Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä on esitys pääomasijoituskannustimesta. Yrityksen ulkopuoliset sijoittajat voisivat vähentää pääomatulostaan 50 prosenttia listaamattomaan pk-yritykseen tehdystä sijoituksesta vuosina 2013—2015. Vähennyksen määrä voisi olla 5 000—75 000 euroa. Kustannus valtiolle olisi arviolta 12 miljoonaa euroa. Tätä myös hämmästelen. Tässä on kuuden puolueen hallituksen ylimääräinen 12 miljoonan euron ruiske pienelle varakkaiden verovelvollisten sijoittajien joukolle. Me olemme tämän päivän budjettikeskustelussa saaneet täällä kuulla hyvin riipaisevia kertomuksia siitä, mikä on työtä tekevän omistajayrittäjän, pienyrittäjän arki. Häntä ahdistavat nimenomaan vaikeudet saada toimintaansa rahoitusta kohtuuhinnalla ja rahoitusta investoinneille ja oman tuotantonsa kehittämiselle. Tässä näyttää kokoomusjohtoinen hallitus ajattelevan, että "enkelit ensin", niin kuin tässä joululaulussa sanotaan. Työtä tekevä omistajayrittäjä, hänen asemansa, ei paljon kiinnosta, mutta bisnesenkeleiden lahjonta on pääasia.

Vastustan ehdottomasti tällaista lakiesitystä ja esitän sen hylkäämistä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Koko slangiin viittaava käsite bisnesenkeli on jo muodoltaan ja sisällöltäänkin vastenmielinen. Siinä on sokeroitu tietty toimintatapa ja saatu kuulostamaan siltä, että kaikkien on pakko tämä ajattelu ja toimintatapa ja tukimuoto hyväksyä, jottei leimautuisi kaikkien yrittäjien ja sijoittajien vastustajaksi. Mutta kyllä asiantuntija, vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas omassa lausunnossaan hyvin selkeästi tyrmäsi tämän kokeilun. Onneksi tämä on kokeilu, että se voidaan lyödä jäihin hyvin äkkiä, jos siihen syyt ilmenevät — ja todennäköisesti ilmenevät. Niskakangas muistuttaa, että kysymys on turhasta lainsäädäntöhankkeesta, koska uudella lailla ei käytännössä saavutettaisi mitään tavoiteltavia myönteisiä kasvu- tai työllisyyspoliittisia vaikutuksia, ja esittää, että hankkeesta luovuttaisiin, koska sillä ei ole myönteisiä kokonaistaloudellisia vaikutuksia, koska se turhaan monimutkaistaa verotusta. Olen tässä asiassa Heikki Niskakankaan kanssa täysin samaa mieltä. Tässähän on ollut hyvin suppea käsittely, kaiken kaikkiaan kiireinen aikataulu, ja ehkäpä niistä syistä tämä lopputuloskaan ei kauhean paljon vakuuta. Vaikuttaa siltä, että tietyt poliitikot olivat sitoutuneet tämän hankkeen läpiviemiseen ja sen takia siitä nyt tuli tällainen avaus, niin kuin tuli.

Kannatan näistä syistä edustaja Yrttiahon tekemää hylkäysesitystä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Enkeli on hyvän symboli, ja meillä on se tilanne Suomessa yhteiskunnassa, että suuret yritykset vähentävät työväkeä, pienet yritykset palkkaavat uutta väkeä. Tässä on tarkoitus, että autetaan yrityksiä kasvamaan, jotta ne voivat palkata. Kysymys on työllisyydenedistämislaista, ja luulisi tässä salissa, että työllisyys on jokaiselle erittäin tärkeä.

Tilanne on se, että kun pienyritys menee hakemaan lainaa, niin on tärkeätä, että sillä on riittävä oma vahva pääoma. Se edellyttää sitä, että on sijoittajia, jotka sijoittavat siihen yritykseen pääomaehtoista rahaa. Tarkoitus on se, että nyt ulkopuolisia henkilöitä kannustetaan siihen, että he sijoittaisivat uusiin alkaviin yrityksiin rahaa, ja tässä ei kukaan saa verohyötyä. Silloin kun sijoittaa sen rahan, saa vähentää sen pääomaverotuksessa, mutta kun myy ne osakkeet, siinä yhteydessä se vähennys otetaan tulona huomioon. Tällä tavalla kysymys on vain siitä, että verotus lykkääntyy sen omistusajan alkupäästä loppupäähän. Tämä on kohtuullisen pieni panostus, kun ajatellaan sitä, mitkä myönteiset vaikutukset tällä kaiken kaikkiaan voi olla.

Hyvää tässä on nimenomaan se, että henkilöt ovat omistajina näissä yrityksissä, mikä tarkoittaa sitä, että he todennäköisesti ovat myöskin yrityksen hallinnossa mukana. Usein nämä niin sanotut bisnesenkelit ovat taitavia yrittäjiä, jotka ovat luopuneet omasta yrityksestään ja saamansa pääoman sijoittavat uusiin yrityksiin. Sillä kokemuksella, tietotaidolla, mikä näillä ihmisillä on, sillä, että se tulee tällaisen kasvavan pienyrityksen hyväksi, saattaa olla erittäin suuri merkitys. Tästä syystä uskon, että tämä laki tulee toimimaan hyvin.

Tämäkin on kokeiluluonteinen, kolme vuotta. Jos se ei toimi hyvin, luovutaan, mutta katsotaan se kolme vuotta, ja uskon, että sillä on merkittäviä työllisyyspoliittisia vaikutuksia. Myöskin tässä on valtiovarainvaliokunnan hyväksymä lausumaehdotus, jossa katsotaan, että on tärkeää, että seurataan tämän lain toimivuutta, koska kuten täällä todettiin, asia jouduttiin hyvin nopeassa aikataulussa käsittelemään valtiovarainvaliokunnassa.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Kaikkinensa mielestäni tämä hallituksen esitys on kutakuinkin hyvä ja oikeansuuntainen. Toistolta voi kuulostaa, mutta tämäkin jälleen kerran on vuosi sitten meidän varjobudjetissamme ollut, tämäntyyppinen malli, ja sitäkin kautta tämä on hyväksyttävissä ja en vastusta millään tavalla tätä. Niin kuin edustaja Yrttiaho sanoi, yritysrahoitus on tällä hetkellä vaikeuksissa, ja myös tämä enkelisijoittaminen ja sen tukeminen on yksi sellainen asia, jolla voidaan ratkaista yritysrahoitusta.

Toisin tässä yhteydessä esille myöskin nyt tänä vuonna esittämämme Viron veromallin yrityksille ja pk-yrityksille. Siinä mallissahan yritykset voivat käyttää omaa rahaansa yrityksen kehittämiseen ja työllistämiseen, niin että sitä rahaa ei veroteta niin pitkään kuin ei nosteta osinkoja ja se käytetään yrityksen kasvattamiseen ja nimenomaan työllistämiseen. Toivoisin, että myöskin hallitus ottaisi nyt viimeistään sitten kehysriihessä tämän Viron veromallin esille ja käsittelyyn, koska tämä on myös hyvin merkityksellinen asia tämänhetkisen Suomen kilpailukyvyn kannalta. Meillä on tänäkin vuonna rekisteröity satoja — kuulin tämmöisen luvun kuin 3 000, mutta minulla ei ole nyt ihan tarkistettua tietoa siitä — suomalaisia yrityksiä Viroon. Tämä on niin kova kilpailutekijä meille, että minä en kannata kyllä sinällänsä verokilpailua, mutta tämäntyyppistä verokilpailua kannatan, koska tämä on kaikin puolin positiivinen, myöskin meidän pk-sektorillemme.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä laki sijoitustoiminnan verohuojennuksesta, niin sanottu bisnesenkeliverohuojennus, on erittäin hyvä lakiesitys. Tällä hetkellä monella pk-yrityksellä on pääomavaje Suomessa. On kasvumahdollisuuksia, on ideoita, on innovaatioita, mutta on pääomasta pulaa. Tämä lakiesitys mahdollistaa sen, että näihin suomalaisiin kasvaviin yrityksiin, jotka myös ovat työllistäviä yrityksiä, saadaan lisää pääomaa ja saadaan nimenomaan kotimaista pääomaa. Kotimaiset sijoittajat ovat monesti suuntautuneet myös ulkomaille, ja nyt tämän lakiesityksen kautta kannustetaan sijoittamaan kotimaisiin yrityksiin.

Toinen, mikä tässä on hyvänä asiana, on, että monesti nämä sijoittajat ovat kokeneita yritysmaailman ihmisiä, ja he tuovat myös tietotaitoa ja tutor-osaamistaan näihin kasvaviin yrityksiin. Sitä tällä hetkellä pk-sektorilla tarvitaan.