Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! On suuri ilo katsoa tätä pääluokkaa. Siellä tietysti luvut pienenevät. Se johtuu tosin osittain siitä, että Presidentinlinnan korjaustyöt ovat valmistumassa, mutta kaiken kaikkiaan presidentti Niinistö harjoittaa erittäin vastuullista ja tiukkaa politiikkaa myöskin oman kansliansa osalta. Hän on luopunut osasta presidentin palkkiotaan, mutta muutenkin siellä pidetään hyvin tarkan euron politiikkaa tässä suhteessa.

On tärkeätä, että valtionhallinnossa katsottaisiin, kuinka presidentti toimii, ja otettaisiin hänestä oppia ja tämä tapa toimia leviäisi muuallekin valtionhallintoon. Jos näin toimittaisiin, niin valtiontalous olisi paljon paremmassa kunnossa. Tämä näkyy myöskin siinä, että jos me katsomme poliittisia instituutioita, presidentti on äärimmäisen suosittu, ei nyt ihan 100 prosentissa vielä, mutta hyvin lähellä on hänen kannatuksensa kansalaisten keskuudessa. Jos verrataan muihin instituutioihin, niin siinä on valtavan suuri ero. Joten: se, kun tekee hyvää työtä, heijastuu myöskin suoraan kannatukseen.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! On ollut ilo lukea selvityksiä nykyisen tasavallan presidentin Sauli Niinistön kansalaisten keskuudessa nauttimasta arvostuksesta ja suosiosta. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että meillä kansalaiset ovat yleensä korkealle arvostaneet kulloisenkin tasavallan presidentin työtä.

Presidentti Niinistö on toiminut tilanteessa, jossa presidentin sisäpoliittiset valtaoikeudet ovat hyvin rajalliset, mutta kuitenkin hän on nähnyt mahdolliseksi ja aiheelliseksi ottaa erilaisissa julkisissa kannanotoissaan kantaa kansakunnan kannalta tärkeisiin kysymyksiin silloinkin, kun ne koskevat sisäpolitiikkaa, ja silloinkin, kun ne eivät varsinaisesti kuulu presidentin toimivaltaan. Minun mielestäni tällainen toiminta, jossa presidentti eräänlaisena arvojohtajana voi nostaa esille tärkeitä näkökohtia eri elämänalueilta, myös sisäpolitiikan alueelta, on ihan perusteltua.

Sen lisäksi uskon, että presidentti Niinistön nauttimaa suurta arvonantoa on ollut omiaan korostamaan myös se, että hän on omalla esimerkillään pyrkinyt hillitsemään esimerkiksi suurimpien tulojen korotuksia ja jopa itse omakohtaisesti alentanut palkkiotaan näyttääkseen esimerkkiä suurituloisimmille suomalaisille. No, mitä yritysjohtajat sitten tekivät? He katsoivat kattoon ja ihmettelivät, että ketäköhän se presidentti mahtaa tarkoittaa, kun suurituloisimmista suomalaisista puhutaan ja heiltä tiettyä pidättyvyyttä noudatetaan. On ollut ikävä huomata, että suurimmat palkat Suomessa ovat nousseet nopeammin kuin sovituissa palkkaratkaisuissa keskimäärin.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Substanssini ei aivan riitä käymään näitä talouden tunnuslukuja, kun en ole niihin perehtynyt. Täytyy kuitenkin kompata, että varmasti on niin, että kun on tunnettu tiukan talouden kannattaja, niin se pääluokan osalta — sen lisäksi, että remontti on valmistumassa — on hyvä.

Mutta se, miksi innostuin käyttämään tämän puheenvuoron, on se, kun tässä nyt tuli selkeästi esille, että presidenttiä sinällään ja hänen toimiaan arvioidaan tässä yhteydessä. Täytyy sanoa, että ilahduttavaa on ollut presidenttimme aktiivinen ulkopoliittinen suuntautuminen niin, että Suomi pidetään kahdenkeskisissä keskusteluväleissä naapurimme Venäjän kanssa.

Toisaalta hämmentävää on, että pääministerimme ei kuitenkaan laittanut sinne Kääriäisen, Väyrysen ja Lehtomäen listalle myös presidentti Niinistöä varoittavana esimerkkinä siitä, että käydään tämmöistä EU:sta irrallaan olevaa politiikkaa. Mutta minä nostan ja arvostan Niinistöä aktiivisuudesta koettaa rakentaa rauhaa kahdenkeskisten hyvien suhteiden kautta Ukrainan tilanteessa. Se on esimerkillistä ja hyvää toimintaa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edellä puhuin presidentti Niinistön sisäpoliittisista kannanotoista, jotka saavat kansalaisten arvostusta, samoin saavat tietysti hänen työnsä esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tai se, miten hän jatkuvasti on osoittanut kunnioitustaan esimerkiksi sotaveteraaneja ja vapaaehtoistyöntekijöitä kohtaan.

Mutta mitä tulee presidentti Niinistöön ulkopolitiikkamme johtajana yhdessä valtioneuvoston kanssa, niin myös presidentti Niinistön ulkopolitiikka saa täyden tuen uskoakseni sekä Suomen kansalaisilta että myös minulta. On mielenkiintoista, että kun pääministeri Stubb kyseenalaisti tiettyjen keskustan keskeisten ulkopoliittisten toimijoiden tuen nykyiselle Suomen ulko-politiikalle, niin nämä ilmoittivat vastineenaan, että he kyllä tukevat presidentti Niinistön ulkopolitiikkaa. Nyt kuitenkin on niin, että presidentti Niinistön ulkopolitiikka ja hallituksen ulkopolitiikka muodostavat yhden kokonaisuuden, jossa esimerkiksi EU:n huippukokouksissa Suomea on edustanut pääministeri niissä pöydissä, missä on sovittu EU:n pakotteista Venäjää kohtaan, jotka tietysti johtuvat Venäjän toiminnasta esimerkiksi Krimin niemimaan ja ennen kaikkea Itä-Ukrainan suhteen.

Kun nämä keskustan nimihenkilöt, esimerkiksi edustaja Lehtomäki, ilmoittivat, että he tukevat kyllä presidentti Niinistön politiikkaa, niin sillä kai haluttiin nimenomaan ottaa etäisyyttä hallituksen ja presidentin yhteiseen ulkopolitiikkaan. Siitähän pääministeri Stubb näitä keskustan tahoja nimenomaan moitti, eli he omilla vastauksillaan osoittivat, että eivät ole tukemassa tasavallan presidentin ja hallituksen yhteistä ulkopolitiikkaa, Suomen ulkopolitiikkaa, vaan haluavat meidät jonnekin EU:n ja Venäjän välimaille.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! On hyvä, että keskustellaan tästä, millä tavalla Suomessa poliitikot suhtautuvat Euroopan unioniin ja Euroopan unionin yhteisiin toimiin esimerkiksi siinä, mitä Venäjä on tehnyt Ukrainassa, millä tavalla se on loukannut itsenäisen valtion rajoja, lähtenyt sodankäyntiin siellä ja myös vallannut osan Ukrainaa itselleen ilman laillisia perusteita.

Kyllä, tässä, arvoisa puhemies, puhumme juuri tästä presidentin...