Jukka Kopra /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin kiinnittää eduskunnan huomiota yhteen seikkaan, nimittäin siihen — tästä on täällä jo tänään puhuttukin — että Suomesta on lähtenyt kymmeniä henkilöitä, ellei jo yli satakin henkilöä, taistelemaan Isilin riveihin muun muassa Syyriaan ja Irakiin. On kiistatta selvää, että sinne lähteneet henkilöt ovat osallistuneet joko itse taisteluihin tai niitä tukeviin tapahtumiin, ja onpa tainnut kuolonuhrejakin tulla. Nämä henkilöt ovat lähtökohtaisesti Suomen kansalaisia tai kansalaisuutta hakeneita.

Tuntuu vähän siltä, että kyllä tällaiset henkilöt väärin ovat käyttäneet tämän yhteiskunnan antamia resursseja, jos heidät täällä on kasvatettu ja koulutettu ja sitten lähdetään muille maille vierahille uskonsotureiksi. Minusta tällainen toiminta tulisi kieltää entistä ponnekkaammin. Yksi keino tämän toiminnan estämiseksi voisi olla se, että kyseisten henkilöiden passit joko mitätöidään tai perutaan muulla keinoin: joko heti, kun saadaan tietoon, että tällaisia aikeita lähteä osallistumaan tällaiseen toimintaa on, tai viimeistään siinä vaiheessa, kun saadaan tieto, että he ovat siellä taisteluissa. On minun mielestäni ihan perustellusti keskustelun arvoinen asia, kannattaako tällaisten henkilöiden antaa palata tavallisina jäseninä suomalaiseen yhteiskuntaan. Heillä on silloin mahdollisesti hyvinkin karkeita tappamiskokemuksia, omat verkostonsa terroristipiireissä ja varmasti aivan erityyppiset intressit toimia yhteiskunnan jäseninä kuin suomalaisessa yhteiskunnassa on tapana ajatella ja mihin meillä on totuttu.

Haluaisin oikeastaan vain tuoda tämän asian esiin, että minun mielestäni tähän seikkaan pitäisi kiinnittää huomiota ja tällainen toiminta estää.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vieraillessani muutama kuukausi sitten Kainuun Rajavartiolaitoksessa siellä kerrottiin, että Rajavartiolaitoksen toimintamäärärahat ovat oleellisesti vähentyneet ja heidän partiointikykynsä ja partiointinsa ovat pienentyneet alle puoleen. Nyt kun katsoo tässä valiokunnan mietinnön pääluokkaa, niin siellä puhutaan, että 500 henkilön verran olisi tarvetta ollut vähentää nyt sitten tämän vaalikauden aikana ja sitten partioinnit ovat tipahtaneet itärajalla kolmasosaan. Tämä tietysti kertoo ihan samaa asiaa.

Nyt kun otetaan huomioon, että tässä viime aikoina turvallisuusympäristö itärajalla on saattanut muuttua ja muuttuu tästä eteenpäin, niin toivoisin, että jatkossa tästä asiasta keskusteltaisiin enempi ja turvattaisiin tätä meidän rajojemme vartiointia.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että me voimme tässä sisäministeriön toimialalla myös jatkaa tätä keskustelua Isis-terrorismista sekä myös rattijuopumuksista, sillä nämä lait ja säädökset menevät vähän päällekkäin monelta osin.

Siinä mielessä olen iloinen, että edustaja Kopra myös sieltä oikealta puolelta kiinnittää huomiota näin vakavaan asiaan. Meidän täytyy yhteistuumin suhtautua hyvin vakavasti siihen, että kun näistä taisteluista nyt on jo palannut näitä sotaan osallistuneita henkilöitä, niin kuinka hyvin heitä pystytään valvomaan. Toki suojelupoliisi tietää, missä he ovat, ja suurin piirtein, missä liikkuvat, mutta kuten aikaisemmin mainitsin, täällä tapahtuu tätä rekrytointia hyvinkin avoimesti. Siinä mielessähän jos itse muslimit, jotka edustavat tällaista maltillista näkökantaa, ovat huolestuneita siitä, toivoisin, että sisäministeriö suhtautuisi asiaan vakavasti ja tekisi joitain konkreettisia toimenpiteitä rauhoittaakseen näitä muslimiyhteisöjä.

Arvoisa puhemies! Myös tästä rattijuopumuksesta vielä olisin halunnut sen lisätä, mikä löytyy myös kansalaisaloitteesta, joka täällä tuli keskustelussa, tai ainakin siinä yhteydessä siitä keskusteltiin, kun se oli lähetekeskustelussa eduskunnassa. On haluttu, että rattijuopumuksesta ilmoittamatta jättäminen tehtäisiin rangaistavaksi. No, tätä on puolustettu sillä, että sitä ei voida tehdä rangaistavaksi sen johdosta, että se ilmoittamatta jättäminen on hyvin vaikea todeta. Mutta mielestäni se tulisi siitä huolimatta säätää rangaistavaksi, koska onhan myös moottoriajoneuvon luovuttaminen päihtyneelle rangaistavaa, vaikka senkin toteen näyttäminen on hyvin vaikeaa.

Siinä mielessä minulle ei ainakaan riitä se, että eduskunta vain tekee joitain ympäripyöreitä lauseita ja tavoitteita alkolukkojen saamiseksi vaikka kaikkiin autoihin. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Suomessa on yli 21 000 rattijuopumustapausta vuodessa, tai vuonna 2011 oli. Toki ne ovat laskeneet 18 000:een vuonna 2013. Mutta päinvastoin kuin ministeri Räsänen mainitsi, syynä ei välttämättä ole se, että nämä teot ovat vähentyneet, vaan se, että se valvonta on vähentynyt erityisesti ilta- ja yöaikaan. Näin ovat ainakin poliisit sanoneet, koska kustannukset ovat kovimmillaan yövalvonnassa. Onko tässä siltä osin tämmöinen yhtäläisyysmerkki sillä, että ne ovat näin dramaattisesti laskeneet kuin 40 prosenttia?

Kiitos, puheenjohtaja, minä jatkan myöhemmässä puheenvuorossa.

Ilkka Kanerva /kok:

Arvoisa puheenjohtaja! Pyydän edelleen lupaa saada puhua paikaltani istualtani, koska on aika tuskaisaa päästä ylös ja eduskunnan puhujapönttöön.

Arvoisa puhemies! Luotan suomalaiseen viranomaiseen ja luotan siihen, että Suomen viranomainen tekee kaikkensa suoriutuakseen turvallisuustehtävistään mallikelpoisesti, niin kuin on tapahtunutkin. Mutta itsearvioinnin lisäksi on tietysti myöskin syytä katsoa sitä, miten meitä muualla arvioidaan, enkä voi tässä suhteessa olla kiinnittämättä huomiota siihen, että kansainvälisellä tasolla vastikään esitettiin arvioita siitä, että erityisesti Suomessa kiinnitetään liian vähän huomiota fundamentalismi-islamilaisuuden vaaratekijöihin yhteiskunnassamme.

Oikein tahi väärin, onko tämä arvio totta tahi ei, niin siitä huolimatta olisi luonnollisesti kovin kiintoisaa kuulla ministerin arvio siitä, kuinka asia on. Hän nyt valitettavasti ei varmaan muiden työtehtäviensä vuoksi juuri pysty parhaillaan olemaan paikalla, mutta mielestäni ulkopuolisten arviot Suomesta verrattuna muihin maihin pitäisi sillä tavalla ottaa kuitenkin tosissaan, että niitä myöskin itse asettuisimme katsomaan, onko niissä arvioissa perää, onko niissä arvioissa perusteita vaiko ei. Tiedämme hyvin, että ilmiöön sisältyy varmasti ylidramatisointia, mutta siitä huolimatta se kova ydin ääri-islamilaisuuden fundamentalistisessa siivessä on niin kova ja vakavasti otettava, että sitä ei sovi vähätellä eikä siirtää syrjään lainkaan sellaista käsittelyä, joka tässä suhteessa saattaisi merkitä riskin tiedostamatta jättämistä.

Sen vuoksi tätä asiaa on varmaan keskustelussamme ihan rauhallisesti ja asiallisesti syytä jatkaa ilman, että sinänsä sen uskontosuunnan ihmisiä millään muotoa syyllistäisimme ja epäilisimme, mutta väkivaltaisuuteen perustuvat toimet eivät kerta kaikkiaan sovi avoimeen, kansanvaltaiseen järjestelmäämme.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Poliisin määrärahat, resurssit, ovat tämän vaalikauden aikana olleet laskusuhdanteessa. Siksi on selvää, että huolestuneisuus etenkin siellä kentällä poliisin näkyvyydestä, läsnäolosta ja tehtävistä on suuri.

Pora III -uudistus, poliisin hallintorakenneuudistus, on sarjassamme todellakin kolmas, joka on läpiviety säästöjä hakien. Viimeisimmässä uudistuksessa vuodenvaihteen alusta liikkuva poliisi lakkautettiin, ja siitä on ollut kielteisiä seurauksia. Olisi tärkeää etenkin nyt, kun vuosi on kulunut, arvioida aika pikaisesti se, miten liikkuvan poliisin lakkauttaminen on näkynyt ja mitä se on tehnyt etenkin liikenteen parissa. Ammattiautoilijat kritisoivat tätä liikkuvan poliisin lakkauttamista jo aikaisemmin voimakkaasti, mutta tieliikenneonnettomuudet, tilastot, näyttävät myöskin sen, että tieliikenteessä liikenneturvallisuus on vähän karannut käsistä. Olisi tärkeää, että liikenteeseen saadaan tarpeeksi myöskin valvovia silmiä, tekeviä käsiä, ei vain peltipoliiseja ja laskun lähettäjiä.

Hallitusohjelmassa kenttäpoliisien lukumäärä luvattiin pitää noin 7 650 henkilötyövuoden tasossa. Ensi vuonna ollaan noin 200 henkilötyövuotta alle luvatun tason. Suuntaus on siis hyvin huolestuttava.

Sisäinen turvallisuus puhututtaa myös kaupungeissa mutta tietysti taajamien ulkopuolellakin. Viimeisimmät kuulumiset kuulin lauantaina eräiltä ikäihmisiltä, jotka todellakin pelkäävät kulkea kaupunkien laitamilla mutta ennen kaikkea puistoissa iltapäiväaikaisin, varsinkin näin kaamosaikana, koska julkinen puistojuopottelu ja oleskelu kaupunkialueella on riistäytynyt käsistä. Olisi tärkeää, että järjestyksenvalvonta, poliisien resurssit olisivat kohdillaan niin, että kenttätyötä pystytään tekemään siellä, missä järjestyshäiriöitä on.

Siksi on tarpeellista kysyä, ovatko kenttäpoliisit väärässä, kun he ovat esittäneet huolensa voimavarojen riittävyydestä hoitaa asianmukaisesti omia työtehtäviään sekä huolen liikennevalvonnan tilasta. Ja sopii myöskin kysyä, miten hallitus aikoo turvata kenttäpoliisien näkyvyyden myöskin harvaan asutetulla alueella, siellä missä etäisyydet ovat pitkät ja poliisia tuskin näkee, ainakaan päivittäin.

Arvoisa puhemies! Olisi siis tärkeää huolehtia sisäisestä turvallisuudesta koko maassa. Se, että meillä on Tulli, pelastustoimi, Rajavartiolaitos, antaa meille lähestulkoon sen turvallisuuden, mitä me tarvitsemme rajojemme sisällä. Ulkoturvallisuudesta on puhuttukin tänään todella paljon, mutta erityisesti tämä sisäinen turvallisuus on asia, joka ei saa olla rahasta kiinni eikä tahdosta kiinni. Siitä on pidettävä huolta, että niin lapsilla kuin ikäihmisillä on turvallista kulkea koulumatkat, työmatkat ja asiointimatkat siellä, missä ihmiset asuvat.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Sisäministeriön hallinnonalalla puhuttaa aika paljon todellakin poliisien lukumäärä, ja tarkoitus ei varmasti ole täälläkään tänään suorittaa pelkkää poliisilaskentaa. Tärkeä toimija on tietysti poliisi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden turvaajana, mutta valitettavasti poliisi on usein myös se ensimmäinen sosiaalityöntekijä ja se, joka tulee paikalle, kun kukaan muu ei enää kelpaa, valitettavasti. Mutta silloinkin voi todeta, että onneksi on poliisi.

No, se kyllä ministerin puheesta tänään kävi selväksi, että tulevan hallituksen on ratkaistava ja otettava tanakka vastuu koko rakenteesta, poliisien lukumäärästä, koulutettavien määrästä. Jollain lailla ajattelen, että stabiilimpi hallintorakenne olisi varmasti tarpeen kuin tämänhetkiset Pora I-, II- ja III -loikat. Näihin liittyen tulevalle eduskunnalle jää tarkasteltavaksi Pora III:een liittyvät hallintorakenteen muutokset.

Mutta mitä tuossa edustaja Vehkaperä otti esille, että olisi tärkeää saada tietoa liikkuvan poliisin lakkauttamisen vaikutuksesta, niin nimenomaan hallintovaliokuntahan yksimielisesti mietinnössään edellytti, kun tämä lakimietintö tuli, että nimenomaan, paitsi että sisäisen turvallisuuden selonteko annetaan tulevalle eduskunnalle, jo tämä hallintovaliokunta ottaa seuratakseen tämän Pora III:n vaikutuksia. Ja ministeri on luvannut meille kaiken tiedon, ja tämän kuulemisen me varmasti heti tammikuussa aloitamme.

No, kyllä itsekin olen edelleen sitä mieltä, että liikkuvan poliisin lakkauttaminen tämmöisenä valtakunnallisena yksikkönä oli tarpeetonta. Se oli tietojohdettu yksikkö, ja muutoinhan Pora III:sta yksimielisesti valiokunnassa tulikin sitten mietintö, mutta näin siinä nyt sitten kävi. Olen samaa mieltä, että poliisin on syytä näkyä siellä, missä ihmiset luontaisesti liikkuvat.

Tulevaisuudessa tietysti on ilmeisesti arvioitava myös Supon tehtävät, toimintavaltuudet, valvonta. Sisäisen turvallisuuden selonteosta, kun täällä on kyselty ja huomasin, että keskustan budjettiesityksessä on myöskin lausuma siitä, että se tulee tehdä, todellakin eduskunta on jo päättänyt, että se tehdään, mutta ajankohtaa nyt ei tiedetä. Että varmasti nyt myöskin se sisäisen turvallisuuden strategia ensin tulee laatia ja sitten selonteko.

Sisäministeriön hallinnonalan budjetti toteaa tulevaisuuden haasteista nimenomaan nämä globaalit haasteet, ja tämähän on totta jo tänään, kun puhutaan radikalisoituneista taistelijoista, kansainvälisestä terrorismista, rajat ylittävästä rikollisuudesta. Tähän täytyy tietysti olla toimiva lainsäädäntö ja toimivallat ja budjetti kunnossa. Ja jos ajatellaan vielä radikalisoitumista, niin Suomen maahanmuuttopolitiikkahan perustuu kohtalaisen suuriin panostuksiin kotoutumisessa. Ja onhan se sitten juuri vaikea ymmärtää, jos Suomen kansalainen ja yhteiskunnan jäsen lähtee taistelemaan raakalaismaisiin olosuhteisiin. Voidaan kysyä, onko maahanmuutto hallittua.

Ministeri kertoi olleensa yhteydessä Suomen islamilaisiin yhteiskuntiin, mutta sisältöjähän me emme tässä keskustelussa tietenkään käyneet läpi. Mutta meidän ei tule todellakaan suhtautua olankohautuksella radikalisoitumiseen ja ääri-islamiin. En ensinnäkään henkilökohtaisesti voi hyväksyä suomen kielen sanoja "kunniamurha" tai "kunniaväkivalta", koska minusta kummassakaan ei ole mitään kunniallista, mutta hyväksyn sen kyllä, että islamilla on monet kasvot.

Lopuksi haluan mainita muutaman sanan koulupoliisitoiminnasta, joka alkoi ministeri Holmlundin aikana, ja jos hän olisi täällä salissa, niin kävisin kyllä kädestä pitäen häntä kiittämässä siitä, että hän tämän toiminnan on aloittanut. Tämähän ei todellakaan ole sitten mitään koulun järjestyksen ylläpitoa vaan arvokasta valistusta ja kyllä tietysti myöskin koulukiusaamiseen puuttumista niiltä osin, että siellähän on jo — ja varmasti on kautta vuosien ollut — sellaista kiusaamista, joka täyttää rikoksen tunnusmerkit. Mutta toivoisin kyllä, että vaikka on niukat varat, niin edes pienimmässä määrin koulupoliisitoimintaa voitaisiin jatkaa, ja onnekseni olen saanut Oulun kaupungilla perehtyä tähän koulupoliisitoimintaan. Minusta sillä on saatu hyviä tuloksia.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Hämeeseen kohdistuu poliisiresurssien vähentämistarve, joka ei varsinaisesti liity Pora kolmosmuutokseen, vaan aiemmin vahvistettuun niin sanottuun poliisin resurssimalliin. Hämeeseen tulisi saada poliisille kaivattua lisärahoitusta, joten ennen mainittua resurssimallia voitaisiin tarkastella uudelleen, miten sinne saataisiin lisättyä vakinaista henkilöstöä. Mahdollisella lisärahoituksella saataisiin parannettua toiminnan yleistä tasoa ja siten lisättyä kansalaisille tuotettavia turvallisuuspalveluita. Tärkeää on saada pidettyä yllä edes vähintään nykytaso. Kansalaisten palautteesta voi kuitenkin päätellä, että huoli sisäisestä turvallisuudesta on suuri.

Arvoisa puhemies! Kansalaisten kannalta olisi erinomaista, jos poliisipalvelujen, myös lupapalvelujen, taso kyettäisiin pitämään hyvänä myös Lahden ympäristökunnissa. Valitettavasti poliisin palvelupisteet vähenevät, muun muassa toimitilakustannusten pienentämisen vuoksi.

Arvoisa puhemies! On pakko myös tässä vaiheessa kehua Hämeen poliisilaitoksen nykyaikaista tapaa toimia ja yrittää saavuttaa kansalaisia siellä, missä heitä on, eli netissä. Hämeen poliisilaitoksella on viralliset Facebook-sivut, joilla on ajankohtaista tietoa alueen tapahtumista.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kanerva osallistui myös tähän keskusteluun huolesta Syyrian konfliktialueelta palaavista henkilöistä ja siitä, voiko tämä radikalisoituminen lisääntyä Suomessa. Siinä mielessä olen tyytyväinen, että tämä ei ole niin sanotusti mikään perussuomalaisten juttu, vaan tämä on yhteinen asia, josta voidaan ihan rauhallisesti asiatasolla keskustella.

Tässä yhteydessä tietenkin perussuomalaiset on tässä maahanmuuttokysymyksessä vähän eri linjoilla kuin moni muu puolue, ja se johtuu ehkä siitä, että meillä on jollakin tavalla tullut semmoinen käsitys, että välttämättä aina parhaalla mahdollisella tavalla islam-uskovista maista tulevat henkilöt eivät sopeudu Suomeen. Onko siinä sitten erona nimenomaan tämä uskonnon erilaisuus, koska islam-uskonto ei ole pelkästään uskonto, vaan se on koko yhteiskuntaan kuuluva identiteetti ja kokonaisuus.

Me olemme joskus jopa niinkin rohkeita puheenvuoroja pitäneet, että me olisimme tässä pakolaispolitiikassa toivoneet sellaista harkintaa, mistä maista esimerkiksi pakolaisia tänne maahan otetaan. On hyvin johdonmukaista ymmärtää se, että mikäli henkilöitä otetaan pakolaisiksi, vaikka Aasiasta tai esimerkiksi vain kristittyjä, niin heidän sopeutumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan voisi olla tältä osin helpompaa. Meillähän ensi vuonna otetaan ymmärtääkseni 550 pakolaista Syyriasta, lisäksi 150 pakolaista Kongosta ja oliko 150 pakolaista Afganistanista. Toki luotamme siihen, että määrätyllä tavalla siellä pakolaisleireillä valintaa tehdään tarkasti ja taustoja tutkitaan, mutta kuitenkin tähänkin saakka on ollut nähtävissä se, että me emme aina pysty estämään ei-toivottujen henkilöitten maahan tulemista. Meidän ei tule tehdä samoja virheitä, mitä naapurimaamme Ruotsi on tehnyt olemalla liian lepsu maahanmuuttopolitiikassaan ja pakolaispolitiikassaan. Itse tosin en vastusta sitä, ettemmekö voi omaa osuuttamme tehdä, jos ihminen henkensä hädässä hakee turvapaikkaa. Mutta minulle on tärkeätä, millä tavalla se tehdään.

Arvoisa puhemies! Tästä rattijuopumusasiasta haluaisin vielä sanoa muutaman huomion, mitä aikaisemmassa puheenvuorossani en ehtinyt kertoa. Uskottava liikennevalvonta on se a ja o, jotta kiinnijäämisriskiä voidaan lisätä. Vain joka 200. rattijuoppo jää kiinni — tämä erään arvion mukaan. Kuten aikaisemmassa puheenvuorossani mainitsin, jos poliisi ei tee tätä liikennevalvontaa juurikaan siinä määrin kuin aikaisemmin ilta- ja yöaikaan, niin on selvää, että näitä tapauksia tulee vähemmän esille. Tämä tilasto vuonna 2007 on kuitenkin niin suuri verrattuna 2013:een, että en usko siihen, että Suomen kansa olisi tältä osin raitistunut ja viisastunut niin, et-teivät lähde päissään ajamaan. Vuonna 2007 tavattiin 27 550 rattijuopumusrikosta ja vuonna 2013 tavattiin 18 000. Laskua on peräti 40 prosenttia. Tämän hallituskauden aikana, 2011—2013, laskun ero on 20 prosenttia, joten ihan aiheellista on pohtia sitä, mistä tämä suuri lasku johtuu.

Lainsäädännössä on lisäksi tämä niin sanottu ensikertalaisuuspykälä, joka näissä törkeissä kuolemantuottamustapauksissa rikkoo tavallisen kansalaisen oikeudenturvan tuntoa. Mielestäni tällaisen puolikkaan, kahden kolmasosan tai yhden kolmasosan tuomion kärsiminen on ainoastaan häpeäksi koko rikoslaille. Törkeiden rikosten osalta tämä ensikertalaisuus pitäisi kokonaisuudessaan poistaa, riippumatta siitä, että oikealta ja vasemmalta aina sanotaan, ettei meillä ole varaa siihen. Emme me voi lakeja säätää sen perusteella lepsuiksi, että se lisää meidän vankeinhoidon kustannuksiamme. Meidän tulisi turvata kansalaisten oikeudenturvan tunto ja säilyttää uskottavuutemme siltä osin, että me otamme vakavasti törkeiden rikosten uhrien kärsimyksen ja omaisten tuskan. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Puheaika alkaa pikkuhiljaa päättymään, mutta koska ymmärtääkseni muita puheenvuoroja ei ollut...

...no sitten jatketaan, kiitos.

Ilkka Kanerva /kok:

Arvoisa puheenjohtaja! Sen verran edustaja Niikon äskeiseen puheenvuoroon viittaan, että sinänsä maahanmuuttopolitiikka on asia, jonka varmasti valtaosa suomalaisista sinänsä näkee myönteisenä ilmiönä, mutta varmasti aivan yhtä suuri osa suomalaisista katsoo, että asiaan liittyvät kielteiset lieveilmiöt ovat niitä, joille ei pidä ummistaa silmiään. Tässä täytyy olla tietysti tasapainoinen suhtautuminen näiden asioiden kohdalla, eikä pidä missään tapauksessa lepsuilla maahanmuuttopolitiikan kriteerien arviointeja toteutettaessa. Ei Suomella ole minkäänlaista syytä tässä suhteessa ryhtyä toimimaan jollakin tavalla, joka mahdollistaisi sen, että Suomea pidettäisiin maailmalla maahanmuuttopolitiikkaa ajatellen maana, jossa kielteisten motiivien varassa toimivilla olisi suotuisammat olot kuin jossakin muualla Euroopassa, mieluummin päinvastoin.

Arvoisa herra puhemies! Ajattelin tässä kuitenkin tämän pääluokan lopussa vielä viitata siihen, kun puolustusministeriön pääluokan kohdalla osaltani yritin viitata siihen tärkeyteen, joka kokonaismaanpuolustusajattelulla on, ja tässä yhteydessä todeta sen seikan, että suomalaista yhteiskuntaa kaikkineen, avointa, suvaitsevaista yhteiskuntaa, monikulttuuristakin yhteiskuntaamme, on vaikea arvioida ilman kansalaisjärjestöjen siihen tuomaa panosta. Se on meille erittäin suuri voimavara. Se on merkittävä resurssi ja tekee suomalaisesta yhteiskunnasta sen talkootyön ja monen tyyppisen yhteiskuntaa energisoivan ja sen laadullista tasoa parantavan maan, josta me suomalaiset voimme olla erittäin ylpeitä. Se, mikä mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan moninaisen ja laajan, tuhansien, kymmenientuhansien yhdistysten ja järjestöjen, liittojen, organisaatioiden yhteiskunnan ja maan, merkitsee tietysti vahvaa pääomaa tälle yhteiskunnalle.

Merkittävin yhteiskunnan vastaantulo tälle tietysti noin resursseja ajatellen on siinä, että Suomessa toimii menestyksellisesti kolme rahapeliyhtiötä: Fintoto, Raha-automaattiyhdistys ja Veikkaus. Asia on ministeriön hallinnonalalla tällä hetkellä mitä ajankohtaisin siinä taistelussa, jossa on aihetta hyvin vahvasti ylläpitää yksinoikeusjärjestelmää suomalaisten rahapeliyhtiöiden kyseessä ollen.

Nämä järjestöt ovat ilman toimenpiteitä, ilman varautumista huomisen varalle, uhanalaisessa roolissa, ja jos tämä rooli ja asema tulee haastetuksi nettipelaamisen kautta toteutettavan laittoman kansainvälisen pelitoiminnan muodossa, mikä on valitettavasti tänä päivänä tosiasia yhteiskunnassamme, jossa rahapelien kautta tapahtuva tuloutus yhteiskunnalle ei suinkaan kanavoidu suomalaiseen yhteiskuntaan vaan ulkomaisten pelijärjestäjien tileille, niin on käytävä itsepuolustusjärjestelmää tehostamaan, jossa on katsottu olevan perusteltua syytä löytää malli, joka nykyistä selvästi paremmin tässä nettipelaamisen maailmassa turvaa suomalaisten rahapeliyhtiöiden mahdollisuudet. Tätä varten on olemassa täällä parlamentissa myöskin vetämäni työryhmä, jonka tehtävänä on tukea tai auttaa ja antaa ohjeistusta ministeriölle, kuinka tämä olisi viisainta tehdä. Se prosessi on tietysti laaja, koska siinä on kaikkia kansalaisjärjestöjä syytä kuulla urheilun, tieteen, taiteen, nuorten, kaikkien sosiaalipuolen järjestöjen ja hevosurheilun suuntaan niin, että nämä kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat toimia jatkossakin ja saada yhteiskunnalta resursseja.

Minusta tämä on erittäin tärkeä linjakysymys, ja katsoin osaltani olevan myös tärkeää sitä tässä keskustelussa tuoda esille.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kanerva, on hyvä, että me voimme keskustella maahanmuutosta varmasti tulevaisuudessa lisääkin.

Sen verran haluan sanoa, että kyllä minäkin näen myönteisenä maahanmuuton siltä osin kuin on kysymys työperäisestä maahanmuutosta, mutta siihen se sitten aika pitkälle jääkin. Lisäksi, kun meillä on vapaa liikkuvuus, me tiedämme, että EU-alueelta on hyvin paljon esimerkiksi rakennusalalla Suomessa työmiehiä, jotka ikävä kyllä vievät suomalaiselta rakennusmieheltä leivän suusta. Veronumeron tultua pakolliseksi rakennusalalla kävi ilmi, että täällä työskenteli luultua enemmän rakennusmiehiä, lähes 80 000 henkilöä, joista pelkästään Uudenmaan alueella lähes kolmannes on ulkomaalaisia rakennustyömiehiä. Lisäksi, kun tiedetään se, että monet ovat lähetettyjä rakennustyömiehiä tai vuokratyömiehiä, heidän ei ensimmäiseen puoleen vuoteen tarvitse Suomeen maksaa veroja ja siten olla osallisena tämän yhteiskunnan rakentamisessa. Tältä osin ei tästä niin sanotusta ulkomaalaisten tai maahanmuuttajien tänne tulemisesta aina ole yhteiskunnalle sitä hyötyä, jota me sillä tavoittelemme.

Arvoisa puhemies! Tämä itse asia, mistä halusin puhua, oli tämä edeltävä rattijuopumusasia, koska jäi sanomatta tästä ensikertalaisuuspykälästä se asia, että mielestäni rikoksentekijän ymmärtäminen menee uhrin ja omaisten oikeuksien edelle. Tämä on se perussyy tai perustelu sille, että ei haluta antaa liian kovia tuomioita, koska ei uskota, että rangaistus ratkaisee sosiaalisen ongelman. Yleensähän taustalla on sosiaalinen ongelma, jos juodaan alkoholia ja ajetaan humalapäissään ja jopa surmataan ihminen tai vammautetaan hänet.

Mutta peruslähtökohdan lainsäätäjällä tulisi olla se, onko tämän lain tarkoitus olla joku sosiaalisen ongelman ratkaisija vai onko sen tarkoitus jakaa oikeutta uhrin omaisille tai uhrille itselleen. Tämä on niin perustavanlaatuinen kysymys, että omaa oikeudenkäsitystäni vastaan sotii se, että meidän lainsäädäntömme on liian lepsu joiltain osin. Tämän johdosta toivonkin, että me voisimme joiltain osin alarajoja nostaa, jotta me voimme tuoda oikeudentuntoa ihmisille takaisin.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Rahapeleistä on tässä sisäministeriön hallinnonalan kohdassa keskusteltu ja siitä, millä tavalla monopolijärjestelmä voitaisiin suojata ja taata se, että rahaa niin STM:n puolelle nykyisen Raha-automaattiyhdistyksen, Veikkauksen kautta urheiluun, liikuntaan, kulttuuriin ja Fintoton kautta hevosurheiluun ja hevosalan kehittämiseen saataisiin tulevaisuudessa vähintäänkin tämän saman verran ja mieluumminkin kasvava trendi eikä laskeva, mitä se tällä hetkellä erityisesti esimerkiksi hevospuolella on ollut ja myös Raha-automaattiyhdistyksen puolella.

Itse olen hieman skeptinen sen suhteen, että ulkoapäin tulevat uhat ratkeaisivat sillä, että meillä on yksi, esimerkiksi Suomen Pelit osakeyhtiö, tai mikä se sitten nimeltään olisikin. Mutta minun puolestani tällainen selvitys voidaan tehdä. Voidaan katsoa, mitä vaikutuksia sillä on, ja voidaan etsiä mallia, jolla voitaisiin turvata se, että rahoitus kutakuinkin pysyisi saman tyyppisenä kokoluokaltaan ja myös jaoltaan tulevaisuudessa.

Erityisesti meidän hevostalous on haastavien aikojen edessä. Sitä rasittaa nimenomaan se, että pelaaminen on vähentynyt ja sitä kautta tulot, jotka tulevat hevosurheilun käytettäväksi. Tässä on sellainen haaste, että meillä esimerkiksi suomenhevoslähdöt ovat vähentyneet ja vähenemässä kovaa vauhtia, ja silloin kun lähdöt vähenevät, pelaaminen vähenee, tuotot vähenevät. Tällainen trendi on ollut nähtävissä tänä vuonna ja ehkä jo hivenen aiemminkin, ja se on toki pystyttävä katkaisemaan.

Yhtenä vaihtoehtona minun mielestäni pitää miettiä myös sitä, kannattaako nettipelaamisessa miettiä jonkinlaisia lisenssijärjestelmiä, joilla myös ne ulkomaalaiset toimijat, jotka tänne joka tapauksessa tulevat, saataisiin maksamaan ainakin osa. Tiedän, että siellä jonkun verran tämän tyyppiseen toimintaan olisi myös valmiutta.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Vielä tältä sisäministeriön hallinnonalalta haluaisin nostaa esille sen näkökulman, josta tänään päivällä keskusteltiin, nimittäin rahankeräysluvan poistumisen.

Ministerihän ei tänään suoraan sitä vastausta antanut, tuleeko tämä sisällöltään toteutumaan niin kuin on julkisuudessa keskusteltu, elikkä rahankeräyslupa tulisi vain ilmoitusluontoiseksi toimenpiteeksi. Nykyäänhän rahankeräyslupa pitää hakea ennen kuin rahaa lähdetään keräämään johonkin hyväntekeväisyyskohteeseen, mutta jos tämä muuttuu siten, että se jälkikäteen ilmoitetaan ja rahaa saisi heti lähteä keräämään, niin on aivan selvää, että se tuo alalle paljon toimijoita, jotka voivat jopa pilata tämän hyväntekeväisyystyön maineen koko maassa. Moni järjestö onkin jo osoittanut huolensa siitä, että tässä asiassa pitäisi olla hereillä eikä antaa rikollisille mahdollisuutta lähteä hyväksikäyttämään ihmisten hyvää tahtoa ja ruveta keräämään rahaa muuhun kuin hyvään tarkoitukseen.

Toki olen samaa mieltä siitä, että tätä rahankeräyslupajärjestelmää tulee uudistaa. Se on aivan liian kankea. On aivan käsittämätöntä, että järjestöt joutuvat odottamaan puolisen vuotta rahankeräysluvan saamista. Eihän tämä ole mistään kotoisin. Kyllä tällaiset hallinnolliset toimenpiteet pitää toteuttaa jollakin muulla tavalla kuin kokonaan poistaa ja purkaa niitä.

Ilkka Kanerva /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä tähän edustaja Heinosen arvioon siitä, minkälaisia vaihtoehtoja Suomella on käytettävissään tässä suhteessa. En halua sitä väittelyä tässä nyt pidemmälle viedä, mutta haluan todeta selvyyden vuoksi, että ulkomailta tapahtuvien pelien järjestäminen netin kautta Suomeen on laitonta. Se on Suomen lakien vastaista. Ja sen vuoksi meillä, jotta tämä ilmiö ei ottaisi enempää ilmaa siipiensä alle, suomalaisten peliyhtiöiden toiminnan pitää olla kilpailukykyistä, ja koska ne eivät saa kilpailla keskenään, niin olisi viisaampi, että niiden elinvoiman, toimintakyvyn, turvaamiseksi meillä olisi mahdollisimman hyvin trimmattu, teknologisesti edistyksellinen ja kuluttajavetoinen pelijärjestelmä, joka toimii luotettavasti ja kontrolloidusti ja jonka seurausvaikutuksista myöskin yhteiskunta kykenee ottamaan täydellisesti vastuun. Mitään sellaistahan ei tapahdu ulkomaisten peliyhtiöiden kyseessä ollen.

Ja sen haluan varmuuden vuoksi sanoa, olkoon kysymys sitten Raha-automaattiyhdistyksen edunsaajatahoista, Fintoton edunsaajapuolesta tahi Veikkauksen moninaisesta kentästä, johon veikkausvoittovarojen hyöty kohdentuu, että en ole kuullut kenenkään esittäneen, että näiden peliyhtiöiden edunsaajien jakosuhteita millään tavoin muutettaisiin. Me olemme parlamentaarisessa elimessä olleet siitä täysin samaa mieltä, kansalaisjärjestöt ovat siitä esittäneet täysin samansisältöisen näkemyksen, ja tänään viimeksi ministerivaliokunta, talouspoliittinen ministerivaliokunta, on asiaa myöskin linjannut ja todennut saman asian, eli näiden kolmen yhtiön edunsaajatahojen keskinäiset suhteet pysyisivät ennallaan, mikä on mielestäni ihan perusedellytys sille, että tähän uuteen järjestelmään voidaan mennä. Ja sillä asialla ikään kuin pelottelu, että joku joutuisi tässä kärsimään tämän järjestelyn vuoksi, niin siltä päinvastoin halutaan välttyä, nimenomaan turvata se, että se toimintayksikkö olisi liiketaloudellisestikin tehokas ja kansainvälisesti kilpailukykyinen, jota tässä mahdollisesti ollaan rakentamassa, ja sille pitäisi antaa myöskin poliittisesti täysi tuki. — Kiitoksia.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Rahankeräykseen lyhyesti. Itse olen sitä mieltä, että on järkevää siirtyä kohti ilmoitusjärjestelmää ja jälkivalvontaa. Meillä on Suomessa monta erikoista esimerkkiä, joissa esimerkiksi ei ole voitu järkevällä tavalla toteuttaa keräyksiä eli sellaisia keräyksiä, missä ihminen itse on halunnut omaa rahaansa ohjata vaikkapa radiokanavan pyörittämiseen taikka keskustapuolueelle tai johonkin muuhun keräykseen. Minun mielestäni sen pitää jatkossa olla helpommin mahdollista, ja ilmoitusmalli, jälkivalvonta toimivat siinä hyvin.

Mutta syy siihen, miksi pyysin puheenvuoron, on se, että poliisimäärärahat on sellainen kysymys, jota meidän pitää kyllä vakavalla silmällä seurata. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero totesi, että turvallisuus on fakta, mutta se on myös tunne. Ja täällä eduskunnassa jonkinlaiseksi poliisien määrän kipurajaksi on asetettu 7 500 poliisia. Ensi vuonna pystymme palkkaamaan 50 poliisia lisää, mutta edelleen olemme hyvin alhaisella tasolla verrattuna Ruotsiin tai Norjaan, joka on lisäämässä lähivuosina jopa 3 000 poliisinaista ja -miestä lisää, ja meidän pitää kyllä tässä asiassa pystyä etenemään kohti niitä tavoitteita, joita asetimme edellisen hallituksenkin aikana.

Ja myös on tärkeää seurata sitä, mitä tapahtuu liikkuvan poliisin lopettamisen myötä raskaan liikenteen valvonnassa ja liikenteen valvonnassa yleensä. Minun mielestäni eduskunnalle on tarpeen tuoda jopa selvitys siitä, minkälaisia määriä on pystytty ratsioita järjestämään ja puuttumaan erilaiseen raskaan liikenteen ja muun liikenteen ongelmakäyttäytymiseen tällä uudella mallilla. En ole lainkaan varma, että tämä on huono, mutta haluan vahvistusta sille, että uudistuksenkin jälkeen liikennevalvonta Suomessa toimii.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ajattelin, että en osallistu tähän keskusteluun, mutta kun tämä aktivoituu niin vahvasti tähän rahapelimonopolien työnjakokeskusteluun, niin haluan myös omalta osaltani muutaman sanan sanoa.

Nyt kun sisäministeriö pohtii ja miettii näitten rahapelitoimijoiden — elikkä Raha-automaattiyhdistyksen, Veikkauksen ja Fintoton — yhdistämistä ja sitä kautta muuttaa meidän suomalaisen kansalaisjärjestötoiminnan rahoituspohjaa, niin sosiaalialan eri järjestöt ovat kantaneet tästä erittäin suurta huolta. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat kokeneet, että Raha-automaattiyhdistys on antanut niille pitkäjänteisen mahdollisuuden kehittää omaa toimintaa, ja koska Raha-automaattiyhdistys on perustettu nimenomaan järjestöjä varten, niin se on ollut vahva maaperä meidän järjestöjen toiminnalle. Vaikka nykyinen taloudellinen tilanne on tuonut paljon haasteita järjestöille, niin joka tapauksessa se on mahdollistanut näitten työn jatkuvuuden ja edellytykset ja sitä kautta antanut mahdollisuuden tukea kansalaisia omissa kysymyksissään.

Nyt oikeastaan se, mitä mietin tässä itse, oli se, että Euroopan unionin komissio totesi vuonna 2013 elikkä viime vuonna, että Suomen nykyinen rahapelimalli on Euroopan unionin lainsäädännön mukainen eikä siitä löydy mitään huomautettavaa. Suomi sai ainoana maana komission varauksettoman hyväksynnän nykyiselle rahapelimonopolijärjestelmälle, jonka katsottiin johdonmukaisesti vastaavan yleistä etua tavoittelevia päämääriä.

Näistäkin syistä toivoisin, että arvioitaisiin todella harkiten, miten tässä tulevaisuudessa edetään. Vaikka nykyinen hallitus olisi sitä mieltä, että tätä jakosuhdelakia ei muutettaisi, niin me emme voi taata sitä, etteivät tulevat hallitukset lähde syystä tai toisesta muuttamaan sitä ja sitä kautta heikentämään muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintamahdollisuuksia.