Hanna  Markkula-Kivisilta  /kok:

Arvoisa puhemies! Tälläkin viikolla tässä salissa on puhuttu vanhempien liian vähäisestä ajasta lastensa kanssa, perheiden arjen helpottamisen tarpeesta ja työtaakkansa alle uupuvista pienten lasten äideistä. Jatkuvasti me painimme sen kysymyksen kanssa, miten tähän maahan saataisiin luotua uusia työpaikkoja. Kotitalousvähennyksen laajentaminen olisi yksi keino sekä työpaikkojen luomiselle että perheiden arjen helpottamiselle.

Kauan odotettu kotitalousvähennys alkoi kahtena erilaisena kokeiluna vuonna 1997, ja viime vuoden alusta lähtien koko maassa on ollut voimassa niin sanottu verovähennysmalli. Kovin pitkältä ajalta meillä ei siis vielä ole seurantaa olemassa, mutta jo nyt voidaan huomata, että kotitalousvähennyksen käyttö on muutamassa vuodessa lisääntynyt voimakkaasti. Kun vuonna 2000 kotitalousvähennyksen teki reilut 31 000 henkilöä, oli vastaava luku Verohallituksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna reilusti yli 60 000, ja odotettavissa on, että nämä luvut vain kasvavat, kunhan tieto aiheesta lisääntyy ja sen psykologisen ajattelukynnyksen yli päästään, että äiti ei ole huono äiti, vaikka hän ei itse pesisikään kaikkia ikkunoita, eikä isä huono isä, vaikka hän teettäisikin olohuoneen tapetoinnin ulkopuolisella.

Uusien työpaikkojen synty on nykyisin tiukassa. Palvelusektori on se alue, jolle näitä työpaikkoja voisi huomattavasti nykyistä enemmän syntyä, jos me suomalaiset oppisimme käyttämään palveluja nykyistä enemmän emmekä mieluummin nääntyisi omien työtaakkojemme alle siksi, että yksin pitää kaikesta selvitä. Kotitalousvähennys on osoittautunut hyväksi tavaksi tukea uusien palvelualojen työpaikkojen syntymistä. Vähennyksen käyttöönottoa hidasti aluksi se, että vähennys ei ollut voimassa koko maassa, kun osassa maata kokeiltiin yritystukimallia. Tämä oli omiaan hämärtämään kansalaisten käsitystä kotitalousvähennyksen sisällöstä, mutta nyt, kun koko maa on kotitalousvähennyksen piirissä, ovat edellytykset sen käytön laajentumiselle hyvät.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva lakialoitteeni laajentaisi kotitalousvähennystä nykyisestä 40 prosentista 60 prosenttiin ja nostaisi vähennyksen kattoa nykyisestä 900 eurosta 1 200 euroon. Askel on tarpeellinen, sillä se näin ollen laajentaisi kotitalouksien mahdollisuuksia vähennyksen käyttöön. Oma tavoitteeni on kuitenkin se, että kotitaloudet voisivat mahdollisimman pian vähentää palkkaamansa henkilön palkkauskustannukset kokonaisuudessaan ja näin tulla rinnastetuksi työnantajana yrityksiin.

Kotitalousvähennys on perinteisesti ollut ideologisesti vaikea kysymys etenkin salin vasemmalla laidalla istuville. Sen huomasin nytkin kerätessäni nimiä tähän aloitteeseen, mutta täytyy sanoa, että hieman kuitenkin yllätyin, kun uutislehti Demari uutisoi aloitteestani kertovan artikkelin sanoin "Piikaveron muutos sulatti 12 demaria" ja epäili näiden henkilöiden ideologian vesittyneen. Se, että kotiavun yhteydessä vielä vuonna 2002 puhutaan piikomisesta ja Minna Canthin ajoista, on mielestäni täysin käsittämätöntä. Itse asiassa se osoittaa suurta halveksuntaa niitä tuhansia ihmisiä kohtaan, jotka tätä arvokasta työtä tekevät.

Tutkimusten mukaan pienten lasten kodin ja työn välillä sukkuloivat äidit kärsivät hälyttävän paljon uupumuksesta. Miksi siis on väärin, jos heidän mahdollisuuksiaan jakaa työtaakkaansa helpotetaan ja samalla luodaan uusia työpaikkoja? Miksi toisen kodin siivoaminen on alentavampaa kuin viraston, koulun tai kauppakeskuksen siivoaminen? Toisaalta esimerkiksi vanheneva väestö tarvitsee yhä enemmän apua arjessa selviämiseen, kuten pienten remonttien tekemiseen, eikä kuntien kotiapu välttämättä kykene vastaamaan näihin tarpeisiin. Kotitalousvähennys voi osaltaan helpottaa muun muassa näitä tilanteita sen lisäksi, että se auttaa kitkemään näillä aloilla valitettavan yleistä harmaata taloutta, eikä niin vähäpätöisenä voida pitää sitäkään, että kotitalousvähennys on auttanut luomaan satoja uusia työpaikkoja ja luonnollisesti sitä kautta parantanut myös työllistyneiden ja heidän perheidensä elämänlaatua.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevan lakialoitteen on allekirjoittanut 105 kansanedustajaa, joten toivoa sopii, että se saa ansaitsemansa käsittelyn valiokunnassa ja että siinä esitetty muutos saadaan mahdollisimman pian voimaan.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Olen yksi tämän lakialoitteen allekirjoittajista, ja vaikka kotitalousvähennyksen käyttöoikeus nyt tässä muodossa on ollut vasta hyvin vähän aikaa voimassa, olen käytännön esimerkkien tiimoilta vakuuttunut siitä, että todella nykyinen laki jo tässäkin muodossa on hyvä. Nyt tässä lakialoitteessa esitetään enimmäismäärän korottamista ja prosenttiosuuden muuttamista. Näissäkin tapauksissa kuitenkin suurin osa esimerkiksi peruskorjauksesta jäisi työn tilaajan maksettavaksi, mikä on minusta ihan oikein. Mutta niin kuin ed. Markkula-Kivisilta totesi, tämä on tuonut uusia työpaikkoja kiistämättä hyvinkin paljon ja harmaa talous on vähentynyt. Väitän, että tämä on ollut sellainen porkkana, että monessa tapauksessa henkilö olisi itse mahdollisesti työn tehnyt ja tätä kautta kuitenkin sitten ulkopuolinen yrittäjä olisi esimerkiksi talon peruskorjaukseen palkattu. Toisaalta maksukyky useimmilla kansalaisilla kasvaa koko ajan, ja yhä laajempi joukko pystyy jatkossa käyttämään tätä mahdollisuutta.

Todella, olen tämän lakialoitteen kannalla ja toivon, että näitä summia voitaisiin jonkin verran tarkistaa jatkossa. Hyvä kuitenkin näinkin. Vielä kerran totean, että tällä tavalla on omalta osaltaan voitu työllisyyttä lisätä.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä todella tuntuu pahalta, jos piikaverosta puhutaan näin tärkeän ja hyvän asian yhteydessä, mutta ei aina tiedä, mistä nämä sanonnat sitten lähtevät ja mitä ne viestittävät.

Haluan kannattaa ed. Hanna Markkula-Kivisillan lakialoitetta ja olen itsekin allekirjoittanut tämän. Ajattelen näin, että todella, koska meillä on nyt tarvetta erilaisten palvelujen tarjontaan, tässä on mahdollisuus monille kotitalouksille, jotka haluavat tällä tavalla tehdä ikään kuin luotettavan työsopimuksen, jos näin sanotaan, eri tasolla kuin niin, että antaisivat jollekin firmalle tehtäväksi näitä tehtäviä. Oletan, että tässä tulee niin sanotusti kodinomainen olotila, kun näitä palveluja tällä tavalla sinne kotiin viedään ja saadaan turvallisilta ja luotettavilta työntekijöiltä ja yrittäjiltä. Onhan nyt totta kai tärkeää, että palkitaan se tehtävä, mitä kotona tehdään, ja otetaan siihen asemaan se kotona tapahtuva työ, kotitaloustyö, että siitä todella tulee kunnon palkkio ja se on veronalaista. Siinä mielessä tämä järjestelmänä jo ohjaa mielestäni terveeseen suuntaan, ja näin ollen, ihan niin kuin ed. Kähkönenkin totesi, voidaan harmaata talouttakin saada jollain lailla rajoihin. Varmasti nyt tehdään paljon tämmöistä työtä, joka ei ole missään virallisesti kirjattuna. Näin ollen, jos nämä korotukset vielä vähentäisivät sitäkin harmaata työtä, mitä nyt tehdään kotona, prosenttiosuuden korotus ja katon korotus, erittäin hyvä aloite. Toivon, että tämä todella pikaisesti käsitellään. Se, että myöskin vuosittain arvioidaan prosenttiosuuksia ja kattoa, että tämä on aloite ...

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Olen myöskin allekirjoittanut tämän lakialoitteen ja olen sen tehnyt hyvin harkiten. En ole ollenkaan nimeäni laittanut ed. Markkula-Kivisillan tekemään lakialoitteeseen niin, etten olisi käyttänyt syvää harkintaa ja kokemusta, mistä on kysymys. Minun täytyy sanoa, että minä hivenen loukkaannuin puolueemme päälehden kirjoituksesta tämän asian osalta. Kyllä täytyisi ymmärtää se, että maailma on muuttunut. Monet asiat tarvitsevat uudelleenajattelua, monia asioita voidaan edistää ottamalla käyttöön erilaisia malleja. Tässä yksi hyvä on se, että aivan selvää on se, että harmaan työn osuutta on tällä mallilla pystytty vähentämään, ja kun tämä malli vielä laajenee, sitä käytetään yhä enemmän ja yhä vähemmän tehdään silloin pimeätä työtä. Tämä tulee läpinäkyvämmäksi.

Kaksitoista sosialidemokraattia on tämän lakialoitteen allekirjoittanut. En tiedä, kysyikö ed. Markkula-Kivisilta kaikilta ryhmämme jäseniltä allekirjoitusta, mutta tämä nyt vastaa lähes neljättä osaa meidän ryhmämme jäsenistä. Minä en koe, että kun olen tämän lakialoitteen allekirjoittanut, minä olisin jollakin tavalla ideologisesti heikompi sosialidemokraatti kuin ne ryhmämme toverit, jotka eivät jostain syystä sitä allekirjoittaneet.

Minua ihmetytti — tai sanotaan niin, että ei ihmetyttänyt vaan hämmästytti — tämän käytön laajuus kuitenkin ottaen huomioon sen, että verovähennysmalli on ollut niin vähän aikaa voimassa. Tämä merkitsee sitä, että kansalaiset kokevat sen, että tämän kaltaisia töitä kannattaa tämän kotitalousvähennysmallin kautta teettää, ja hyvä niin.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Minä en ole allekirjoittanut tätä enkä osaa suhtautua tähän niin vapaamielisesti kuin puoluetoverini ed. Laitinen tovi sitten. Minä näen tässä monta pulmaa. En ole ihan varma, onko tämä se järjestelmä, jolla viedään harmaata taloutta vähemmäksi. Toivon toki, että näin olisi, mutta minusta tämä keino ei ole tarpeeksi järeä sen pulman poistamiseen.

Mitä tulee piikaveroterminologiaan, sehän on vanhaa terminologiaa, jolla on aika pitkä historia. Minä en osaisi siitä, ed. Laitinen, loukkaantua. Se kuului siihen maailmaan ihan laillisena kielenkäyttönä, jota (Ed. Markkula-Kivisilta: Ei tämän päivän maailmaan!), ed. Markkula-Kivisilta, Miina Sillanpää aikoinaan halusi muuttaa. Hän lanseerasi käsitteistön, joka on sitten poikinut otsikoita myöskin tämän päivän lehtiin.

Rouva puhemies! Sen verran tähän, että kun ed. Markkula-Kivisilta puhui Minna Canthista, Minna Canthin ajoista, minä tulkitsen kyllä, että hän tarkoitti Miina Sillanpään aikoja. (Ed. Markkula-Kivisilta: Olette oikeassa!) Tämä ikään kuin pikku oikaisuna, jonka takia tämän puheenvuoroni pyysin.

Minä en tämän keinon tehoon usko, mitä tässä ehdotetaan, niin kuin edelliset puhujat. Mutta pois se, että jyrkästi tämän kiistäisin. Täytyypä tähän ruveta tutustumaan.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Markkula-Kivisillan aloite, missä itse lämpimästi olen matkassa, on erinomaisen hyvä ja onnistunut näin jatkon suhteen. Mitä tulee siihen keskusteluun, onko tässä kysymys piikaverosta, onko piika-nimike halventava vai ei, muistelen muistaakseni sellaista näköalaa, että jossain yhteydessä yritettiin kitkeä maaseudulta semmoinenkin nimi pois kuin emäntä, että se on muka arvoa alentavaa, ja siitä on nyt tullut erittäin ylevä ja mahtava ja uljas nimi. Siltä osin, jos näitä vanhoja nimikkeitä käytetään oikeassa tarkoituksessa ammattinimikkeenä, olkoon se nimi nyt mikä hyvänsä, piika tai palvelija, jos se on avuksi tähän asiaan, se on hyvä.

Mutta sen pohjalta, mitä ed. Kekkonen epäili harmaan talouden osalta, väitän, että jokainen tehty työ, joka voidaan tehdä jonkin näköisen veroporkkanan kautta, vähentää harmaata taloutta. Tältä osin tämä ei ole riittävä toimenpide mutta oikean suuntainen, että tämän tyyppisellä asialla tämä voisi kulkea eteenpäin ja tämä yhteiskunta tulla terveemmäksi. Kun ajatellaan sitä yksinäistä ihmistä, vähän paperityön kanssa tekemisissä olevaa, joka maksaa palkkion kansalaiselle, joka tekee hänelle työtään, kaikkea tämmöistä pitäisi tukea. Tämä on erinomaisen hyvä. Toivon, että hallitus vielä viimeisillä voimillaankin huomaisi tämän asian eteenpäinviemisen ja tekisi jotain parempaa näitten suomalaisten kotien ja yhteiskunnan eteen.

Hanna  Markkula-Kivisilta  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kekkonen sanoi, että hän ei usko, että tällä ratkaistaan harmaan talouden ongelmia. Olen aivan samaa mieltä siitä, ei tällä varmasti niitä ratkaista. Mutta osaltaan tämä auttaa siinä kitkemisessä, koska meistä jokainen tietää, että suurin ongelmahan harmaa talous on varmasti hotelli- ja ravintola-alalla ja rakennusalalla. Mutta kyllä se on aika suurta myös kotisiivouksen, lastenhoidon ja kotiremonttien osalta. Jos on yrittänyt palkata kotiin siivoojaa tai lastenhoitajaa, kyllä yhdeksän kymmenestä tulee kysymään, voisiko sen tehdä niin, ettei tarvitsisi verokorttia. Verovähennysoikeushan on tunnetusti semmoinen asia, että suomalainenhan tekee melkein mitä vaan saadakseen verovähennyksiä, joten kun vaihtoehtoina on, maksanko pimeästi vai saanko verovähennystä, kyllä se kummasti kannustaa siihen, että "ei, mä haluan tehdä tän verokortilla". Siinä mielessä kyllä tämä osaltaan kotitalouksissa olevaa harmaata työtä on vähentämässä.

Ed. Laitinen kysyi, olenko kysynyt kaikilta sosialidemokraateilta. En ole kaikilta, mutta kovin monta kieltäytymistäkin sain. Itse asiassa Demari-lehdessä olleen artikkelin jälkeen rupesin jo pelkäämään, olenko aiheuttanut ongelmia näille kahdelletoista edustajalle, jotka nimensä tähän aloitteeseen laittoivat. Jotenkin julmasti koin sen artikkelin siitä, miten ihmisten ideologia on vesittynyt tässä asiassa, mitä en toki epäile itse ollenkaan, mutta jotenkin hämmästytti se sanamuoto, joka tässä kirjoituksessa oli.

Mielestäni tämä on myös yksi keino saada työpaikkoja alhaisen koulutuksen omaaville henkilöille, koska moni, esimerkiksi lastenhoito- tai siivoustyö, ei välttämättä vaadi korkeaa koulutusta vaan vaatii oikeanlaisen ihmisen, oikean tyyppisen ihmisen siihen, ja kun miettii, että 90-luvulla esimerkiksi pankeista ja vakuutuslaitoksista, monilta tällaisilta aloilta jäi paljon ...

En jatka pitkälti mutta sen verran, että silloin 90-luvulla jäi hyvin paljon työttömiksi nimenomaan naisia pankeista, vakuutuslaitoksista, monelta tämän tyyppiseltä alalta. Siellä on myös hyvin paljon yli 50-vuotiaita naisia, joilla on valitettavan huonot mahdollisuudet työllistyä enää minnekään. Kuinka paljon heitä helpottaisi esimerkiksi se, että heille löytyisi tämän tyyppinen tehtävä, jossa he kokisivat aidosti ja perustellusti olevansa tärkeitä ihmisiä? Heillä olisi tehtävä yhteiskunnassa, he kokisivat, että heillä on paikka, jonne mennä ja jossa heidän työpanostaan tarvitaan ja jossa he voivat olla avuksi. Tiedän omasta tuttavapiiristäni useita tällaisia noin kuusikymppisiä naisia, jotka kokevat sen, että heillä ei ole enää mitään roolia. Heidän omat lapsensa ovat kasvaneet pois kotoa, lapsenlapsia ei välttämättä ole tai he ovat jollain toisella paikkakunnalla, joten heidän avukseen ei voi jatkuvasti olla. He hyvin mielellään tekisivät esimerkiksi tämän tyyppistä kotiaputyötä ainakin muutamana päivänä viikossa. He saisivat siitä itselleen taloudellista apua myös ja saisivat elämälleen tietyn tyyppistä rytmiä ja siinä mielessä tarkoitusta.

Toivon todella, että tämä lakialoite, joka on tosiaan saanut yli puolet tämän salin edustajista taakseen, myös pitää tämän kannatuksen loppuun asti ja me saamme tämän asian muutettua.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa puhemies! Minulle ei ole aiheuttanut haittaa eikä ongelmia se, että allekirjoitin tämän lakialoitteen. Päinvastoin on tapahtunut sillä tavalla, että ihmiset ovat kysyneet, miksi sinä olet sen allekirjoittanut, jolloin on päässyt selvittämään, mistä tässä oikeastaan on kysymys.

Kyllä varmasti niin on, että entiseen maailmaan ja kielenkäyttöön aikoinaan niin sanottu piika-nimitys kuului jollakin tavalla, siihen arvomaailmaan, mutta tänä päivänä arvomaailma mielestäni on muuttunut ja tämmöisessä piika-nimityksessä piikaverossa on halventava lataus. On menty tasa-arvoisempaan suuntaan, hyvin pitkälle sosialidemokraattien johdolla. Jos puhutaan meidän pää-äänenkannattajamme artikkelista, koen sen sillä tavalla, että siinä halveksuttiin vähän tätä asiaa.

Harmaa talous, niin kuin ed. Kekkonen totesi, ei varmasti tällä toimenpiteellä poistu, se on ihan selvä juttu. Siinä on paljon suuremmista asioista kysymys, mutta kyllä sitä vähennetään. Harmaan työn osuutta vähennetään, ja se on positiivista, hyvä niin, mutta ei se poista sitä.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! En myöskään henkilökohtaisesti ollut ilahtunut asianomaisesta lehtikirjoittelusta. Jätän sen kuitenkin omaan arvoonsa. Minullekaan ei mitään traumaa siitä kyllä tullut.

Ed. Kekkonen epäili, onko tämä tarpeeksi järeä ase. Varmasti se sitä ei ole, mutta niin kuin ed. Laitinen totesi, että vaikka harmaa talous ei poistu, kyllä se vähenee, ja tämän nykyisen lain ja tämän esityksen mukaan varmasti uusia työpaikkoja tulee, ja jokainen uusi työpaikka on todella tärkeä. Tämä on yksi keino ja on ollut yksi keino työttömyyden vähentämiseksi, ja tämän suuntaisia erilaisia työkaluja on jatkossakin käytettävä. Muistutan myös, että esimerkiksi eläkeläisten, niiden, jotka jäävät eläkkeelle, ovat viime vuosina jääneet ja jatkossa jäävät, maksukyky on huomattavasti parempi kuin aiemmin. Sieltä kautta myös tulee kysyntää esimerkiksi kotitaloustyöhön.

Juuri aiemmassa puheenvuorossani puhuin peruskorjaustyöstä ja asuntojen kunnostamisesta, ja myös henkilökohtaisesti olen käyttänyt tätä mahdollisuutta, samoin hyvin moni tuttava ja uskon, että jatkossa useampi, kun tieto tästä lisääntyy. Eivät välttämättä kaikki tällä hetkellä tiedäkään tästä mahdollisuudesta. Täällä on myös viitattu siihen ja itsekin sanoin, että kun pienikin porkkana on, niin se motivoi tämän suuntaiseen toimintaan ja ulkopuolisen palkkaamiseen.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Jottei nyt jäisi pienintäkään väärinkäsitystä: Tämä ei ole asia, jota olisin ideologisoimassa, ei todellakaan, vaan hyvin käytännönläheisesti haluan tätä lähestyä, mutta entistä positiivisemmalla mielellä, kun olen tätä keskustelua ja näitä painavia puheenvuoroja kuunnellut.

Ymmärrän sen ihan akuutin huolen, kun halutaan kotiin apua ja sitä ei saa. Itse kuulun ihmisryhmään, joka sitä myöskin on tarvinnut niin lastenhoidon kuin muidenkin tällaisten asioiden takia. Mutta minulla on ilmeisesti ollut sen verran hyvä onni onnettomuuksien jälkeen, että minulle sellaisia pulmia ei ole tullut, mutta voin kuvitella ne tilanteet varsin hyvin, missä sellaisia pulmia on. Sellaisiin asioihin tämä mitä ilmeisimmin on erinomaisen hyvä apu. Mutta toistan sen, minkä kaikki muutkin ovat toistaneet, että eihän tällä tietysti harmaata taloutta sinänsä ratkaista.

Mutta, rouva puhemies, tämä asia ei ole ideologisoitavissa.