Arvoisa herra puhemies! Täällä eduskunnassa valiokunnissa kohta käsitellään verovelkojen julkistamiseen liittyviä näkökohtia. Siellä esityksessä on, että minimiraja olisi 5 000. Monella toimialalla kuitenkin se on varsin suppea summa. Ja kun tätä on perusteltu harmaalla taloudella, niin monet sellaiset yritykset, jotka ovat sillä alueella, eivät ole missään rekisterissä eivätkä haluakaan olla. On kuitenkin tilanteita, joissa yrittäjä joutuu maksukyvyttömäksi esimerkiksi sen takia, että alihankintaketjussa ollaan viimeisenä eikä saada tehdystä työstä sitä, mitä kuuluu. Onko tätä asiaa todella ajateltu niin, että tässä saattaa käydä niin, että monet sellaiset yritykset joutuvat julkisuuteen kohtuuttoman taakan alla ja varsinkin perheyritykset tai henkilöyritykset joutuvat tilanteeseen, joka johtaa konkurssiin?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa herra puhemies! Olen edustaja Lehden kanssa samaa mieltä siitä, että verovelat eivät todellakaan aina ole osoitus yrittäjän epärehellisyydestä tai harmaan talouden harjoittamisesta vaan varmasti monenlaisia tilanteita ja syitä on myöskin verovelan taustalla.

Verovelkarekisteri itse asiassa on osa hallitusohjelmaa, hallitusohjelman kirjausta, ja sen taustalla on tavoite luoda työkalu tilaajavastuulain toteuttamiseen. Nyt hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jossa luodaan Verohallinnon yhteyteen ilmainen, julkinen verovelkarekisteri, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi rakennusalan yrittäjä on tekemässä alihankintasopimusta, niin hän voi syöttää potentiaalisen alihankkijayrityksen nimen tuohon rekisteriin ja sitä kautta tarkistaa, onko yrityksellä yli 5 000 euroa verovelkaa. (Välihuutoja) Tuo rekisteri ei ole sitä kautta julkinen, että siellä olisivat kaikki yritykset nähtävillä, vaan nimenomaan haun kautta pystytään tarkistamaan, onko yritys sovelias siihen, että sen kanssa tehdään alihankintasopimus.

Arvoisa puhemies! Verottajalla on nytkin varsin voimakkaita keinoja, joista yksi on se, että viivästyskorko on 8 prosenttia ja se ei ole vähennyskelpoinen. Jos lasketaan se efektiivinen korko, jonka esimerkiksi henkilöyrittäjä joutuu tällaisessa tilanteessa sietämään, kun siihen lasketaan se, että nettotuloista se pitää maksaa, eikä sitä todella voida yrityksen kuluksi laskea, niin korko lähentelee henkilösivukulujen kanssa 20:tä prosenttia. Arvoisa valtiovarainministeri, pidättekö tätä kohtuullisena?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä on jo olemassa luottotietorekistereitä, mutta tämä verovelkarekisteri on tehty nimenomaan helpottamaan tilaajavastuulain toteuttamista ja käyttöönottoa. Itse asiassa tuo lakiesitys oli aika laajalla lausuntokierroksella ja siinä myöskin eri yrittäjäjärjestöt tukivat tämän rekisterin käyttöönottoa, mikäli siihen tehtäisiin tiettyjä muutoksia, ja lain valmistelun yhteydessä näitä muutoksia on pyritty mahdollisuuksien mukaan myöskin huomioimaan.

Arvion mukaan meillä on tällä hetkellä noin 30 000 yritystä, joilla on verovelkaa yli 5 000 euroa, eli näitä yrityksiä on jonkin verran. Kaikkiaan on arvioitu, että verovelkaa on olemassa jopa 4 miljardia euroa, eli puhutaan hyvin suuresta ja mittavasta summasta. Tietenkin meidän toiveissamme on, että tällä rekisterillä paitsi saamme yrityksiä maksamaan verovelkaansa pois ja sitä kautta pääsemään pois rekisteristä myöskin voimme ennalta ehkäistä, että yritykset eivät joutuisi verovelkarekisteriin vaan hoitaisivat verovelvoitteensa ajoissa lain mukaisesti.

Arvoisa puheenjohtaja! Minkä takia Suomessa ei voida luoda positiivista velkarekisteriä, jossa kaikki kansalaiset ovat rekistereissä? Minkä takia yksi pienyrittäjä tai yksinyrittäjä, maalari, jolla on verokirja takataskussa, on eri asemassa kuin se, kellä on kuittivihko takataskussa ja joka kirjoittaa laskun siitä, mitä työtä hän on tehnyt? Tämähän on veroasia, jos jättää verot maksamatta, ja kaikkihan voivat jättää verot maksamatta. Minä en voi ymmärtää tämäntyyppistä, mikä nyt tänään on tullut esiin.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Positiivisella luottotietorekisterillä tarkoitetaan sellaista rekisteriä, johon kerätään kaikki tiedot yksityishenkilöitten luotoista. Oikeusministeriössä on tätä asiaa selvitetty, on olemassa hyvä selvitys, jonka pohjalta on myös hyvä käydä jatkokeskustelua. Tässä vaiheessa emme suosittele, että Suomessa mentäisiin tämmöiseen rekisteriin, koska kuka sen ylläpitää, miten me saamme sen pysymään ajan tasalla ja onko viisasta kerätä kaikkien Suomessa olevien ihmisten luottotietoja yhteen rekisteriin ja mihin sitä tarvittaisiin ja mihin sitä käytettäisiin, ne ovat ne peruskysymykset, mitä meidän pitäisi itsellemme esittää. Asia on tärkeä, ja on hyvä, että siitä keskustellaan, mutta pitää keskustella myös siitä, mitä tietoja tarvitaan ja kuka tarvitsee.