7) Laki tapaturmavakuutuslain 41 b §:n muuttamisesta
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteessani esitän tapaturmavakuutuslakiin
muutosta, joka velvoittaisi vakuutusyhtiöt tekemään
korvauspäätöksen viivyttelemättä saatuaan
kaikki tapaturmavakuutuslain edellyttämät selvitykset
tapahtuneesta onnettomuudesta tai vahingosta.
Voimassa olevan lainsäädännön
mukaan vakuutusyhtiöillä on kolme kuukautta aikaa
antaa korvauspäätös selvitykset saatuaan.
Päätöksen jälkeen maksettavilla
korvauksilla on vielä tämänkin jälkeen
maksuaikaa sen kuukauden loppuun, jolloin korvauspäätös
annettiin. Pahimmassa tapauksessa esimerkiksi työtapaturman uhri
voi joutua odottamaan vakuutuskorvauksia useitakin kuukausia. Laki
antaa vakuutusyhtiöille mahdollisuuden maksaa vakuutuskorvauksista
ennakkoa, mutta yhtiöt ovat itse tehneet korvausennakon
hakemisen kohtuuttoman työlääksi, sellaiseksi
prosessiksi, johon läheskään kaikilla
vakuutetuilla ei ole voimia ryhtyä.
Velvollisuus laskujen maksamiseen ja perheen elättämiseen
ei katoa minnekään, vaikka henkilölle
tapahtuu onnettomuus. Eräpäivien siirtäminen
on äärettömän työlästä,
monissa tapauksissa jopa mahdotonta. Tapaturmavakuutuksella on nimenomaan
tarkoitus turvata yksityishenkilön taloudellinen tilanne
hänen jouduttuaan ilman omaa syytään
tapaturman uhriksi.
Jokainen työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöilleen
tapaturmavakuutuksen. Vakuutuksen omavastuuosuus on pieni tai vakuutus voidaan
ottaa kokonaan ilman omavastuuta. Vakuutuksen tarkoituksena on nimenomaan
minimoida se taloudellinen haitta, joka työntekijälle ja
työnantajalle työtapaturmasta aiheutuu. Työnantajan
palkanmaksuvelvollisuushan päättyy yhdeksän
arkipäivän kuluttua tapaturmasta, ja sen jälkeen
velvollisuus päivärahan maksamiseen siirtyy vakuutusyhtiölle.
Mikäli työnantaja maksaa työntekijälle
palkkaa, maksaa vakuutusyhtiö puolestaan päivärahan
työnantajalle. Työnantajalle syntyy siitä huolimatta
huomattavia kuluja työntekijänsä sairauspoissaolosta,
koska vakuutuskorvaus lasketaan prosenttiosuutena vakuutetun palkasta
ja esimerkiksi kaikki palkan sivukulut jäävät
työnantajan rasitteeksi.
Arvoisa puhemies! Olen laatinut tämän lakialoitteen,
koska nykyinen lainsäädäntö antaa
vakuutusyhtiöille mahdollisuuden pitkittää,
jopa vältellä, maksuvelvollisuuttaan. Tapaturmavakuutus
ei täytä tarkoitustaan, mikäli työntekijä ei työtapaturmaan
jouduttuaan saa vakuutusyhtiöltä korvauksia viivytyksettä.
Käytännössä vakuutusyhtiöt
viivyttelevätkin korvausten maksamista myös vaatimalla
useita erilaisia lääkärinlausuntoja ja
-todistuksia. Myös työkyvyttömyyden jatkumista
pitää niin sanotuissa päivänselvissäkin
tapauksissa uudelleen ja taas uudelleen todistella, jotta vakuutusyhtiö jatkaa
päivärahan maksamista.
Edellä mainituilla perusteilla esitänkin tapaturmavakuutuslain
41 §:n muuttamista siten, että vakuutusyhtiöiden
tulisi antaa korvauspäätös viipymättä ja
viimeistään kuukauden kuluessa saatuaan lain edellyttämät
selvitykset.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Anttila.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Minusta ed. Hemmilä on tehnyt
hyvän aloitteen. Tästä on ihan riittävästi
esimerkkejä olemassa käytännön
elämässä. Vakuutusyhtiöt saattavat vetkutella
hyvinkin pitkään, ja ihmiset menevät toimeentuloluukulle
viime kädessä, hakevat kunnasta apua. Sen jälkeen
selvitellään, ja takaisinmaksuja ja kaikkia tulee.
Toivon mukaan tämä lakialoite kattaa kanssa Valtiokonttorin.
En tiedä tarkkaan, olisiko Valtiokonttori pitänyt
mainita erityisesti, koska yhdessäkin tapauksessa Valtiokonttori
panttasi tapaturmavakuutusrahoja yli puoli vuotta jostain ihmeen
syystä, ja tämä ihminen oli toimeentulotukiluukulla.
Useamman kerran hän joutui sinne soittamaan, ennen kuin
vihonviimein nämä ennakkoa maksoivat, jolloin
tämä ihminen pääsi vihonviimein
niihin rahoihin käsiksi, joihin hänellä oli
oikeus.
Toinen ongelma vakuutusyhtiöiden osalta, joka tulee
hyvin usein esille, on se, jotta vakuutusyhtiö katsoo,
että jonkun tapaturman olisi pitänyt tietyssä ajassa
parantua. Jos vaikka käsi on jonkin väliin jäänyt,
niin sen enimmäiskorvausaika voi olla viisi kuusi kuukautta,
ja sitten se tahtoo kääntyä sillä tavalla,
jotta lääkäri sanoo, jotta kyse onkin
jostain luontaisesta heikkoudesta tai synnynnäisestä viasta.
Minusta tämän tyyppinen juttu pitäisi
saada hoidettua. En tiedä, saadaanko sitä millään
ohjeistuksella, mutta useimmiten se vaatii kuitenkin pitkän
valitusprosessin. Joissakin tapauksissa ihminen voittaa, joissakin häviää.
Mutta kuitenkin on tämmöistä, että ihan selkeästi
pyritään säästämään
vakuutusyhtiön varoja eli katsotaan, että kun
on vakuutusyhtiön lääkäri ja
sieltä palkan saa, niin antaa tämmöisen lausunnon.
Tässä tapauksessa voi olla niin, jotta ed. Hemmilä on
ihan oikeassa siinä, että tässäkin pyritään
panttaamaan rahoja, ja kun on paljon, satoja ihmisiä, siinä tulee
myös korkotuloja.
Kannatan tämän lakialoitteen viemistä näin
läpi.
Hannu Aho /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Minusta tämä lakialoite
on ihan oikea ja tarpeellinen. Voin kokemuksesta todeta, että varsinkin liikennevahingoissa
on tätä ongelmatiikkaa erittäin paljon.
Kun ei heti löydetä vastuuhenkilöitä, tietoa,
onko vakuutukset kunnossa ja näin, voidaan vitkuttaa jopa
niin, että omakohtaisesti voin sanoa, että puoli
vuotta meni, ennen kuin ensimmäinenkään
markka tuli, ennen kuin löytyi vastuunkantajaa. Selvät
säännökset on olemassakin siitä,
että jokin keskinäinen yhtiö vastaa,
ellei löydy vakuutuksia. Tähän pitää asettaa
selkeä takaraja, ja silloin pitää olla
vastuu. Ihmisen pitää elää.
Kannatan aloitetta ja toivon, että se menee eteenpäin.
Keskustelu päättyy.