2) Hallituksen esitys eduskunnalle talous- ja rahaliiton vakaudesta,
yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen
hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen
lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä julkisen
talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista
jatkui
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti. Edustaja Ahvenjärvi
minusta ihan loogisesti ruoti talousintegraatiota ja liittovaltiokehitystä.
Hänen mukaansa talousintegraatio on realismia ja se tulee
toteutumaan, mutta liittovaltiokehitys ei ole. No, en tiedä sitten.
Kun tätä yhdentymistä, integraatiota
on kuitenkin toteutettu talouden ehdoilla, ja aina kun ovat EU:n
tahto ja Suomen tahto joutuneet vastakkain, näissä torjuntataisteluissa
on tullut turpiin, ja Suomi on kyllä kärsinyt
ainakin sen seitsemän Talin—Ihantalan torjuntataistelua.
Jos kahdeksas tulee, niin siinä jo lähtee iso
osa itsenäisyydestä.
Edustaja Ahvenjärvi puhui siitä, että kulttuurinen
pohja on niin paljon erilainen ja että ulko- ja turvallisuuspolitiikka
ja siitä nousevat kansalliset intressit olisivat niitä tekijöitä,
jotka estävät liittovaltion syntymisen. Minä nyt
olen aika lailla eri mieltä. Jos talouden voimat, niin
kuin ne nyt näyttävät, ajavat tätä hanketta
eteenpäin siitä huolimatta, että eurooppalainen
ammattiyhdistysliike hyvin tiukasti vastustaa tätä ja
edustaa 60:tä miljoonaa eurooppalaista palkansaajaa, niin
ennemmin minä siinä porukassa olen kuin sitten
lähtisin sille kannalle, millä nyt valitettavasti
näyttää suomalainen ammattiyhdistysliikekin
ainakin johtotasolla pitkästi olevan.
Kyllä tässä perustuslakivaliokunnan
lausunnossa tunnustetaan se, että sopimuksen määräykset
rajoittavat perustuslain mukaan eduskunnalle kuuluvaa budjettivaltaa
kieltämällä eduskuntaa hyväksymästä budjetteja,
jotka heikentävät sopimuksen vastaisesti Suomen
julkisen talouden rahoitusasemaa. Ensinnäkin se, mikä on
sopimuksen vastaisesti ja mitkä ovat noiden keskeisten käsitteitten
määritelmät, asettaa jo tämän
arvioinnin kyseenalaiseksi, ja täytyy muistaa, että tässähän
on kyse vain yhdestä osavaiheesta, askeleesta, jonka jälkeen
tulee toinen, kolmas, neljäs ja viides askel, ja sittenpä sitä ollaankin
jo liittovaltiossa.
Riitta Myller /sd:
Arvoisa puhemies! Joku sana vielä sen lisäksi,
mitä aikaisemmin keskusteltiin.
Tässähän on kysymys sopimuksesta,
ja se mielestäni luo tähän demokratian
kannalta tiettyjä ongelmia. Se, että jouduttiin
tähän sopimuksen muotoon, johtuu siitä,
että Britannia ja Tšekki eivät halunneet
lähteä muuttamaan perussopimuksia niin, että olisi
saatu nämä muutokset perussopimusten kautta. Se
ongelmahan tässä liittyy siihen, että silloin,
kun päätöksenteko tapahtuu sovittujen
perussopimukseen sisältyvien säännösten
kautta, voidaan puhua selkeästi legitiimistä päätöksenteosta,
koska se pohja perustuu nimenomaan niihin sopimuksiin, jotka on
yhdessä sovittu. Sen vuoksi täytyy aivan erityistä huomiota
kiinnittää siihen, että tällaisissakin
sopimuksissa sitten nämä Euroopan unionin suuret poliittiset
tavoitteet, kuten sosiaalisen Euroopan käsite, sosiaaliset,
taloudelliset, sivistykselliset perusoikeudet, tulevat riittävän
hyvin huomioon otetuiksi suhteessa taloudellisiin kysymyksiin.
Ylipäätänsä haluan toistaa
sen näkemyksen, että mitä pikimmin Euroopan
unionin päätöksenteossa, myöskin
näissä asioissa, joissa talouskriisistä päätetään,
tulee päästä Euroopan unionin tasolla
avoimeen päätöksentekoon, demokraattiseen
päätöksentekoon, joka pohjautuu perussopimuksiin.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Puutun ainoastaan yhteen asiaan, joka
on häirinnyt ja vaivannut koko tämän
asian käsittelyn yhteydessä. Se liittyy tähän
valtiosopimukseen ja siihen, että, voisiko sanoa, suurena
kysymyksenä tässä on kuitenkin se, että tämä sopimus
merkitsee osittaista talouspoliittisen päätösvallan
siirtämistä pois kansalliselta tasolta Euroopan
unionin komissiolle ja siten kyseessä on myös
erittäin merkittävä periaatteellinen
ratkaisu.
Tästä syystä, kun valiokunta tätä asiaa
käsitteli, pidettiin ehdottoman tärkeänä,
että jatkossa arvioidaan näitten tulevien muutosten
kumulatiivinen vaikutus nyt ja pidemmällä jaksolla,
kun me arvioimme tätä, että ei käy
niin, että me hivuttamalla etenemme siihen suuntaan, että Suomen budjettivalta
tulee heikkenemään. Tästä syystä, voisiko
sanoa, tämä on ehkä se kaikkein isoin asia,
joka tähän sisältyy. Tietysti tämä sisältää tämmöisen,
voisiko sanoa, vähän negatiivisen asian. Myönteistä tietenkin
tässä asiassa on se, että tällä pyritään
hakemaan julkisen talouden kurinalaisuutta ja parantamaan talouden
hallintaa ja ohjausta.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen on onneksi tässä vaiheessa
huomannut, että tämä ei ole kovinkaan
ruusuinen sopimus. Sitä on tosiaan syytä seurata,
mutta se on vähän myöhäistä sen
jälkeen, kun se on täällä sitten
hyväksytty.
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Asian käsittely ja asioiden keskinäiset
mittasuhteet olisivat paljon paremmalla tolalla, jos yhdessä näiden
taloudellisten seikkojen kanssa rinnalla kuljetettaisiin esimerkiksi
sosiaalipolitiikkaa, mutta kun se asia menee nimenomaan näin,
että kun tähänkin asti on menty talouden
ehdoilla, mennään jatkossakin. Ja kun taloutta
integroidaan — sanon tämän vielä yhden
kerran — niin sitä ei voi integroida, mikäli
Euroopan unioni ja Euroopan komissio ei tule kansalliseen politiikkaan
entistä syvemmälle, ja jos taloutta integroidaan,
niin ennemmin tai myöhemmin integroidaan myöskin
eläkepolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, työmarkkinapolitiikkaa,
veropolitiikkaa, kaikkia näitä lohkoja, jotka
ovat kytköksissä talouteen.
Talouden puolella meillä on semmoiset kriteerit, joita
ei kyetä tai ei haluta määritellä tässä vaiheessa,
tai sitten se on yksinkertaisesti mahdotonta, ja silloin tulkinta
jääpi kyllä aina viime kädessä Euroopan
komissiolle, ja vaikka siinä käytettäisiin
taloustilanteen arvioinnissa kansallista osaamista, niin viime kädessä ratkaisut
tekee Euroopan komissio.
Olisi ihan mukava keskustella, kun sen perään on
ainakin joskus huudettu, että milloin aletaan eurooppalaisesta
sosiaalipolitiikasta puhua, että esimerkiksi asetetaan
kriteerit siihen, että missään maassa
yleinen työttömyys ei saa nousta yli 5 prosentin,
tai, espanjalaisia ajatellen, ettei ainakaan nuorisotyöttömyys
saisi nousta yli 50 prosentin. Sekin on karua tätä arkipäivää,
ja siinä mielessä tämmöisten
tavoitteitten kirjaaminen olisi paljon lujemmalla pohjalla, koska
meillä on jo yhteinen tilastojärjestelmä Eurostatin
kautta, kuinka työttömyyttä mitataan.
Tämmöiset kriteerit pitää tuoda
tämän talouskeskustelun rinnalle.
Jyrki Yrttiaho /vr:
Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten monen muunkin kansainvälisen
sopimuksen hyväksymisen yhteydessä, tässä talossa
on, varsinkin hallituksella, pyrkimys siirtää keskustelu
hyvin muodolliseksi, tehdä siitä hyvin muodollinen.
Komission valta yli kansallisten budjettien ei koske tässäkään
vain määriä, vain joitakin alijäämäprosentteja
tai prosentin puolikkaita tai sitten velkaantumisprosenttia. Puhutaan
ehdottomasti budjettien sisällöstä ja
silloin puhutaan myöskin talouspolitiikasta. Selkeästi
tuossa sopimuksessa, siihen liittyvissä perusteluaineistoissa,
tuodaan esille se, että puututaan todella talouspolitiikkaan.
Sitä perustellaan tietenkin sillä, että tuetaan
kasvua ja pyritään kilpailukyvyn parantamiseen,
mutta me tiedämme, että kilpailukyky voidaan määritellä hyvin
eri tavoin ja talouspolitiikassa ja varsinkin työmarkkinapolitiikassa
se tarkoittaa hyvin erilaisia asioita.
Keskustelu päättyi.