Martti Korhonen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä on kyse jätelain 127 §:n ja 152 §:n muuttamisesta. Tällä esityksellä pidennetään vuodella siirtymäaikaa, joka on pakkausjätteen tuottajille jätelaissa määrätty niin sanotun tuottajavastuun toteuttamiseksi.

Nyt on käytössä osittainen tuottajavastuu, ja tarkoitus on siirtyä niin sanottuun täyteen tuottajavastuuseen. Kunnat järjestävät nyt pakkausjätteen keräilyn, ja tämä velvoite kuntien osalta pitenee sen vuoden verran, jonka se tuottajille siirtymisen osalta nyt lykkääntyy. Tästä asetelmasta valiokunnassa keskusteltiin paljon, sillä kaikkiaan toisaalta kuntien ja toisaalta tuottajien näkemykset ovat olleet todella kaukana toisistaan. Toivottavasti nyt ollaan kuitenkin lähestymässä hyvää yhteistyötä, sillä yhteistyötä tämäkin asia tulee kuitenkin vaatimaan, koska kunnilla on joka tapauksessa oikeus täydentää tuottajavastuuseen perustuvaa keräysjärjestelmää ja kiinteistöiltä erilliskerättyjen pakkausjätteiden hoitaminen on edelleen kuntien vastuulla.

Uudessa tuottajavastuussa tuottajat rakentavat uuden keräyspisteiden verkoston, jonka vähimmäisvaatimukset määritellään asetuksen tasolla. Valiokunta on mietinnössään käsitellyt itse asiassa tätä kysymystä eli sitä, mitä tuottajien verkostolta tulee edellyttää, jotta kuluttajien olisi vaivatonta luovuttaa pakkausjätteet kierrätettäväksi. Ympäristövaliokunta edellyttää, että keräyspisteiden verkosto säilyy jatkossakin kattavana myös haja-asutusalueilla, vaikka tuottajat sen rakentavatkin kustannustehokkaalla tavalla. Valiokunta katsoo myös, että keräyspisteen tulee haja-asutusalueellakin olla suunnilleen yhtä lähellä kuin on lähin kauppa.

Keskusteluissa on nyt pyöritelty erilaisia määriä näitä pisteitä. Kun niitä tällä hetkellä on noin 4 000, asetusluonnos lähtee noin 2 000 pisteen vähimmäisvaatimuksesta. Valiokunta korostaa mietinnössään erityisesti laissa olevan vaatimuksen toteuttamista niin, että kuluttajien on vaivatonta luovuttaa pakkausjäte keräykseen. Se määrää lopulta pisteiden määrän, vaivattomuus ja keräyspisteiden saavutettavuus. Numeromäärät eivät siis kerro kaikkea, vaan sijoittuminen vilkkaidenkin kulkureittien varrelle ja kauppojen yhteyteen eli laadulliset seikat.

Valiokunta korostaa myös, että kierrätystavoitteita tulee nostaa. Suomi on jäljessä muista maista esimerkiksi muovin kierrätyksessä, vaikka kuitupakkauksissa tavoitteet on saavutettu kohtuullisen hyvin.

Valiokunta korostaa kuntien ja tuottajien välisen yhteistyön edistämistä. Se on olennaista joka tapauksessa systeemien yhteensovittamiseksi.

Lisäksi valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jossa edellytetään, että tuottajien järjestämän pakkausten keräyspisteverkoston kehittymistä sekä palvelujen laatua ja saatavuutta seurataan tiiviisti ja ryhdytään tarvittaessa viipymättä toimenpiteisiin, joilla tuottajavastuuseen perustuvien palvelujen saatavuus ja laatu sekä kierrätystavoitteiden toteuttaminen varmistetaan koko maan alueella. Seurannassa tulee arvioida haja-asutusalueille sekä olemassa oleviin hyviin järjestelmiin kohdistuvia vaikutuksia. Seurannasta ja toteutetuista toimenpiteistä tulee toimittaa ympäristövaliokunnalle ensimmäinen selvitys vuoden kuluttua tuottajavastuun voimaantulon jälkeen.

Arvoisa puhemies! Me uskomme, että näillä toimenpiteillä me saamme hyvän, toimivan järjestelmän.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Korhonen kävi läpi tämän lain, ja tämä myös puhutti meitä ympäristövaliokunnassa varsin paljon. Kyse on siis pakkausjätteen täyteen tuottajavastuuseen siirtymisestä, joka on osa viime kaudella hyväksyttyä jätelain kokonaisuudistusta.

Jo silloin itse olin ympäristövaliokunnassa, kun tätä asiaa käsittelimme, ja jo silloin käytin puheenvuoroja, joissa epäilin, millä tavalla tällainen järjestelmä tulee toimimaan pitkien etäisyyksien maassa. Itse uskon siihen, että se tulee toimimaan kyllä tiiviisti asutuilla kaupunkiseuduilla, missä matka näille keräyspisteille ei tule olemaan pitkä ja missä on runsaasti tätä materiaalia kerättävänä, mutta edelleen olen sitä mieltä, että ei tämä hyvin tule toimimaan koko Suomessa, pitkien etäisyyksien maaseudulla.

Sen takia valiokunnassa itse erityisesti pidin useammankin puheenvuoron siitä, että pitää taata se, että verkon vähimmäisvaatimus olisi se, että siellä, mistä ihminen esimerkiksi ruuan hakee, pitäisi olla tämä pakkausjätteen keräyspiste, eli etäisyys ei saisi muodostua sitä pidemmäksi. Kyllä tosiasia kuitenkin on se, olen aivan varma, että jos kävisi niin, että kauppamatka on 20—30 kilometriä — on varmasti osalla vielä tätäkin pidempi — ja jos sillä samalla matkalla ei pakkausjätettä pysty pudottamaan keräyspisteeseen vaan pitäisi vielä ajaa toinen mokoma keräyspisteelle, niin se jäte ei tuota pakkausjätteen keräyspistettä koskaan näe, ja se tarkoittaa sitä, että meidän jätteen laatu ei jätelain tavoitteiden mukaisesti silloin parane, ei puhdistu, ja se laitetaan silloin sekajätteen matkaan ja emme pääse niihin tavoitteisiin, mitä olemme jätelain uudistuksessa hakeneet.

Kuntien tällä hetkellä ylläpitämä pakkausjätteen keräysverkosto on noin 4 000 pisteen laajuinen, ja tässä on lähdetty siitä, että tuo vähimmäisverkko, joka tuottajien pitäisi rakentaa, olisi 2 000 keräyspistettä. On varmasti totta, että tässä 4 000 pisteen verkossa on erinomaisesti toimivia pisteitä mutta myös paljon sellaisia pisteitä, jotka eivät toimi hyvin, eli laatuerot ovat suuria. Toivon, että ne tulevaisuudessa olisivat hyvin yhtenevät, sitten kun tämä valmis verkko on saatu aikaan.

Arvoisa puhemies! Itse toivon, että eduskunnassa ja ennen muuta ympäristöministeriössä tarkasteltaisiin jätelakia myös uudemman kerran. Minun mielestäni sinne on jäänyt sellaisia valuvirheitä, joita pitäisi korjata. Se on tällä hetkellä liikaa kunnallistamiseen tähtäävä laki.

Esimerkiksi omalla alueellani Hämeessä on — tulee Uudenmaan puolelle — 12 kunnan yhteinen jätelautakunta Kolmenkierto. Meillä aika monella kunnalla on ollut tähän päivään asti oma kiinteistökohtainen jätehuoltojärjestelmä. Oma kotikuntani Loppi siirtyi keskitetystä jätehuollosta takaisin kiinteistökohtaiseen. Järjestään ihmisten jätelaskut pienenivät ja jätteen määrä väheni. Meidän kunta antoi lausunnon jätelautakunnalle, että me haluamme jatkossakin pitää itse kiinni siitä, että me voimme hoitaa myös suoralla sopimisella kiinteistökohtaisesti tämän jätehuollon. Näin tekivät myös muutamat muut kunnat tämän Kolmenkierron aikana. Mitä teki jätelautakunta? Sivuutti täydellisesti — demokratiassa — kuntien mielipiteen, lukuisten kuntalaisten mielipiteen, käveli näiden kaikkien lausuntojen yli, jotka olivat kunnanhallitustasoisia, lautakuntatasoisia ja lukuisten yksittäisten kuntalaisten antamia, ja päätti näiden lausuntojen yli, jotka olivat lainmukaisia ja tarkastelleet hyvin sitä, että esimerkiksi kilpailua on riittämiin — omassa kunnassani toimii ehkä neljästä viiteen kuuteen eri jätealan yrittäjää, kilpailua on luonnollisesti — että ei käy, me haluamme kunnallistaa tämän ja ohjata sen omalla tavallamme tässä eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Siinä käy niin, että kun yhteisvastuullisesti ryhdytään jätettä maksamaan, niin kannustin siihen, että ihminen kierrättäisi, heikkenee merkittävästi. Ei enää ole isoa merkitystä sillä, että edustaja Hiltunen kierrättää aktiivisesti ja edustaja Heinonen ei. Jos me maksamme tulevaisuudessa saman jätemaksun, niin mikä on se kannustin, joka saa jonkun uuden liittymään siihen kierrättäjien joukkoon? Tiedän edustaja Hiltusen valveutuneeksi, ja hän kierrättäisi siitä huolimatta, mutta aika moni muu ei. Sen takia tämä yhteisvastuullisuus ja yhteinen, yhtä suuri jätemaksu eivät toimi kannustavalla tavalla.

Hyvänä esimerkkinä voin sanoa vaikkapa sen, kun meillä asunnoissa on siirrytty huoneistokohtaisiin vesimaksuihin. Huoneistokohtainen vedenmittaus kerrostalossa on noin 25—30 prosenttia vähentänyt veden kulutusta. Eli kun jokainen maksaa itse käyttämänsä (Puhemies koputtaa) veden, niin vedenkulutus on pudonnut noin 30 prosentilla. Samalla tavalla toimii jätehuolto. Kun ihminen vastaa itse tuottamastaan jätteestä, jätteen määrä vähenee, ja se on paras kannustin, arvoisa puhemies.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen jätelain muutoksella ehdotetaan pakkausten tuottajavastuuseen liittyvien eräiden velvoitteiden voimaantuloa koskevia säädöksiä ja pakkauksia koskevia soveltamisia, joiden siirtymäaikaa pidennetään vuodella 1.5.2015 saakka. Jätelaissa säädetään kahden vuoden siirtymäaika, ja lain valmistumisajankohta huomioon ottaen tämä tulee kolmeen vuoteen. Tämä siirtymäaika tarvitaan pakkausten tuottajavastuun toimeenpanolle.

Tämä jätelain tuottajasäännösten siirtymäaika on välttämätön. Kuluttajakeräysten järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta tuottajille on suuri muutos täyden tuottajavastuun toteutumisessa. Kuluttajakeräyksen järjestämiselle asetettavat vaatimukset eivät ole vielä tiedossa ennen pakkausasetuksen hyväksymistä. Yksityiskohtien selvittyä tarvitaan riittävä siirtymäaika, jotta ehditään rakentaa yhtenäinen ja kuluttajaa hyvin palveleva keräyspisteverkosto, joka on suunniteltu tehokkaasti kokonaisuudeksi ympäristön ja kustannusten suhteen.

Tämän järjestelmän on oltava kustannustehokas, koska parhaimmillaankin tuottajavastuun kustannukset yrityksille moninkertaistuvat. Pakkausten hyötykäyttökustannuksilla on suora vaikutus kotimaisten suurten ja pienten yritysten kannattavuuteen muutoinkin haasteellisessa markkinatilanteessa. Yritysten kustannustaakkaa ei tule tarpeettomasti näin lisätä.

Kuluttajien motivaatio lajitteluun on oleellinen tekijä keräyksen onnistumiseksi ja riittävän materiaalinsaannin varmistamiseksi. Keräyspisteiden ulkonäkö tulee suunnitella yhtenäiseksi sekä brändiltään kuluttajalle helposti lähestyttäväksi ja palvelukokonaisuutena miellyttäväksi. Valtakunnallisesti yhdenmukaisilla lajitteluohjeilla ja yhtenäisellä viestinnällä motivoidaan kuluttaja oikeanlaiseen lajitteluun ja kierrätykseen.

Kuluttajaviestintää ja tiedotusta tulee tehdä yhteistyössä kuntien kanssa kuluttajille jo ennestään tutuissa kanavissa. Nykyinen kierrätysverkko ei täytä valtakunnallisesti uuden pakkausasetuksen vaatimuksia. Hyvä palvelutaso ja materiaalin puhtaus edellyttävät keräysverkon lajittelutuotteiden yhtenäistämistä valtakunnallisesti.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Heinonen ja myös edustaja Koskela nostivat esille tämän lain perimmäisen tarkoituksen eli sen, mikä motivaatio meillä itse kullakin ja ylipäätään kuluttajilla on siihen, että me lajittelemme siellä kotona sen jatkuvasti lisääntyvän pakkausmäärän, joka tulee meille joka ikinen kauppareissu. Se motivaatio tarkoittaa sitä, että todella käy jouhevasti arkipäivässä tämä pakkausjätteen keräilyyn osallistuminen, ja se tarkoittaa myös sitä, että me tiedämme, että sen jälkeen kun me olemme pudottaneet sinne omaan keräilypisteeseen sen pakkausjätteen, niin se menee sitä oikeata reittiä, jota pitää mennä, jatkokierrätykseen.

Tämän jätelain tarkoitus on tässä, mutta nyt tällä kertaa, arvoisa puhemies, on kysymys siitä, että haetaan siirtymäaikaa lisää, koska eri tahot eivät ole monista eri syistä voineet valmistautua siihen, että laki astuisi voimaan jo ensi keväänä. Tämä oli aika vaikea paikka, koska kunnalliset toimijat olivat sitä mieltä, että siirtymäaika lisää nyt kuntien velvoitteita, ja taas pakkausalalla koettiin, että siellä ei ole riittäviä valmiuksia vielä. Ilmeisesti on niin, että syyllistää ei käy ketään, vaan kukin taho on nyt yrittänyt toimia sen eteen parhaansa mukaan, että tämä laki saataisiin käytännössä voimaan. Valiokunta sitten päätyi pitkällisen kuulemisen ja harkinnan jälkeen siihen, että tähän siirtymäaikaesitykseen on syytä ryhtyä.

Tässäkin tapauksessa valiokunta sai mahdollisuuden sekä ympäristöministeriön virkamiehiä että näitä asianomaisia, eri tahoja, kuulla yhtä aikaa, kahteenkin otteeseen, ja kyllä minä haluan uskoa myös siihen, että yhteiseen pöytään nyt jatkotyön aikana saadaan sekä nämä tuottajavastuulliset tahot että myös kuntien jätetoimijat ja niin, että laki sitten siirtymäajan jälkeen astuu voimaan kuluttajien parhaaksi. Mutta tahtotilaa tämä kyllä vaatii, ja valiokunta on nimenomaan tämän seurannan merkitystä nyt tässä korostanut ja tulee olemaan itse aktiivinen.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Pakkausjätettä syntyy Suomessa tolkuttoman paljon ja aivan liikaa. Kyllä itse usein kaupassa sitä mietin, että kun vaikkapa jukurtti ensin pakataan siihen puolentoista desin purkkiin, niin sen jälkeen ne neljä purkkia täytyy vielä pyöräyttää yhden kartonkipahvin sisään. Täytyisi löytää myös keinoja siihen, että tällaisesta turhasta pakkaamisesta voitaisiin päästä järkevämpään tilanteeseen. En tiedä. Näyttää siltä, että siihen ei vapaaehtoisuudella päästä. On himottavampaa pakata ja yhdistää näitä tuotteita ja tehdä näyttäviä paketteja kuin se, että tehtäisiin ympäristön kannalta vaatimattomampia paketteja ja turhaa pakkausta vähennettäisiin.

Arvoisa puhemies! Asiantuntijakuulemisessa tuli esille, että tämä jatkoaika, joka tässä nyt annetaan, aiheuttaisi kunnille jopa 30 miljoonan kuluerän eli sen, että he eivät pääse eroon tästä työstä nyt suunnitellusti vaan joutuvat jatkamaan. No, toki ympäristöministeriö totesi, että he ovat eri mieltä, että se ei aiheuta näin suurta kustannusta, mutta varmasti jotain aiheuttaa.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Itse toivon, kun tällä hetkellä meillä on 4 000 pisteen keräysverkosto pakkausjätteelle, että nämä tuottajat, jotka nyt ryhtyvät rakentamaan omaa verkostoa tämän siirtymäajan puitteissa, ottaisivat käyttöön kaikki ne pisteet, jotka ovat tietyn standardin, tietyn tason ylittäviä, eli otettaisiin reilusti käyttöön, niin että kun kunnat ja osa kaupoista ovat niitä tehneet, niin hyödynnettäisiin ne myös jatkossa, eikä ainakaan niin, että ryhdytään rakentamaan aivan uutta päällekkäistä verkostoa. Lopulta kuitenkin tämänkin rakentamisen maksamme me suomalaiset kaupassa käyvät asiakkaat tuotteiden hinnassa, vaikka se sitten hieman meidän jätelaskua pienentäisikin.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvä, että edustaja Heinonen otti tämän päällekkäisyyden esille tässä.

Minä haluaisin nyt kuitenkin sanoa ihan oman kotiseutuni Helsingin seudun ympäristökeskuksen toiminnasta sen, että HSY, niin kuin muutkin kunnalliset toimijat, on hoitanut asiaa hyvin ja sen pitää olla tässä mukana, kun tätä jatkokeskustelua käydään. Ja on tärkeätä, että nyt tätä siirtymäaikaa ei käytetä siihen, että istutaan tumput suorana, vaan todella yhteistuumin viedään asiaa eteenpäin ja kunnioitetaan myös sitä kuntien tähän mennessä tekemää työtä.