Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti. Edustaja Ahvenjärvi minusta ihan loogisesti ruoti talousintegraatiota ja liittovaltiokehitystä. Hänen mukaansa talousintegraatio on realismia ja se tulee toteutumaan, mutta liittovaltiokehitys ei ole. No, en tiedä sitten. Kun tätä yhdentymistä, integraatiota on kuitenkin toteutettu talouden ehdoilla, ja aina kun ovat EU:n tahto ja Suomen tahto joutuneet vastakkain, näissä torjuntataisteluissa on tullut turpiin, ja Suomi on kyllä kärsinyt ainakin sen seitsemän Talin—Ihantalan torjuntataistelua. Jos kahdeksas tulee, niin siinä jo lähtee iso osa itsenäisyydestä.

Edustaja Ahvenjärvi puhui siitä, että kulttuurinen pohja on niin paljon erilainen ja että ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja siitä nousevat kansalliset intressit olisivat niitä tekijöitä, jotka estävät liittovaltion syntymisen. Minä nyt olen aika lailla eri mieltä. Jos talouden voimat, niin kuin ne nyt näyttävät, ajavat tätä hanketta eteenpäin siitä huolimatta, että eurooppalainen ammattiyhdistysliike hyvin tiukasti vastustaa tätä ja edustaa 60:tä miljoonaa eurooppalaista palkansaajaa, niin ennemmin minä siinä porukassa olen kuin sitten lähtisin sille kannalle, millä nyt valitettavasti näyttää suomalainen ammattiyhdistysliikekin ainakin johtotasolla pitkästi olevan.

Kyllä tässä perustuslakivaliokunnan lausunnossa tunnustetaan se, että sopimuksen määräykset rajoittavat perustuslain mukaan eduskunnalle kuuluvaa budjettivaltaa kieltämällä eduskuntaa hyväksymästä budjetteja, jotka heikentävät sopimuksen vastaisesti Suomen julkisen talouden rahoitusasemaa. Ensinnäkin se, mikä on sopimuksen vastaisesti ja mitkä ovat noiden keskeisten käsitteitten määritelmät, asettaa jo tämän arvioinnin kyseenalaiseksi, ja täytyy muistaa, että tässähän on kyse vain yhdestä osavaiheesta, askeleesta, jonka jälkeen tulee toinen, kolmas, neljäs ja viides askel, ja sittenpä sitä ollaankin jo liittovaltiossa.

Riitta Myller /sd:

Arvoisa puhemies! Joku sana vielä sen lisäksi, mitä aikaisemmin keskusteltiin.

Tässähän on kysymys sopimuksesta, ja se mielestäni luo tähän demokratian kannalta tiettyjä ongelmia. Se, että jouduttiin tähän sopimuksen muotoon, johtuu siitä, että Britannia ja Tšekki eivät halunneet lähteä muuttamaan perussopimuksia niin, että olisi saatu nämä muutokset perussopimusten kautta. Se ongelmahan tässä liittyy siihen, että silloin, kun päätöksenteko tapahtuu sovittujen perussopimukseen sisältyvien säännösten kautta, voidaan puhua selkeästi legitiimistä päätöksenteosta, koska se pohja perustuu nimenomaan niihin sopimuksiin, jotka on yhdessä sovittu. Sen vuoksi täytyy aivan erityistä huomiota kiinnittää siihen, että tällaisissakin sopimuksissa sitten nämä Euroopan unionin suuret poliittiset tavoitteet, kuten sosiaalisen Euroopan käsite, sosiaaliset, taloudelliset, sivistykselliset perusoikeudet, tulevat riittävän hyvin huomioon otetuiksi suhteessa taloudellisiin kysymyksiin.

Ylipäätänsä haluan toistaa sen näkemyksen, että mitä pikimmin Euroopan unionin päätöksenteossa, myöskin näissä asioissa, joissa talouskriisistä päätetään, tulee päästä Euroopan unionin tasolla avoimeen päätöksentekoon, demokraattiseen päätöksentekoon, joka pohjautuu perussopimuksiin.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Puutun ainoastaan yhteen asiaan, joka on häirinnyt ja vaivannut koko tämän asian käsittelyn yhteydessä. Se liittyy tähän valtiosopimukseen ja siihen, että, voisiko sanoa, suurena kysymyksenä tässä on kuitenkin se, että tämä sopimus merkitsee osittaista talouspoliittisen päätösvallan siirtämistä pois kansalliselta tasolta Euroopan unionin komissiolle ja siten kyseessä on myös erittäin merkittävä periaatteellinen ratkaisu.

Tästä syystä, kun valiokunta tätä asiaa käsitteli, pidettiin ehdottoman tärkeänä, että jatkossa arvioidaan näitten tulevien muutosten kumulatiivinen vaikutus nyt ja pidemmällä jaksolla, kun me arvioimme tätä, että ei käy niin, että me hivuttamalla etenemme siihen suuntaan, että Suomen budjettivalta tulee heikkenemään. Tästä syystä, voisiko sanoa, tämä on ehkä se kaikkein isoin asia, joka tähän sisältyy. Tietysti tämä sisältää tämmöisen, voisiko sanoa, vähän negatiivisen asian. Myönteistä tietenkin tässä asiassa on se, että tällä pyritään hakemaan julkisen talouden kurinalaisuutta ja parantamaan talouden hallintaa ja ohjausta.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen on onneksi tässä vaiheessa huomannut, että tämä ei ole kovinkaan ruusuinen sopimus. Sitä on tosiaan syytä seurata, mutta se on vähän myöhäistä sen jälkeen, kun se on täällä sitten hyväksytty.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Asian käsittely ja asioiden keskinäiset mittasuhteet olisivat paljon paremmalla tolalla, jos yhdessä näiden taloudellisten seikkojen kanssa rinnalla kuljetettaisiin esimerkiksi sosiaalipolitiikkaa, mutta kun se asia menee nimenomaan näin, että kun tähänkin asti on menty talouden ehdoilla, mennään jatkossakin. Ja kun taloutta integroidaan — sanon tämän vielä yhden kerran — niin sitä ei voi integroida, mikäli Euroopan unioni ja Euroopan komissio ei tule kansalliseen politiikkaan entistä syvemmälle, ja jos taloutta integroidaan, niin ennemmin tai myöhemmin integroidaan myöskin eläkepolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, työmarkkinapolitiikkaa, veropolitiikkaa, kaikkia näitä lohkoja, jotka ovat kytköksissä talouteen.

Talouden puolella meillä on semmoiset kriteerit, joita ei kyetä tai ei haluta määritellä tässä vaiheessa, tai sitten se on yksinkertaisesti mahdotonta, ja silloin tulkinta jääpi kyllä aina viime kädessä Euroopan komissiolle, ja vaikka siinä käytettäisiin taloustilanteen arvioinnissa kansallista osaamista, niin viime kädessä ratkaisut tekee Euroopan komissio.

Olisi ihan mukava keskustella, kun sen perään on ainakin joskus huudettu, että milloin aletaan eurooppalaisesta sosiaalipolitiikasta puhua, että esimerkiksi asetetaan kriteerit siihen, että missään maassa yleinen työttömyys ei saa nousta yli 5 prosentin, tai, espanjalaisia ajatellen, ettei ainakaan nuorisotyöttömyys saisi nousta yli 50 prosentin. Sekin on karua tätä arkipäivää, ja siinä mielessä tämmöisten tavoitteitten kirjaaminen olisi paljon lujemmalla pohjalla, koska meillä on jo yhteinen tilastojärjestelmä Eurostatin kautta, kuinka työttömyyttä mitataan. Tämmöiset kriteerit pitää tuoda tämän talouskeskustelun rinnalle.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten monen muunkin kansainvälisen sopimuksen hyväksymisen yhteydessä, tässä talossa on, varsinkin hallituksella, pyrkimys siirtää keskustelu hyvin muodolliseksi, tehdä siitä hyvin muodollinen. Komission valta yli kansallisten budjettien ei koske tässäkään vain määriä, vain joitakin alijäämäprosentteja tai prosentin puolikkaita tai sitten velkaantumisprosenttia. Puhutaan ehdottomasti budjettien sisällöstä ja silloin puhutaan myöskin talouspolitiikasta. Selkeästi tuossa sopimuksessa, siihen liittyvissä perusteluaineistoissa, tuodaan esille se, että puututaan todella talouspolitiikkaan. Sitä perustellaan tietenkin sillä, että tuetaan kasvua ja pyritään kilpailukyvyn parantamiseen, mutta me tiedämme, että kilpailukyky voidaan määritellä hyvin eri tavoin ja talouspolitiikassa ja varsinkin työmarkkinapolitiikassa se tarkoittaa hyvin erilaisia asioita.