelmäämme ja sitten sen jälkeen lähteneet arvioimaan näitä muita palvelujärjestelmiä, joihinka te puutuitte.

Haluan tässä yhteydessä vielä todeta, että erikoismaksuluokkahan tarkoittaa myös sitä, että yksityisen palveluntuottajan kautta saadaan sv-korvausta, että kyllä tämä vain on samanlainen ohituskaista kuin se edellinenkin.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Teidän varapuheenjohtajanne ed. Guzenina-Richardsson sanoi ensimmäisen käsittelyn aikana, että sosialidemokraatit eivät tule poistamaan kelakorvauksia. Jos te ette tule poistamaan kelakorvauksia, niin minkä ihmeen takia niitä ei voi maksaa Hyks Oy:ssä, jos niitä voi maksaa Dextrassa ja Terveystalossa ja näissä yksityisissä. Minun mielestäni tämä teidän asenteenne on aivan ristiriitainen ja heikentää julkisen terveydenhuollon mahdollisuuksia.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ainakin tästä lakiesityksestä tulee mielikuva, että tällä on tarkoitus tehdä hiljainen valtaus julkisen terveydenhuollon puolelle ja syrjäyttää se yksityisen toiminnasta. Mutta mikä tässä on tärkeintä, on tämä monikanavaisuuden purkaminen, ja sen täytyy kyllä olla perustavoite. Meillä on Kainuun hallintokokeilussa tavoitteena saada tämä kokeilu, ja siinä on arvio, että sillä voitaisiin säästää 8 miljoonaa euroa vuositasolla. Mielestäni ed. Anneli Kiljusen perustelu oli hyvin kattava ja perusteellinen, ja sen johdosta kannatan hänen tekemäänsä hylkäysehdotusta.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys perustuu Matti Vanhasen kakkoshallituksen hallitusohjelmaan, jonka mukaan julkisten tilojen käyttöä tehostetaan tämän vaikuttamatta asiakkaan saamaan sairaanhoitokorvaukseen. Tämä julkisten tilojen käytön tehostamisen tarve on jatkoa sille, että kun meillä nykypäivänä on käytössä työehtosopimukset, joiden mukaan lääkärit poistuvat käytännössä jo kello 15:een mennessä niin Hyksistä kuin Tyksistäkin, ja se on tämmöinen ammattiyhdistysasia, mutta he kuitenkin haluavat tehdä töitä ja ovat hakeutuneet tänne yksityiselle puolelle. Ja nyt tämä julkisten tilojen avaaminen nimenomaan käytön tehostamistarkoituksessa näille osaaville toimijoille on siltä osin perusteltu, että saadaan lisää jakajia kiinteille kustannuksille.

Tässä on kuitenkin kaiken kaikkiaan mietittävä tätä julkisen sektorin ja yksityisen sektorin toiminnan tapaa ja rajauksia. Nyt näyttää siltä, että julkinen sektori hoitaa jatkossakin kaikki vaikeat asiat, kaikkein helpoimmat asiat hoitaa yksityinen puoli, ja siksi tämä vaatisi hyvin laajan keskustelun myöskin näissä virkaehtosopimusneuvotteluissa, kuinka voitaisiin tätä vakinaista väkeä käyttää tehokkaammin, niin että he saisivat siitä oman hyödyn ja myöskin julkinen puoli saisi oman hyödyn ja lopputuloksena (Puhemies: 2 minuuttia!) asiakkaat saisivat oikea-aikaisen hoidon.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä ehdotus ja tämä laki kaiken kaikkiaan on hyvä täydentäjä nimenomaan niille alueille, missä meillä on ollut joko pieni väestö taikka harva asutus taikka vaikeuksia saada julkiselle puolelle lääkäreitä. Näen tämä vielä jopa parannukseksi esimerkiksi kesämökkikuntiin ja näille pohjoisen hiihtokeskusaluille, että meillä voidaan ajatella, että ne, jotka pitävät kesäasuntoaan siellä, voivat myöskin toimia tällaisissa paikoissa työntekijöinä siellä mökkialueella tai hiihtokeskuksissa ollessaan. (Ed. Asko-Seljavaara: Yrittäjinä!) — Nimenomaan yrittäjinä.

Toinen asia, minkä näen tässä hyvänä, on nimenomaan se, että sairaalan tilat saadaan enemmän käyttöön, joskin olisin itse toivonut, että näissä julkisissa tiloissa työskentelevät ihmiset tekisivät itse työtä tehokkaammin sen vuorokauden aikana, jolloin ehkä meillä ei olisi niin paljon näitä jonojakaan.