Mauri  Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä asiakohta antaa hyvän aiheen ja syyn käydä vielä vähän jatkamaan keskustelua, jota äsken käytiin kyselytunnilla. Sekä äsken kyselytunnilla että muistini mukaan pari kolme päivää sitten täällä salissa käydyssä keskustelussa pääministeri Katainen sanoi, että Suomeen syntyy enemmän työpaikkoja kuin niitä poistuu. Minulla on pöytäkirjatoimistosta haettu ihan tuore pöytäkirjanote, joka kertoo Kataisen sanoneen seuraavalla tavalla: "Tällä hetkellä vuositasolla noin 13 000—15 000 työpaikkaa syntyy Suomeen enemmän kuin poistuu, mutta vielä enemmän tarvittaisiin." Oikein ja totta tässä on tämä sivulause "mutta vielä enemmän tarvittaisiin".

Mitä tulee työpaikkojen määrään, arvoisa puhemies, minulla on Tilastokeskuksen tilasto, joka löytyy työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta, ja se kertoo seuraavaa: Suomessa työpaikkojen määrä 1.11.12, siis tuon kuun vaihteessa, oli 2 467 000 vuonna 2012, ja vuotta myöhemmin elikkä runsas kuukausi sitten noitten työpaikkojen määrä oli 2 426 000. Meillä oli 41 000 työpaikkaa vähemmän tänä vuonna kuin vuosi sitten. Tämä kehityskuva on suoraan hallituksen omista tilastoista. Kaiken lisäksi se tilasto kertoo seuraavaa: yksityisten työpaikkojen määrä on supistunut 45 000:lla, ja julkisen sektorin työpaikkojen määrä on vastaavasti kasvanut taakse jääneen vuoden aikana. Aivan nurinkurinen ja väärä kehityssuunta.

Minusta on, arvoisa pääministeri, (Naurua) anteeksi, arvoisa puhemies — mahdollisesti tuleva pääministeri (Puhemies: No, ei kyllä käy!) mutta nykyinen puhemies — nyt tärkeää, että tämä tuli kirjattua tänne pöytäkirjaan. Kyselytunnilla ei ole siihen mitään mahdollisuutta, vaikka lähetys menee suorana televisiossa, ja vaikka kuinka yrittää, että pääsisi korjaamaan tällaisen asian, niin siihen nyt ei näköjään vain pääse.

Arvoisa puhemies! Ei ole oikein hyvä, että kansalle välittyy television suorassa lähetyksessä näinkin merkittävästä asiasta näin radikaalisti väärä tieto. Se, että 13 000—15 000 työpaikkaa nettomääräisesti enemmän syntyy, on pääministerin väite, ja hallituksen oman tilaston totuus on toisenlainen. Kumpaa tässä nyt uskoo? Nyt kyllä olen taipuvainen uskomaan Tilastokeskusta ja työ- ja elinkeinoministeriötä enemmän kuin pääministeriä.

Toinen asia, täällä äsken käsittelyssä ollut, liittyi Fortumiin ja Fortumin myyntiin. Palaan vielä asiaan sen verran, että kun ministeri yritti ja ministerit yrittivät koko ajan kertoa, kuinka on tärkeää, että Fortum pääsee nyt sen liiketoimintansa keskittämään niihin ja niihin liiketoiminta-alueisiin, jotka ovat kenties paremmin tuottavia, hyvä niin, ei keskusta kritisoikaan sitä. Kyllä me ymmärrämme sen, että Fortum haluaa myydä tämän verkkotoiminnan pois, vaikka sen luonne onkin se, mitä se on. Siis sehän on toimintaa, jossa ei voi tulla tappiota — se on toimintaa, josta ei voi tulla tappiota. Se on toimintaa, jossa tuotot, semmoiset suuret, hyppäykselliset tuotot, joissa mennään 10:tä, 15:tä, 20:tä prosenttia, eivät ole mahdollisia, mutta se on pitkäjänteistä, vakaata, absoluuttisen varmaa tuottoa tuottavaa bisnestä, tuo verkkotoiminta, ja se ei välttämättä sovi Fortumille, ja se haluaa myydä, ja ymmärrän sen. Mutta sitä me emme ymmärrä, miksi hallitus katsoo sivusta ja sallii tämmöisen mielestäni kuitenkin merkittävästikin, merkittävältä mitaltaan sittenkin, strategisen omistuksen siirtyä Suomen ulkopuolelle, siis suomalaisten ulkopuolelle, Suomen ja suomalaisten ulkopuolelle. Jos Suomen pitää jotain omistaa ja suomalaisten pitää omistaa jotain täällä Suomessa, niin kyllä ensimmäisessä joukossa niitten omistusten joukkoon, missä suomalaisten näppien pitää olla mukana, minä luen tällaisen jakeluverkon. Tämä on keskeinen osa Suomen jakeluverkkoa. Strategisesti mielestäni siinä on merkittävä rooli tällä omistuksella, ja siitäkin syystä tässä olisi pitänyt Suomen toimia.

Minulle lähetti eräs merkittävä finanssialan toimija tekstiviestin — ei ole mikään keskustalainen taustaltaan, satun tuntemaan henkilön hyvin, hyvin tarkasti, ja hän on enemmänkin täältä päin poliittisesti kotoisin — jossa hän kertoi hyvin selvän viestin, että kyllä valtion olisi pitänyt huolehtia siitä, tavalla taikka toisella auttaen, että jos eivät muut niin suomalaiset eläkeyhtiöt olisivat ensi vaiheessa tulleet omistajiksi. Ja nyt — tätä ei enää sanonut tämä tekstiviestin lähettäjä — sen jälkeen, mikäli valtio ja eläkeyhtiöt olisivat halunneet luopua siitä omistuksesta, silloinhan kansan kapitalismin periaatteitten mukaan tuota omistusta olisi voinut tarjota suomalaisille yksityisille sijoittajille, sekä institutionaalisille sijoittajille että yksittäisille suomalaisille kansalaisille, jo ihan senkin takia, että kysymys on todella vakaasta, täysin absoluuttisen varmasta tuotosta, siis varmasta siinä mielessä, että tappiota ei voi syntyä.

Vielä, arvoisa puhemies: Nämä siirtoverkon maksuthan määritellään sillä tavalla, että Energiamarkkinavirasto vahvistaa aina neljäksi vuodeksi eteenkäsin, minkä verran yritys saa saada, mikä se tuotto on, mikä yrityskohtaisesti on mahdollista ottaa, eli käytännössä vahvistaa sen, millä hinnalla siirtoverkkotoiminta voi tapahtua. Näin määritellään. Sitten sen valvontajakson jälkeen katsotaan taaksepäin, olivatko kustannukset, hyväksyttävät kustannukset, suuremmat vai pienemmät. Jos yhtiö on perinyt liikaa, niin yhtiön seuraavalla valvontajaksolla, seuraavan neljän vuoden kauden aikaan, otetaan huomioon tämä liikaa peritty. Mutta jos on peritty liian vähäisen, niin myöskin se otetaan huomioon seuraavalla kaudella.

Nyt taakse jääneinä aikoina kaikkina valvontajaksoina suomalaiset yritykset, vaikka olisivat voineet periä taakse jääneillä jaksoilla vähän enemmänkin, eivät ole seuraavalla jaksolla ottaneet sitä kaikkea tavallaan takaisin ja nostaneet siirtohintoja, vaatineet siirtohintoja nostettaviksi, niin korkealle kuin olisi kuitenkin voitu nostaa. Kuka voi kuvitella, etteikö uusi omistaja, kasvoton, maailmalta tapahtuva omistus näille verkoille, tästä lähtien huolehdi siitä, että sataprosenttisesti joka ainoa sentti, mikä on mahdollista siirtohintoina ottaa, myös tullaan asiakkailta ottamaan? Näin tässä tämän jälkeen myös käy asiakkaiden kannalta.