Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Pöydille on jaettu kirjallinen lausumaesitys. Luen sen vielä ääneen: "Työ- ja elinkeinotoimistojen tulee ottaa huomioon alle 25-vuotiaan ammattikouluttamattoman nuoren tosiasiallinen elämäntilanne ennen kuin koulutukseen hakeutumattomuudesta langetetaan sanktio, koska asianosaisella voi olla perusteltu syy olla hakematta oppilaspaikkaa kevään yhteishaussa."

Nämä työttömyysturva-asiat ovat keskeisiä eivätkä maksa kauhean paljon. Päinvastoin ne voivat valtion kassaan tuottaa paljonkin hyvää, koska muutokset parempaan suuntaan kannustaisivat aktiivisuuteen eivätkä toimisi niin kuin valitettavan monesti nyt yrittäjän ja opiskelijan kohdalla: jos olet aktiivinen, siitä seuraa rangaistus.

Jo aiemminhan tämä sanktio alle 25-vuotiaalla ammattikouluttamattomalla, joka ei ole hyvin tarkkaan säädellyllä tavalla hakenut yhteishaussa koulutuspaikkaa, on tarkoittanut, että hän ei ole saanut työmarkkinatukea ollenkaan, ja nyt tämä on aika lailla raju heikennys. Työttömyysturvapuolella haetaan yhteinen menettely. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota jo aiemmin siihen, kuinka ongelmallista on tämmöisten tukimuotojen sitominen ikärajaan, ja todennut, että sille pitää olla aina erityinen perustelu. Siitä muistutan tässäkin tilanteessa, ja haluan kyllä kannustaa työ- ja elinkeinotoimistojen virkailijoita siihen, että he käyttävät tämän pykälän tulkintaa mahdollisimman järkevästi, maanläheisesti.

Toinen asia on sitten vielä opiskelijan yleinen oikeus työttömyysturvaan: ovat nämä omaehtoiset opiskelijat, mutta on myöskin semmoisia opiskelijoita, jotka ovat olleet niin aktiivisia, että heillä on päätoiminen työ ja päätoiminen opiskelu. Siinä tilanteessa, jos riittävän pitkään tämä tilanne on ollut rinnan ja jos työ menee alta, niin opiskelijalla on ollut tietyin edellytyksin oikeus työttömyysturvaan. Tältäkin osin, koska tulkinnat vaihtelevat hyvin paljon eri puolilla maata, olisi ehdoton tarve pikaiselle tarkennukselle työttömyysturvalaissa.

Hanna  Mäntylä  /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärven lausumaesitys on oikein hyvä. Nuorten elämäntilanteet eivät ole suoraviivaisesti ajateltavissa ja kaikki aina samanlaisia. Nuorella voi olla hyvinkin selvät suunnitelmat oman tilanteensa ja sen niin sanotusti korjaamisen suhteen, mikäli siihen tarvetta on. Kaikkia ei voida suoraan asettaa samaan muottiin, ja tämä tulisi myös eri lakeja tehtäessä huomioida. Yhteiskunnan tehtävä on kannustaa ja luoda mahdollisuuksia mutta myös luottaa yksilöön automaattisen epäluulon, holhoamisen ja sanktioinnin sijaan.

Kannatankin edustaja Mustajärven esitystä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Lakiesityksessä tehdään useita muutoksia työttömyysturvajärjestelmään. Muun muassa esityksellä on tarkoitus selkeyttää yrittäjien ja opiskelijoiden oikeutta työttömyysetuuteen. Lisäksi muutetaan alle 25-vuotiaiden velvollisuuksia hakeutua koulutukseen niin, että laki huomioisi jatkossa paremmin nuoren yksilöllisen tilanteen, aivan kuten edustaja Mustajärvi edellisessä puheenvuorossaan totesi.

Hallituksen esitys myös selkeyttää työttömyysturvan myöntämistä ja yhdenvertaistaa ratkaisukäytäntöjä. Se myös parantaa yrittäjien työttömyysturvaa lieventämällä yritystoiminnan lopettamiseen liittyviä vaatimuksia, ja palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmää laajennetaan. Yrittäjän perheenjäsenen turva paranee tilanteessa, jossa työt yrityksessä vähenevät, kun perheenjäsen yhdessä muiden työntekijöiden kanssa lomautetaan.

Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi toi esille alle 25-vuotiaiden hakuvelvoitteeseen liittyvän asian. Valiokunta pitää moneltakin osin myönteisenä sitä, että nuorten työmarkkinatuen saamisen ehtona olevaa velvoitetta hakeutua koulutukseen lievennetään siten, että hakuvelvoite koskee vain kevään hakua. Syksyn yhteishaussa on yleensä ollut rajatusti koulutuspaikkoja ja valinnan mahdollisuudet ovat olleet erittäin vähäiset. Velvollisuus hakeutua tutkintoon johtavaan, ammatillisia vaatimuksia antavaan koulutukseen sen sijaan laajennetaan koskemaan sellaisia työttömyysetuutta saavia nuoria, jotka ovat vailla ammatillista koulutusta. Nuoria koskevat ehdotukset ovat osa nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista.

Edustaja Mustajärvi omassa puheenvuorossaan puuttui nimenomaan pakkohakuun ja siihen liittyvään problematiikkaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti tähän samaan asiaan huomiota omassa mietinnössään, sillä katsomme, että on erittäin tärkeätä, että nuoren yksilöllinen tilanne huomioidaan ja otetaan huomioon niin pakkohaussa kuin niissä korvaavissa toimenpiteissä, kun tämä tilanne nuoren kohdalta katsotaan. Pakkohakuvelvoite johtaa usein epätarkoituksenmukaisiin hakuvalintoihin, jotka johtavat opintojen keskeytyksiin, aivan kuten edustaja Mustajärvi omassa puheenvuorossaan tuossa totesi.

Arvoisa puhemies! Yksi tärkeä asia. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa me halusimme kiinnittää huomiota ja muuttaa varsinaista lakiesitystä, joka koskettaa kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan työttömyysturva tuodaan tällä esityksellä yhdenvertaisemmaksi suhteessa muihin työttömiin ja heidän etuuksiinsa. Jatkossa kuntouttavan työtoiminnan ajalta voitaisiin maksaa työttömyysetuutta työssäolovelvoitteen sitä estämättä. Katsomme valiokunnassa, että työmarkkinatukea on perusteltua maksaa odotusajalta myös kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle. Työnhakija ei voi itse vaikuttaa siihen, millaisia palveluja on tarjolla, ja työllistymissuunnitelmaan on usein kirjattu työelämän valmiuksia parhaiten edistäväksi palveluksi nimenomaan kuntouttava työtoiminta. Jos eri palveluihin osallistuvia kohdellaan yhdenvertaisesti, kannustamme samalla pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan ja ilmoittautumaan työnhakijoiksi. Tämä on selkeä parannus esitettyyn hallituksen esitykseen.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä täsmentää sitä, kun jonkun verran vanhastaan tiedän, miten työhallinto tai oikeastaan työ- ja elinkeinotoimistot tänä päivänä toimivat: jos laki ja siihen liittyvät määräykset, ohjeet ja asetukset eivät ole riittävän selkeitä, niin niissä työpaineissa, mitä työvoimatoimistoissa on — ja kun muistaa sen, että siellä työvoimatoimikunnat on lakkautettu — virkailijoilla on taipumus hakea yksioikoisin tulkinta, ja useimmiten se tarkoittaa sitä, että asiakasta rangaistaan. Aika usein rangaistaan jopa siitä, että on ollut aktiivinen.

Työvoimatoimikunnat, kun siellä oli kolme maallikkojäsentä työantajapuolen järjestöistä ja kolme työntekijäpuolelta, edustavimmista liitoista, saattoivat omalla päätöksellään kumota virkamiesesittelyn ja käyttää maalaisjärkeä silloin, kun siihen oli lain suoma mahdollisuus. Tämä menettely oli äärimmäisen hyvä, ja se esti pahimpien väärintulkintojen kohdistumisen semmoisiin ihmisiin, jotka eivät olleet osanneet tai voineet ennakoida omaa tilannettaan. Huomasin myös sen, että sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnössään, niin kuin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntakin lausunnossaan, on tähän asiaan kiinnittänyt huomiota. Mutta jos tätä asiaa ei perään katsota, niin olen vakuuttunut kyllä siitä, että mennään vanhan kaavan mukaan ja että tulkinta ei suinkaan ole järkevin vaan helpoin sen virkailijan kannalta, mikä on väärä lähtökohta silloin, kun puhutaan ihmisen toimeentuloasioista. Aina pitäisi olla se asiakas ensimmäisenä ja viimeisenä mielessä ja vasta sitten joku muu.