Täysistunnon pöytäkirja 130/2002 vp

PTK 130/2002 vp

130. TORSTAINA 7. MARRASKUUTA 2002 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

11) Laki sairausvakuutuslain 22 §:n muuttamisesta

 

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Heti aluksi voisi vastata sillä tavalla, kun tämä kysymys "mistä rahat" on täällä aina aika yleinen, että tämän rahoitus sisältyy kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin.

Me keskustelimme ihan hiljattain lapsiperheiden asemasta, perhepolitiikasta ja nostimme esille niin hallituspuolueiden edustajat kuin oppositionkin edustajat niitä epäkohtia, joita tulisi korjata. Tämän eduskuntakauden aikana on nyt luonnollisesti tilanne jo se, ettei kovin paljon uusia esityksiä, uusia paketteja, ehditä tehdä, mutta tulevaisuudessa sitten taas. Esiin nousivat palvelut, tuet, niiden suhde, työttömien ja pitkäaikaissairaitten perheiden ongelmat, jotka heijastuvat lapsiin, asumistuki, asumistuen omavastuut, lapsilisät jne. Erityinen pääpaino monessa puheenvuorossa oli juuri niiden lasten ja perheitten kohdalla, jotka elävät köyhyysrajalla tai jopa köyhyysrajan alapuolella. Kuten edellisessä aloitteessa, esiin nousivat tietyt tällaiset perusedut ja niiden mahdollinen sitominen indeksiin ja siinäkin liikuttiin juuri kysymyksissä, jotka liittyvät perustoimeentuloturvaan.

Vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa sai vuonna 2000 Kelan tilastollisen vuosikirjan mukaan 13 407 vanhempaa eli yli neljäsosa kaikista vanhempainpäivärahaa saavista vanhemmista. Lähes kolmasosalla on työttömän peruspäivärahan, 22,75 euroa, alittava vanhempainpäiväraha, eli kyseessä olevassa aloitteessa on jälleen kysymys todella pienituloisista ihmisistä, pienituloisista perheistä.

Joku on kertonut, että on tulossa jonkinlainen tutkimus, jossa hyvin tarkasti tuodaan esille, miten monta lasta Suomessa elää suomalaisen köyhyysrajan alapuolella. En tarkkaan tiedä, milloin tuo tutkimus julkaistaan.

Tällä aloitteella on luonnollisesti tarkoitus vaikuttaa myös syntyvyyteen, siihen, että meitä suomalaisia olisi tekemässä työtä, hoitamassa tätä isänmaata myös tulevaisuudessa ja auttamassa sitten niitä ihmisiä, jotka taas ovat siinä vaiheessa toisten avun ja hoivan tarpeessa. Tällä päivärahan nostolla ei olisi ainoastaan tällaista perhepoliittista ja sosiaalipoliittista vaikutusta, vaan se säästäisi toisaalla asumis- ja toimeentulotukijärjestelmän menoja, eli tässä suhteessa tulisi toisaalta säästöä.

Lopuksi, arvoisa puhemies, otan tähän yhteyteen pienen esimerkin toisesta, hyvin suuresta ratkaisua odottavasta asiasta eli ylivelkaantuneiden kohdalla olevista kysymyksistä. Nyt tarkoitan juuri niitä ylivelkaantuneita, jotka vilpittömässä mielessä ovat tähän ahdinkoon joutuneet, en siis heitä, joiden taustalla on jonkinlainen rikos tai siihen liittyvä asia. Yksityishenkilön velkajärjestelyssä jätetään velalliselle niin sanottu maksuvara, joka sisältää asumiskustannuksien lisäksi muita välttämättömiä elinkustannuksia varten kahden huoltajan ja yhden lapsen perheessä noin 560 euroa ja yksinhuoltajan ja yhden lapsen perheessä noin 630 euroa, siis noin-lukuja. Vähimmäisvanhempainpäivärahalla ei päästä edes lähelle tätä välttämättömäksi katsottua maksuvaraa. Tämä lisänä sille tekstille, joka tässä ryhmämme aloitteessa pääasiallisen sisällön ja perustelujen kohdalta on luettavissa.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Kun ed. Seivästö aivan tuossa loppuosassa lakialoitteen esittelyä kertoi tuon esimerkin, niin sen jo pitäisi avata meille tämän lakialoitteen merkityksen ja vakavuuden. Ajattelen itse sitä, että emme ole varmasti pysähtyneet edes miettimään, miten suuri osa tosiaan näistä perheistä, jotka kuitenkin ottavat vastaan perheenlisäyksen, lapsen, elää todella tällä vähimmäismääräisellä vanhempainpäivärahalla. Se on vakava huoli, ja kun tiedämme, että me murehdimme toimeentulotuen menojen lisääntymistä ja näitä muita, niin tuntuisi parhaalta ratkaisulta se, että tämä perusturva olisi sen kaltainen, että se auttaisi perheitä ja vahvistaisi niiden toimeentuloa. Siksi tällaisen, voisi sanoa, oikeudenmukaistamisen pitäisi olla nyt mahdollista.

Tämä lakialoite sisältyy meidän kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin, ja siinä mielessä meillä on myöskin rahoitus tähän. Me todella vakavasti toivomme, että tämä ed. Seivästön aloite tulee vielä käsittelyyn myöskin talousarvion käsittelyssä valiokunnassa.

Voimme varmasti huomioida senkin, että kun edellisen keskustelun yhteydessä opiskelijatilanteesta keskustelimme, varmasti rohkaistaan opiskelijoita tällä perheenlisäykseen, kun heillä ei ole niitä toimeentuloriskejä, mitkä muuten ovat olemassa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Seivästö tässä aloitteessaan esittää hyvää asiaa, ja minä olen aina luottanut ed. Seivästöön siinä mielessä, että hänellä on sosiaalista luonteenlaatua näissä kaikissa aloitteissa. Varmasti hänen siviiliammattinsa on ollut sellainen, että hän on joutunut tutustumaan köyhien asioihin ja niihin olosuhteisiin. Sen takia tämä kysymys, mikä tässä on asetettu esille, minusta on tärkeä juuri siltä pohjalta. Nämä ihmiset eivät ole millään tavalla rikkaita, koska ne tulot ovat olleet sillä tavalla pienet, että sitä kautta ei ole tullut oikeutta tähän isompaan, ansiosidonnaiseen päivärahaan. Jos tällä hetkellä nämä ihmiset saavat vanhaa rahaa jotain 60 markkaa, se nousisi siihen 135 markkaan, kun markkoina puhutaan, eli 22,75 euroon.

Minusta tämä on semmoinen periaatteellinen kysymys kaiken kaikkiaan, että vähimmäisturva pitäisi kaikille ihmisille taata. Työmarkkinatuen nimellä oleva raha on minusta vähimmäisturva, ja silloin tämä pitäisi saada linjaan, niin kuin tässä ed. Seivästö esittää, että äitiys-, isyys- ja vanhempainraha olisi sitten saman suuruinen. Kun tähän maahan tarvitaan uusia ihmisiä, uusia veronmaksajia, toivoisin, että he olisivat suomalaisia, jotta ei turvauduta pelkästään siihen, että odotetaan, että ulkomailta tulee työvoimaa meille joskus aikanaan. Onhan se huomattavasti fiksumpi homma, että he ovat ihan luonnostaan meidän omia lapsiamme ja suomalaisia ihmisiä.

Antti  Rantakangas  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Seivästön lakialoite vanhempainpäivärahan korottamisesta työttömyyspäivärahan peruspäivärahan tasolle on yhdensuuntainen keskustan poliittisten tavoitteiden kanssa. Tässä meillä on kristillisdemokraattien kanssa yhtenevät näkemykset. Tämä vahvistaisi nimenomaan heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien perheitten asemaa ja nimenomaan niitten, jotka elävät minimietuuksilla.

On huolestuttavan suuri määrä tällä hetkellä niitä, jotka joutuvat tulemaan toimeen tällä minimipäivärahalla, noin neljäsosa kaikista vanhempainpäivärahaa saavista vanhemmista. Tämä uudistus tarvittaisiin, se olisi osa tällaista perusturvan vahvistamis- ja parantamispakettia, oikeudenmukaistamispakettia, joka pitää kyllä saada aikaan viimeistään uudessa hallitusohjelmassa, mutta mieluummin tietysti askelia jo sitä ennen.

Edustajat Mönkäre ja I. Kanerva merkitään läsnä oleviksi.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Aivan lyhyesti: Täällä ed. Ismo Seivästön tai tarkemmin sanottuna kristillisdemokraattien aloitteen perusteluissa todetaan se, että vanhempien taloudelliset ongelmat vaikuttavat halukkuuteen hankkia lapsia. Se on tietysti ihan selvä juttu, varmasti sillä on omalta osaltaan siihen vaikutus. Mutta teksti jatkuu edelleen sillä tavalla, että aloitteen mukaisella vähimmäispäivärahan korotuksella olisikin myönteistä vaikutusta syntyvyyteen. Tässä esitetään nyt, että päiväraha nostettaisiin 19 euroon, vajaaseen 20 euroon, elikkä noin 497 euroon kuukaudessa. Minun täytyy sanoa, että minä en oikein kovin usko siihen, että tällä olisi, koska päivärahan taso jäisi edelleen hyvin alhaiseksi, kovin suurta merkitystä syntyvyyteen.

Mutta ylipäätään tämän aloitteen pohjalta voisi todeta sen, että meillä perusturva monissa asioissa on liian alhaisella tasolla, ja sillä tavalla tietenkin tämä aloite, vaikka tällä on poliittista tarkoitusta myöskin, oikeaan asiaan kyllä ottaa kantaa. Eli ylipäätään meidän perusturvamme alhainen taso on minun mielestäni se ongelma, mistä meidän kaikkien pitää huolta kantaa.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Laitiselle sanoisin sen, että tässä olisi lähinnä tämmöinen signaalivaikutus ja oikeudenmukaisuuskysymys, kuten edellä ed. Esa Lahtela erittäin hyvin perusteli.

Todettakoon nyt tässä yhteydessä, että tämä korotus maksaisi noin 35 miljoonaa euroa ja se tässä meidän vaihtoehtobudjetissamme myös on huomioitu, että tämä raha pystytään keräämään. Tämä perusproblematiikka, joka tässä sosialidemokraattien ja keskustan taholta myös nostettiin esille, on juuri tämä meidän perusturvamme valitettavan alhainen taso, eli siinä on nostamisen varaa. Me tietenkin olisimme voineet esittää tähän suurempaa summaa, mutta me halusimme tehdä realistisen esityksen, eli kaikki menolisäykset ja tulolisäykset ovat tasapainossa, jotta ei voida esittää meille aina sitä kysymystä, mistä rahat. Rahoitus on tässä suhteessa järjestetty.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa lähdettiin siitä, että se on realistinen. Siinä mielessä kyllä tässä on pohjalla vakava huoli toimeentulon äärirajoilla sinnittelevien ihmisten elämästä ja raskaana olevien äitien ja heidän perheidensä elämäntilanteesta. Totta kai voi sanoa näin, että aloite on poliittinen, mutta mukana on hyvin vakava huoli siitä, miten eriarvoisessa asemassa meidän yhteiskunnassamme eri kansalaisryhmät ovat. Siihen nyt ensin vastausta todella haetaan tällä ja realistisesti.

Oli tosi ilo kuulla ed. Laitisen puheenvuorosta, että todella pitäisi pysähtyä perusturvan alhaisuuteen, että perusturva on kokonaisuudessaan liian alhainen. Siinä mielessä näiden asioiden tarkastelu pitää ottaa kokonaisvaltaisesti. Siellä on muitakin ryhmiä kuin tämä ryhmä, ja päivärahojen tasossa kaiken kaikkiaan on paljon korjattavaa. Siitähän näissä edellisissä aloitteissa ja puheenvuoroissa on ollut puhetta.

Vielä haluan todeta esimerkiksi tosiaan opiskelijoidenkin kohdalta, että minun mielestäni nuoria opiskelijoitakin pitäisi rohkaista perheiden kannalta sillä tavalla, että jos mahdollista, he voisivat perhettä rakentaa, mutta nyt tällä hetkellä he eivät voi esimerkiksi jäädä tällä nykyisen tasoisella päivärahalla hoitamaan sitä äidin roolia tai isän roolia, ja se on erittäin ikävä murhe. Kyllä näen vahvasti, että tällä pienelläkin korotuksella vähennetään varmasti näitä muita toimeentulotuen hakemisia, ja tärkeää on arvostus sinänsä, ettei näitten ihmisten tarvitsisi käydä niin monella luukulla.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Aivan oikein on todettu, että perusturva on liian matalalla. Siihen liittyy sitten perustuslaillinen ongelma, johon ovat myös oikeusoppineet kiinnittäneet viime aikoina huomiota, eli se, että ensisijainen turva on pienempi kuin viimesijainen eli tämä äsken mainittu toimeentulotuki. Tämä ei voi olla oikein. Näin ollen juuri perusturvatasojen nostaminen koko alueella, opintojen puolella, eläkkeiden puolella, sairastamisen puolella jne. on tärkeätä. Se on myös hyvin loogista ja johdonmukaista.

Keskustelu päättyy.