Sisäministeriön hallinnonala 26
jatkui
Jukka Kopra /kok:
Arvoisa herra puhemies! Haluaisin kiinnittää eduskunnan
huomiota yhteen seikkaan, nimittäin siihen — tästä on
täällä jo tänään
puhuttukin — että Suomesta on lähtenyt
kymmeniä henkilöitä, ellei jo yli satakin henkilöä,
taistelemaan Isilin riveihin muun muassa Syyriaan ja Irakiin. On
kiistatta selvää, että sinne lähteneet
henkilöt ovat osallistuneet joko itse taisteluihin tai
niitä tukeviin tapahtumiin, ja onpa tainnut kuolonuhrejakin
tulla. Nämä henkilöt ovat lähtökohtaisesti
Suomen kansalaisia tai kansalaisuutta hakeneita.
Tuntuu vähän siltä, että kyllä tällaiset
henkilöt väärin ovat käyttäneet
tämän yhteiskunnan antamia resursseja, jos heidät
täällä on kasvatettu ja koulutettu ja
sitten lähdetään muille maille vierahille
uskonsotureiksi. Minusta tällainen toiminta tulisi kieltää entistä ponnekkaammin.
Yksi keino tämän toiminnan estämiseksi
voisi olla se, että kyseisten henkilöiden passit
joko mitätöidään tai perutaan
muulla keinoin: joko heti, kun saadaan tietoon, että tällaisia
aikeita lähteä osallistumaan tällaiseen
toimintaa on, tai viimeistään siinä vaiheessa,
kun saadaan tieto, että he ovat siellä taisteluissa.
On minun mielestäni ihan perustellusti keskustelun arvoinen
asia, kannattaako tällaisten henkilöiden antaa
palata tavallisina jäseninä suomalaiseen yhteiskuntaan.
Heillä on silloin mahdollisesti hyvinkin karkeita tappamiskokemuksia,
omat verkostonsa terroristipiireissä ja varmasti aivan
erityyppiset intressit toimia yhteiskunnan jäseninä kuin
suomalaisessa yhteiskunnassa on tapana ajatella ja mihin meillä on
totuttu.
Haluaisin oikeastaan vain tuoda tämän asian esiin,
että minun mielestäni tähän
seikkaan pitäisi kiinnittää huomiota
ja tällainen toiminta estää.
Eero Suutari /kok:
Arvoisa herra puhemies! Vieraillessani muutama kuukausi sitten Kainuun
Rajavartiolaitoksessa siellä kerrottiin, että Rajavartiolaitoksen
toimintamäärärahat ovat oleellisesti
vähentyneet ja heidän partiointikykynsä ja
partiointinsa ovat pienentyneet alle puoleen. Nyt kun katsoo tässä valiokunnan
mietinnön pääluokkaa, niin siellä puhutaan,
että 500 henkilön verran olisi tarvetta ollut
vähentää nyt sitten tämän
vaalikauden aikana ja sitten partioinnit ovat tipahtaneet itärajalla
kolmasosaan. Tämä tietysti kertoo ihan samaa asiaa.
Nyt kun otetaan huomioon, että tässä viime
aikoina turvallisuusympäristö itärajalla
on saattanut muuttua ja muuttuu tästä eteenpäin,
niin toivoisin, että jatkossa tästä asiasta
keskusteltaisiin enempi ja turvattaisiin tätä meidän
rajojemme vartiointia.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! On hyvä, että me voimme
tässä sisäministeriön toimialalla
myös jatkaa tätä keskustelua Isis-terrorismista
sekä myös rattijuopumuksista, sillä nämä lait
ja säädökset menevät vähän
päällekkäin monelta osin.
Siinä mielessä olen iloinen, että edustaja
Kopra myös sieltä oikealta puolelta kiinnittää huomiota
näin vakavaan asiaan. Meidän täytyy yhteistuumin
suhtautua hyvin vakavasti siihen, että kun näistä taisteluista
nyt on jo palannut näitä sotaan osallistuneita
henkilöitä, niin kuinka hyvin heitä pystytään
valvomaan. Toki suojelupoliisi tietää, missä he
ovat, ja suurin piirtein, missä liikkuvat, mutta kuten
aikaisemmin mainitsin, täällä tapahtuu
tätä rekrytointia hyvinkin avoimesti. Siinä mielessähän
jos itse muslimit, jotka edustavat tällaista maltillista
näkökantaa, ovat huolestuneita siitä,
toivoisin, että sisäministeriö suhtautuisi
asiaan vakavasti ja tekisi joitain konkreettisia toimenpiteitä rauhoittaakseen
näitä muslimiyhteisöjä.
Arvoisa puhemies! Myös tästä rattijuopumuksesta
vielä olisin halunnut sen lisätä, mikä löytyy myös
kansalaisaloitteesta, joka täällä tuli
keskustelussa, tai ainakin siinä yhteydessä siitä keskusteltiin,
kun se oli lähetekeskustelussa eduskunnassa. On haluttu,
että rattijuopumuksesta ilmoittamatta jättäminen
tehtäisiin rangaistavaksi. No, tätä on
puolustettu sillä, että sitä ei voida
tehdä rangaistavaksi sen johdosta, että se ilmoittamatta jättäminen
on hyvin vaikea todeta. Mutta mielestäni se tulisi siitä huolimatta
säätää rangaistavaksi, koska
onhan myös moottoriajoneuvon luovuttaminen päihtyneelle
rangaistavaa, vaikka senkin toteen näyttäminen
on hyvin vaikeaa.
Siinä mielessä minulle ei ainakaan riitä se,
että eduskunta vain tekee joitain ympäripyöreitä lauseita
ja tavoitteita alkolukkojen saamiseksi vaikka kaikkiin autoihin.
Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Suomessa
on yli 21 000 rattijuopumustapausta vuodessa, tai vuonna
2011 oli. Toki ne ovat laskeneet 18 000:een vuonna 2013.
Mutta päinvastoin kuin ministeri Räsänen
mainitsi, syynä ei välttämättä ole
se, että nämä teot ovat vähentyneet,
vaan se, että se valvonta on vähentynyt erityisesti
ilta- ja yöaikaan. Näin ovat ainakin poliisit
sanoneet, koska kustannukset ovat kovimmillaan yövalvonnassa.
Onko tässä siltä osin tämmöinen
yhtäläisyysmerkki sillä, että ne ovat
näin dramaattisesti laskeneet kuin 40 prosenttia?
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Jatkaako edustaja vielä?
Kiitos, puheenjohtaja, minä jatkan myöhemmässä puheenvuorossa.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Kiitos.
Ilkka Kanerva /kok:
Arvoisa puheenjohtaja! Pyydän edelleen lupaa saada
puhua paikaltani istualtani, koska on aika tuskaisaa päästä ylös ja
eduskunnan puhujapönttöön.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Se on jo saatu koko illaksi.
Arvoisa puhemies! Luotan suomalaiseen viranomaiseen ja luotan
siihen, että Suomen viranomainen tekee kaikkensa suoriutuakseen
turvallisuustehtävistään mallikelpoisesti, niin
kuin on tapahtunutkin. Mutta itsearvioinnin lisäksi on
tietysti myöskin syytä katsoa sitä, miten
meitä muualla arvioidaan, enkä voi tässä suhteessa
olla kiinnittämättä huomiota siihen,
että kansainvälisellä tasolla vastikään
esitettiin arvioita siitä, että erityisesti Suomessa
kiinnitetään liian vähän huomiota
fundamentalismi-islamilaisuuden vaaratekijöihin yhteiskunnassamme.
Oikein tahi väärin, onko tämä arvio
totta tahi ei, niin siitä huolimatta olisi luonnollisesti
kovin kiintoisaa kuulla ministerin arvio siitä, kuinka asia
on. Hän nyt valitettavasti ei varmaan muiden työtehtäviensä vuoksi
juuri pysty parhaillaan olemaan paikalla, mutta mielestäni
ulkopuolisten arviot Suomesta verrattuna muihin maihin pitäisi
sillä tavalla ottaa kuitenkin tosissaan, että niitä myöskin
itse asettuisimme katsomaan, onko niissä arvioissa perää,
onko niissä arvioissa perusteita vaiko ei. Tiedämme
hyvin, että ilmiöön sisältyy
varmasti ylidramatisointia, mutta siitä huolimatta se kova
ydin ääri-islamilaisuuden fundamentalistisessa
siivessä on niin kova ja vakavasti otettava, että sitä ei
sovi vähätellä eikä siirtää syrjään
lainkaan sellaista käsittelyä, joka tässä suhteessa
saattaisi merkitä riskin tiedostamatta jättämistä.
Sen vuoksi tätä asiaa on varmaan keskustelussamme
ihan rauhallisesti ja asiallisesti syytä jatkaa ilman,
että sinänsä sen uskontosuunnan ihmisiä millään
muotoa syyllistäisimme ja epäilisimme, mutta väkivaltaisuuteen
perustuvat toimet eivät kerta kaikkiaan sovi avoimeen,
kansanvaltaiseen järjestelmäämme.
Mirja Vehkaperä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Poliisin määrärahat,
resurssit, ovat tämän vaalikauden aikana olleet
laskusuhdanteessa. Siksi on selvää, että huolestuneisuus
etenkin siellä kentällä poliisin näkyvyydestä,
läsnäolosta ja tehtävistä on
suuri.
Pora III -uudistus, poliisin hallintorakenneuudistus,
on sarjassamme todellakin kolmas, joka on läpiviety säästöjä hakien.
Viimeisimmässä uudistuksessa vuodenvaihteen alusta
liikkuva poliisi lakkautettiin, ja siitä on ollut kielteisiä seurauksia.
Olisi tärkeää etenkin nyt, kun vuosi on
kulunut, arvioida aika pikaisesti se, miten liikkuvan poliisin lakkauttaminen
on näkynyt ja mitä se on tehnyt etenkin liikenteen
parissa. Ammattiautoilijat kritisoivat tätä liikkuvan
poliisin lakkauttamista jo aikaisemmin voimakkaasti, mutta tieliikenneonnettomuudet,
tilastot, näyttävät myöskin
sen, että tieliikenteessä liikenneturvallisuus
on vähän karannut käsistä. Olisi
tärkeää, että liikenteeseen
saadaan tarpeeksi myöskin valvovia silmiä, tekeviä käsiä,
ei vain peltipoliiseja ja laskun lähettäjiä.
Hallitusohjelmassa kenttäpoliisien lukumäärä luvattiin
pitää noin 7 650 henkilötyövuoden
tasossa. Ensi vuonna ollaan noin 200 henkilötyövuotta
alle luvatun tason. Suuntaus on siis hyvin huolestuttava.
Sisäinen turvallisuus puhututtaa myös kaupungeissa
mutta tietysti taajamien ulkopuolellakin. Viimeisimmät
kuulumiset kuulin lauantaina eräiltä ikäihmisiltä,
jotka todellakin pelkäävät kulkea kaupunkien
laitamilla mutta ennen kaikkea puistoissa iltapäiväaikaisin,
varsinkin näin kaamosaikana, koska julkinen puistojuopottelu ja
oleskelu kaupunkialueella on riistäytynyt käsistä.
Olisi tärkeää, että järjestyksenvalvonta,
poliisien resurssit olisivat kohdillaan niin, että kenttätyötä pystytään
tekemään siellä, missä järjestyshäiriöitä on.
Siksi on tarpeellista kysyä, ovatko kenttäpoliisit
väärässä, kun he ovat esittäneet
huolensa voimavarojen riittävyydestä hoitaa asianmukaisesti omia
työtehtäviään sekä huolen
liikennevalvonnan tilasta. Ja sopii myöskin kysyä,
miten hallitus aikoo turvata kenttäpoliisien näkyvyyden myöskin
harvaan asutetulla alueella, siellä missä etäisyydet
ovat pitkät ja poliisia tuskin näkee, ainakaan
päivittäin.
Arvoisa puhemies! Olisi siis tärkeää huolehtia sisäisestä turvallisuudesta
koko maassa. Se, että meillä on Tulli, pelastustoimi,
Rajavartiolaitos, antaa meille lähestulkoon sen turvallisuuden, mitä me
tarvitsemme rajojemme sisällä. Ulkoturvallisuudesta
on puhuttukin tänään todella paljon,
mutta erityisesti tämä sisäinen turvallisuus on
asia, joka ei saa olla rahasta kiinni eikä tahdosta kiinni.
Siitä on pidettävä huolta, että niin lapsilla
kuin ikäihmisillä on turvallista kulkea koulumatkat,
työmatkat ja asiointimatkat siellä, missä ihmiset
asuvat.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Sisäministeriön hallinnonalalla
puhuttaa aika paljon todellakin poliisien lukumäärä,
ja tarkoitus ei varmasti ole täälläkään
tänään suorittaa pelkkää poliisilaskentaa.
Tärkeä toimija on tietysti poliisi yleisen järjestyksen
ja turvallisuuden turvaajana, mutta valitettavasti poliisi on usein
myös se ensimmäinen sosiaalityöntekijä ja
se, joka tulee paikalle, kun kukaan muu ei enää kelpaa,
valitettavasti. Mutta silloinkin voi todeta, että onneksi on
poliisi.
No, se kyllä ministerin puheesta tänään
kävi selväksi, että tulevan hallituksen
on ratkaistava ja otettava tanakka vastuu koko rakenteesta, poliisien
lukumäärästä, koulutettavien
määrästä. Jollain lailla ajattelen,
että stabiilimpi hallintorakenne olisi varmasti tarpeen
kuin tämänhetkiset Pora I-, II- ja III -loikat.
Näihin liittyen tulevalle eduskunnalle jää tarkasteltavaksi
Pora III:een liittyvät hallintorakenteen muutokset.
Mutta mitä tuossa edustaja Vehkaperä otti esille,
että olisi tärkeää saada tietoa
liikkuvan poliisin lakkauttamisen vaikutuksesta, niin nimenomaan
hallintovaliokuntahan yksimielisesti mietinnössään
edellytti, kun tämä lakimietintö tuli, että nimenomaan,
paitsi että sisäisen turvallisuuden selonteko
annetaan tulevalle eduskunnalle, jo tämä hallintovaliokunta
ottaa seuratakseen tämän Pora III:n vaikutuksia.
Ja ministeri on luvannut meille kaiken tiedon, ja tämän
kuulemisen me varmasti heti tammikuussa aloitamme.
No, kyllä itsekin olen edelleen sitä mieltä,
että liikkuvan poliisin lakkauttaminen tämmöisenä valtakunnallisena
yksikkönä oli tarpeetonta. Se oli tietojohdettu
yksikkö, ja muutoinhan Pora III:sta yksimielisesti valiokunnassa
tulikin sitten mietintö, mutta näin siinä nyt
sitten kävi. Olen samaa mieltä, että poliisin
on syytä näkyä siellä, missä ihmiset
luontaisesti liikkuvat.
Tulevaisuudessa tietysti on ilmeisesti arvioitava myös
Supon tehtävät, toimintavaltuudet, valvonta. Sisäisen
turvallisuuden selonteosta, kun täällä on
kyselty ja huomasin, että keskustan budjettiesityksessä on
myöskin lausuma siitä, että se tulee
tehdä, todellakin eduskunta on jo päättänyt,
että se tehdään, mutta ajankohtaa nyt ei
tiedetä. Että varmasti nyt myöskin se
sisäisen turvallisuuden strategia ensin tulee laatia ja
sitten selonteko.
Sisäministeriön hallinnonalan budjetti toteaa tulevaisuuden
haasteista nimenomaan nämä globaalit haasteet,
ja tämähän on totta jo tänään,
kun puhutaan radikalisoituneista taistelijoista, kansainvälisestä terrorismista,
rajat ylittävästä rikollisuudesta. Tähän
täytyy tietysti olla toimiva lainsäädäntö ja
toimivallat ja budjetti kunnossa. Ja jos ajatellaan vielä radikalisoitumista,
niin Suomen maahanmuuttopolitiikkahan perustuu kohtalaisen suuriin
panostuksiin kotoutumisessa. Ja onhan se sitten juuri vaikea ymmärtää,
jos Suomen kansalainen ja yhteiskunnan jäsen lähtee
taistelemaan raakalaismaisiin olosuhteisiin. Voidaan kysyä,
onko maahanmuutto hallittua.
Ministeri kertoi olleensa yhteydessä Suomen islamilaisiin
yhteiskuntiin, mutta sisältöjähän
me emme tässä keskustelussa tietenkään
käyneet läpi. Mutta meidän ei tule todellakaan
suhtautua olankohautuksella radikalisoitumiseen ja ääri-islamiin.
En ensinnäkään henkilökohtaisesti
voi hyväksyä suomen kielen sanoja "kunniamurha" tai
"kunniaväkivalta", koska minusta kummassakaan ei ole mitään
kunniallista, mutta hyväksyn sen kyllä, että islamilla
on monet kasvot.
Lopuksi haluan mainita muutaman sanan koulupoliisitoiminnasta,
joka alkoi ministeri Holmlundin aikana, ja jos hän olisi
täällä salissa, niin kävisin
kyllä kädestä pitäen häntä kiittämässä siitä,
että hän tämän toiminnan on
aloittanut. Tämähän ei todellakaan ole
sitten mitään koulun järjestyksen ylläpitoa
vaan arvokasta valistusta ja kyllä tietysti myöskin
koulukiusaamiseen puuttumista niiltä osin, että siellähän
on jo — ja varmasti on kautta vuosien ollut — sellaista
kiusaamista, joka täyttää rikoksen tunnusmerkit.
Mutta toivoisin kyllä, että vaikka on niukat varat,
niin edes pienimmässä määrin
koulupoliisitoimintaa voitaisiin jatkaa, ja onnekseni olen saanut
Oulun kaupungilla perehtyä tähän koulupoliisitoimintaan.
Minusta sillä on saatu hyviä tuloksia.
Anne Louhelainen /ps:
Arvoisa puhemies! Hämeeseen kohdistuu poliisiresurssien
vähentämistarve, joka ei varsinaisesti liity Pora
kolmosmuutokseen, vaan aiemmin vahvistettuun niin sanottuun poliisin
resurssimalliin. Hämeeseen tulisi saada poliisille kaivattua
lisärahoitusta, joten ennen mainittua resurssimallia voitaisiin
tarkastella uudelleen, miten sinne saataisiin lisättyä vakinaista
henkilöstöä. Mahdollisella lisärahoituksella
saataisiin parannettua toiminnan yleistä tasoa ja siten
lisättyä kansalaisille tuotettavia turvallisuuspalveluita.
Tärkeää on saada pidettyä yllä edes
vähintään nykytaso. Kansalaisten palautteesta
voi kuitenkin päätellä, että huoli
sisäisestä turvallisuudesta on suuri.
Arvoisa puhemies! Kansalaisten kannalta olisi erinomaista, jos
poliisipalvelujen, myös lupapalvelujen, taso kyettäisiin
pitämään hyvänä myös
Lahden ympäristökunnissa. Valitettavasti poliisin
palvelupisteet vähenevät, muun muassa toimitilakustannusten
pienentämisen vuoksi.
Arvoisa puhemies! On pakko myös tässä vaiheessa
kehua Hämeen poliisilaitoksen nykyaikaista tapaa toimia
ja yrittää saavuttaa kansalaisia siellä,
missä heitä on, eli netissä. Hämeen
poliisilaitoksella on viralliset Facebook-sivut, joilla on ajankohtaista
tietoa alueen tapahtumista.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Kanerva osallistui myös
tähän keskusteluun huolesta Syyrian konfliktialueelta
palaavista henkilöistä ja siitä, voiko
tämä radikalisoituminen lisääntyä Suomessa.
Siinä mielessä olen tyytyväinen, että tämä ei
ole niin sanotusti mikään perussuomalaisten juttu,
vaan tämä on yhteinen asia, josta voidaan ihan
rauhallisesti asiatasolla keskustella.
Tässä yhteydessä tietenkin perussuomalaiset on
tässä maahanmuuttokysymyksessä vähän
eri linjoilla kuin moni muu puolue, ja se johtuu ehkä siitä,
että meillä on jollakin tavalla tullut semmoinen
käsitys, että välttämättä aina
parhaalla mahdollisella tavalla islam-uskovista maista tulevat henkilöt
eivät sopeudu Suomeen. Onko siinä sitten erona
nimenomaan tämä uskonnon erilaisuus, koska islam-uskonto
ei ole pelkästään uskonto, vaan se on
koko yhteiskuntaan kuuluva identiteetti ja kokonaisuus.
Me olemme joskus jopa niinkin rohkeita puheenvuoroja pitäneet,
että me olisimme tässä pakolaispolitiikassa
toivoneet sellaista harkintaa, mistä maista esimerkiksi
pakolaisia tänne maahan otetaan. On hyvin johdonmukaista
ymmärtää se, että mikäli
henkilöitä otetaan pakolaisiksi, vaikka Aasiasta
tai esimerkiksi vain kristittyjä, niin heidän
sopeutumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan voisi olla tältä osin
helpompaa. Meillähän ensi vuonna otetaan ymmärtääkseni
550 pakolaista Syyriasta, lisäksi 150 pakolaista Kongosta
ja oliko 150 pakolaista Afganistanista. Toki luotamme siihen, että määrätyllä tavalla
siellä pakolaisleireillä valintaa
tehdään tarkasti ja taustoja tutkitaan, mutta
kuitenkin tähänkin saakka on ollut nähtävissä se,
että me emme aina pysty estämään
ei-toivottujen henkilöitten maahan tulemista. Meidän
ei tule tehdä samoja virheitä, mitä naapurimaamme
Ruotsi on tehnyt olemalla liian lepsu maahanmuuttopolitiikassaan
ja pakolaispolitiikassaan. Itse tosin en vastusta sitä,
ettemmekö voi omaa osuuttamme tehdä, jos ihminen
henkensä hädässä hakee turvapaikkaa.
Mutta minulle on tärkeätä, millä tavalla
se tehdään.
Arvoisa puhemies! Tästä rattijuopumusasiasta
haluaisin vielä sanoa muutaman huomion, mitä aikaisemmassa
puheenvuorossani en ehtinyt kertoa. Uskottava liikennevalvonta on
se a ja o, jotta kiinnijäämisriskiä voidaan
lisätä. Vain joka 200. rattijuoppo jää kiinni — tämä erään
arvion mukaan. Kuten aikaisemmassa puheenvuorossani mainitsin, jos
poliisi ei tee tätä liikennevalvontaa juurikaan
siinä määrin kuin aikaisemmin ilta- ja
yöaikaan, niin on selvää, että näitä tapauksia
tulee vähemmän esille. Tämä tilasto vuonna
2007 on kuitenkin niin suuri verrattuna 2013:een, että en
usko siihen, että Suomen kansa olisi tältä osin
raitistunut ja viisastunut niin, et-teivät lähde
päissään ajamaan. Vuonna 2007 tavattiin
27 550 rattijuopumusrikosta ja vuonna 2013 tavattiin 18 000.
Laskua on peräti 40 prosenttia. Tämän
hallituskauden aikana, 2011—2013, laskun ero on 20 prosenttia,
joten ihan aiheellista on pohtia sitä, mistä tämä suuri
lasku johtuu.
Lainsäädännössä on
lisäksi tämä niin sanottu ensikertalaisuuspykälä,
joka näissä törkeissä kuolemantuottamustapauksissa
rikkoo tavallisen kansalaisen oikeudenturvan tuntoa. Mielestäni
tällaisen puolikkaan, kahden kolmasosan tai yhden kolmasosan
tuomion kärsiminen on ainoastaan häpeäksi
koko rikoslaille. Törkeiden rikosten osalta tämä ensikertalaisuus
pitäisi kokonaisuudessaan poistaa, riippumatta siitä,
että oikealta ja vasemmalta aina sanotaan, ettei meillä ole
varaa siihen. Emme me voi lakeja säätää sen perusteella
lepsuiksi, että se lisää meidän
vankeinhoidon kustannuksiamme. Meidän tulisi turvata kansalaisten
oikeudenturvan tunto ja säilyttää uskottavuutemme
siltä osin, että me otamme vakavasti törkeiden
rikosten uhrien kärsimyksen ja omaisten tuskan. (Puhemies
koputtaa)
Arvoisa puhemies! Puheaika alkaa pikkuhiljaa päättymään,
mutta koska ymmärtääkseni muita puheenvuoroja
ei ollut...
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
On täällä vielä edustaja
Kanervalla.
...no sitten jatketaan, kiitos.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
No niin, edustaja Kanerva.
Ilkka Kanerva /kok:
Arvoisa puheenjohtaja! Sen verran edustaja Niikon äskeiseen
puheenvuoroon viittaan, että sinänsä maahanmuuttopolitiikka
on asia, jonka varmasti valtaosa suomalaisista sinänsä näkee
myönteisenä ilmiönä, mutta varmasti
aivan yhtä suuri osa suomalaisista katsoo, että asiaan
liittyvät kielteiset lieveilmiöt ovat niitä,
joille ei pidä ummistaa silmiään. Tässä täytyy
olla tietysti tasapainoinen suhtautuminen näiden asioiden
kohdalla, eikä pidä missään tapauksessa
lepsuilla maahanmuuttopolitiikan kriteerien arviointeja toteutettaessa.
Ei Suomella ole minkäänlaista syytä tässä suhteessa
ryhtyä toimimaan jollakin tavalla, joka mahdollistaisi sen,
että Suomea pidettäisiin maailmalla maahanmuuttopolitiikkaa
ajatellen maana, jossa kielteisten motiivien varassa toimivilla
olisi suotuisammat olot kuin jossakin muualla Euroopassa, mieluummin
päinvastoin.
Arvoisa herra puhemies! Ajattelin tässä kuitenkin
tämän pääluokan lopussa vielä viitata
siihen, kun puolustusministeriön pääluokan
kohdalla osaltani yritin viitata siihen tärkeyteen, joka kokonaismaanpuolustusajattelulla
on, ja tässä yhteydessä todeta sen seikan,
että suomalaista yhteiskuntaa kaikkineen, avointa, suvaitsevaista yhteiskuntaa,
monikulttuuristakin yhteiskuntaamme, on vaikea arvioida ilman kansalaisjärjestöjen
siihen tuomaa panosta. Se on meille erittäin suuri voimavara.
Se on merkittävä resurssi ja tekee suomalaisesta
yhteiskunnasta sen talkootyön ja monen tyyppisen yhteiskuntaa
energisoivan ja sen laadullista tasoa parantavan maan, josta me
suomalaiset voimme olla erittäin ylpeitä. Se,
mikä mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan moninaisen ja laajan,
tuhansien, kymmenientuhansien yhdistysten ja järjestöjen,
liittojen, organisaatioiden yhteiskunnan ja maan, merkitsee tietysti
vahvaa pääomaa tälle yhteiskunnalle.
Merkittävin yhteiskunnan vastaantulo tälle tietysti
noin resursseja ajatellen on siinä, että Suomessa
toimii menestyksellisesti kolme rahapeliyhtiötä:
Fintoto, Raha-automaattiyhdistys ja Veikkaus. Asia on ministeriön
hallinnonalalla tällä hetkellä mitä ajankohtaisin
siinä taistelussa, jossa on aihetta hyvin vahvasti ylläpitää yksinoikeusjärjestelmää
suomalaisten
rahapeliyhtiöiden kyseessä ollen.
Nämä järjestöt ovat ilman
toimenpiteitä, ilman varautumista huomisen varalle, uhanalaisessa
roolissa, ja jos tämä rooli ja asema tulee haastetuksi
nettipelaamisen kautta toteutettavan laittoman kansainvälisen
pelitoiminnan muodossa, mikä on valitettavasti tänä päivänä tosiasia
yhteiskunnassamme, jossa rahapelien kautta tapahtuva tuloutus yhteiskunnalle
ei suinkaan kanavoidu suomalaiseen yhteiskuntaan vaan ulkomaisten
pelijärjestäjien tileille, niin on käytävä itsepuolustusjärjestelmää tehostamaan,
jossa on katsottu olevan perusteltua syytä löytää malli, joka
nykyistä selvästi paremmin tässä nettipelaamisen
maailmassa turvaa suomalaisten rahapeliyhtiöiden mahdollisuudet.
Tätä varten on olemassa täällä parlamentissa
myöskin vetämäni työryhmä,
jonka tehtävänä on tukea tai auttaa ja antaa
ohjeistusta ministeriölle, kuinka tämä olisi viisainta
tehdä. Se prosessi on tietysti laaja, koska siinä on
kaikkia kansalaisjärjestöjä syytä kuulla
urheilun, tieteen, taiteen, nuorten, kaikkien sosiaalipuolen järjestöjen
ja hevosurheilun suuntaan niin, että nämä kansalaisyhteiskunnan toimijat
voivat toimia jatkossakin ja saada yhteiskunnalta resursseja.
Minusta tämä on erittäin tärkeä linjakysymys, ja
katsoin osaltani olevan myös tärkeää sitä tässä keskustelussa
tuoda esille.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Kanerva, on hyvä, että me
voimme keskustella maahanmuutosta varmasti tulevaisuudessa lisääkin.
Sen verran haluan sanoa, että kyllä minäkin näen
myönteisenä maahanmuuton siltä osin kuin on
kysymys työperäisestä maahanmuutosta, mutta
siihen se sitten aika pitkälle jääkin.
Lisäksi, kun meillä on vapaa liikkuvuus, me tiedämme,
että EU-alueelta on hyvin paljon esimerkiksi rakennusalalla
Suomessa työmiehiä, jotka ikävä kyllä vievät
suomalaiselta rakennusmieheltä leivän suusta.
Veronumeron tultua pakolliseksi rakennusalalla kävi ilmi,
että täällä työskenteli luultua
enemmän rakennusmiehiä, lähes 80 000 henkilöä,
joista pelkästään Uudenmaan alueella lähes
kolmannes on ulkomaalaisia rakennustyömiehiä.
Lisäksi, kun tiedetään se, että monet
ovat lähetettyjä rakennustyömiehiä tai
vuokratyömiehiä, heidän ei ensimmäiseen
puoleen vuoteen tarvitse Suomeen maksaa veroja ja siten olla osallisena
tämän yhteiskunnan rakentamisessa. Tältä osin
ei tästä niin sanotusta ulkomaalaisten tai maahanmuuttajien
tänne tulemisesta aina ole yhteiskunnalle sitä hyötyä,
jota me sillä tavoittelemme.
Arvoisa puhemies! Tämä itse asia, mistä halusin
puhua, oli tämä edeltävä rattijuopumusasia, koska
jäi sanomatta tästä ensikertalaisuuspykälästä se
asia, että mielestäni rikoksentekijän
ymmärtäminen menee uhrin ja omaisten oikeuksien edelle.
Tämä on se perussyy tai perustelu sille, että ei
haluta antaa liian kovia tuomioita, koska ei uskota, että rangaistus
ratkaisee sosiaalisen ongelman. Yleensähän taustalla
on sosiaalinen ongelma, jos juodaan alkoholia ja ajetaan humalapäissään
ja jopa surmataan ihminen tai vammautetaan hänet.
Mutta peruslähtökohdan lainsäätäjällä tulisi olla
se, onko tämän lain tarkoitus olla joku sosiaalisen
ongelman ratkaisija vai onko sen tarkoitus jakaa oikeutta uhrin
omaisille tai uhrille itselleen. Tämä on niin
perustavanlaatuinen kysymys, että omaa oikeudenkäsitystäni
vastaan sotii se, että meidän lainsäädäntömme
on liian lepsu joiltain osin. Tämän johdosta toivonkin,
että me voisimme joiltain osin alarajoja nostaa, jotta
me voimme tuoda oikeudentuntoa ihmisille takaisin.
Timo Heinonen /kok:
Arvostettu puhemies! Rahapeleistä on tässä sisäministeriön
hallinnonalan kohdassa keskusteltu ja siitä, millä tavalla
monopolijärjestelmä voitaisiin suojata ja taata
se, että rahaa niin STM:n puolelle nykyisen Raha-automaattiyhdistyksen,
Veikkauksen kautta urheiluun, liikuntaan, kulttuuriin ja Fintoton kautta
hevosurheiluun ja hevosalan kehittämiseen saataisiin tulevaisuudessa
vähintäänkin tämän
saman verran ja mieluumminkin kasvava trendi eikä laskeva,
mitä se tällä hetkellä erityisesti
esimerkiksi hevospuolella on ollut ja myös Raha-automaattiyhdistyksen
puolella.
Itse olen hieman skeptinen sen suhteen, että ulkoapäin
tulevat uhat ratkeaisivat sillä, että meillä on
yksi, esimerkiksi Suomen Pelit osakeyhtiö, tai mikä se
sitten nimeltään olisikin. Mutta minun puolestani
tällainen selvitys voidaan tehdä. Voidaan katsoa,
mitä vaikutuksia sillä on, ja voidaan etsiä mallia,
jolla voitaisiin turvata se, että rahoitus kutakuinkin
pysyisi saman tyyppisenä kokoluokaltaan ja myös
jaoltaan tulevaisuudessa.
Erityisesti meidän hevostalous on haastavien aikojen
edessä. Sitä rasittaa nimenomaan se, että pelaaminen
on vähentynyt ja sitä kautta tulot, jotka tulevat
hevosurheilun käytettäväksi. Tässä on sellainen
haaste, että meillä esimerkiksi suomenhevoslähdöt
ovat vähentyneet ja vähenemässä kovaa
vauhtia, ja silloin kun lähdöt vähenevät, pelaaminen
vähenee, tuotot vähenevät. Tällainen
trendi on ollut nähtävissä tänä vuonna
ja ehkä jo hivenen aiemminkin, ja se on toki pystyttävä katkaisemaan.
Yhtenä vaihtoehtona minun mielestäni pitää miettiä myös
sitä, kannattaako nettipelaamisessa miettiä jonkinlaisia
lisenssijärjestelmiä, joilla myös ne
ulkomaalaiset toimijat, jotka tänne joka tapauksessa tulevat,
saataisiin maksamaan ainakin osa. Tiedän, että siellä jonkun
verran tämän tyyppiseen toimintaan olisi myös
valmiutta.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Vielä tältä sisäministeriön
hallinnonalalta haluaisin nostaa esille sen näkökulman,
josta tänään päivällä keskusteltiin,
nimittäin rahankeräysluvan poistumisen.
Ministerihän ei tänään suoraan
sitä vastausta antanut, tuleeko tämä sisällöltään
toteutumaan niin kuin on julkisuudessa keskusteltu, elikkä rahankeräyslupa
tulisi vain ilmoitusluontoiseksi toimenpiteeksi. Nykyäänhän
rahankeräyslupa pitää hakea ennen kuin
rahaa lähdetään keräämään johonkin
hyväntekeväisyyskohteeseen, mutta jos tämä muuttuu
siten, että se jälkikäteen ilmoitetaan
ja rahaa saisi heti lähteä keräämään,
niin on aivan selvää, että se tuo alalle
paljon toimijoita, jotka voivat jopa pilata tämän
hyväntekeväisyystyön maineen koko maassa.
Moni järjestö onkin jo osoittanut huolensa siitä,
että tässä asiassa pitäisi olla
hereillä eikä antaa rikollisille mahdollisuutta
lähteä hyväksikäyttämään
ihmisten hyvää tahtoa ja ruveta keräämään
rahaa muuhun kuin hyvään tarkoitukseen.
Toki olen samaa mieltä siitä, että tätä rahankeräyslupajärjestelmää tulee
uudistaa. Se on aivan liian kankea. On aivan käsittämätöntä,
että järjestöt joutuvat odottamaan puolisen
vuotta rahankeräysluvan saamista. Eihän tämä ole
mistään kotoisin. Kyllä tällaiset
hallinnolliset toimenpiteet pitää toteuttaa jollakin
muulla tavalla kuin kokonaan poistaa ja purkaa niitä.
Ilkka Kanerva /kok:
Arvoisa puhemies! Vielä tähän edustaja
Heinosen arvioon siitä, minkälaisia vaihtoehtoja
Suomella on käytettävissään
tässä suhteessa. En halua sitä väittelyä tässä nyt
pidemmälle viedä, mutta haluan todeta selvyyden
vuoksi, että ulkomailta tapahtuvien pelien järjestäminen
netin kautta Suomeen on laitonta. Se on Suomen lakien vastaista.
Ja sen vuoksi meillä, jotta tämä ilmiö ei
ottaisi enempää ilmaa siipiensä alle,
suomalaisten peliyhtiöiden toiminnan pitää olla
kilpailukykyistä, ja koska ne eivät saa kilpailla
keskenään, niin olisi viisaampi, että niiden
elinvoiman, toimintakyvyn, turvaamiseksi meillä olisi mahdollisimman
hyvin trimmattu, teknologisesti edistyksellinen ja kuluttajavetoinen
pelijärjestelmä, joka toimii luotettavasti ja kontrolloidusti
ja jonka seurausvaikutuksista myöskin yhteiskunta kykenee
ottamaan täydellisesti vastuun. Mitään
sellaistahan ei tapahdu ulkomaisten peliyhtiöiden kyseessä ollen.
Ja sen haluan varmuuden vuoksi sanoa, olkoon kysymys sitten
Raha-automaattiyhdistyksen edunsaajatahoista, Fintoton edunsaajapuolesta
tahi Veikkauksen moninaisesta kentästä, johon
veikkausvoittovarojen hyöty kohdentuu, että en
ole kuullut kenenkään esittäneen, että näiden peliyhtiöiden
edunsaajien jakosuhteita millään tavoin muutettaisiin.
Me olemme parlamentaarisessa elimessä olleet siitä täysin
samaa mieltä, kansalaisjärjestöt ovat
siitä esittäneet täysin samansisältöisen
näkemyksen, ja tänään viimeksi ministerivaliokunta,
talouspoliittinen ministerivaliokunta, on asiaa myöskin
linjannut ja todennut saman asian, eli näiden kolmen yhtiön
edunsaajatahojen keskinäiset suhteet pysyisivät
ennallaan, mikä on mielestäni ihan perusedellytys sille,
että tähän uuteen järjestelmään
voidaan mennä. Ja sillä asialla ikään
kuin pelottelu, että joku joutuisi tässä kärsimään
tämän järjestelyn vuoksi, niin siltä päinvastoin
halutaan välttyä, nimenomaan turvata se, että se
toimintayksikkö olisi liiketaloudellisestikin tehokas ja
kansainvälisesti kilpailukykyinen, jota tässä mahdollisesti ollaan
rakentamassa, ja sille pitäisi antaa myöskin poliittisesti
täysi tuki. — Kiitoksia.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Rahankeräykseen lyhyesti. Itse olen
sitä mieltä, että on järkevää siirtyä kohti
ilmoitusjärjestelmää ja jälkivalvontaa.
Meillä on Suomessa monta erikoista esimerkkiä,
joissa esimerkiksi ei ole voitu järkevällä tavalla
toteuttaa keräyksiä eli sellaisia keräyksiä,
missä ihminen itse on halunnut omaa rahaansa ohjata vaikkapa
radiokanavan pyörittämiseen taikka keskustapuolueelle
tai johonkin muuhun keräykseen. Minun mielestäni sen
pitää jatkossa olla helpommin mahdollista, ja ilmoitusmalli,
jälkivalvonta toimivat siinä hyvin.
Mutta syy siihen, miksi pyysin puheenvuoron, on se, että poliisimäärärahat
on sellainen kysymys, jota meidän pitää kyllä vakavalla
silmällä seurata. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero
totesi, että turvallisuus on fakta, mutta se on myös
tunne. Ja täällä eduskunnassa jonkinlaiseksi
poliisien määrän kipurajaksi on asetettu
7 500 poliisia. Ensi vuonna pystymme palkkaamaan 50 poliisia lisää,
mutta edelleen olemme hyvin alhaisella tasolla verrattuna Ruotsiin
tai Norjaan, joka on lisäämässä lähivuosina
jopa 3 000 poliisinaista ja -miestä lisää,
ja meidän pitää kyllä tässä asiassa pystyä etenemään
kohti niitä tavoitteita, joita asetimme edellisen hallituksenkin
aikana.
Ja myös on tärkeää seurata
sitä, mitä tapahtuu liikkuvan poliisin lopettamisen
myötä raskaan liikenteen valvonnassa ja liikenteen
valvonnassa yleensä. Minun mielestäni eduskunnalle
on tarpeen tuoda jopa selvitys siitä, minkälaisia
määriä on pystytty ratsioita järjestämään
ja puuttumaan erilaiseen raskaan liikenteen ja muun liikenteen ongelmakäyttäytymiseen
tällä uudella mallilla. En ole lainkaan varma,
että tämä on huono, mutta haluan vahvistusta
sille, että uudistuksenkin jälkeen liikennevalvonta
Suomessa toimii.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ajattelin, että en osallistu
tähän keskusteluun, mutta kun tämä aktivoituu
niin vahvasti tähän rahapelimonopolien työnjakokeskusteluun, niin
haluan myös omalta osaltani muutaman sanan sanoa.
Nyt kun sisäministeriö pohtii ja miettii näitten rahapelitoimijoiden — elikkä Raha-automaattiyhdistyksen,
Veikkauksen ja Fintoton — yhdistämistä ja
sitä kautta muuttaa meidän suomalaisen kansalaisjärjestötoiminnan
rahoituspohjaa, niin sosiaalialan eri järjestöt
ovat kantaneet tästä erittäin suurta
huolta. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat
kokeneet, että Raha-automaattiyhdistys on antanut niille
pitkäjänteisen mahdollisuuden kehittää omaa
toimintaa, ja koska Raha-automaattiyhdistys on perustettu nimenomaan
järjestöjä varten, niin se on ollut vahva
maaperä meidän järjestöjen toiminnalle.
Vaikka nykyinen taloudellinen tilanne on tuonut paljon haasteita järjestöille,
niin joka tapauksessa se on mahdollistanut näitten työn
jatkuvuuden ja edellytykset ja sitä kautta antanut mahdollisuuden
tukea kansalaisia omissa kysymyksissään.
Nyt oikeastaan se, mitä mietin tässä itse,
oli se, että Euroopan unionin komissio totesi vuonna 2013
elikkä viime vuonna, että Suomen nykyinen rahapelimalli
on Euroopan unionin lainsäädännön
mukainen eikä siitä löydy mitään
huomautettavaa. Suomi sai ainoana maana komission varauksettoman
hyväksynnän nykyiselle rahapelimonopolijärjestelmälle,
jonka katsottiin johdonmukaisesti vastaavan yleistä etua
tavoittelevia päämääriä.
Näistäkin syistä toivoisin, että arvioitaisiin
todella harkiten, miten tässä tulevaisuudessa
edetään. Vaikka nykyinen hallitus olisi sitä mieltä, että tätä jakosuhdelakia
ei muutettaisi, niin me emme voi taata sitä, etteivät
tulevat hallitukset lähde syystä tai toisesta
muuttamaan sitä ja sitä kautta heikentämään
muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintamahdollisuuksia.
Yleiskeskustelu pääluokasta 26 päättyi.