Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Koko Suomi on selvitystilassa. Ainakin kunnat ovat, ja toivottavasti ei koko kansantaloutemme tähän joudu, kun uutisia kuuntelee. Euroalueen talous ei ole kehittynyt toivottuun suuntaan, ja kuntakenttä osallistuu, kuten tiedämme, valtiontalouden tasapainottamiseen omalta osaltaan.

Valtionosuusjärjestelmän keskeisenä tarkoituksena on ollut varmistaa, että kunnilla on edellytykset selvitä lakisääteisistä tehtävistään elikkä tärkeimpinä tss-oikeudet. Vuonna 2011 kuntien valtionosuudet olivat 1 418 euroa per asukas, ja uusin hallituksen esitys vähentää kuntien tulorahoitusta noin 28 euroa per asukas. Niinpä valtionosuusjärjestelmän muutos lisää kuntien oman rahoitusosuuden nostamisen painetta väistämättä. Käytännössä tämä aiheuttanee paineita kunnille kolmella taholla. On veroprosentin nostamisen paine, muutetaan palvelujen järjestämistapaa, tehostetaan taloutta tai johtamista tai sitten otetaan lisävelkaa. Monet kunnat joutuvatkin ottamaan velkaa investointeihin, osa kunnista niin sanottua syömävelkaakin, mitä ei tietenkään voida pitää kestävänä ratkaisuna.

Merkittävää mielestäni tässä valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa on se, ettei hallituksen esityksen mukaan rahoituksen supistamisen seurauksena valtio kuitenkaan osoita lakisääteisten palvelujen vastaavaa supistamista. Tässä on mielestäni jonkin sorttinen, jopa ideologinen ristiriita. Kunnat ottavat velkaa, valtio velkaantuu, mutta silti halutaan ja toivotaan, että pystytään tarjoamaan samat palvelut kuin aiemminkin.

Ymmärrän kyllä, että tämä ei ehkä poliitikolle ole keskustelun aiheena suosittu, jos joudutaan puhumaan palveluiden karsimisesta, vaikka se juuri tarvitsisi laajapohjaisen arvokeskustelun, jos mikä, mutta toisaalta, miksipä minä sitten kiirehtisin tässä asioitten edelle. Josko tuleva kuntauudistus pystyykin tuottamaan vähemmällä enemmän, se jää nähtäväksi. En kuitenkaan malta olla toteamatta, että poliitikko ajattelee tulevia vaaleja ja valtiopäivämies tulevia sukupolvia.

Viime vuosina kunnat ovat nostaneet veroprosenttiaan, mutta siitä huolimatta vaikuttava veroprosentti ei ole noussut. Eli mistä saamme säästöt, mistä toiminnan tehostamisen? Kansantalous ei nouse euroalueella sillä, että ostamme velkarahalla Kiinassa valmistettuja tuotteita.

Suomessa negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä on kasvanut viime vuosina. Veroja ei vain näytä tulevan tiettyihin kuntiin kuten ei uusia kansalaisiakaan, ja väestö ikääntyy. Kuntien ja kuntayhtymien lainakannat ovat kasvaneet vuosien saatossa, ja kuntien eriytymiskehitys on ollut tosiasia jo vuosia. Tähän myös hallintovaliokunta on kiinnittänyt huomiota lausunnoissaan tänä vuonna.

Esitys kuntarakennelaiksi on myös aika yksiniitinen. Selvityskriteerithän on asetettu niin, että jokainen kunta on selvitysvelvollinen, ja selvityksen tavoitteeksi on asetettu yhdistymissopimus. Elikkä tähänkö myös valtionosuusjärjestelmän uudistaminen tähtää? Kunnat eivät tietenkään pysty enempäänsä nostamaan veroprosenttejaan, ja mikäli köyhiä kuntia liittyy toisiinsa, ne eivät ensinnäkään ole houkuttelevia yrityksille, ja jos pendelöivä kuntalainen huomaa elinkustannusten liikkumisen ja palvelutason puitteet, hän ehkä helposti alkaa katsoa naapurikunnan puoleen. Köyhtyvien kuntien kiinteistöjen arvo lienee jo alkanut laskea. Yritykset tulevat kuntiin, joissa on palvelut ja ennen kaikkea perheille terveydenhuolto ja koulutus ensi sijassa.

Toisaalta Lappi on tällä hetkellä Suomen suosituin matkailumaakunta, joka myös ansainnee kuntarakenteensa mutta myös sitä kautta tuottaa hyvää aluetalouksille ja uusille innovaatioille. Mielestäni on pelkästään hienoa, että useassa Lapin kunnassa on hiihtokeskus, eikä niitä ehkä olisi niin monta, jos Lapissa olisi vähemmän kuntia.

Niinpä tein vastalauseen 1 mukaisen hylkäysehdotuksen, joka on perussuomalaisten varjobudjetin mukainen. Sen mukaan emme olisi leikanneet kuntien valtionosuuksia hallituksen tavalla.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen kuntien kuritus- ja kuristuslinja rajoittaa kuntien toimintaedellytyksiä. Se on myös isku kunnallista itsehallintoa vastaan. Loukataan kunnallisen itsehallinnon, joka on perustuslaissa turvattu, edellytyksiä. Kunnat ovat jo pitkään käyneet viivytystaistelua, ja tämä viivytystaistelu tulee jatkumaan ja kiihtymään näiden esitettyjen ratkaisujen seurauksena. Näin ollen kannatan edustaja Mattilan tekemää hylkäysesitystä.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tänään on budjetista puhuttu paljon, ja on käynyt varmaan kaikille selväksi, että perussuomalaiset omassa vaihtoehdossaan antaisivat kunnille 300 miljoonaa euroa enemmän rahaa toteuttaa kunnallisia palveluja kuin mitä hallitus tekee. Me olemme omassa varjobudjetissamme luvanneet paljon hyviä asioita, ja kaiken lisäksi ne on kaikki toteutettu vielä niin, että 175,1 miljoonaa euroa otetaan vähemmän velkaa kuin hallitus ottaa ensi vuonna. Ja kun me annamme kunnille tämän 300 miljoonaa, niin kyllähän se jostakin katetaan.

Kun tässä on nyt kaksi sellaista melkein samaa summaa, tietysti meidän vaihtoehtobudjetti on kokonaisuus, mutta kaksi summaa on, niin että ei voi välttyä siltä ajatukselta, että olisikohan se niin, että tämmöisestä vaikuttamattomasta ja epäonnistuneesta kehitysavusta tämä raha on nyt sitten perussuomalaisten vaihtoehdossa kunnille annettu, ja kyllä se varmaan totuus näin on.

Siitä kehitysavusta, mitä me annamme valtioihin, jotka eivät sitä tarvitse eivätkä edes pysty käyttämään — koska siinä on joitain ehtoja, kuinka sitä voi käyttää, ja jossain Kazakstanissa on aika lailla ongelmia, se on öljyvaltio, käyttää tätä kehitysapurahaa, mitä Suomesta sinne laitetaan, tai sitten Somaliassa, jossa taistellaan ja jonne rahaa ei pystytä viemään, se annetaan heimopäälliköille, jotka sitten ajelevat tuolla Lontoon Cityssä maastoautoilla, jotka näillä rahoilla on ostettu — tämäntyyppisistä asioista voidaan leikata, käyttää 300 miljoonaa enemmän suomalaisten kuntien palvelujen turvaamiseen.

Jos mietitään sitä, ketkä näitä suomalaisten kuntien palveluja käyttävät, niin kyllä ne ovat just ne ihmiset, jotka näitä kunnallisia palveluita eniten tarvitsevat, jotka ovat pienempituloisia ja todellisuudessa näitten palvelujen tarpeessa.

Kannatan edustaja Mattilan tekemää hylkäysehdotusta.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Viime viikolla päätimme kuntien peruspalvelujen valtionosuuslain sisällöstä ja äänestimme pykälämuutoksesta. Käsittelyn pohjana olevassa mietinnössä on ja oli asioita, joita keskusta kannattaa, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksen siirto sosiaali- ja terveysministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Esitys sisälsi myös asioita, joita keskusta ei hyväksy. Tällaisia ovat kuntapalvelujen valtionosuuksien leikkaus 125 miljoonalla eurolla sekä suurkuntahankkeen esiselvityskustannusten rahoittaminen kuntapalvelujen rahoittamiseen tarkoitetulta valtionosuusmomentilta. Katsomme myös, että varhaiskasvatuslain ja vanhuspalvelulain toteuttamiseen tulee turvata riittävä rahoitus.

Asia, johon hallituksen tulisi nyt ja tulevaisuudessa kiinnittää erityistä huomiota, on kuntien eriarvoistuminen. Tätä eriarvoistumista hallituksen toimet ovat kiihdyttäneet esimerkiksi poistamalla kiinteistöveron verotulon tasausjärjestelmästä. Tälle vuodelle toteutettu muutos oli epäonnistunut, ja hallituksen tulee se perua.

Edellä olevan perusteella esitän nyt toisessa käsittelyssä tämän lain hylkäämistä ja seuraavan sisältöistä lausumaehdotusta: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin kuntien välisen eriarvoistumisen kaventamiseksi ja palauttaa kiinteistöveron verotulojen tasausjärjestelmään ja että hallitus valmistelee pikaisesti varhaiskasvatuslain ja turvaa sen toimeenpanon rahoituksen täysimääräisesti ja että hallitus turvaa riittävän rahoituksen vanhuspalvelulain käytännön toteuttamiseen."

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Toistamatta tämän lain mukanaan tuomia negatiivisia asioita, jotka kuntatalouteen vaikuttavat, kannatan edustaja Töllin tässä kohdassa, tässä lakikohdassa, tehtyjä kaikkia esityksiä lausumineen, hylkäyksineen päivineen.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä on taas niitä kohtia, joissa vaikeat päätökset on tästä salista siirretty valtuustosaleihin. Hallitus ei ole kyennyt riittävän jämerään politiikkaan vaan on siirtänyt nimenomaan vaikeat päätökset valtuustosaleihin. Valtuustoilla on päätettävänään oikeastaan kaikki semmoiset asiat, mitkä ovat ihmisten arkea lähellä. Niiden taso taas riippuu siitä, kuinka paljon on rahaa käytettävänä. Kuntien talous on siis hyvin lähellä sitä, mimmoinen meidän arki on. Nyt tällä leikkauksella hallitus suorastaan huonontaa meidän arkielämäämme, kuntien palveluja. Kuntien veroja nostetaan ja leikkauslistoja on luvassa. Tähän kohtaan ei pysty tekemään mitään muuta kuin erittäin pontevan kannatuspuheenvuoron edustaja Mattilan tekemään hylkäysesitykseen.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta "Esityksen vaikutukset" -kohdassa "2. Vaikutukset kuntien toimintaan" todetaan seuraavaa: "Kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa vähenevien valtionosuuksien vuoksi. Esityksellä ei ole suoria vaikutuksia kuntien toimintaan tai organisaatioon." Joko lukija ei nyt ymmärrä lukemaansa tai sitten tuossa täytyy olla kompa.

Käsittääkseni tuossa edellä juuri todettiin ensin, että kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa vähenevien valtionosuuksien vuoksi. Eikö juuri näillä sopeuttamistoimenpiteillä ole sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia kuntien toimintaan? Lain 1 §:ssä kohdassa "Soveltamisala" jopa luetellaan nämä 32 lainkohtaa, joissa sopeuttamistoimia tullaan tarvitsemaan. Lakiehdotuksessa todetaan: "Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään." Ja sitten luetellaan nämä 32 lainkohtaa, joista mainitsen muun muassa perusopetuslain, lasten päivähoidosta annetun lain, perhehoitajalain, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain, omaishoidon tuesta annetun lain, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain, lastensuojelulain, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain, vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain, mielenterveyslain jne. Edellisiin kohtiin viitatenkin voidaan jälleen todeta, että tällä lakiesityksellä siis kiristetään yhteiskunnan vähempiosaisten hyvinvointia.

Arvoisa puhemies! Kuntien verotulopohja pettää. Kuntien itsehallinto on suomalaisen kansanvallan perusta, johon kuuluu budjettivalta, mutta nyt tätä perustaa ollaan murentamassa. Veropohjan vähenemisestä otan esimerkiksi Hollolan, oman kuntani. Hollolassa yhteisöverot jäävät vuonna 2012 eli tänä vuonna selvästi alle talousarvion. Talousarviossa on yhteisöverotuotto noin 3 miljoonaa euroa. Emme tosin vielä tiedä, paljonko saadaan joulukuussa. Tällä hetkellä toteutuma on noin 59 prosenttia, mikä on siis tasaisen kertymän vauhdista noin 1,2 miljoonaa euroa jäljessä. Jos joulukuussa saadaan esimerkiksi 200 000 euroa, niin kertymä jää jälkeen tosiaankin tuon 1 miljoonan. Ensi vuoden budjetissa taso on sama kuin tänä vuonna toteutunee, eli nyt on budjetoitu ensi vuodelle noin 2,1 miljoonaa euroa.

On huomattava, että valtionosuuksien leikkauksien vaikutukset eivät kohdennu pelkästään yhteen vuoteen. Nyt on jo toteutettu leikkauksia tälle vuodelle ja tuleville vuosille. Kokonaisuutena arvioiden leikkausten vaikutus on 13 miljoonaa euroa. Absoluuttista lukua ei voi sanoa, koska vuosittaiset laskentaperusteet muuttuvat ja joka vuosi valtionosuuksiin tulevat myös indeksikorotukset. Vuosittaisten valtionosuuksien kasvu euroina on ollut aikaisemmin 2—3 miljoonaa euroa. Nyt valtionosuuksien kasvuksi on arvioitu ainoastaan 100 000 euroa. Koko kuntatalouden osalta uusien leikkausten vaikutus on ensi vuodelle 23 euroa asukas, vuonna 2014 vaikutus on 46 euroa asukas ja vuonna 2015 se on 92 euroa asukas. Eli kokonaisuutena leikkausten arvioidut vaikutukset ovat siis tuo 13 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Kuntien taloustilanne on jo nyt tiukka. Nyt pitäisi kuitenkin tehdä vastuullisia päätöksiä ja ottaa huomioon väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä myös inhimilliset ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet ja palveluiden järjestäminen sen sijaan, että tavoitellaan lyhytnäköisiä säästöjä. Valtionosuuksilla turvataan kunnissa palveluiden järjestämismahdollisuus. Vastuullisesti toimiva hallitus huolehtii kuntien ja maakuntien kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja varaa niitä varten tarvittavat rahat budjetissaan.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä valtion vuoden 2013 budjettiin suunnitellut valtionosuusleikkaukset tulee perua, jotta kunnat voisivat näin toteuttaa niille annettuja tehtäviä.

Kannatan edustaja Mattilan tekemää hylkäysesitystä.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kannatan edustaja Töllin tekemää hylkäysehdotusta ja lausumaa, koska valtionosuuslain muutosesitystä ei voida hyväksyä sellaisenaan.

Myönteistä siinä on mainittu varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön siirto sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Lisäksi on hyvä, että hallitus jatkaa keskustan aikoinaan viitoittamalla tiellä korvata veropolitiikastaan kunnille aiheutuvat menetykset. Tuo korvaaminen tosin tapahtuu lisäämällä valtionosuuksia, joita hallitus leikkaa nyt todella rankalla kädellä.

Näitä valtionosuusleikkauksia ei missään nimessä noin suurina ja rajuina voida hyväksyä. Niitä on perusteltu valtiontalouden kireällä tilanteella. Kuitenkin valtiontalous ja kuntatalous ovat molemmat julkista taloutta ja ulkopuolisten luottoluokittajien arvioitavina, siksi valtiontalouden alijäämien siivoaminen kuntien vastuulle ei kokonaisuutta paranna eikä Suomen parasta luottoluokitusta ole puolustamassa.

Kuntien eriytymiskehitys on todella huolestuttavaa. Sitä myöten myöskin kansalaisten tasavertaiset mahdollisuudet saada peruspalveluita ovat nyt jo vaarantuneet, ja tuo kehitys tulee pahenemaan edelleen. Ensi vuonna 119 kuntaa nostaa veroprosenttejaan. Nyt tarvittaisiin ripeästi konkreettisia toimia sen puolesta, että suomalaisilla joka puolella Suomea olisi edelleen tasa-arvoiset mahdollisuudet saada peruspalveluja.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä esityshän liittyy tähän hallituksen kuntarakenneuudistukseen, ja sillähän on, näin perustellaan, tavoitteena palvelujen turvaaminen.

Otan esimerkin omasta kotikaupungistani Kouvolasta, joka 2009 muodostettiin kuudesta entisestä kunnasta. Mitä meillä on tapahtunut? Veroprosentti on aivan tapissaan. Leikkaukset palveluista ovat jatkuvia, jokapäiväisiä, niistä puhutaan jatkuvasti. Velkamäärä on nousemassa. Se on edelleen meillä alhainen, mutta se tulee nousemaan todella isoksi.

Eli kyllähän tässä on tämä tavoite, mistä on jo vuosia puhuttu. Joku on joskus päättänyt, että Suomessa on liikaa kuntia, ja tämä yhtälö on hyvin selvä: kuntien tehtäviä lisätään, resursseja vähennetään, saavutetaan pakkoliitoksia. Ja kyllä tämä johtaa siihen, että Suomessa on vähemmän kuntia ja kuntakoot ovat suurempia. Palveluja on, mutta niitä on vähemmän ja ne ovat enemmän keskittyneitä. Lopputulos on siltä kannalta surkea.

Eli kannatan minäkin edustaja Mattilan esitystä, jopa vielä pontevammin kuin edustaja Jalonen.