Täysistunnon pöytäkirja 129/2012 vp

PTK 129/2012 vp

129. TORSTAINA 13. JOULUKUUTA 2012 kello 21.30

Tarkistettu versio 2.0

6) Laki arkistolain muuttamisesta

 

Jussi Niinistö /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansallisarkisto eli entinen Valtionarkisto vastaanottaa ja säilyttää viranomaisten ja yksityisten asiakirjoja, hankkii Suomen historian kannalta merkityksellistä arkistoaineistoa sekä edistää sen käyttöä tutkimuksessa. Kansallisarkiston tehtävänä on myös johtaa arkistolaitoksen toimintaa. Se ohjaa valtion keskushallinnon arkistotointa ja toimii valtakunnallisena keskusvirastona ja toimialansa tutkimus- ja kehittämiskeskuksena.

Kansallisarkiston toimintaa säännellään arkistolaissa. Se tuli voimaan vuonna 1994 ja korvasi aiemman, vuonna 1981 annetun lain. Uusi laki muun muassa vähensi arkistolaitoksen valvontatehtäviä ja viranomaisten arkistotoimen yksityiskohtaista säätelyä. Uudella lailla haluttiin myös ottaa huomioon tietotekniikassa ja tiedon käytössä tapahtunut kehitys.

Samassa rytäkässä kuitenkin lensi niin sanotusti lapsi pesuveden mukana, sillä tuolloin Valtionarkiston perinteikäs, vuodesta 1869 asti käytössä ollut suomenkielinen nimi muutettiin Kansallisarkistoksi. Valtionarkisto-nimi jäi kuitenkin elämään, ja se elää tänäkin päivänä. Esimerkiksi arkistolaitoksen pääjohtaja käyttää edelleen valtionarkistonhoitajan arvonimeä. Nurinkurista on myös se, että Kansallisarkiston ruotsinkielisenä nimenä säilyi lakimuutoksen jälkeenkin yhteispohjoismaisen sopimuksen mukaisesti Riksarkivet. Summa summarum: arkistolain uudistuksessa suomenkielinen nimi Valtionarkisto muutettiin mutta ei ruotsinkielistä Riksarkivet-nimeä.

Arvoisa puhemies! Puolinainen nimenmuutos oli hötkyilyä. Toisaalta se on ajankuva. Väitän, että yhteispohjoismaisen käytännön mukainen hyvä suomenkielinen nimi Valtionarkisto sai hetken huumassa väistyä, kun Suomi oli matkalla Euroopan unionin jäseneksi. Sivumennen sanoen hetkessä vanhentui myös koko suomalaisen historiantutkimuksen lähdemerkintäjärjestelmä. EU-huumassa on tehty paljon muitakin huonoja päätöksiä. Tämä EU-huumassa tehty, huonosti harkittu päätös on kuitenkin helposti korjattavissa, jos tahtoa löytyy.

Esitänkin tässä yksinkertaisessa lakialoitteessani, että historialliseen perinteeseen ja pohjoismaiseen käytäntöön nojaten Kansallisarkiston suomenkielinen nimi palautetaan Valtionarkistoksi.

Keskustelu päättyi.