Puolustusministeriön hallinnonala 27
Olli Nepponen /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sen verran palaan tuohon edelliseen, että kyllä poliisiylijohtaja
sanoi, että luvut ovat muuttuneet ja ne olivat alkusyksyn
lukuja.
Mutta sitten tähän puolustusministeriön
hallinnonalaan, jossa ensinnäkin todetaan, että ensisijaisesti
määrärahan lisäys tulee tilausvaltuuksien
menoajoitusmuutoksista ja palkkausten sopimuksenmukaisista korotuksista.
Ne ovat olleet kuitenkin aika tuntuvia.
Puolustusvoimat on ollut esimerkillinen toimija. Tälle
vuodelle aloitettiin toiminnassa sellaiset toimenpiteet, joilla
toimintakulttuuria muuttamalla päästään
määrärahojen säästämiseen.
Näillä matkustamis-, neuvottelu-, ulkomaanmatka-
ym. järjestelyillä säästettiin
15—20 miljoonaa euroa, jotka sitten kohdentuivat juuri tärkeimpiin
toimintoihin. Näin toivoisin monella muullakin hallinnonalalla
tehtävän, koska kohtuuttoman paljon ihmisiä liikkuu
eri ministeriöissä ja muuallakin paikalta toiselle
eikä käytä muun muassa videotekniikkaa
hyväkseen.
Kaikesta huolimatta Puolustusvoimat on joutunut vähentämään
varusmiesten maastovuorokausia, alusvuorokausia ja lentotunteja,
jotka ovat äärimmäisen tärkeitä,
ja siksi muun muassa lisäsimme 2 miljoonaa euroa, niin
että vähintään tuo 30 vuorokauden
tavoitetaso pystyttäisiin toteuttamaan, kun se on aikaisemmin
ollut 40 vuorokautta. Siilasmaan työryhmässä juuri
tämä maastokoulutus nähtiin erittäin
motivoivaksi toiminnaksi.
Sitten hallinto- ja turvallisuusjaosto on jo pitkään
puhunut toimitiloista, ja nyt erityisesti kiinnitimme huomiota tyhjiin
toimitiloihin, jotka ovat äärimmäisen
kova rasite puolustushallinnolle. Senaatti pitää tiukasti
kiinni pitkistä vuokrasopimuksista, ja pitäisi
päästä siihen, että Senaatilla
olisi näille kiinteistöille joku roskapankki, johon
ne voitaisiin heti siirtää, kun ne tyhjenevät,
ja se kulu ei enää kohdistuisi sille hallinnonalalle
vaan asia hoidettaisiin muilla toimenpiteillä. Tämä on äärimmäisen
suuri rasite, ja tähän toivottavasti löytyy
nyt sitten vastauksia tulevaisuudessa. Muun muassa nytkin on vuokrasopimus,
että vuoteen 2012 saakka nämä ovat Puolustusvoimien
rasitteena, ellei niitä päästä siirtämään
johonkin muuhun tarkoitukseen.
Tänä vuonna aloitettiin erittäin
arvokkaiden sodanajan valokuvien digitointi, ja nyt tällä määrärahalla,
joka siihen lisätään, 250 000
euroa, on tavoitteena saada niin talvi- ja jatkosodan kuin Lapin
sodankin valokuvat digitoitua. Se on äärimmäisen
tärkeä hanke, ja näin saadaan tämä arvokas
omaisuus myöskin kansalaisten käyttöön. (Ed.
Laukkanen: Tämä oli tärkeä teko!) — Se
oli äärimmäisen hyvä teko, ja
sillä on myöskin heijastusvaikutuksia eräille
muille hallinnonaloille, jotka ovat tähän kiinnittäneet
huomiota.
Varaosavajeesta on puhuttu paljon, ja siihen valiokuntakin on
toistuvasti kiinnittänyt huomiota, niin kuin puolustusvaliokuntakin.
Parasta on nyt, että puolustushallinnon sisällä on
syntymässä ja syntynyt jo osittain suunnitelma,
mihin järjestelmällisesti edetään,
miten varaosavaje poistetaan ja otetaan sitten hankintasuunnitelmissa huomioon.
Tämä on hyvä. Tähän
ei tietenkään lisärahaa nyt suunnattu,
koska kysymys on aika isoista hankkeista. Se on myöskin äärimmäisen tärkeää meidän
valmiutemme kannalta, että tuo asia hoituu.
Maanpuolustusjärjestöissä, kiitos
puolustushallinnolle, Maanpuolustuskoulutus ry:n rahat nostettiin
jo budjettiesityksessä sille tasolle, mitä ne
tarvitsevat, mutta tässä, niin kuin sanoin sisäasiainministeriön
osalta, halusimme edesauttaa uuden aselajin mukaista toimintaa,
niin että suunnataan Maanpuolustuksen Tuen kautta reserviläisjärjestöille
tukea, koska suurin osa reserviläisyhdistyksistä on
samalla ampumaseuroja, niin että ampuma-asekouluttajajärjestelmä voidaan
aikaansaada sellaiseksi kuin laki ja asetukset edellyttävät.
Viimeisenä asiana erittäin haasteellinen sotilaallinen
kriisinhallinta, jossa keskeisesti olemme mukana Afganistanissa.
Turvallisuus on asia, johon jo kiinnitimme ulkoasiainministeriön
osalta huomiota, Kabulin ja Islamabadin suurlähetystöjen
turvallisuuteen. Samoin tässä voidaan miljoonalla
eurolla antaa rahaa, jotta voitaisiin meidän sotilaillemme
tarjota riittävä turvallisuus. Tiedämme,
että tarpeet ovat paljon paljon suuremmat kuin tämä miljoona,
mutta se auttaa edes pikkuisen tätä.
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan, jos vedän hieman
yhteen ehkä koko vaalikauttakin, johon tämä vuosi
2011 loogisesti liittyy, pääpaino on ollut toiminnan
tason ensiksi palauttamisessa ja nyt sitten säilyttämisessä sekä toisaalta
nykyaikaisissa puolustusmateriaalihankinnoissa. Eli kaiken kaikkiaan
vaalikaudelle on yli kehysten tullut lisää rahoitusta
tuo 440 miljoonaa, ja se on kohdentunut ensi sijassa toimintaan,
ja toiminnalla tarkoitetaan tietysti kahta aivan erityisen tärkeää asiaa.
Ensinnäkin sillä tarkoitetaan varusmieskoulutusta,
jossa tämän jaoston ja toivon mukaan eduskunnan
päättämän lisäyksen
myötä maastovuorokausimäärä nousee
30:stä 32:een, eli 30 olisi ollut pohjalla ja nyt näitten
lisäysten jälkeen on 32 maastovuorokautta. Toinen
avainluku on sitten tämä reserviläisten
kertausharjoitusmäärä, eli nyt pystytään
ylläpitämään tuo 25 000
reserviläisen kertauttaminen keskimäärin noin
5 päivän harjoituksilla. Nämä ovat
nämä kaksi avainelementtiä, varusmieskoulutus
ja reserviläiset.
Mitä sitten tulee operatiiviseen valmiuteen, niin Meri-
kuin Ilmavoimissa alueellisen koskemattomuuden valvonta ja torjunta
pystytään näillä resursseilla
ylläpitämään eli meri- ja ilmatunnit.
Eli yhteen vedettynä: toiminnan taso on tyydyttävällä tasolla
näillä budjettiluvuilla.
Toisaalta on tehty merkittäviä satsauksia
puolustusmateriaalihankintoihin, joista jo vaalikauden alussa Hawk-harjoitushävittäjien
Kauhavalla sijaitsevan toiminnan jatko varmistettiin pitkälle
tulevaisuuteen, ja edelleenkin pyrimme tekemään
kaikkemme, jotta Hornetien elinkaarta voitaisiin edes muutamalla
vuodella pidentää. Nämä ovat
molemmat varsin haastavia harjoituksia.
Sen lisäksi Puolustusvoimat on ollut merkittävä elvyttäjä.
Tässä taloudellisessa tilanteessa on nopeutettu
kotimaan teollisuudelta tehtyjä hankintoja, joista voi
sanoa, että tämä Rauma-luokan peruskorjaus,
joka tapahtuu Turun seudulla, on merkittävä eli
kaiken kaikkiaan yli 60 miljoonan satsaus. Edelleen kotimaisten
Sisu-kuorma-autojen hankinta on toinen tämmöinen,
ja kolmas merkittävä on kotimaiset ampumatarvikkeet.
Eli Puolustusvoimat on näillä päätöksillä ja hankinnoilla
elvyttänyt yli 200 miljoonalla kotimaista teollisuutta.
Kaiken kaikkiaan näillä tavoitellaan sitä,
että me pystymme rakentamaan sillan tulevaisuuteen, tulevaisuuteen,
joka tarkoittaa sitä, että meillä on
2016 vähemmän varusmiehiä koulutettavana
ja tämä Puolustusvoimien uudistus, jota on nyt
lanseerattu keskusteluun, on tulevan hallituksen ja tulevan eduskunnan
tehtävänä ja tuota 2016:ta tavoitellaan
aikajänteenä.
Edelleen asevelvollisten päivärahoja korotetaan
ensi vuonna 3,2 miljoonalla eli kaiken kaikkiaan tällä vaalikaudella
reilulla 8 miljoonalla. On tärkeää huomata
se, että yleensä asevelvollisuuden ylläpitäminen
ja kehittäminen vaatii monenlaisia satsauksia, ja uskon,
että niitä satsauksia on luvassa myös
ensi vaalikaudella.
Puolustusvoimien, voisiko sanoa, keskittyminen ydintoimintoihin
jatkuu, eli Puolustusvoimien ruokahuollon osalta päätös
on tehty niin, että ruokahuolto yhtiöitetään
valtion kokonaan omistaman yhtiön varaan 1.7.2011 lukien
siten, että vanha henkilöstö siirtyy
yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä suoja-ajan
puitteissa hyvän työnantajan periaatteita noudattaen.
Edelleen valiokunnan ja jaoston lausuntoon viitaten puolustusmateriaalidirektiivi
on hyvin haastava harjoitus Suomelle. On myönnettävä, että Euroopassa
puolustusteollisuus on edelleen hyvin suljettu toimiala. Siellä on
hyvin haastavaa päästä isoihin hankintoihin
kiinni. Me olemme analysoineet niin, että tämän
teollisuussektorin avautuminen on suomalaisille yrityksille hyödyllinen
ja suomalaisille voittopuolisesti kannattava asia. Tämän
tyyppinen hanke on etenemässä, mutta totta kai
meidän pitää pitää silmät
ja korvat auki ja olla terveesti myöskin kansallisesti
itsekkäitä.
Ensimmäinen varapuhemies:
Käydään lyhyeen debattiin. Paljon
on pyydettyjä puheenvuoroja, joten debatti on kohtalaisen
lyhyt, minuutin puheenvuoroja enintään siis.
Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetti on Puolustusvoimien
kannalta varsin tyydyttävä, vaikka haasteita tietysti
ensi vuoden osaltakin on, kuten esittelypuheenvuoroissa on tullut
ilmi. Sen sijaan, kun suuntaamme katsetta sitten vähän
pidemmälle, niin huolia esiintyy. Tässä suhteessa tietysti
nimenomaan ne toimet, jotka tulevat eteen seuraavissa turvallisuus-
ja puolustusselonteoissa ensi keväänä,
ovat oleellisia. Olisikin tarpeellista jo tässäkin
keskustelussa tehdä linjauksia, miten tätä valmistelua
tehdään. Mielestäni tämä parlamentaarinen
laajapohjainen valmistelu on edelleenkin tärkeätä.
Toisekseen pitäisi avoimesti keskustella siitä,
millä tavalla materiaalihankinnat, koulutustoimet ja vakinaisessa palveluksessa
olevan (Puhemies: Minuutti!) henkilöstön määrä suhteutetaan
keskenään. Voidaanko materiaalihankintaohjelmista
esimerkiksi säästää niin, että tasapainoinen
kokonaisuus alhaisemmalla kustannustasolla voidaan saavuttaa, olisiko
se mahdollista?
Ensimmäinen varapuhemies:
Pysytellään minuutin puitteissa, niin saadaan
useampi kommenttipuheenvuoro, debattipuheenvuoro, tähänkin
yhteyteen.
Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ministeri omassa puheenvuorossaan mainitsi ruokahuollon
yhtiöittämisestä, ja siitä päätös
on tehty, niin kuin ministeri on hyvin tämänkin
asian osalta valiokuntaa pitänyt ajan tasalla. Muutenkin
yhteistyö on sujunut tälläkin vaalikaudella
todella hyvin, ja voin täältä oppositiopuolelta
kiittää ministeriä siitä asenteesta
ja suhtautumisesta asioihin ja niitten välittämisestä valiokunnalle.
Missä vaiheessa ollaan tämän yhtiöittämisen
osalta, koska sehän tarkoittaa sitä, että me
tarvitsemme sen lisätalousarvion kautta eduskunnan käsittelyyn?
Toinen asia, minkä haluaisin tässä nostaa
esille, mikä nousi jo ministerin puheenvuorossa esille,
on tämä uusi puolustus- ja turvallisuushankintalakidirektiivi.
Missä ollaan sen asian osalta? Ymmärtääkseni
tarkoitus on se, että ensi vuoden puolella se tulisi voimaan.
(Puhemies: Minuutti!) Siinä on paljon sellaisia haasteita
ja itse asiassa ongelmia, mihinkä meidän tulee
huoltovarmuuden, kotimaisen teollisuuden osalta vastata.
Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Näyttää siltä,
että budjetti vuodelle 2011 on Puolustusvoimille haasteellinen
mutta tyydyttävä, kuten edellä on todettu.
Puolustusvoimat on tulossa tilanteeseen, jossa kustannuskehitys,
materiaalin vanheneminen ja asevelvollisten ikäluokkien
pieneneminen eivät mahdollista nykyisen suuruisten Puolustusvoimien
ylläpitoa. On aivan selvää, että toiminnot
ja rakenteet onkin uudistettava niin, että Puolustusvoimat
tekee työtä tulevaisuudessa uusin tavoin ja uusituissa
kokoonpanoissa.
Kysyisin, arvoisa ministeri, teiltä Maavoimien osalta:
Vuosi 2011 on erityisesti joukkotuotantoon liittyvän harjoitusjärjestelmän
osalta vähintäänkin haasteellinen. Mikä teidän
näkemyksenne on siinä, kyetäänkö sodan
ajan koulutuksen tavoitteet ensi vuonna saavuttamaan? Tämä on
mielestäni erittäin tärkeä kysymys
siitäkin syystä, että jos näin
ei kyetä toimimaan, niin on aivan selvää,
että sillä on asevelvollisten motivaatioon ja
sitä kautta maanpuolustustahtoon murentava vaikutus.
Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Eri prikaatien tulevaisuus puhuttaa maakunnissa.
Monenlaisia huhuja ja käytäväpuheita
kuuluu eri alueiden jatkosta. Olisin kysynyt ministeriltä:
mitä kuuluu Kainuun Prikaatin tulevaisuudelle Kajaanissa?
Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Itse olen sitä mieltä, että tulevaisuudessa
Puolustusvoimien budjetti ei voi vain automaattisesti kasvaa samalla,
kun ollaan tilanteessa, jossa kestävyysvajetta paikataan
muilla sektoreilla ehkä tulevaisuudessa vaikeillakin päätöksillä.
Puolustusvoimat ei voi jämähtää tuhlaajapojaksi
ilman, että uudistetaan rakenteita ja mietitään
kustannustehokkaampia tapoja toteuttaa puolustus. Vihreät
esitteli tänä syksynä oman mallinsa valikoivammasta
asevelvollisuudesta ja myös koulutuksen ja palveluskelpoisuusluokitusten
rukkaamista paremmin vastaamaan nykyajan uhkia ja nykyajan koulutustarpeita.
Sanon senkin vielä, että monessa muussa Euroopan
maassa on jo tehty näitä järkeistämistoimia
ja on myös leikattu vaikeassa taloustilanteessa puolustusbudjetteja,
joten Suomen puolustusvoimat on sikäli saanut ihan hyvin porskuttaa
näinkin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.
Toteaisin jatkosta, että seuraavalla hallituskaudella
varmasti tulemme hyvin rankkojenkin rakenteellisten uudistusten
eteen. (Puhemies: Minuutti!) Tätä keskustelua,
mitä julkisuudessa on käyty, en halua siirtää yli
seuraavan vaalikauden, niitä käytännöllisiä tosiasiallisia
toimenpiteitä esimerkiksi varuskuntaverkon suhteen, vaan ne … [Puhemies
sulki puhujan mikrofonin, koska puheaika ylittyi.]
Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Viime päivinä on tiedotusvälineissä kerrottu,
kuinka maihinnoususaappaita on alettu Puolustusvoimissa säännöstellä jalkinekaupoista
tehdyn valituksen takia. Herää väistämättä kysymys,
missä menee kilpailutuksen ja terveen järjenkäytön
välinen raja. Tämä kengistä syntynyt
kiista on aivan älytön, ja se tulee ratkaista
pikaisesti. Kysyisinkin ministeri Häkämieheltä:
Pidättekö tätä kenkäepisodia
maamme etujen mukaisena, ja olisiko syytä ryhtyä radikaaleihin
toimiin, jottei armeijamme tarvitse marssia vihollista vastaan kotoa
tuoduilla Reino-tossuilla?
Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Budjetti lupaa puolustusministeriön
hallinnonalalle 5,3 prosentin kasvua, jolla sitten paikataan sekä palkkojen
että materiaalien hinnannousua. Mutta kuten täällä on
jo keskustelussa tullut esille, puolustusministeriö on
suurten haasteiden edessä kustannuskehityksen, materiaalin
vanhenemisen ja asevelvollisten ikäluokkien pienentymisen
johdosta. Nämä tuovat tietysti paineita Puolustusvoimien ylläpitoon.
Kysyisinkin nyt puolustusministeriltä, otetaanko seuraavassa
puolustusselonteossa jo huomioon Puolustusvoimien uudistustarpeet vuonna
2016.
Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Ensi vuoden puolustusmenojen mitoituksessa olisi
pitänyt pitäytyä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen
selonteon parlamentaarisen seurantatyöryhmän linjoilla.
Puolustushallintoa pitää kohdella tasapuolisesti,
mutta minun mielestäni ylimääräinen
tasokorotus tässä tilanteessa ei ole perusteltu.
Se antaa väärän signaalin Puolustusvoimille.
Nyt ei ole varaa sitoutua pitkäaikaisiin hankintaohjelmiin.
Euroopassa monissa maissa on jo leikattu puolustusbudjetteja hyvinkin
voimakkaasti, ja kyllä minulla on se käsitys,
että me joudumme Suomessakin tulevina vuosina käymään
menotalouden todella tarkkaan läpi. Eli tässä mielessä tämä ylimääräinen korotus
ei todellakaan ole perusteltu.
Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Itse näen kyllä, että Puolustusvoimien
ja puolustushallinnon alalla tarvitaan riittävät
määrärahat ja resurssit, jotta tulevaisuuden
haasteisiin voidaan vastata. Hyvänä tässä esityksessä näen
erityisesti reserviläisten ja näiden tahojen toimintamahdollisuuksien
paranemisen ja sen, että sille sektorille annetaan lisää rahaa.
Puolustusvoimat työllistää tällä hetkellä erittäin
paljon. Kotikaupungissani Kouvolassa on arvioitu vuonna 2011 olevan
tilanne, että Puolustusvoimat työllistää kaupungissa
enemmän kuin metsäteollisuus, joten ollaan aika
mielenkiintoisessa tilanteessa ja on myönteinen tilanne
siltä osin.
Haluaisin kuitenkin muistuttaa vielä, että näissä hankinnoissa,
pitkäjänteisissä hankinnoissa, ovat tietenkin
aina haasteellisia kustannuksien seurannat. Miten ministeri vastaa,
millä hankintalinjalla mennään?
Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valiokunta lisäsi Puolustusvoimille
2 miljoonaa euroa maastovuorokausien määrän
pitämiseksi 30:ssä. Nyt toivoisin ministeriltä vastausta,
onko se mahdollista ja onko se myöskin tavoitteeksi nyt
sitten asetettu tulosneuvotteluissa.
Sitten ihan toiseen asiaan. On puhuttu tulevasta Puolustusvoimien
uudistuksesta, ja meille annetun tiedon mukaan Puolustusvoimat sitä suunnittelee.
Kysyisin, millä aikataululla ja milloin Puolustusvoimat
mahdollisesti tulee ulos jollakin ja milloin me saamme tietoja.
Kun nyt sitten kuitenkin liikkuu delegaatioita eri varuskunnissa ja
joukko-osastoissa, joista viestitään, ettei ainakaan
tätä lakkauteta, niin tässä ollaan
semmoisessa tilanteessa, että kohta kaikkien osalta on
sanottu, ettei mitään lakkauteta. Mikä se
tilanne on, joudutaanko lakkauttamaan vaiko ei?
Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minäkin olisin kaivannut sitä pitkän
aikavälin keskustelua. Ensi vuosi varmaan näyttää hyvältä,
mutta tiedämme, että koko tämä kulurakenne,
kun kohti vuotta 2016 mennään, ei ole kestävä tällä hetkellä.
Eteen tulee varmasti reservin koon pienentäminen ja jonkinlaisen
valikoivuuden lisääminen asepalveluksessa asevelvollisten
kohdalla. Kun katsomme myöskin tätä yksittäisen
taistelijan varusteistoa, jota voimme katsoa rauhanturvatehtävistä,
kuinka paljon kustannukset yhden sotilaan kohdalla nousevat, niin
olemme ihan uusien haasteiden edessä.
Olisin myöskin ehkä toivonut sellaista laajempaa
keskustelua, mitkä ovat kaikki yhteiskunnan kriisikuvat.
Meillä on monenlaisia kriisejä, on sotilaallisia
mutta myöskin ympäristöuhkia ja tämän
tyyppisiä. Mitkä ovat ne yhteiskunnan toiminnot,
joita pitää niitä varten vahvistaa?
Ehkä viimeisenä asiana on tietysti hyvä katsoa,
mitä naapurimaissa tapahtuu. Toisaalta Ruotsissa, toisaalta
Venäjällä ollaan selvästi siirtymässä ammattimaisempaan
puolustusrakenteeseen. Minusta Suomessa näitä kehityskulkuja
pitäisi seurata tarkasti.
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kustannuskehitys ja aseteknologian vanheneminen
ovat merkittäviä haasteita tulevaisuudessa ja
ehkä jo tänä päivänä.
Mutta itse ymmärrän niin, että Puolustusvoimat
on tänä päivänä koko
kansan Puolustusvoimat ja tulevaisuudessa tarvitaan ratkaisuja,
jotka tukevat maanpuolustustahtoa. Mielestäni silloin Puolustusvoimien
pitää näkyä tavalla tai toisella mahdollisimman
laajasti koko Suomessa ja niiden ratkaisujen, joita tulevaisuudessa
tehdään, tulee tukea sitä, että tunnetaan,
että Suomella on koko kansan Puolustusvoimat.
Mutta muutamia asioita tähän budjettiin liittyen.
Sotilaallinen kriisinhallinta on mittava kokoluokka, ja kun ajatellaan,
että joku prikaati maksaa vajaat 20 miljoonaa vuodessa
ja sotilaallinen kriisinhallinta vie pitkälti yli 100 miljoonaa
kaiken kaikkiaan ja kustannukset ovat nousseet todella nopeasti,
niin kysyn ministeriltä: Miten on tämän
vaikuttavuuden laita, ja olemmeko saaneet ihan oikeasti sitä,
mitä olemme lähteneet hakemaan (Puhemies: Minuutti!)
näissä tehtävissä? Tämä on
tärkeä kysymys, koska tätä keskustelua
käydään yhteiskunnassa laajasti.
Ensimmäinen varapuhemies:
Ministeri Häkämies, puhujakorokkeelta — niin
monta kysymystä ja tarvitaan niin monta vastausta. 5 minuuttia,
herra ministeri, olkaa hyvä!
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Erittäin hyviä kysymyksiä ja
kommentteja.
Jos lähdetään ihan ensimmäiseksi
liikkeelle tästä jo ensi vuonna budjettiin sisältyvästä plus
2 prosentista, eli inflaatio plus 2 prosenttia, niin tuo korotus
tarvitaan myös ensi vaalikaudella ennen kaikkea alueellisten
joukkojen varustamiseen. Kun puhun sillasta, tähdätään
siihen, että vuonna 2016, johon tähdätään
tällä uudistuksella, meillä on keveämpi
rakenne, vähemmän varusmiehiä johtuen
ikäluokkien pienentymisestä, ja että tuo määrällisesti
pienenevä joukko pystytään laadullisesti
korvaamaan materiaalilla, joka sisältää kulkuneuvoja,
johtamisvälineitä ja tämän tyyppisiä asioita.
Siinä mielessä, edustajille Kallio ja Hakola,
Maavoimien kannalta ennen kaikkea tämä on se ydinkysymys,
että pystytään viemään se
alueellisten joukkojen varustaminen.
Sitten ed. Korkeaojalle: Jos tingitään jonakin vuonna
aiotusta materiaalihankinnasta, se siirtää sitten
tuon hankinnan tulevaisuuteen ja siellä on jo seuraava
valmiiksi odottamassa, eli sillä synnytetään
niin sanotusti patoa. Sen takia näitä suunnitellaan
pitkällä tähtäyksellä ja
ollaan myöskin pitkään sitoutuneita.
Esimerkiksi nyt, jos katsotaan tästä budjettikirjaa
eteenpäin, vuonna 2013 on ensimmäinen liikkumavaraa
sisältävä vuosi. Eli jos Puolustusvoimiin
kohdistettaisiin nyt tässä tapauksessa leikkauksia
vuonna 2011, ne voitaisiin ottaa vain toiminnasta, varusmiesten
koulutuksesta, kertausharjoituksista. Eli semmoinen ajatus, että tehdään
leikkaus ulkomaisista puolustusmateriaalihankinnoista ei ole de
facto käytännössä mahdollista.
Sanktiot ovat suuremmat kuin sinne kohdistetut säästöt. Eli
tätä tehdään pitkällä tähtäyksellä.
Mutta sitten näihin erilaisiin kysymyksiin.
Ruokahuollon osalta korostan, että jatkamme edelleen
tuota hyvää valmistelua henkilöstöryhmien
kanssa. Ymmärtääkseni se on näin
myöskin mennyt, eri yhteyksissä olemme käyneet
näitä malleja lävitse. Uskoisin, että tämä muutosmalli,
jota nyt tarjoamme, neljän vuoden suoja-aika, on tämän
päivän maailmassa kohtuullisen hyvä.
Ed. Laitinen, tuo direktiivi todellakin tulee ensi vuonna käsittelyyn,
ja niin kuin totesimme, se yhtäältä sisältää haasteita
näitten vastakauppojen osalta, jotka ovat olleet tärkeät
Suomelle, joka ostaa aika paljon rajojen ulkopuolelta — sillä on
myöskin elvytetty kotimaan teollisuutta — mutta
toisaalta se tarjoaa meidän yrityksillemme mahdollisuuksia
Euroopan markkinoilla.
Ed. Sumuvuorelle toteaisin, että uudet uhat ovat kiistatta
asia, joka on huomioitu Puolustusvoimien suunnittelussa, kansainvälisessä yhteistyössä,
ja tässä suhteessa uskoisin, että Suomen vahva
ict-mainekin meitä auttaa — meillä on monia
siviilialan yrityksiä näihin uusiin uhkatekijöihin — mutta
hirvittävän monet ovat nostaneet nimenomaan tietoverkkouhat
tulevaisuuden tietoyhteiskunnan isoimmiksi haasteiksi. Sitä ei kannata
Suomessa vähätellä.
Ed. Nepponen kysyi maastovuorokausista. Tällä eduskunnan
lisäyksellä maastovuorokausien määrää lisätään
30:stä 32:een. Merkittävä lisäys,
eli 32 on se tavoitevuorokausimäärä.
Ed. Korkeaoja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kysyi valmistelusta.
Minusta tämän tarpeen ovat kaikki tunnustaneet,
eli haasteet talouskriisin ja varusmiesten vähenemisen
kautta johtavat siihen, että koulutusjärjestelmä on ohuempi,
reservi on pienempi. Sen takia tehdään nyt näitä materiaalisia
satsauksia. Miten tuo valmistelu sitten tehdään,
sen päättää tuleva hallitus,
mutta itse olen esittänyt niin, että hallitusohjelmassa
otettaisiin mandaatit ja käynnistettäisiin tuo
uudistus, joka sitten valtioneuvostovetoisesti tehtäisiin,
mutta jossa olisi vahva eduskunta, peili, sparraus, koko sen prosessin
aikana. Eli ihan perustuslain mukaan, että valtioneuvosto valmistelee,
mutta eduskuntaseuranta, eduskuntavalmistelu olisi siinä tiiviisti
mukana.
Kriisinhallinnan osalta todellakin puolustushallinnon osuus
budjetista on tuo reilu 60 miljoonaa. Eli nythän meillä on
siis Afganistan, sitten vuodenvaihteen jälkeen Atalanta,
ja on myönnettävä, että me sitten
positiivisesti olemme valmistelleet myös mahdollista osallistumista
Unifiliin.
Tuohon kysymykseen, mitä kriisinhallinnasta saamme.
Ensinnäkin me kannamme kansainvälistä vastuuta,
toisaalta harjoitamme yhteistoimintaa niin Atalantassa, Afganistanissa
kuin mahdollisesti Libanonissa muiden maiden joukkojen kanssa. Se
on siinä mielessä hyvää harjoitusta.
Joskus kysyin eräältä rauhanturvaajalta, miten
hän arvioi tämän osaamishyödyn.
Hän sanoi, että vuosi ulkomailla on kaksi Suomessa. Kyllä se,
että tilanne on 24/7 eli koko ajan niin sanottu
tositilanne ja että harjoitellaan muiden maiden kanssa
yhteistoimintaa, kehittää meidän osaamistamme.
Ensimmäinen varapuhemies:
Jatketaan debattia vielä jonkun matkaa.
Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Jatkan vielä siitä,
mihin ministeri päätyi äsken kuvatessaan
Puolustusvoimien rakenneuudistuksen valmistelua.
Tarkoittaako tämä vastauksenne nyt sitä,
että ennen eduskuntavaaleja ei aseteta mitään
valmistelutyöryhmää edes virkamiestasolla?
Ja tarkoittaako tämä sitä, että vaalien
jälkeen asetettava valmistelumetodi tarkoittaa sitä,
että tämä eduskuntaseuranta tarkoittaa
valiokuntia, eikä tulla asettamaan mitään
erillistä selontekoryhmää, joka keskittyisi
esimerkiksi pelkästään Puolustusvoimien
rakenneuudistuskysymykseen ilman mitään laajaa
turvallisuuspoliittista tarkastelua?
Toinen kysymykseni koskee sitten, arvoisa puhemies, sotilaallista
kriisinhallintaa. Todellakin Kforin myötähän
sotilaiden operaatiomäärä laskee 300
sotilaaseen. Meillä on ensi vuonna Atalantaa, on EU-bg:ssä noin
300, ja selvitetään näitä YK-johtoisia
sotilaallisia kriisinhallintatehtäviä. Nyt kysyn,
arvoisa ministeri: Mitkä ovat ne potentiaaliset kohteet,
joihin Suomi voisi ensi vuoden ja seuraavien vuosien aikana osallistua, (Puhemies:
Minuutti!) jotta tuo ulkona olevien miesten määrä säilyy
edelleenkin nykytasolla?
Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä olisin tulevaisuuteen liittyen
kysynyt ministeriltä, nyt kun on vähän
pöly laskeutunut Siilasmaan raportin tiimoilta: Onko sieltä siilautunut
esille asioita, jotka varmasti otetaan tässä jatkosuunnittelussa huomioon,
joko niin kuin ed. Laukkanen täällä kysyi
tai jollain muulla muodolla? Huomioidaanko siinä myöskin
tämmöisiä perinteisesti ei-sotilaallisia
komponentteja, kuten esimerkiksi sitä, että asevelvollisuusaika
sosiaalistaa ja opettaa ryhmässä toimimista, ehkäisee
syrjäytymistä, toimii maahanmuuttajien kotouttajana,
edistää kansanterveyttä ja tietenkin
tuottaa reserviä ja tuottaa henkilöstöä kriisinhallintatehtäviin?
Se vaikuttaa yhteiskuntaan uudessa systeemissä paljon enemmän
kuin nykyisin olemme havainnoineet.
Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Puolustusvaliokunnan lausuntoon liitetyssä vasemmiston
yhteisessä eriävässä mielipiteessä viitataan
epärealistisiin menonlisäyslupauksiin ja siihen,
että tämmöinen sitoutuminen pitkäaikaisiin
ja ylisuuriin varusteluohjelmiin saattaa johtaa leikkauksiin, mahdollisiin
varuskuntien lakkauttamisiin jo muutaman vuoden sisällä,
ja kun muistaa, mikä on valtion velkaantumisvauhti, sehän
on aivan hirveä. Jonkun ajan päästä meillä on
valtionvelkaa yli 100 miljardia euroa, elikkä se tuplaantuu hyvin
lyhyessä aikaa.
Ed. Kyllönen tähän jo viittasi, ja
minä kysyn näin: Jos tämä eriävän
mielipiteen logiikka pitää paikkansa, käykö niin,
että varuskuntaverkkoa ja varikkoverkkoa lähdetään
supistamaan pohjoisesta etelään, ylhäältä alaspäin?
Miten käy Jääkäriprikaatin Sodankylässä,
it-rykmentin Rovaniemellä tai Tervolan varikon?
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Kiinnitän huomiota siihen, että keskustelussa
aina silloin tällöin pulpahtaa esiin, milloin
kenraalitasolla, milloin poliitikkotasolla, valikoiva asevelvollisuus.
Nyt kun nämä varusmiesikäluokat joka
tapauksessa pienenevät, tulee mieleen se, onko Puolustusvoimien
piirissä itsessään katsottu sitä,
mitkä tilat, varuskunnat, riittävät tämmöisessä valikoivan
asevelvollisuuden tilanteessa? Nimittäin parasta mielestäni tässä valtiovarainvaliokunnan
mietinnössä on se, että näihin
tyhjiin tiloihin kiinnitetään aivan asiallista
huomiota, ja niille täytyy mielestäni tehdä selvä ratkaisu.
Ne tilat, mitä ei Puolustusvoimat tarvitse, sitten myydään
taikka niille keksitään muuta tekemistä,
mutta ei niin, että ne ovat kaksinkertaisesti rasitteena
eduskunnallekin.
Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meillä on puolustuspolitiikan osalta
ollut laaja yksimielisyys, joka on tärkeä asia,
jota kannattaa monessa mielessä myöskin vaalia
tulevaisuudessa. Sen tietty perusta on ollut, että valmistelu
on ollut hyvin laajapohjaista, ja myöskin ne puolueet,
jotka eivät ole kulloinkin hallituksessa, ovat voineet
osallistua tähän. Sen takia on tärkeää,
että tavalla tai toisella myös tämä hyvä periaate
jatkuu.
Itse pidän tärkeänä, että ennen
eduskuntavaaleja on faktat tuotu riittävän selvästi
pöytään: Mitkä ovat tosiasiat
asevelvollisten määrän kehityksessä,
materiaali-ikääntymisessä, kalustohankintojen
kustannusten nousussa. Sen jälkeen kyllä puolueitten
pitää kyetä esittämään
omaa mallia siitä, miten puolustuspolitiikka hoidetaan
jatkossa. Sen takia nyt rohkaisen kyllä ministeriä ja hänen
joukkojaan tuomaan tosiasioita esille keskusteluun ja myöskin
avauksia, jotta ei piilotella tätä asiaa vaaleihin
asti ja sitten lähdetä valmistelemaan asiaa, vaan
nyt asiat pöytään ja sitten ratkaisut,
miten Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka hoidetaan jatkossa.
Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimien hankintojen elvyttävä vaikutus
kotimaiselle teollisuudelle on aivan merkittävä,
ja myös se, että näiden teollisuudenalojen
vientiedellytyksiä ja kansainvälisyyttä tuetaan,
on tärkeää kotimaista työllisyyttä tukevaa
toimintaa.
Puolustusvoimilla on paljon erikoiskalustoa ja -välineistöä ja
ne on arvokasta hankkia. Kysyisinkin puolustusministeriltä sitä,
millä tasolla viranomaisyhteistyö on tällä hetkellä erikoiskalustojen
käyttämisessä ja voidaanko esimerkiksi viranomaisyhteistyötä kehittää niin,
että se tukee Puolustusvoimien koulutuksellisia tavoitteita, vaikkapa
noiden NH90-helikopterien hyödyntämisellä poliisitoiminnassa
ja pelastustehtävissä? Poliisillahan tällä hetkellä ei
ole omaa helikopterikalustoa, mutta tarvetta monilla tehtävillä sellaisen
kaluston käyttöön olisi.
Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Suomen puolustaminen perustuu yleiseen
asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen, ja varuskuntien merkitys
tässä alueellisessa puolustamisessa on tärkeä.
Monessa puheenvuorossa tässä, ja muutenkin julkisuudessa,
on käyty keskustelua, että Senaatti-kiinteistöjen
järjestelmä, jolla Puolustusvoimat vuokraa tilojaan
Senaatti-kiinteistöiltä, on hyvin jäykkä ja
aiheuttaa turhia kustannuksia. Oletteko te, arvoisa ministeri, tehnyt
sen eteen töitä, että voitaisiin joustavoittaa
tätä järjestelmää ja
saada kustannussäästöjä?
Toinen kysymys. Kun puolustusmateriaali kallistuu hurjaa vauhtia,
7—10 prosenttia jopa vuodessa, mikä on se yhteistyö — Pohjoismaiden
kesken tehdään tietenkin yhteistyötä,
mutta onko Euroopan unionin alueen sisällä muutakin yhteistyötä kuin
NH90-hankinta, koska yhteishankinnoilla voitaisiin olennaisesti
vaikuttaa kalliin puolustusmateriaalin hankintaan hintaa halventavasti?
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Uskottava puolustus on Suomelle tärkeä asia,
ja on hyvä, että siitä pidetään
yhdessä huolta. On ensiarvoisen tärkeää, että nuo
kertausharjoitukset on nyt saatu niiden ansaitsemalle tasolle.
Nostaisin esille, arvoisa puolustusministeri, puolustusmateriaalin
hankinnan, jonka tekin jo esille nostitte. Tuon sen aivan sinne
varusmiesten tasolle eli näihin varsikenkiin, jotka ovat
varsin paljon julkisuudessa olleet. Millä tavalla te, arvoisa
ministeri, suhtaudutte tähän kilpailulainsäädäntöön?
Voidaanko tällaista kilpailulainsäädäntöä tämän
tyyppisessä toiminnassa noudattaa yleensäkään,
elikkä olisiko tarve lähteä uudistamaan
sitä? Hommahan on niin, että ei kilpailulainsäädäntö voi
määrätä sitä, koska
tätä maata puolustetaan ja koska ei. Mielelläni
kuulisin tähän, ministeri, teidän mielipiteenne,
ja myös siihen, että kun varuskuntien museotoimintaa
ollaan nyt keskittämässä, millä tavalla
te tulette turvaamaan sen, että tuo perinne ja muisto ja
tieto välittyy myös tuleville varusmiessukupolville.
Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Suomessa puolustushallinto on hoidettu
mielestäni erinomaisen hyvin. Siitä kuuluu kyllä kiitos
ansiokkaalle ministerille — minusta te olette selvinnyt
omasta tehtävästänne erinomaisen hyvin — ja
myöskin puolustusvaliokunnalle ja sille selonteolle, joka
täällä tehtiin. Selonteossahan edellytettiin myöskin
samanlaisen sisäisen turvallisuuden selonteon tekemistä.
Sitä täytyy seuraavalta hallituskaudelta odottaa.
Arvoisa ministeri, tapasimme teidät pari vuotta sitten
Porin Prikaatin ja näiden kuntien edustajien kanssa. Siellä on
kysymys näistä kansainvälisen yksikön
tieyhteyksistä Tampereelle. Siellähän
on remontti menossa, maantie 212:lla, Huittisten ja sen kultakaivoksen
välillä, mutta ei sinne prikaatiin saakka. Se
tie on murenemassa. Voisitteko ottaa tässä kantaa,
oletteko valmis käymään keskusteluja
vielä liikenne- ja viestintäministeriön
kanssa, että tämä armeijalle tärkeä tieyhteys
korjataan nopeasti?
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Uskottava puolustus on meille suomalaisille
ollut aina tärkeä. Täytyy sanoa, että kyllä ministeri
Häkämies on menestynyt erittäin hyvin
omassa tehtävässään. Samoin Puolustusvoimat
on määrärahojen jaossa menestynyt viime
vuosina erittäin hyvin. Puolustushankintojen 50 prosentin
omavaraisuus on sekin hyvä asia. Mutta nyt, ministeri Häkämies,
ihan suora kysymys teille: Mitä mieltä olette
siitä, miten yleinen asevelvollisuus ja mahdollinen Nato-jäsenyys
olisivat yhteen sovitettavissa?
Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Vielä palaan tähän
ruokahuollon yhtiöittämiseen. Kysyn ministeriltä sitä,
tuleeko vielä tällä vaalikaudella tälle
eduskunnalle lisätalousarvio, jossa tämä asia
sitten lopullisesti eduskunnan toimesta ratkaistaan.
Sitten tämä Puolustusvoimien uudistusrakennemuutos.
Eikö olisi ollut hyvä, että viimeistään siinä vaiheessa,
kun Puolustusvoimien komentaja Puheloinen tuli tämän
asian kanssa julkisuuteen, olisi jo käynnistetty parlamentaarisesti
valmistelutoimenpiteet siinä, miten tämä asia
tuodaan sitten käsittelyyn? Nyt tässä on
selvästi havaittavissa, että ministerillä on
vähän oma linja siinä, miten tätä asiaa
viedään eteenpäin ja miten se tulee käsitellä.
Toisaalta olen ymmärtänyt, että sosialidemokraateilla — erityisesti
sosialidemokraateilla mutta myöskin keskustalla — on
semmoinen näkemys, että pitäisi edetä samalla
tavalla kuin aikaisemminkin näitten isojen asioiden (Puhemies:
Minuutti on nyt täysi) valmistelun osalta elikkä parlamentaarisesti.
Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiinteistöihin liittyen eräs paha
ongelma. Kun ne poistuvat Puolustusvoimien käytöstä,
niin Museovirasto kiirehtii sitten pistämään
niitä lukkoon, että niihin ei saa mitään muutoksia
tehdä. Jonkun kuuluisan arkkitehdin työt pitää säilyttää.
Se on aivan käsittämätöntä. Tähän
pitäisi kiinnittää huomiota, koska kunnat mielellään
kaavoittavat ja jatkojalostavat niitä muiden käyttöön.
Sitten toiseen kysymykseen, miten jatketaan. Vuoden 2001 selonteossa
Ilkka Kanervan ollessa puheenjohtaja todettiin, että jatkossa
eduskunnassa istuvat puolueet olisivat tavalla tai toisella mukana
näiden selvitysten laatimisessa. Minusta ministeri vastasi
aivan oikein. Tapa, millä hän totesi, vastaa silloisen
eduskunnan päätöksiä. Seurantaryhmä tuli
vaan sitten muista toimenpiteistä tähän
mukaan. Minusta näin voidaan edetä. Mutta peräänkuulutan:
Tuleeko Puolustusvoimat jotenkin esiin, kun selvityksiä laaditaan?
Tehdäänkö vastaava kuin se, jonka kenraali
Räty teki ministeri Kääriäisen
ollessa ... (Puhemies: Minuutti on mennyt!) [Puhemies antoi
puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]
Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä tulevan selontekoprosessin
suunnittelu on tärkeä asia. Aivan keskeistä on
siinä se, että jo tulevan talven aikana tehdään
vaihtoehtoisia laskelmia niin, että kun prosessi alkaa,
on käytettävissä riittävä määrä faktatietoa,
niin että poliittisella päätöksentekotasolla
voidaan sitten eri vaihtoehdoista valita. Mutta kun tämä tähtää ei
seuraavan hallituksen vaan sitä seuraavan hallituksen toteutettavaan toimintaan
eli vuosista 2015 ja 2016 eteenpäin, niin on tarpeellista,
että tulee tällainen parlamentaarinen valmisteluryhmä,
joka oli siis vuoden 2003 selonteossa, viime selonteossa, mukana.
Ja sen pitää olla sen kokoinen, siis suhteellisen
pieni porukka, että se voi käydä syvällistä keskustelua
ja saada myöskin luottamuksella sellaista informaatiota
valmistelun pohjaksi, jota ei voida kovin laajalle porukalle (Puhemies:
Minuutti!) valmisteluvaiheessa jakaa.
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Paljon hyviä huomioita.
Ensinnäkin tähän puolustusvoimauudistukseen:
Luonnollisesti sitä johtaa puolustusministeriö.
Pääesikunta sitten tekee sitä uudistusta.
On luonnollista, että prosessi kulkee tätä kautta.
Itse epäilisin, että olemme suhteellisen ennakollisesti
ja suhteellisen rohkeasti kuvanneet ne ensi vaalikauden haasteet,
ja kannustaisin kyllä muitakin ministeriöitä samalla
tavalla, koska meidän sanomamme ydinhän oli se,
että talouskriisi on se uusi tekijä, joka on haastanut
puolustuksen lähitulevaisuuden. Osittain siellä on
numeraalisia tekijöitä, eli tämä ikäluokkien
pienentyminen, ja tästä syystä tavoitellaan
kustannustehokkaampia, kevyempiä Puolustusvoimia vuodesta
2016 alkaen.
Minusta tuntuu, että tämän prosessin
osalta on itse asiassa aika lailla konsensus, viitaten ed. Nepposen
puheenvuoroon, eli siitä, että valmistelutyö,
joka on nyt siis käynnissä osin edellisen selonteon
pohjalta, osin uusien tehtävänantojen pohjalta,
tähtää siihen, että vaalien
jälkeen hallituksella on käytettävissään
vaihtoehtoiset laskelmat siitä, mitkä ne paineet
ovat ja minkä tyyppisesti voitaisiin edetä. Mutta
en kuvittele, että hallitusohjelmassa pystyttäisiin
muuta kuin mandatoimaan sen uudistuksen käynnistyminen.
Sitten sen jälkeen siihen tulisi normaali valtioneuvostovetoinen
valmistelutyö. Utva, hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen
valiokunta, yhdessä presidentin kanssa tekisi päätökset.
Näin ollen tulisi tämä yhteistoimintamenettely,
ja sitä työtä seuraisi koko ajan parlamentaarinen
elin. Mikä se olisi? Olisiko se suppeampi ryhmä vai
esimerkiksi kahden valiokunnan koostumus, jossa olisi puolustusvaliokunta
ja ulkoasiainvaliokunta? Se oli minun esitykseni siitä syystä,
että tätä kautta nopeutettaisiin myöskin
sitä eduskuntaprosessia, kun valiokunnat olisivat jo valmisteluvaiheessa
tiiviisti mukana. Mutta se jää nähtäväksi.
Sitten näihin kysymyksiin. Uskon, että tässä tuli
vastattua tai ainakin tuotua oma näkökulma aika
moneen kysymykseen.
Ed. Laukkanen kysyi, mikä YK-tehtävistä — kun
on selvästi ikään kuin tukea ja näkemystä sille,
että Suomi osallistuisi — näyttäisi
hyödyllisimmältä sekä YK:n että Suomen
kannalta. Tämä tarkastelutyö on tuottanut
sen tuloksen, että tuo Libanon eli Unifil, ja sen suuntaisesti
valmistelua jatketaan. Päätöksiä ei
ole vielä tehty.
Ed. Akaan-Penttilän kysymykseen. Siilasmaan raportissa
on todella monia hyviä esityksiä yleisen asevelvollisuuden
kehittämiseksi, vahvistamiseksi: miten opinnoissa voitaisiin
hyödyntää varusmieskoulutusta, millä tavalla
vaikkapa varuskunnissa siirryttäisiin langattomaan järjestelmään,
jotta yhteydenpito, opiskelut ja kaikki muut mahdollistuisivat.
Siellä on paljon asioita, joita jo nyt pannaan toimeen.
Ed. Mustajärvi, on todellakin näin, että kukin varmasti
näkee omat joukko-osastonsa tärkeinä, ja
se on hieno ja hyvä asia. Mutta kun teidän mielestänne
pitäisi leikkauksia tehdä, niin totesin sen, että ulkomaisista
materiaalihankinnoista ei niitä pystytä tällä aikajänteellä tekemään,
jos puhutaan vaikka vuodesta 2011. Sitten pitäisi leikata
joko Rauma-luokan peruskorjauksesta tai Sisu-autoista, mutta en
usko, että vasemmisto sitäkään
esittää.
Ed. Pulliainen kiinnitti huomiota siihen, ollaanko jo nyt yleisessä asevelvollisuudessa
valikoivassa asevelvollisuudessa. Mielestäni ei olla. Tuo
yli 70 prosentin taso, mikä meillä de facto on,
täyttää yleisen asevelvollisuuden kriteerit, mutta
meidän on tehtävä paljon töitä,
että se ei tuosta alaspäin mene.
Monissa puheissa on viitattu tähän kiinteistökysymykseen.
Eli kun tehdään päätöksiä,
joissa luovutaan kiinteistöstä, niin kustannusrasite
säilyy vuosia edelleen puolustuksen harteilla. Tähän
esimerkiksi viimeksi hallituksen piirissä kiinnitimme huomiota,
että pitäisi toivon mukaan luoda ikään
kuin tämmöinen roskapankkikiinteistöyhtiö,
joka toimisi eri pelisäännöillä kuin
Senaatti, koska näitä kahta tavoitetta, Senaatin
tuottotavoitetta ja sitten toisaalta säästötavoitetta,
ei pystytä täyttämään.
Sitten vielä muutamaan kysymykseen vastaus. Nämä varsikengät
ovat puhuttaneet kesällä, ja tuntuu, että edelleenkin.
Kyllä me olemme tutkineet kaikki keinot, että pystyisimme
etenemään tässä asiassa, mutta
lainsäädäntö ei yksinkertaisesti
anna mahdollisuutta. Eli kun on kilpailutus ja on valitus, niin
täytyy mennä markkinatuomioistuimen päätöksen
kautta, niin hidasta ja valitettavaa kuin se onkin. Mutta sille
edustajalle, joka epäili, että nyt kuljetaan Reino-huopatossuissa,
voisin vakuuttaa, että ihan asianmukaiset, sotilaille soveltuvat
jalkineet kaikissa olosuhteissa ovat käytössä.
Tämän tyyppinen huoli on turhaa.
Ed. Kaltiokummulle: Edelleenkin on tarkoitus jatkaa. Olemme
keskustelleet, mutta meillä on useitakin varuskuntiin tai
räjähdevarastoihin meneviä pienempiä tieyhteyksiä,
joiden osalta saman tyyppisiä tarpeita on. Luonnollisesti
liikenneministeriöllä on myöskin rajalliset
resurssit.
Ed. Laitinen, aivan oikein, se edellyttää lisätalousarvion
tuomista eduskuntaan, ja tämän osalta on sitten
tietysti kysymys koko hallituksesta, milloin tämä tapahtuisi.
Mutta tämä ruokahuollon yhtiöittäminen
edellyttäisi tätä.
Ed. Hemmilän kysymykseen yleisestä asevelvollisuudesta
ja Nato-jäsenyydestä. Nato-jäsenyys ei
ole ajankohtainen kysymys, mutta yleisen asevelvollisuuden ylläpitäminen
ja vahvistaminen edelleenkin on. Mutta jos nyt teoretisoidaan, niin
minkään maan osalta Nato-jäsenyys ei sinänsä johda
ammattiarmeijaan. Mielestäni Siilasmaan raportin keskeinen
johtopäätös oli se, että yleinen
asevelvollisuus on Suomelle soveltuvin ja kustannustehokkain tapa
puolustusjärjestelyihin.
Ensimmäinen varapuhemies:
Puhujalistaan.
Pentti Oinonen /ps:
Arvoisa puhemies! Olen tehnyt talousarvioaloitteen 644/2010 vp, jossa
esitetään vähennettäväksi
5,5 miljoonaa euroa sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoista.
Määrärahan vähennys esitetään kohdistettavaksi
nimenomaan Afganistanissa toimiviin joukkoihin alkusysäyksenä joukkojemme
vetämiseksi pois.
Kuten aloitteessani todetaan, olisi nämä poistettavaksi
esitetyt rahat syytä käyttää maamme oman
turvallisuuden kohentamiseen. Ensisijaisesti tällä tarkoitetaan
Puolustusvoimiemme hyväksi kohdistettuja toimenpiteitä,
ainakin tällä hetkellä, kun armeijaamme
uhkaa marssiminen ilman saappaita. Mutta ei olisi varmasti pahitteeksi
kohdistaa Afganistanista vetäytymisen seurauksena vapautuvia
varoja myös maamme poliisi- ja pelastustoimen hyväksi.
Olemme puolueena aiemminkin kritisoineet Suomen sotilaallista
läsnäoloa Afganistanissa sekä Suomen
antamaa sotilaallista koulutusta. Näkemyksemme mukaan jo
pelkkä sotilaallinen läsnäolomme tekee
Suomesta Nato-johtoisen sodan osapuolen, emmekä ole epäilleet,
etteikö myös Suomi voisi joutua hyökkäyksen
kohteeksi näiden ulkopoliittisten valintojen seurauksena.
Sama politiikka on vallalla myös Somalian kanssa. Suomihan
on kouluttanut Somalian hallituksen sotilaita Afrikassa ja miinalaiva
Pohjanmaakin sinne on lähdössä. Kallis
reissu tiedossa, sen ovat myös hallituspuolueen edustajat
myöntäneet. Sääli, ettei hallituksen
edustajien kantti kestänyt punaisen äänestysnapin
painamiseen saakka.
Arvoisa puhemies! Viikonloppuna saimme uutisissa suruksemme
kuulla, että Ruotsi on nyt joutunut maksamaan hintaa valinnoistaan,
joista äsken mainitsin. Vahingot jäivät
pieniksi, mutta pahempaa voi olla tulossa. Näyttääkin
siltä, että Afganistanin sota on siirtynyt nyt
myös Ruotsin omalle maaperälle. Lienee vain ajan
kysymys, koska myös Suomessa tapahtuu jotain yhtä vakavaa
tai vielä pahempaa kostona Suomen sotilaallisesta läsnäolosta
Afganistanissa.
Kysyin ministeri Häkämieheltä jo
vuosi sitten 15.12.2009 puolustusministeriön hallinnonalan debattikeskustelussa,
aikooko Suomi kouluttaa afgaanisotilaita Suomen maaperällä,
koska sen seurauksena on pelättävissä,
että terroriteot leviävät myös
omaan maahamme. Vastausta en tuolloin kysymykseeni ministeri Häkämieheltä saanut.
Pahoin pelkään, että vastauksia terrorismiaiheisiin
kysymyksiin alkaa ajan kuluessa ministeriltä tippua.
Toivon todella, että olemme väärässä eikä Suomi
joudu kokemaan samaa kuin Ruotsi on joutunut. Sen sijaan toivon,
että tapahtuma Ruotsissa on alkusysäys istuvan
hallituksen ministereille ulkopoliittiseen kurssimuutokseen, siihen muutokseen,
että suomalaiset kotouttavat joukkonsa pikaisesti Afganistanista.
Tämän muutoksen puolesta voi jokainen kansanedustaja
toimia tässä salissa äänestämällä aloitteeni
644/2010 vp puolesta.
Antti Rantakangas /kesk:
Arvoisa puhemies! Täällä on yleisesti
todettu, että puolustusministeriön talousarvioesitys
ja eduskunnan lisäykset muodostavat varsin hyvän
kokonaisuuden ensi vuoden resursseista ottaen huomioon, että jokaisella
hallinnonalalla on toki paljon enemmän toiveita kuin taloudellinen
tilanne antaa myöten.
Hallinto- ja turvallisuusjaosto ja valtiovarainvaliokunta kiinnittivät
huomiota muutamiin oleellisiin kysymyksiin. Otan esille vain pari
kysymystä.
Puolustusmateriaalihankinnat ja puolustusmateriaaliteollisuuden
tilanne: Meillä on Suomessa muutamia yrityksiä,
jotka ovat varsin hyvin onnistuneet pärjäämään
myöskin kansainvälisillä markkinoilla,
mutta tämä tie ei ole kovin helppo, sen käytännön
esimerkit ovat osoittaneet. Mutta joka tapauksessa pidän
tärkeänä, että meillä säilyy
jatkossakin kotimaista puolustus- ja turvallisuusteollisuutta ja
sille annetaan niitä toimintaedellytyksiä, mitä on
mahdollista näissä kilpailuolosuhteissa.
Pidän myönteisenä, että täällä lisätään
50 000 euroa kohdennettavaksi Maanpuolustuksen Tuki ry:lle
ja sen kautta reserviläisjärjestöille
ampuma-asekoulutusjärjestelmän aiheuttamiin kustannuksiin.
Tässä aselain säätämistilanteessahan tuli
paljon kritiikkiä siitä, että meillä pitää luoda tyhjästä tällainen
uusi ampuma-asekouluttajajärjestelmä. Nyt on myönteinen
asia, että valtiovarainvaliokunta, kiitos hallituspuolueitten,
lisää sekä poliisin puolelle että tänne
puolustusministeriön puolelle rahaa juuri tähän
tarkoitukseen, jotta nämä käytännön
toimet saadaan mahdollisimman hyvin hoidettua.
Reijo Paajanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Puolustusministeriön hallinnonalan
määrärahat kasvavat ensi vuonna budjetissa,
mutta se ei tuo isoa helpotusta vuosia jatkuneeseen varaosavajeeseen.
Ongelma koskettaa kaikkia puolustushaaroja ollen jopa vaikeampi
kuin alkuvuodesta arvioitiin. Kokonaisvaje on siihen varatusta rahoituksesta
huolimatta edelleen noin 240 miljoonaa euroa. Varaosavajeen poistamiseksi on
tehtävä toteutuskelpoinen suunnitelma, jotta Puolustusvoimien
suorituskyky ei vaarannu ja operatiivinen kalusto pysyy toimintakunnossa. Koulutettu
henkilöstö ei pääse hyödyntämään osaamistaan,
jos välineistö reistailee.
Puolustusmateriaaliteollisuuden rooli Suomessa on turvattava.
Se on tärkeää jo huoltovarmuuden kannalta.
Lisäksi materiaaliteollisuus työllistää noin
9 000 ihmistä eri puolilla Suomea. Puolustusvoimien
hankinnat tulee niin paljon kuin mahdollista toteuttaa tarvikkeiden
koko elinkaari huomioon ottaen. Kotimaisen tuotteen huolto on lähempänä kuin
esimerkiksi Ranskasta hankitun. Tässä asiassa
ei pidä tulkita kovin tiukasti EU:n hankintamääräyksiä.
Arvoisa puhemies! Tilahallinta tuo omat vaatimuksensa puolustusbudjettiin.
Tilojen käyttöä rajaavat jäykät
sopimukset ja tiukat toimintatavat. Kiinteistöjen kunnon
parantaminen luo puolestaan menopaineita. Eri varuskunnista löytyy hälyttävän
huonossa kunnossa olevia rakennuksia, joita edelleen käytetään.
Jos kunnostusrahoituksesta ei päästä yhteisymmärrykseen,
rakennukset rapistuvat käyttökelvottomiksi. Vastaavasti
tarpeettomat tilat kartuttavat ylläpitokustannuksia. Tilahallintaa
on kehitettävä ja järkiperäistettävä niin,
että tarpeettomat tilat voidaan ohjata hyötykäyttöön.
Pystyyn lahoavien ja täysin hyödyttömien
rakennusten tyhjillään pito ja lämmittäminen
ei ole millään muotoa järkevää.
Sotilaallisen kriisinhallinnan piirissä on mietittävä toimintojen
priorisointia. Suurimmat määrärahatarpeet
tulevat taistelujoukkojen erityismateriaaleista. Kustannukset ovat
kovat, ja niiden kattaminen on haasteellista. EU:n valmiusjoukkojen
kohdalla voidaan jo kysyä: Onko Suomella todella varaa
pitää näin isoa määrää joukkoja
ja sotilaita vain valmiudessa? Kansainvälisiin operaatioihin
on tärkeää osallistua, mutta kaikkialla
emme voi olla mukana. Kansainvälisiin operaatioihin laitettavat
varat olisi hyvä suhteuttaa kotimaan rahoitustarpeisiin.
Kotijoukkueen varustetaso, kertausharjoitukset ja metsäharjoitukset
ovat tärkeä osa Puolustusvoimien toimintaa ja
niiden järjestämiseen tarvitaan resursseja.
Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä näyttää siltä,
että nykyisen suuruiset Puolustusvoimat ovat tulleet tiensä päähän.
Ylläpitokustannukset ovat kasvamassa liian suuriksi. Puolustusmateriaali
vanhenee nopeasti ja hankintakustannukset kallistuvat, samalla asevelvollisten
ikäluokat pienenevät. Uskon ja toivon, että nykyisen
kaltainen asevelvollisuus kuitenkin jatkuu. Se on kustannustehokkain
vaihtoehto. Palkka-armeija ei sovi Suomen tarpeisiin eikä valtion
rahakukkarolle. Tärkeää on toteuttaa
syvälle luotaava uudistus maanpuolustuksen järjestämisessä. Mahdollisia
leikkauksia ja rakennemuutoksia on tehtävä. Muutokset
on ulotettava kaikkiin kolmeen aselajiin, ei ainoastaan Maavoimiin,
kuten tähän mennessä on tehty. Vaikka
ikäluokat pienenevät, on suomalaisten keskuudessa
edelleen vahva maanpuolustustahto olemassa. Varusmiespalveluksen
suorittamisprosentti on korkea. Koulutuksessa on kuitenkin kehittämistä.
Alokkaissa olevaa potentiaalia ei nykymallissa hyödynnetä tarpeeksi.
Asevelvollisten yksilölliset taidot täytyy jatkossa
huomioida asepalvelusajan tehtävissä. Myös
koulutuksen terveysvaikutukset pitäisi saada pysyviksi.
Pekka Haavisto /vihr:
Arvoisa puhemies! Ensin täytyy antaa ministeri Häkämiehelle
tunnustus siitä, että hän on kyllä aloittanut
tehokkaasti tämän keskustelun sekä asepalveluksen
tulevaisuudesta että siitä kulurakenteen muutoksesta,
joka on edessä viimeistään vuonna 2016. On
hyvä, että jo tämän hallituksen
aikana keskustelu tästä on auennut muun muassa
Siilasmaan raportin muodossa, ja myöskin Puolustusvoimien
komentaja Puheloinen on omalta osaltaan tähän
keskusteluun osallistunut.
Mielestäni, kun puhutaan nykyisestä asevelvollisuusjärjestelmästä,
joitakin selviä epäkohtia tähän
tietysti sisältyy. Ikäluokkien pienenemisen haasteet
on tuotu täällä esille, mutta kun ajatellaan
asevelvollisuutta myöskin tällaisena syrjäytymisen
ehkäisijänä, kuten täällä on
usein todettu, niin valitettavasti tämä suuri
keskeytysprosentti ikään kuin joidenkin kohdalla
ruokkii tätä syrjäytymistä.
Asevelvollisuudessakin epäonnistutaan, sillä tavalla
ehkä muuallakaan ei ole menestytty ja sitten tässä vielä tulee
yksi pettymys lisää. Nykyjärjestelmä tässä mielessä ei
ole enää niin toimintakykyinen. Vihreät
ovat oman vaihtoehtonsa esittäneet, ja on hyvä,
että tästä nyt keskustelua käydään.
Pidän realistisena sitä, että seuraavan
hallitusohjelman yhteydessä näitä uusia
suuntaviivoja sitten vedettäisiin.
Myöskin kriisien kuvat ovat kovasti muuttuneet: tietoverkkouhat,
esimerkiksi se, mitä Viro taannoin kohtasi, taikka suurten
ympäristökriisien mahdollisuus, joka on edelleen
olemassa, ja jo aikaisemmin, muistaakseni ministeri Kääriäisen aikana,
keskusteltiin yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen suojaamisesta
ja niistä toimenpiteistä, mitä nämä vaativat
myöskin muilla sektoreilla kuin puolustussektorilla. Luulen,
että tämä keskustelu tulee entistä tärkeämmäksi
muun muassa tietoverkkojen suojaamisen osalta, mitä eri viranomaiset
tekevät ja miten viranomaisyhteistyö näissä sujuu.
On myöskin puhuttu tässä keskustelussa
jonkin verran ammattiarmeijoista, ja nähtävissä on, että molemmat
naapurimme, sekä Ruotsi että Venäjä,
ovat menossa tällaiseen ammattimaisempaan suuntaan rakenteessaan;
molempien muutokset taitavat olla vähän puolitiessä.
Mutta ehkä olisin sellaiseen asiaan kiinnittänyt
huomiota, että kun meillä usein puhutaan samaan
aikaan yleisestä asevelvollisuudesta ja maanpuolustustahdosta,
niin tutkimusten mukaan esimerkiksi Englannissa, jossa on ammattiarmeija,
ihmiset ovat kyllä aika kovia puolustamaan maataan eli maanpuolustustahto
on erittäin korkea. Näitä ei kannata
aina sitoa suoraan yhteen, koska myöskin niissä maissa,
joissa on valittu tämmöinen ammattimainen järjestelmä,
ollaan erittäin valmiita puolustamaan maataan, se on oma
lukunsa.
Varuskuntaverkko on herättänyt täällä myöskin
keskustelua. Itse ajattelen niin, että toimivilla puolustusvoimilla,
toimivalla armeijalla, liikkuvuus on aivan a ja o sellaisessa kriisitilanteessa,
jossa joudutaan siirtämään kalustoa eri
puolille. Maata ei ehkä viime kädessä puolustetakaan niistä varuskunnista
käsin, vaan juuri tästä liikkuvuudesta
ja hyvästä varustuksesta ja nopeudesta käsin.
Sitten aivan viimeisenä, arvoisa puhemies, tästä vastakkainasettelusta,
joka helposti tehdään sotilaallisen kriisinhallinnan
ja kotimaan puolustuksen välillä. Itse pidän
tätä ajattelua aika vieraana, kun ensinnäkin
näen sen, että sotilaallisen kriisinhallinnan
tehtävissä suomalaiset vertautuvat muihin toimijoihin,
olivat ne sitten EU:n tai YK:n toimijoita, voivat verrata omaa osaamistaan
ja myöskin oppivat erilaisia asioita. Voidaan testata kalustoa
todellisissa olosuhteissa ja myöskin testata yhteistoimintakykyä,
joka on entistä tärkeämpää kyllä puolustuskysymyksissä. On
aika vaikea kuvitella sellaista Eurooppaa koskevaa kriisiä,
jossa suomalaiset yksin toimisivat, vaan tämä yhteistoimintakyky
muiden EU-maidenkin kanssa on aivan a ja o. Tässä mielessä esimerkiksi
merellinen operaatio Somalian rannikolla, Atalanta-operaatio, mielestäni
on paikallaan, mutta on myöskin hyvä, että Suomi
lisäisi osallistumistaan YK-operaatioihin, joissa olemme
nyt olleet aika lapsipuolen asemassa. Siinä mielessä tämä Unifil-lisäys
esimerkiksi Libanoniin on erittäin paikallaan.
Pertti Hemmilä /kok:
Herra puhemies! Suomessa on viime vuosina käyty vilkasta
ja aika avointakin keskustelua maanpuolustuksesta ja niin myös
tässä tämänpäiväisessä budjettikeskustelussa.
Tämä on ollut reilua ja avointa nimenomaan maanpuolustuksen
tulevaisuutta ajatellen. Niin ministeri kuin me kaikki täällä salissa
olemme melkoisen yksimielisiä siitä, että Suomessa
maanpuolustus tulevaisuudessakin perustuu yleiseen asevelvollisuuteen
ja, kuten ministeri totesi äsken vastauksessaan, Nato-jäsenyys
ei nyt ole ajankohtainen. Mutta kuten monet, niin myös
edellinenkin puhuja, toi esiin sen, että kyllä Puolustusvoimien
toimintaan, nimenomaan sen rahoitukseen, liittyy isoja haasteita.
Näitten haasteitten kanssa on tulevaisuudessa vaan tultava
toimeen.
Mitä tulee yleiseen asevelvollisuuteen, niin minun
mielestäni sillä on erittäin iso muukin merkitys
kuin vain maanpuolustuksellinen merkitys. Se on erittäin
hyvä kasvun mahdollisuus nuorille, niin sosiaalisen kasvun
ja kehityksen kannalta katsottuna kuin sitten myös ihan
fyysisen kunnon ylläpitäjänä.
Fyysiseen kuntoon nuoret nimenomaan sotaväessä kiinnittävät
enemmän huomiota. Ehkäpä sieltä jää sitten
joku kipinä vielä pitemmäksi ajaksi.
Mitä tulee tavoitteisiin, joita mietinnössä on kirjattu,
muun muassa varusmiesten maastovuorokausien osalta on tavoitteeksi
asetettu 30 vuorokautta. Kun itse muistelen omaa varusmiespalvelusaikaani,
niin tuntuu, että taisi 100 maastovuorokautta olla silloin
varusmiehillä.
Ilkka Kanerva /kok:
Arvoisa puhemies! Ei saa ed. Oinonen kyytiä, kun ed.
Oinonen ei ole paikalla.
Puhemies! Pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä turvallisuuspolitiikan
sektorilla ehkä on jäänyt yleisessä turvallisuuspoliittisessa
keskustelussa havainnoimatta se, kuinka merkittävä itse asiassa
on pohjoismainen yhteenlaskettu painoarvo puolustus- ja turvallisuuspolitiikan
kentässä. Mielestäni poliittisen peruslinjauksen
pitäisi olla aika rohkeasti tulevalla hallituskaudella
siinä, että mentäisiin kohti integroituvaa
puolustusjärjestelmää Pohjoismaiden kesken
tilanteessa, jonka yleisemmän, väljemmän
raamin tiedämme ja hyvin tunnemme sekä mahdollisuuksineen
että rajoituksineen Suomessa. Tämä voisi
olla sellainen liikkuva elementti, josta on ensi vaiheessa helpointa
päästä yhteiseen poliittiseen ymmärrykseen
niin, että kaikki vastuulliset toimivat tahot, kokoomus,
keskusta, sosialidemokraatit, vihreät, voisivat löytää siitä yhteisen
turvallisuuspoliittisen peruslähtökohdan.
Meillä Suomessa tasapaino toimenpiteiden välillä kansallisen
puolustuskyvyn ja kansainvälisen toimintakyvyn, ennen muuta
rauhanturvaamisen, tasolla on asettunut nyt selkeästi niin,
että Suomea ei enää valitettavasti voida
pitää rauhanturvan suurvaltana. Aivan päinvastoin.
On tapahtunut dramaattinen pudotus sekä meidän
omaan historiaamme että kaikkiin verrokkimaihin verrattuna,
ja tätä ei voi pitää kovin tavoiteltavana asetelmana.
Me emme valitettavasti ole enää rauhanturvan suurmaa,
ja tämä on ongelma.
Pohjoismainen yhteistyö saattaisi tässäkin suhteessa
tarjota paljon enemmän mahdollisuuksia kuin mitä nyt
on käytössä. Se myös olisi omiaan
nykyisissä kustannuspaineissa, esimerkiksi teknologiakustannuksista
johtuen, vahvistamaan omaakin puolustustamme, omaa puolustuskykyämme,
ja lisäisi kustannustehokkuutta näiden hankintojen
takana ja mahdollistaisi tehokkaat yhteispohjoismaiset puolustusjärjestelmät.
Meillä ei tietenkään ole eikä ole
tulossa seuraavankaan hallituskauden aikana yhteistä pohjoismaista
puolustusjärjestelmää. Tämä on
syytä sanoa, sillä kukin maa harkitsee ja päättää aina tällaisessa
yhteistyössä, integroituvassa yhteistyössä,
oman osallistumisensa laajuudesta itsenäisesti. Ja tästä tietysti
on tarkoitus pitää kiinni.
Meillä on tällä hetkellä yhteiset
meri- ja ilmavalvonnan tilannekuvat Itämeren piirissä ja
vähän laveammaltikin. Meillä on keskinäisiä toimenpiteitä menossa
koulutuksen, harjoitustoiminnan, operaatioiden, myöskin
huollon osalta kuljetuksiinkin asti Pohjoismaitten välillä.
Mutta ennen muuta uskon, että materiaalihankintapuolella
ja johtamisjärjestelmien kehittämisessä Pohjoismaat
saattaisivat hyvinkin löytää yhteistä säveltä merkittävästi
nykyistä kiinteämmän yhteistyön
toteuttamisen muodossa, jonka tavoitteena pitäisi olla
yhteinen operatiivinen suorituskyky tällaisella pohjoismaisella
yhteistyöllä.
Sen vaikutus olisi tietysti pohjoismaitten sisäisen
koheesion, sisäisen yhtenäisyyden lujittumisessa,
mutta sillä olisi myös kansainvälisesti
vaikutusta siihen suuntaan, että Pohjoismaiden yhteinen
painoarvo nousisi, joka jo nykyisellään on huomattava
ja noteeraamisen arvoinen. Sillä olisi merkittävästi
myöskin transatlanttiseen yhteistyöhön
liittyviä lisäarvovaikutuksia, ja se antaisi meille
itsellemme turvallisuuspoliittista liikkumavapautta entistä enemmän.
Ja totta kai sen deterrenssi, siis ennalta ehkäisevä vaikutus,
olisi huomattava meidän oman ja yhteisen pohjoismaisen
turvallisuutemme lisäksi.
Yhteisten operatiivisten suorituskykyjen kehittäminen
ja kotimaisten puolustusvalmiuksien lisääminen
olisi tämän kansainvälisten valmiuksien
kohottamisen ohella sellaista lisäarvoa, jota toivoisin
tulevan hallituksen rohkeasti asettuvan tavoittelemaan tällaisen
integroituvan pohjoismaisen puolustusajattelun merkeissä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! (Ed. Heinäluoman välihuuto) — Kyllä varmasti ed.
Heinäluoma pääsee vuoroon, kyllä puhemies arvokkaan
puheenvuoron haluaa kehumaan ed. Kanervan loistavaa puheenvuoroa.
Se on ihan selvä asia.
Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta.
Ensinnäkin, mikä koskee tulevien puolustuspoliittisten
selontekojen ja vastaavien hengentuotteitten valmistelua. Jos ajatellaan
niitä poliittisen elämän muutoksia, joita
yhteiskunnassamme ja yleismaailmallisesti on tapahtumassa, niin pitäisin
erittäin arvokkaana sitä, että parlamentaariselta
pohjalta nämä valmistelut tehtäisiin.
Se torpedoisi paljon sellaista populistista keskustelua, joka saattaa
realisoitua hyvin kalliina ratkaisuina. Sillä tavalla voi
sitoutua myöskin siihenkin todellisuuteen, että ikäluokat
pienentyvät ja varusmiesikäluokkien kunnot heikkenevät
sen verran kuitenkin, että joudutaan miettimään
asioita uudella tavalla ja myöskin laskentatoin- ta
harrastamaan valikoivan asevelvollisuuden suuntaan.
Arvoisa puhemies! Toinen näkökohta liittyy tähän
tyhjien tilojen ongelmatiikkaan. Minä ymmärsin
nyt ed. Nepposen täällä käyttämän
puheenvuoron sillä tavalla, että kun näitä tiloja
minusta pitäisi pitää kunnossa — ja
niitä pitäisi hyödyntää,
jos niitä ylipäätään
hyödyntää voidaan, mutta ei missään
nimessä niin, että ne pidetään
tyhjinä ja kylminä tiloina, joka merkitsee, että ne
tuhoutuvat — niin hän totesi puheenvuorossaan,
että niitä voitaisiin muun muassa kunnallisen
hallinnon puolesta käyttää hyväksi
ja myöskin paikallisen elinkeinoelämän
puolesta käyttää hyväksi. Arvoisa
puhemies, ex-puolustusministeri, eikö tässä nyt
sitten pitäisi menetellä sillä tavalla
kuin ed. Nepponen vihjasi? Elikkä niitten tilojen ollessa
Puolustusvoimien hallinnassa ne muutostyöt tehdään
silloin, jolloinka tämä Museovirasto-peikko ei
pääsisi asioita sotkemaan. Siellä korvessa
on varuskuntatiloja sun muuta, esimerkiksi lentokoneesta kun katsoo vanhaa
Oulun lääniä, niin niitä tiloja
on siellä sun täällä ja valot
pidetään vielä päällä,
että rosvot hoksaavat, jos ne menevät niitä tiloja
häiritsemään, ne ovat tyhjiä tiloja
kaiketikin. (Ed. Korkeaoja: Viimeinen ei ole sammuttanut valoja!) — Niin,
viimeinen ei ole sammuttanut, ed. Korkeaoja, valoja. — Senkin
takia kannattaisi miettiä tämä kokonaisvaltaisesti
ja sopia siitä ensi kevään hallitusneuvotteluissa,
että tämä hoidetaan, koska tässähän
on loputon rahanreikä kysymyksessä.
Kolmas asia, arvoisa puhemies, on se, minkälaisia konflikteja
maapallolla tällä hetkellä on. Tuossa
kun juuri lueskelin viimeisiä tilastoja, niin pelkästään
makean veden jäljellä olevien varantojen jaosta
käytäviä, niin kuin siinä luki,
konflikteja on maapallolla aktiivisena meneillään
50, noin melkein jetsulleen 50. Muita resurssisotia on saman verran.
Toisin sanoen kysymys onkin siitä, että kysymys
on aivan konkreettisesti jonkin puolesta jotakin vastaan, ja siinä sitten
joitakin kansanryhmiä, vähemmistöjä kohtaan
erityisesti ollaan varsin tylyjä. Tämän
takia minusta pitäisi koko tämä kriisinhallintakonsepti
miettiä aivan uudella tavalla, se kompetenssi, mikä vaaditaan,
se ekologinen tieto, mikä vaaditaan, ja rakentaa siitä kokonaisratkaisu
ja sillä tavalla käyttää sitä osaamispääomaa
hyväksi, mikä Suomessa on. Toivon, että tähän
otetaan vakavasti kantaa.
Reijo Kallio /sd:
Arvoisa puhemies! En kokonaan kuullut ed. Kanervan puheenvuoroa, mutta
siinä, mitä kuulin, hän käsitteli
pohjoismaista yhteistyötä. Tämän
pohjoismaisen yhteistyön osalta on kyllä todettava,
että se on päässyt lupauksia antavaan
hyvään vauhtiin. Se yhteistyö on saanut
yhä enemmän konkreettista sisältöä.
Mielestäni tämä on Suomelle tärkeää.
Tämä on Suomelle suuri mahdollisuus. Yhteistyö,
yhteishankinnat tulevat yhä tärkeämmiksi
niin Pohjoismaissa kuin laajemminkin Euroopassa.
Ensi vuonna Suomi on mukana kahdessa taisteluosastossa. Se,
joutuvatko nämä taisteluosastot tositoimiin, tullaan
näkemään. Näyttää kuitenkin
siltä, että kynnys operaatioihin lähettämiseen
on varsin korkea, ja vaikka on paljon puhuttu näitten taisteluosastojen
käytettävyyden lisäämisestä ja
joustavuudesta, niin eipä tällaista käytännössä ole
kuitenkaan näkynyt.
Suomi on ensi vuonna mukana myöskin operaatio Atalantassa.
Mielestäni on tärkeää, että me olemme
tässä mukana, kannamme tältäkin
osalta vastuutamme, ja tämä on äärettömän
tärkeä tehtävä Merivoimille.
Näin Merivoimatkin pääsee mukaan kansainväliseen
yhteistyöhön.
Mutta ehkä ensi vuonnakin se kovin paikka sotilaallisessa
kriisinhallinnassa on tietenkin Afganistan. Siellä sotilaamme
ovat todella vaikeassa paikassa. Mielestäni ensi vuoden
lopussa on syytä arvioida uudelleen koko sotilaallista
läsnäoloa Afganistanissa. Toki kansainvälisen
yhteistyön tehtävänä on tukea
Afganistanin hallitusta kehitysponnisteluissa, vielä ehkä turvallisuuden takaamisessakin,
mutta täälläkin tilanne on se, että ongelmiin
ei ole sotilaallista ratkaisua.
Sitten vielä muutamaan asiaan koskien puolustushallinnon
ensi vuoden budjettia. Meillähän tämmöinen
pitkäaikainen ongelma on ollut varaosavaje. Nyt näyttää siltä,
että se saataisiin kurottua kuntoon tulevina vuosina vuoteen
2015 mennessä. Tämä on äärettömän
tärkeää, että näin pystytään
tekemään. Mielestäni on todella huono
asia, että esimerkiksi me emme kykene pitämään
hävittäjätorjuntajärjestelmää tarvittavassa valmiudessa
varaosien puuttumisen vuoksi.
Täällä tänään
debatissa tuotiin esiin se, että puolustusasioissa Suomessa
ja täällä eduskunnassa on vallinnut suuri
yksimielisyys, suuri konsensus. Näin on epäilemättä ollut,
ja minun mielestäni parlamentaarinen valmistelu on tätä tukenut.
Valitettavasti ensi vuoden talousarvion osalta yksimielisyyttä ei
ole löytynyt. Sitä ei ole löytynyt puolustusmäärärahojen
tason osalta. Aikaisemmin jo totesin, että puolustusmäärärahojen osalta
olisi pitänyt pitäytyä turvallisuus-
ja puolustuspoliittisen selonteon parlamentaarisen seurantatyöryhmän
yksimielisen linjauksen takana. Seurantaryhmähän
lähti siitä, että ei ole tarkoituksenmukaista
kasvattaa puolustusmenojen suhteellista osuutta valtion kokonaismenoista. Tämä oli
hyvä, viisas ratkaisu jo silloin. Silloin ehkä jo
pystyttiin jossain määrin ennakoimaan sitä vaikeaa
taloudellista tilannetta, mikä on meitä kohdannut
tänään. Minun mielestäni tässä tilanteessa,
kun valtio todellakin velkaantuu nopeaa vauhtia, meillä on
mittava budjettialijäämä, tällaiset
ylimääräiset tasokorotukset eivät
ole perusteltuja. Ymmärrän kylläkin,
että puolustushallinnollakin, Puolustusvoimilla, on erilaisia
tarpeita ja tälle ylimääräiselle
korotuksellekin löytyisi käyttöä,
mutta meillä ei mielestäni ole siihen tänä päivänä varaa.
Me joudumme käymään valtion menot tulevina
vuosina erittäin tarkkaan läpi, ja uskon, että näin
tullaan menettelemään myöskin puolustushallinnon
määrärahojen osalta.
Tärkeää on, arvoisa puhemies, että kaikkia hallintoja
kohdellaan tasapuolisesti myös määrärahojen
osalta.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Suurimman huoleni sain tuotua jo esille debattikeskustelussa
liittyen prikaatien tulevaisuuteen. Toisena asiana haluaisin nostaa
keskusteluun Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilanteen ja erityisesti
tuottavuusohjelman vaikutukset henkilöstörakenteeseen.
Olemme saaneet kuulla, että rakennuslaitoksella sukupuolijakauma
on erittäin vääristynyt erilaisten ulkoistustoimenpiteiden
johdosta ja työssäjaksaminen ja työurien
pidentäminen sitä kautta on muuttunut varsin heikoksi.
Siinä suhteessa pitäisinkin tärkeänä,
että kiinnitettäisiin huomiota myös siihen,
mitä todellisuudessa eri organisaatioissa tämän
tuottavuusohjelman johdosta tapahtuu ja millä tavalla todella
vaikutetaan yleiseen tuottavuuteen, tehokkuuteen ja työurien
jatkumiseen, mistä jatkuvasti puhutaan.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Suomen armeijan tulisi puolustaa Suomea.
Oleskeleminen ja oleskelu Afganistanissa ei tätä ole. Ed.
Haavisto totesi brittien olevan maanpuolustushenkisiä.
He olivat sitä jo 1890-luvulla, tämän
hengen vaikutuksesta myös Afganistanissa tuolloin ja nyt
taas siellä uudelleen. Suomella on jälleen intoa
olla isojen mukana vieraalla maalla.
Arvoisa puhemies! Uudet turvallisuusuhat ovat tärkeitä ymmärtää ja
havaita ja myös toimia. Cancúnissa viime viikolla
näistä puhuttiin. Ne ovat lisääntyvä globaali
köyhyys ja pakolai-suus, ja molempia edesauttaa ja synnyttää ilmastonmuutos.
Tähän liittyy varmasti myös terrorismin
kasvu ja sen alustan virkistyminen.
Arvoisa puhemies! Välitön uhka meille ei tule jostakin
rajan takaa panssarein, ohjuksin tai jalkaväkenä.
Välitön uhka on Itämeren ja erityisesti
Suomenlahden öljykuljetukset. Suomessa vieraillut Alaskan
yliopiston professori Steiner on todennut Suomenlahden öljyonnettomuuksista, että
niiden
kohdalla ei ole kysymys siitä, tapahtuuko öljyonnettomuus
Suomenlahdella, vaan kyse on siitä, milloin se tapahtuu.
Kysyisinkin nyt puolustusministeriön pääluokkaa
käsiteltäessä ministeri Häkämieheltä, jos
hän olisi paikalla, mitkä ovat Suomen puolustusvoimien
mahdollisuudet osallistua öljyntorjuntaan ja myöskin
sen öljyonnettomuuden tapahtumisen ja syntymisen estämiseen.
Eero Akaan-Penttilä /kok:
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien vuoden 2011 talousarvioesityshän
perustuu valtioneuvoston vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen
selonteon linjauksiin, valtioneuvoston toimintavuotta koskeviin
kehyspäätöksiin sekä puolustusministeriön
toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Tämä on se perusperiaate.
Lainaan muutamaa materiaalia, mitä puolustusvaliokunnalle
tämän talousarvioesityksen yhteydessä annettiin,
minkä kautta hohkaa se, minkälaisessa tilanteessa
Puolustusvoimissa tällä hetkellä tuntuu
heidän omasta mielestään oltavan.
Ensinnäkin Pääesikunta ilmoitti:
"Meno- ja kustannuspaineista johtuen Puolustusvoimien toimintaedellytykset
kaventuvat kuluvaan vuoteen verrattuna. Tekijöitä,
jotka luovat menopaineita, ovat varaosavajeen korjaaminen, räjähtävän
materiaalin varastoinnin parantaminen, tietohallinnon kehittäminen,
kiinteistöjen kunnon parantaminen, asevelvollisten etuuksien
kehittäminen, ympäristönsuojelu ja Puolustusvoimien
yhä kalliimpi henkilöstörakenne." Lainaus
jatkuu: "Puolustusvoimat tunnistaa vuoden 2011 haasteelliseksi niin
suorituskyvyn ylläpidon kuin valmiuden näkökulmasta.
Kuten kuluvanakin vuonna toiminnan tasosta aiempiin vuosiin verrattuna joudutaan
tinkimään" — siis tinkimään — "jotta kokonaisuus
on tasapainossa. Materiaalisesta valmiudesta ei voida enää tinkiä toiminnan
takaamiseksi."
Vielä yksi lainaus. Loppuyhteenvedossa Pääesikunta
toteaa: "Puolustusvoimat on tulossa tilanteeseen, jossa kustannuskehitys,
materiaalien vanheneminen vuosikymmenen puolivälissä sekä asevelvollisten
ikäluokkien pienentyminen eivät mahdollista nykyisen
suuruisten Puolustusvoimien ylläpitoa. Sekä toiminnat
että rakenteet on uudistettava niin, että Puolustusvoimat
tekee työtään tulevaisuudessa uusin tavoin
ja uusituissa kokoonpanoissa. Puolustusvoimat on valmis toteuttamaan
muutokset. Valtioneuvoston selonteon mukaisen 2 prosentin tasokorotus
sekä toteutuneen kustannustason nousun kompensointi on
edellytys muutoksen hallitulle toteuttamiselle vuoteen 2016 mennessä."
Saman suuntaista tekstiä voidaan lukea muissakin lausunnoissa,
jotka puolustusvaliokunnalle annettiin. Maavoimat näkee
aivan samoin tämän tilanteen erittäin
haasteellisena, ja katsotaan muun muassa, että "mikäli
maastovuorokausien määrää joudutaan
edelleen laskemaan, on vaarana, että sodan ajan yksiköidenkin,
esimerkiksi komppanian, osaaminen jää liian vajaaksi".
Näitä lainauksia voisi lisätä monesta
asiasta.
Ehkä vielä lainaan tähän
Ilmavoimilta: "Päätorjuntahävittäjäkaluston
tavoitetunteja on laskettu 9 200 tunnista 8 900
tuntiin, siis 300 tunnilla. Tämä vaikuttaa suoraan
lentokoulutukseen ja sodan ajan suorituskyvyn muuttumiseen." Lopuksi
Ilmavoimat vielä toteaa: "Voidaan varovaisesti arvioida,
että Ilmavoimien määrärahat
ja muut resurssit riittävät vuoteen 2010 verrattuna edelleen
tingittyjen keskeisimpien tavoitteiden saavuttamiseen. Kaikki mahdolliset
uudet tehtävät tai yllättävät
menot on katettava joko lisärahoituksella tai tinkimällä Ilmavoimien
ydintoiminnasta." Muun muassa on huomattava, että jos polttoaineen
hinta nousee, se ei ole tässä budjetissa sisällä.
Arvoisa puhemies! Haluan tämmöisiä minusta
hyvin objektiivisia asioita organisaation sisältä tuoda
tähän keskusteluun, koska debatissa tuli aika
lailla laveasti jo monta ongelmaa esille.
Tässä loppuajalla haluaisin painottaa vielä uudestaan
tätä Risto Siilasmaan selontekoa tai hänen
työryhmänsä tuotosta Suomalainen asevelvollisuus,
koska sen läpi lukeminen tuo kyllä erittäin
hyvän tulevaisuuspohjan ja, voisi sanoa ihan hyvin, tulevaisuususkon
siihen, miten Suomessa näiden asioiden kannalta kannattaa
mennä eteenpäin. Siinä on hyvin kiihkottomasti,
hyvin ennakkoluulottomasti ja hyvin tarkasti tarkasteltu paitsi
taloudellisesti myös toiminnallisesti koko Puolustusvoimien
kenttää eikä lähdetty tietystä opillisesta
tausta-ajatuksesta, miten esimerkiksi asevelvollisuuteen sinänsä pitäisi suhtautua
tai miten siihen ei pitäisi suhtautua.
Debatissa jo otin erilaisia asioita sivulta 8, jossa viittaan
vaan tämän sivun lainaukseen, miten monipuolisesti
nykyiset Puolustusvoimat meidän yhteiskuntamme erilaisia
sektoreja kehittää, auttaa ja myöskin
taloudellisesti tukee, koska nämä sektorit eivät
osallistu rahoitukseen mutta Puolustusvoimatpa osallistuu.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä on
talousarvion pääluokka 27 eli puolustusministeriön
hallinnonala. Käytän tällaisen yleisluontoisen,
maanpuolustustahtoa kohottavan puheenvuoron.
Kaiken lähtökohtana on oltava puolustuksemme
uskottavuuden säilyminen. Suomen uskottava, oma kansallinen
puolustuskyky on mitoitettava jatkossakin siten, että koko
maata puolustetaan aina Hangosta Utsjoelle saakka. Tätä varten on
ylläpidettävä yleistä asevelvollisuutta.
Puolustusvoimien ydintehtävä on selkeä:
puolustaa maata sodan ja kriisin olosuhteissa.
Täällä eduskunnassa on paalutettu
lähtökohdaksi yleinen asevelvollisuus. Siihen
perustuu Suomen puolustusvoimien toiminta. Se sopii Suomelle ja
meille suomalaisille palkka-armeijoita paremmin, koska se on tehokas,
se on halpa ja yhteiskuntaa kiinteyttävä järjestelmä.
Asevelvollisuusjärjestelmä on tuottanut ja tuottaa
sellaisia tuloksia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin,
että niitä kelpaa esitellä kenelle tahansa ja
missä tahansa. Se on tae myös sille, että maanpuolustustahtomme
säilyy korkeana. Jotta voisimme tulevaisuudessa tukeutua
yleiseen asevelvollisuuteen, tulee varusmiespalvelusta suorittavien
sosiaalisen ja taloudellisen aseman tukemiseen kiinnittää erityistä huomiota.
Arvoisa herra puhemies! Viranomaisyhteistyön merkitys
on kasvanut ja kasvaa edelleen. Tämä näkyy
niin sanottujen uusien uhkien torjunnassa. Yhteiskunnan elintärkeiden
toimintojen turvaaminen on määritelty, eri ministerien sekä viranomaisten
vastuut häiriötilanteessa ja poikkeusoloissa on
selkeytetty. Poikkihallinnollisuutta tarvitaan. Puolustushallinnon
tehtävänä on vastata sotilaallisesta
maanpuolustuksesta resurssien puitteissa. Puolustusmenojen tason
pitäminen nykyisellä tasolla mahdollistaa Puolustusvoimien
pitkäjänteisen kehittämisen. Puolustushallinto
antaa myös tarvittaessa virka-apua muille viranomaisille.
Alueelliset ratkaisut ovat saaneet runsaasti huomiota julkisuudessa.
Ehdottoman tavoitteen on oltava, että Puolustusvoimat on
myös tulevaisuudessa läsnä maan kaikissa
osissa. Erityisenä toivomuksena esitän, että lentosotakoulun
pysyminen Kauhavalla turvattaisiin, samoin Ähtärin varikon
jatkuvuus taattaisiin. Puolustuskyvystä ei saa tinkiä uudelleenjärjestelyillä.
Puolustusvoimien on toimittava sekä rauhan että kriisin
aikana. Kaikilla toimilla on ylläpidettävä vahvaa maanpuolustustahtoa.
Arvoisa herra puhemies! Sanon vielä lopuksi pari sanaa
puolustusbudjetin rahojen kohdentamisesta. Nimittäin puolustusbudjetista
on jatkossakin pyrittävä riittävän
suuri osa suuntaamaan puolustusmateriaalihankintoihin. Tämä vahvistaa
itsenäisen puolustustahtomme uskottavuutta. Hankinnat on
suunniteltava huolella, sillä uuden teknologian puolustusmateriaali
on entistä kalliimpaa.