Mari  Kiviniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä aloitteessahan ehdotetaan opintotukilain muuttamista siten, että opintotuen opintorahan määrää tarkistetaan vuosittain elinkustannusten nousua vastaavaksi, mikä tarkoittaa siis sitä, että opintoraha sidottaisiin indeksiin. Opintorahaahan on viime vuosina kohdeltu aika lailla kaltoin. Ahon hallituksen tekemän hyvän opintotukiuudistuksen myönteinen kehittäminen pysähtyi kuitenkin vuonna 95, kun tuolloin opintorahaa leikattiin niin korkeakoulujen kuin keskiasteen oppilaitostenkin opiskelijoilta 30 markalla kuukaudessa eikä näiden leikkausten jälkeen opintorahan määrää ole tarkistettu edes indeksikorotusten vertaa.

Mutta on tietenkin aivan selvää, että seitsemän viime vuoden aikanakin elinkustannukset ovat nousseet ja opintotuen ostovoima on ilman muuta jäänyt jälkeen sekä yleisestä palkka- että kustannuskehityksestä eli opiskelijoiden asema muihin kansalaisiin verrattuna on heikentynyt. Tällaisen automaattisen kehityksen pysäyttämiseksi ja opintorahan ostovoiman takaamiseksi olisikin hyvä, että opintoraha sidottaisiin indeksiin, jolloin ei tarvitsisi joka vuosi tästä opintorahan määrästä ja jälkeenjääneisyyden välttämisestä tapella.

Mitä tämä sitten on merkinnyt, ettei opintorahaa ole korotettu vuosittain? Jos katsoo vuodesta 95 vuoteen 2002 asti, niin se merkitsee, että opintoraha on jäänyt jälkeen 12,2 prosentilla, eli tämä merkitsee käytännössä 52 miljoonan euron leikkausta yhteensä näitten vuosien aikana. Jos ensi vuodelle tarkistettaisiin elinkustannusindeksin perusteella opintorahaa, niin tämä merkitsisi rahassa noin 5,5 miljoonaa euroa, eli ei mikään mahdoton rahasumma.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Oikein mielelläni kannatan tätä ed. Kiviniemen esille ottamaa lakialoitetta ja toivon, että tämä voitaisiin vielä ottaa käsittelyyn ja valiokuntaan, koska onhan tässä kysymys sellaisesta kädenojennuksesta nuorille opiskelijoille, että heidän asemansa todella saatetaan samanarvoiseksi. Opiskelijat ovat se ryhmä, joka on tulevaisuuden voimavara, jos näin ajatellaan. Ei ole mitään syytä enää jatkaa sitä eriarvoista asemaa, mikä heillä on, vaan ennen kaikkea rohkaista heitä käymään opiskelunsa toki reippaasti loppuun, mutta myöskin luottamaan siihen, että he yhteiskunnassa pärjäävät eikä ole huolta. Kun opiskelussa jo sinänsä vaaditaan voimavaroja, niin toimeentulo on sellainen, että sen pitäisi olla turvallinen.

Ei ole todella mielekästä, että näin pitkään on ollut tämä ikään kuin leikkaus voimassa, mikä silloin vaikeina vuosina laman jälkeisenä aikana tehtiin. On aivan oikeutettua, että sidottaisiin tuo opintoraha elinkustannusindeksiin ja saatettaisiin se sille tasolle, millä se vähimmillään voi olla. Toki varsinainen opintorahan korotus olisi jo sinänsä tavoite, mutta se, että se olisi edes sidottu indeksiin, minun mielestäni on erittäin pieni askel eteenpäin ja kannatettava. 5,5 miljoonaa varmasti löytyy meidän budjetistamme.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kiviniemi on tehnyt ihan hyvän aloitteen.

Kaiken kaikkiaan tässä on monta näitä, mitä ei ole sidottu indeksiin, kun katsoo: lapsilisät ja opintoraha ja toimeentulotuki, eli nämä ovat kaikki vähimmäisetuisuuksia. Minusta nämä pitäisi katsoa ihan nipussaan kaikki, mikä linja tullaan ottamaan. Kun ensi hallitusohjelmaa tehdään, ketkä ovat sitä tekemässä, niin semmoinen linjaus pitäisi tehdä tässä kaiken kaikkiaan, jotta nämä kaikki tämän tyyppiset vähimmäisetuudet pitäisi saada indeksiin sidotuksi, koska onhan tämä ihan pöljä homma, että on seitsemän kahdeksan vuotta jotkut etuudet olleet paikallaan. Kuitenkin hinnat nousevat ja näiden ihmisten pitäisi tulla toimeen sillä pienenevällä rahalla, ostovoimalla.

Kun tiedetään kuitenkin tulevan vuoden budjetin toiveet, mitä siinä on olemassa, ja se, jotta siitä jo osin katetaan velkarahalla, niin voi olla, että kaikkia näitä ei ensi budjettiin saada, mutta se olisi hallitusohjelmakysymys. Pidetään se mielessä, ketkä ovat tulevassa eduskunnassa ja neuvottelemassa, jotta tämän tyyppinen ajattelu toisi voimaa tulevalle hallituskaudelle, ketkä sitä hallitusta pystyssä pitävätkin sitten.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Rouva puhemies! Suomi on siirtymässä tietoyhteiskuntaan, jossa osaamisen merkitys on kasvanut ja tulee jatkuvasti kasvamaan. Tämä pitää ottaa huomioon myöskin siinä mielessä, että opiskelijoiden sosiaalistaloudellista asemaa parannetaan. Tämä suuri siirtymä ei näy näissä käytännön tukimuodoissa nyt lainkaan. Päinvastoin opintotuki on reaalisesti mennyt alaspäin. On tarpeen sitoa se indeksiin, mutta kyllä siihen pitää saada myös tasokorotus ja sen lisäksi pitää hoitaa opiskelijoiden asumisen osalta se, että asumislisä tulee koko vuodelta. Se on se toinen välttämätön ratkaisu, joka tarvitaan. Sitten ihan nuorimpien opiskelijoiden osalta opintotuen tason sitominen vanhempien tuloihin on kyllä ikivanhainen jäänne, josta pitää päästä pois. Siellä on nyt selviä epäkohtia. Olisi tärkeätä, että nämä asiat todella nostetaan myös vaalikeskusteluun, sillä nyt pitää hakea ratkaisuja oikein todella.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kiviniemen aloite on hyvä, ja todellakin on syytä, ketkä sitten ovatkaan neuvottelemassa ensi keväänä hallitusohjelmasta, tämä asia pitää mukana: opintotuen tason parantaminen ja yleensäkin opiskelijoiden taloudellisen tilanteen helpottaminen. Se on aivan selkeästi jäänyt viime vuosina jälkeen monista muista. Mehän emme ole oikein kunnolla pystyneet 90-luvun alun laman seuraamuksia vielä parsimaan umpeen esimerkiksi eläkeläistenkään kohdalla, mutta opiskelijat ovat jääneet ehkä vielä enemmän sivuun ja paitsioon. Näin ollen tuo suunta on tärkeä, että se pidetään tälläkin tavalla nyt mielessä.

Mari  Kiviniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin hienoa, että tälle aloitteelle näin laajaakin tukea tulee. Se on totta, että näitten vähimmäisetuuksien osalta muutenkin olisi syytä pohtia, esimerkiksi lapsilisien ja opintorahan osalta, että ne olisivat nimenomaan kaikki indeksiin sidottuja, jolloin ei niitten osalta tarvitsisi todellakaan joka vuosi tapella määrärahojen puolesta. Mutta olen myöskin samaa mieltä niitten ajatusten kanssa, että pidemmällä tähtäimellä tarvitaan myös opintorahaan korotusta, koska leikkauksia, jotka tehtiin viime vuosikymmenen puolivälissä, ei ole todellakaan kompensoitu.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Rouva puhemies! Vielä haluaisin ottaa esille senkin näkökulman, että Suomessa opintoajat ovat nyt turhan pitkät ilman muuta. Siihen vaikuttaa aivan keskeisesti se, että opintotukijärjestelmä ei ole riittävän hyvä. Pitää mennä töihin opiskelun ohella. Tästä seuraa se, että opinnot viivästyvät ja pitkittyvät. Se on sitten ison luokan kysymys Suomelle jatkossa myöskin työvoiman riittävyyden näkökulmasta.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Itse myös lämpimästi kannatan tätä lakialoitetta. Varmasti tässä talossa erittäin moni meistä edustajista on tehnyt myös lakialoitteita, että opintorahaa myös markkamääräisesti korotettaisiin, mutta tämä automaatti olisi kuitenkin tietty parannus.

Otan tässä yhteydessä myös erään epäkohdan esille, johon myös omassa varsinaisessa leipätyössäni, josta tulin tänne, törmäsin monta kertaa. Perheelle, useinkin yksinhuoltajaperheelle, jossa on opiskelijanuori, toimeentulotukea ei myönnetty, jos ensin tämä opiskelija ei ottanut opintolainaa, eli edellytettiin lainanottoa, ja vasta sitten, jos ja kun se ei riitä, annetaan toimeentulotukea. Eli mielestäni tämä on varsin epäinhimillinen ja epäoikeudenmukainen käytäntö.

Mutta todella toivon, että tämä lakialoite johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin ja saadaan tämä käytäntö aikaan. Eli opiskelijoitten asema ei välttämättä tälläkään hetkellä ole hyvä. Elinkustannukset kaikki ovat nousseet, ja tämä opintoraha ei ole seurannut mukana.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kiviniemen aloite on hyvä ja selkeä, tarpeellinen. Se poistaisi toteutuessaan sen ongelman, että esimerkiksi vuosittain olisi vääntöä siitä, mikä on opintotuen taso ja mikä on se peruste, selkeä järjestelmä. Se ei toki poista sitä kysymystä, minkälainen tasokorotus tarvittaisiin. Se on tärkeä asia myöskin. Se, mikä täällä on tullut esille, kaikkien perusturvaetuuksien sitominen indeksiin, olisi oikeudenmukainen ratkaisu nimenomaan ja vahvistaisi perusturvaa, pitäisi ostovoimaa yllä ja olisi sillä tavalla perusteltu.