Sirkka-Liisa Anttila /kesk(esittelypuheenvuoro):
Herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen
esitys laiksi koe-eläintoiminnasta ja laiksi eläinsuojelulain
muuttamisesta. Säädetään laki koe-eläintoiminnasta,
joka koskee selkärankaisilla eläimillä harjoitettavaa
koe-eläintoimintaa. Lailla korjataan nykyinen koe-eläintoimintaa koskeva
lainsäädäntö vastaamaan säädöstasoltaan
perustuslain vaatimuksia.
Epäselvyyttä on ollut muun muassa siitä,
minkälainen toiminta kuuluu koe-eläintoiminnan
piiriin ja mitä toimenpiteitä luetaan eläinkokeeksi. Valiokunta
korostaa sitä, että koe-eläintoimintaa on
muutoinkin pidettävä sellaisena toimintana, jonka
keskeisistä periaatteista on asianmukaista säätää lailla.
Edelleen valiokunta kiinnittää huomiota siihen,
että käytännön ongelmaksi on
koettu koesuunnitelmien epäyhtenäinen käsittely
eri koe-eläintoimikunnissa ja lääninhallitusten
väliset erot samantyyppisten koesuunnitelmien käsittelyssä.
Direktiivin ja yleissopimuksen keskeisinä tavoitteina
on varmistaa, että niin sanotut 3R-periaatteet, replacement,
refinement ja reduction, tulisivat huomioiduiksi eläinkokeissa.
Kokeisiin tai muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten
lukumäärä tulee vähentää mahdollisimman
pieneksi, eli sitä tarkoittaa tämä reduction-periaate.
Eläimiä tulee hoitaa asianmukaisesti eikä niille
saa aiheuttaa tarpeettomasti kipua, tuskaa, kärsimystä tai
pysyvää haittaa, ja jos kivun, tuskan, kärsimyksen
tai pysyvän haitan aiheuttaminen on välttämätöntä,
tulee varmistaa sen rajoittaminen mahdollisimman pieneksi, eli refinement-periaate.
Eläinkoetta ei saa suorittaa, jos tavoitellun tuloksen
saavuttamiseksi on mahdollista soveltaa jotakin toista tieteellisesti
luotettavaa menetelmää, eli replacement-periaate.
Merkittävää uudistuksessa on se,
että eläinkokeita koskevien lupien käsittely
keskitetään ja perustetaan sitä varten
eläinkoelautakunta, joka toimisi Etelä-Suomen
lääninhallituksen yhteydessä. Esityksessä ehdotetaan,
että eläinkoelautakunnan asettaisi valtioneuvosto
maa- ja metsätalousministeriön esityksestä viideksi
vuodeksi kerrallaan. Lautakunta toimisi Etelä-Suomen lääninhallituksen
yhteydessä. Tarkoituksena on, että lautakunta
sijoitetaan lääninhallituksen Hämeenlinnan
toimipisteen yhteyteen. Lautakuntaan kuuluisi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja
16 muuta jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.
Eläinkoelautakunta toimisi jaostoihin jakautuneena.
Tarkoituksena on, että lautakunnalle kuuluvat asiat käsiteltäisiin
ensi vaiheessa sen jaostoissa, joissa olisivat edustettuina tasapuolisesti lautakuntaan
kuuluvat eri tahot. Valiokunta pitää tärkeänä,
että asiantuntemus lautakunnassa ja jaostoissa muodostuu
hyvin kattavaksi. Asiantuntijakuulemisessa on erityisesti noussut
esiin tutkimuksen, käytännön eläinsuojelutyön
ja etiikan asiantuntemuksen turvaaminen.
Asiantuntijakuulemisessa on sekä tutkijoiden että eläinsuojelujärjestöjen
taholta kannettu huolta siitä, että periaatteellisesti
tärkeät linjaratkaisut tulee eläinkoelautakunnassa
tehdä aina mahdollisimman laajassa kokoonpanossa. Valiokunta
toteaakin, että ehdotetun eläinkoelupahakemusten
käsittelyjärjestyksen tavoitteena on asioiden
ratkaiseminen ilman tarpeetonta viivettä. Tämän
vuoksi lautakunnalle kuuluvat asiat käsiteltäisiin
ensi vaiheessa sen jaostoissa. Valiokunta kiinnittää kuitenkin
huomiota siihen, että merkittäviä periaatteellisia
linjauksia sisältävät hakemukset tulee
ratkaista koko maassa yhtenäisen linjan mukaisesti eläinkoelautakunnan suuressa
kokoonpanossa. Tästä johtuen valiokunta edellyttääkin,
että työjärjestykseen sisällytetään
määräykset, jotka varmistavat sen, että niin
eläinkoelupahakemuksen käsittelyä valmisteltaessa
kuin eläinkoelupahakemuksen varsinaisessa käsittelyssä tarkasteluun
otetaan kysymys siitä, edellyttääkö hakemuksen
ratkaiseminen uusia periaatteellisia linjauksia. Tämä ajatus
sisältyy valiokunnan lausumaehdotukseen 1.
Tämä on käytännössä toteutettavissa
siten, että eläinkoelautakunnan esittelijät
arvioivat hakemusta koskevassa muistiossaan, edellyttääkö hakemuksen
ratkaiseminen periaatteellisia linjauksia. Kun hakemusta käsitellään
eläinkoelautakunnan jaostossa, tulee kysymys hakemuksen käsittelyn
mahdollisesti edellyttämistä periaatteellisista
linjauksista tarkasteluun muistion perusteella. Jollei yksimielisyyttä asiasta
saavuteta, hakemuksen käsittely tapahtuu edellä selostettujen
hakemusten käsittelyä koskevien yleisten periaatteiden
mukaisesti aina eläinkoelautakunnassa, siis koko lautakunnan
käsittelyssä.
Valiokunta edellyttää, että valiokunnalle
toimitetaan eläinkoelautakunnan ensimmäisen toimintavuoden
jälkeen selvitys, josta käy ilmi, miten hakemuksia
koskevat ratkaisut ovat määrällisesti
jakaantuneet eläinkoelautakunnan ja sen jaostojen kesken.
Ympäristövaliokunnan lausuntoon viitaten maa-
ja metsätalousvaliokunta pitää erityisen
tärkeänä, että eläinkokeille
vaihtoehtoisia menetelmiä kehittävää tutkimusta
edistetään entistä voimakkaammin ja että alan
tutkimustoiminta pyritään keskittämään
yhdelle tutkimuskeskukselle. Valiokunta pitää tärkeänä myös
sitä, että jatkossa pidättäydytään
kädellisten käyttämisestä koe-eläiminä.
Koska valiokunta ehdottaa lakiehdotusten hyväksymistä hallituksen
esityksen pohjalta, valiokunta ehdottaa lakialoitteen hylkäämistä.
Aivan lopuksi haluan lämpimästi kiittää valiokunnan
jäseniä niistä ponnisteluista, joilla
saavutettiin tämä valiokunnan täysin
yksimielinen mietintö. Tässä ed. Pulliaisella
oli erittäin merkittävä osuus.
Yleiskeskustelu päättyy.