Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Ingen har väl vid det här laget missat att det blåser mycket på Åland och att Åland har många vindkraftverk och kan tänka sig att bygga fler. Det har varit stor uppståndelse och mycket tidningsskriverier, och helt i onödan skulle jag vilja påstå.

När Ålandsfrågan avgjordes av Nationernas förbund i Genève 1921 skapades ett särskilt organ med två representanter utsedda av Finlands regering och två av Ålands lagting, och som ordförande fungerar en person som är utsedd av Finlands president på förslag av Ålands lagtings talman, med andra ord ett organ som har båda sidors förtroende. Detta organ är högsta uttolkare av självstyrelselagen och är för övrigt ett organ som man tagit modell efter runt om i världen.

Detta organ kallas Ålandsdelegationen och hade klart och enigt sagt att det var möjligt för statsmakten att bevilja det stöd det här är frågan om. Ålandsdelegationen hade också sagt att det kan ske genom en överenskommelseförordning och det är upp till parterna att komma överens. Eftersom det var en enig Ålandsdelegation fann inte justitieministeriet någon anledning att gå vidare med ärendet till högsta domstolen, vilket hade varit möjligt.

Trots det kom det en proposition till riksdagen som klart sade att en elproducent på Åland med hänvisning till självstyrelselagen inte kan komma i fråga för stöd. Åland fick 1921 också en rätt att klaga till ett internationellt organ, men den möjligheten har senare tagits bort, men man kan anta att det här är ett fall som skulle ha gått till permanenta domstolen i Haag om möjligheten funnits kvar.

Det som är särskilt problematiskt i det här sammanhanget är att den skyldighet för parterna, staten och landskapet, om att samråda inte följts. Eftersom EU inte känner självstyrda områden så blir Åland bundet av Finlands åtaganden. I det här fallet ett EU direktiv som förutsätter att Åland ingår i Finlands nationella handlingsplan, trots att det alltså är frågan om åländsk lagstiftningsbehörighet.

Efter några problematiska fall ändrades självstyrelselagen 2004 och fick en särskild bestämmelse om samråd. Det är alltså inte ett vanligt hörande utan ett samråd. Man kan alltid diskutera vad det innebär och det hade jag gärna sett att grundlagsutskottet hade fört ett resonemang om, men oavsett att så inte skett så kan man slå fast att de kontakter man haft i det här ärendet inte når upp till den nivå som krävs för att det ska betraktas som samråd.

Skulle då verkligen Åland bli skyldigt att betala om det utdömdes ett skadestånd? Skulle Bryssel verkligen skicka en räkning till Åland? Den frågan har det spekulerats i. Om räkningen i detta teoretiska resonemang skulle skickas från Bryssel eller från Helsingfors eller om den alls skulle skickas, det låter jag vara osagt, men så mycket kan i alla fall sägas som att självstyrelelagen ändrades 2004 just i syfte att lösa en sådan här situation om den skulle uppkomma.

Enligt 59 d § i självstyrelselagen ska Åland ta sitt ansvar och det finns också regler för vad man ska göra om man inte kan enas. Det om något visar att möjligheten ansetts som sannolik. Nu har paragrafen som tur är inte behövt tillämpas, men den finns där som ett bevis på hur det skulle kunna gå.

Nu har, herr talman, grundlagsutskottet upprepat Ålandsdelegationens åsikt, miljöutskottet har konstaterat att vindförhållandena på Åland är utomordentliga och en del av vindkraften därför kunde produceras där. Jord- och skogsbruksutskottet har sagt att eftersom vindförhållandena i landskapet Åland är mycket gynnsamma för produktion av vindkraft måste vindkraften även stödjas där. Ekonomiutskottet har sedan i sitt betänkande sammanfattat de övriga utskottens synpunkter och lagt grunden för att parterna ska kunna komma till en för båda sidor optimal lösning. Jag tror inte att det finns mycket mer att utreda innan det verkliga samrådet leder till ett resultat.

Nu har allt ställts till rätta av en förnuftig riksdag och det kan jag bara tacka för. Synd bara att vi varit så många som lagt ned så mycket tid på någonting som varit ganska klart från början. Förhoppningsvis har vi lärt oss något av den här övningen och får inte fler sådana propositioner till riksdagen.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta sisältää myöskin kannanoton ja selvityksen Ahvenanmaan maakunnan mahdollisesta tuen saannista syöttötariffijärjestelmässä.

Talousvaliokunta kuuli asiantuntijoita ja myöskin tutustui eri valiokuntien lausuntoihin, ja valiokunta päätyi siihen lopputulokseen, että nyt ei ole tarkoituksenmukaista ottaa Ahvenanmaata mukaan syöttötariffijärjestelmään.

Tässä on syytä tietenkin tehdä jatkoselvitystä, ja talousvaliokunta toteaakin seuraavaa: "- - esityksen mukaisten tukien maksaminen Ahvenanmaalla toimiville voimalaitoksille tai tuen kanavointi maakuntahallitukselle edellyttävät lainsäädäntö- ja toimivaltakysymysten sekä maakunnan ja valtakunnan taloudenhoidon suhteisiin liittyvien kysymysten jatkoselvittämistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvitystyö aloitetaan mahdollisimman nopeasti."

Syöttötariffijärjestelmä nimenomaan tuulivoiman osalta on hinnoiteltu niin, että keskinkertaisissa tuuliolosuhteissa toiminta on kohtuuhyvin kannattavaa. Sitten kun katsotaan Ahvenanmaan tuuliolosuhteita, jotka ovat erittäin hyvät, niin silloin täytyy myöskin arvioida jatkossa syöttötariffin suuruutta, jos se jossain vaiheessa tulee toteutumaan.

Tässä yhteydessä haluan korostaa, että tämä asia jää jatkoselviteltäväksi, niin kuin myös jäi peltobiomassojen käyttö uusiutuvana energialähteenä. (Puhemies: 2 minuuttia!) Näitä avoimia kysymyksiä on olemassa, ja uskon ja toivon, että ministeriö paneutuu jatkossa näihin huolellisesti ja kaikki saavat asianmukaisen, hyvän lopputuloksen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Lausun tässäkin yhteydessä närkästykseni sen johdosta, että nämä alle 100 kilovolttiampeerin biokaasuvoimalat jätettiin tämän tukijärjestelmän ulkopuolelle. Tämä osoittaa jotakin suurta matalamielisyyttä virkamiesten taholta, jotka ovat junailleet tällaisen homman läpi, ja myöskin energiateollisuudelta, jolla ei ole minkäänlaista ymmärrystä maaseutupolitiikan edistämisen hyväksi, ei minkäänlaista ymmärrystä. Tämä on masentavaa.

On jännä nähdä, minkälainen hallitus Suomeen tulee tämän jälkeen, kun tämä on työnsä lopettanut ja kansa on uuden eduskunnan valinnut, löytyykö seuraavasta hallituksesta sellaisia poliitikkoja, jotka pistävät nämä pihilistiset virkamiehet järjestykseen.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa puhemies! Alle 100 kilovolttiampeeria tunnissa -tehoisten laitosten jääminen ulkopuolelle syöttötariffijärjestelmästä on ollut varsin kiusallinen asia. Nyt kuitenkin, niin kuin valiokunta lausunnossaankin toteaa, näihin pienempien yksiköiden rakentamiseen tulee ohjata entistä korkeammat investointituet. Toisaalta sitten niille myöskin pitää maksaa sähkön tuotantotukea. Sähkön tuotantotukihan on matalampi tuki ainakin tässä vaiheessa kuin syöttötariffi, mutta jos yhdistetään investointituki plus sitten tuotantotuki, niin siinä päästään vähän parempaan lopputulokseen. Syöttötariffijärjestelmäänhän ei pääse käytetyillä, vanhoilla laitteilla. Siellä tarvitaan uudet tuulimyllyt ja uudet biokaasulaitokset, jotta ne pääsevät syöttötariffijärjestelmän piiriin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Näinhän se valitettavasti on, mutta tämä politiikka on päin seiniä, juuri se, mitä ed. Mauri Salo äsken kuvasi. Vai oletteko te todella sitä mieltä, mitä te sanoitte äsken? Olen todella pahoillani enkä pidä teitä maaseutupoliitikkona enää ollenkaan, jos te sitä mieltä olette, mitä te äsken juuri lausuitte. Siis tämä on vakava asia kuin mikäkin. Juuri tällä konstilla pystyttäisiin maaseutupolitiikkaa edistämään todella voimakkaasti, ja nyt muutaman virkamiehen takia tässä ollaan. Ja mikä tärkeintä, valiokunnassa ainut perustelu näillä virkamiehillä oli lupakustannukset eikä mitään muuta ja tariffien noteerauskustannukset, ei mitään muuta järkevältä kuulostavaa perustetta.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä taso tuli kuitenkin sieltä 500:sta 100:aan, elikkä tultiin hyvin merkittävästi eduskuntakäsittelyn aikana alaspäin. Ja edelleen korostan sitä, että investointituet yhdessä sähkön tuotantotuen kanssa ovat kuitenkin paljon enempi kuin ei mitään. Olen ed. Pulliaisen kanssa osittain samaa mieltä, mutta toisaalta myöskin jos katsotaan tehokkuuden aikaansaantia, niin kun hallituksen esitys lähtee siitä, että pitäisi olla tämmöisiä yhteistoimintayrityksiä, joissa päästään vähän isompiin kokonaisuuksiin, niin kyllä silläkin oma kaikupohjansa on, että siinä riskit tulevat vähän paremmin jaettua, kun on, sanotaan nyt, kolmenkin tilan yhteinen biokaasulaitos ja sitten se pääsee syöttötariffin piiriin kuin jos on joku pieni olematon laitos, jossa on omistajalleen aika isot riskit.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Siis te sanoitte kolmen tilan. Kylläpä ne ovat todella komeita tiloja. Björn Wahlroos tiloineen kalpenee täydellisesti niitten rinnalla.