Sari Sarkomaa /kok(esittelypuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Esittelen ensin oikeusministeriön pääluokassa tehdyt kaksi määrärahamuutosta ja sitten nostan esille muutamia valtiovarainvaliokunnan kirjaamia jaoston huomioita. Yleisesti voi sanoa, että talouden sopeuttamistoimet näkyvät hallinnonalalla yleisenä kireytenä ja tämä edellyttää ripeitä rakenteellisia toiminnallisia voimavaroja, jotta rahat saadaan riittämään.

Arvoisa puhemies! Ensimmäinen määrärahalisäys liittyy Rikosuhripäivystyksen määrärahoihin. Näitä määrärahoja korotettiin 150 000 eurolla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Rikosuhripäivystyksen taloustilanne on niin tiukka, ettei se pysty vastaamaan riittävän kattavasti rikoksen uhrien peruspalveluihin eikä kehittämään toimintaansa. Valiokunta toteaa, että Ri-kosuhripäivystyksen rahoitus tulee saada kestävälle pohjalle ja palvelut alueellisesti kattaviksi. Rikosuhripäivystyksen toimintaedellytysten vahvistaminen on tärkeää myös EU:n rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua vahvistavan direktiivin täytäntöön panemiseksi.

Toinen määrärahalisäys liittyy kaikkein ruuhkaantuneimpien tuomioistuinten toimintaan. Valiokunta on huolissaan yleisten tuomioistuinten resurssitilanteesta. Etenkin pääkaupunkiseudun tuomioistuimien — puhumme käräjäoikeuksista ja hovioikeudesta — työtilanne on tällä hetkellä erittäin huolestuttava. Juttumäärät ovat suuria ja asiat muuttuneet yhä laajemmiksi ja vaativammiksi. Kansalaisten luottamus tuomioistuinlaitokseen ei saa horjua talouden tiukasta tilanteesta huolimatta, vaan tuomioistuinten on kaikissa tilanteissa kyettävä täyttämään perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden mukaiset oikeusturvavaatimukset.

Valiokunta painottaakin, että sopeutuakseen resurssien vähenemiseen tuomioistuinlaitoksen on toteutettava selkeitä rakenteellisia uudistuksia. On tärkeää, että oikeusministeriö on asettanut neuvottelukunnan valmistelemaan oikeusturvaohjelmaa oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi ja oikeusturvan laadun parantamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että toimikunta arvioi laaja-alaisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisten toimintatapojen uudistamista. Uudistusten tuomat vaikutukset alkavat näkyä täysimääräisesti vasta useampien vuosien kuluttua, ja sen takia tämä kertaluonteinen miljoonan euron lisäys oli valiokunnan mielestä välttämätön.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että syyttäjien ja yleisten tuomioistuinten asianhallintajärjestelmän rakentamiseen osoitetaan lisärahoitus. Tämä mahdollistaa hallinnonalan keskeisen tuottavuushankkeen edistämisen.

Valiokunta on erityisen tyytyväinen siihen, että lasten huoltajuusriitojen sovittelumenettelyä koskevaa kokeilua voidaan jatkaa ensi vuoden loppuun asti 11 käräjäoikeudessa. Tähänhän eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 900 000 euroa. Kokeilusta on saatu erittäin hyviä tuloksia. Sovittelu on oikeudenkäyntiä nopeampi, ja sillä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja riitojen pitkittymistä. Sovittelu on tuonut merkittäviä kustannussäästöjä tuomioistuimille ja sosiaalitoimelle. Oikeusministeriön selvityksen mukaan aiheutuvat kustannussäästöt ovat yhteensä vähintään noin 5 000 euroa per huoltajuusriita. Ennen kaikkea tämä menettely on lasten etu. Valiokunta pitääkin niin inhimilliseltä eli lasten edun kuin myös kustannussäästöjen kannalta perusteltuna, että kokeiluvaiheen päättyessä käytäntö vakinaistetaan ja laajennetaan koko maahan.

Totean myös, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan ensi vuosi on Rikosseuraamuslaitokselle taloudellisesti erittäin tiukka, mutta saamamme selvityksen mukaan laitoksen arvioidaan selviytyvän vaikeasta tilanteesta toteuttamalla sopeuttamissuunnitelman mukaiset toimet. Noiden sopeuttamistoimien onnistuminen edellyttää, ettei vankimäärä lisäänny ja että laitokselle ei aseteta uusia tehtäviä varaamatta niihin riittäviä resursseja. Valiokunta korostaakin erityisesti, että Rikosseuraamuslaitoksen asiakastietojärjestelmän uudistamiseen tarvittava rahoitus on turvattava. Pidämme myös myönteisenä sitä, että sopeuttamissuunnitelmasta huolimatta Rikosseuraamuslaitos voi viedä eteenpäin paljusellien poistamiseen liittyvää hanketta niin, että viimeiset paljusellit poistuvat vuoteen 2017 mennessä.

Korostamme myös, arvoisa puhemies, kun aikani loppuu, että niukoista määrärahoista huolimatta on tärkeää, että rangaistusajan sisältöä kehitetään, millä voidaan vähentää rikoksen uusimisriskiä. Kiitän jaoston puolesta ministeriä erittäin hyvästä yhteistyöstä ja jaostoa ja koko valiokuntaa yhdessä tehdystä budjettityöstä.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Olen valtavan iloinen siitä, että tämä Follo-malli laajennetaan nyt 11 käräjäoikeuteen. Minä haluan tässä omassa puheenvuorossani aavistuksen vertailla sitä, mitä me saavutamme, jos huoltajuusriidat päätetään oikeudenkäyntimenettelyllä, ja mitä taas sovittelun kautta. Silloin kun me olemme tuomioistuimessa, useasti ne vanhempain vaatimukset menevät lapsen edun edelle, ja valitettavan usein siellä oikeudenkäynnissä tapahtuu epätoivottua vastakkainasettelua, kun taas sovintomenettelyssä lähtökohta on siinä, että vanhemmuus ei pääty, kun avioliitto päättyy.

Samoin useasti oikeudenkäyntimenettelyiden aikana otetaan mukaan siihen muut perheenjäsenet ja muuta sukua, ja valitettavan usein se myös rikkoo kestäviä ihmissuhteita. Tässä sovittelumenettelyssä taas pystytään ottamaan tunteiden käsittely huomattavasti paremmin huomioon, ja varmastikin meillä on jo siitä näyttöäkin, että lapsen suhteen säilyminen kumpaankin vanhempaan on parempaa, kun meillä on sovittelumenettely käytössä.

Erityisesti mielestäni on syytä kiinnittää huomiota siihen, että kun on oikeudenkäyntimenettely, niin varsin usein vanhemmat siirtävät vastuunsa ratkaisusta tuomioistuimen päätettäväksi, kun taas silloin, kun on sovintomenettely, vanhemmat tekevät sen ratkaisun lasta koskevista erimielisyyksistä itsekseen, ja uskon vahvasti siihen, että se on lapsen edun mukaista. Silloin saadaan myös kestävämpi sovinto aikaan kuin jos meille tulee tuomioistuimen päätös, joka lopettaa senhetkisen riidan, mutta erimielisyydet jäävät kytemään sinne pohjalle.

Tämä kokeilu, joka on ollut, on ollut erittäin hyvä oppimisprosessi. Me olemme saaneet väliraportista lukea, että tuomareiden ja asiantuntijoiden yhteistyö on sujunut hyvin, ja kaiken kaikkiaan tämä uusi työskentelytapa on tehostanut sovittelua ja työskentely yhdessä toisen ammattikunnan edustajan kanssa on ollut hyödyllistä.

Tämä on ollut myös tietyllä tavalla historiallista, sillä ensimmäistä kertaa tuomioistuinlaitoksessa tuomarit ovat saaneet tämän prosessin aikana työnohjausta. Tässä onkin kysymys oikeusministerille: kun nyt tämä laajenee, miten me varmistamme, että kaikissa 11 käräjäoikeudessa näiden tuomareiden riittävä koulutus varmistetaan, koska minä uskon, että tästä on niin valtavasti hyötyä sekä taloudellisesti meidän oikeuslaitoksellemme että myös kunnille, ja ennen kaikkea tämä on inhimillisesti aivan oikea menettelytapa.

Tästä Rikosuhripäivystyksestä: on tärkeää, että sinne nyt saatiin lisättyä ne määrärahat, mutta kuten hallitusohjelmassakin on kirjattuna, sillekin tarvitsee järjestää kestävä rahoitus. Tiedän, että erilaisia vaihtoehtoisia rahoitusmalleja selvitellään ensi vuoden loppuun mennessä. Yksi ryhmä, johon haluan kiinnittää huomiota, ovat ne, jotka ovat erityisesti haavoittuvia uhriryhmiä, esimerkiksi maahanmuuttajat, ihmiskaupan uhrit, vammaiset, seksuaalirikosten uhrit ja henkirikosten uhrien omaiset. He varmasti tarvitsevat erityistä tukea, joten se, miten näiden palveluiden saatavuus myös taataan tasa-arvoisesti koko Suomessa, on varmasti yksi kuuma peruna.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Oikeuslaitoksemme on toistuvasti saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta moitteita oikeuskäsittelyn venymisestä. Tilanne on usein kansalaisten oikeusturvan kannalta kestämätön. Käsittelyn venymiseen on monesti syynä oikeusjuttujen monimutkaisuus, mutta silloin, kun syynä on resurssipula, ei viivytyksiä voida pitää hyväksyttävinä.

Minä olen ollut usein mukana sellaisissa käräjäoikeuden istunnoissa, joissa paikalla ovat kaikki muut haastetut, asianosaiset, todistajat ja asiantuntijat, mutta vastaaja on jättänyt haasteestaan huolimatta saapumatta paikalle. Uhkasakkokaan ei välttämättä varmista vastaajan paikalle saapumista, koska usein he ovat varattomia tai elävät sosiaalietujen varassa. Näissä tapauksissa istunto joudutaan siirtämään, mistä aiheutuu valtiolle lisää kustannuksia asianosaisten kulukorvauksiin.

Olisikin syytä harkita edellä mainitun kaltaisessa tapauksessa otettavaksi käytännöksi, että oikeus toteaa vastaajan luopuneen oikeudestaan puolustaa itseään ja ratkaisee asian muiden asianosaisten kertoman perusteella. Force majeure -tilanteessa vastaajalla olisi kuitenkin valitusajan puitteissa mahdollisuus vaatia uutta käsittelyä.

Arvoisa puhemies! Olen huolestuneesti seurannut hallituksen tavoitteita vähentää vankilapaikkoja. Tämä vankimäärien budjetointi tulee irvokkaimmillaan johtamaan siihen, että tuomio-istuin määrittelee tuomion sen mukaan, onko vankiloissa tilaa. Alkusysäys tälle saatiin, kun ministeri Tuija Brax ajoi läpi sakkojen muuntorangaistuksen poistaneen lain, joka todellisuudessa on etukäteinen armahdus pikkurikoksia tehtaileville. Tässäkin tosiasiallinen tavoite oli vankimäärän vähentäminen. Mahdollisesti syntyneet säästöt kostautuivat tutkintaan tulleiden ja syyttäjille edenneiden juttumäärien kasvuna, koska asianomistajat, esimerkiksi näpistelyrikoksissa, eivät enää suostuneet tehottomaksi käyneeseen rangaistusvaatimusmenettelyyn. Onneksi tähän typeryyteen on herätty ja lakia ollaan rukkaamassa, mutta en voi olla huomauttamatta, että tähän ei olisi tarvinnut ryhtyä, jos asiantuntijoita olisi alun perinkin tässä asiassa kuunneltu.

Mikäli vankilapaikkoja edelleen vähennetään ja tuomiot sopeutetaan sen mukaan, ei se voi olla heikentämättä kansalaisten luottamusta oikeusvaltion toimintaan. Jo nyt kansalaiset kokevat tuomioiden olevan monessa vakavassa rikoksessa liian vähäisiä. Olemmeko me valmiita siirtämään ulkomaisia vankeja — jotka muuten pitävät suomalaisia vankilaoloja hotellitasoisina — kotimaihinsa rangaistusta kärsimään, vai tulemmeko jatkossa ulkoistamaan vankilapalvelut? Veikkaan, että rohkeus ei riitä kumpaankaan.

Arvoisa puhemies! Syyttäjälaitos on yksi tärkeä lenkki siinä monialaisessa viranomaistoiminnassa, jonka tehokkaalla ja koordinoidulla järjestelyllä laajamittaiseksi paisunutta harmaata taloutta voidaan merkittävästi karsia. Talousarvioesityksessä syyttäjälaitokselle ehdotettu toimintaresursointi ei ota yllämainittuja erityistarpeita riittävällä tavalla huomioon. Syyttäjistön talousrikoskoulutuksen yleisen kapasiteetin osalta on asianmukaisesti varauduttava siihen talousrikosprosessien lisääntymiseen, mitä hallituksen lupaama harmaan talouden vastainen kärkihanketoiminta tuo tullessaan jo vuonna 2013.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Tiedän tämän koskevan varsinaisesti UM:n hallinnonalaa, mutta huoleni kuuluu kyllä oikeusministerille. Meillähän on sisällä hallituksen esitys 164, joka koskee sopimusta tietojenvaihdosta Yhdysvaltojen kanssa. Sen matka eduskuntakäsittelyyn on nyt kestänyt laskutavasta riippuen 8 tai 6 vuotta. Muistelen, että sopimuksen alkuaikana Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella oikeusministeri ja sisäasiainministeri saivat tästä asiasta paljon arvostelua.

Nyt meillä on menossa EU-johtoinen tilanne Venäjä-politiikassa, ja huomattavasti enemmänhän meillä on huomioitavaa kansalaisia ja yrityksiä koskettavassa tietojenvaihdossa Venäjän kanssa kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen. Yhteinen rajamme on aivan samanlainen kuin Yhdysvalloilla Meksikon kanssa, ja huolet ovat yhteneviä. Kannatteko te oikeusministerinä huolta Suomen kansalaisten oikeusturvasta suhteessa tietojenvaihtoon, ja onko teidän mielestänne eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys ongelmaton oikeusministerin näkökulmasta?

Toiseksi kysyisin: Lakivaliokunnassa on kiinnitetty huomiota oikeusministeriön hallinnonalan korkeisiin vuokriin ja toimitilakustannuksiin, ja valiokunta pitää epätyydyttävänä nykyistä järjestelmää, jossa muun muassa vankiloiden toimitiloista maksetaan korkeita vuokria valtion liikelaitokselle. Ongelmallista on, että vuokramenoihin joudutaan jatkuvasti käyttämään yhä suurempia osia niukoista määrärahoista ja tämä vaikeuttaa tarpeellisten tilauudistusten toteuttamista ja säästöjen aikaansaamista. Miten oikeusministeri näkee tilanteen?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies, värderade talman! Ensin joitakin yleisiä näkökohtia tästä budjetista.

Oikeusministeriön budjetin loppusumma on 870 miljoonaa euroa. Lisäys vuoden 2012 budjettiin verrattuna on 37 miljoonaa euroa elikkä noin 4 prosenttia, ja tämä ilman vuosittain vaihtelevia vaalimenoja. Lisäyksestä 21 miljoonaa aiheutuu virkaehtosopimuksesta, 6 miljoonaa euroa oikeuslaitoksen tietojärjestelmähankkeista, jotka ovat erittäin tärkeitä, ja runsaat 8 miljoonaa euroa arviomäärärahojen tasokorjauksista, joista sekä rikosvahinkokorvauksiin että arvonlisäveromenoihin kumpaankin 4 miljoonaa. Todistajan ansionmenetyskorvausten ylärajaa korotetaan nykyisestä enintään 60 eurosta 80:een, minkä johdosta myös arviomäärärahoja korotetaan 0,5 miljoonalla. Elikkä budjetin loppusummassa on sisällä myös hallitusohjelmasta johtuvia määrärahavähennyksiä noin 14 miljoonaa, ja tässä on lisävähennystä 5 miljoonaa euroa vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Tässä on nyt paljon numeroita teille, mutta se kuvastaa sen tilanteen, missä me nyt olemme.

Tämän budjettiin sisältyvän 6,4 miljoonan euron määrärahan myötä saadaan täyteen vauhtiin syyttäjien ja tuomioistuimien aineistopankin eli Aipan rakentaminen, ja niin kuin olen aikaisemmin todennut, tämä on erittäin tärkeä hanke, jotta me saamme enemmän tuloksellisuutta myös meidän syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoksesta ulos. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 34 miljoonaa, mistä yhteensä 24 saataneen katetuksi VM:n pääluokan kehyksiin sisältyvistä tietotekniikkamäärärahoista.

Talousrikollisuuden torjuntaan hallituksen harmaan talouden ohjelman puitteissa voidaan tuomioistuimille, syyttäjille ja ulosoton erityisperintään kohdentaa nykyisen 4,6 miljoonan euron sijasta 5,2 miljoonaa euroa ensi vuonna, ja tämän lisäpanostuksen ansiosta talousrikossyyttäjien ratkaisemien asioiden määrä on kasvanut kolmanneksella edeltäviin vuosiin verrattuna ja samalla talousrikosjuttujen syyteharkinta-ajat ovat lyhentyneet. Elikkä, edustaja Soukola, tässä olemme jo päässeet hyvään vauhtiin ja ollaan pääsemässä siihen tavoitteeseen, mihin hallituskin haluaa päästä tämän harmaan talouden torjuntaohjelman kanssa.

Lasten huoltajuusriitojen asiantuntija-avusteisen sovittelumenettelyn kokeilu eli Follo-kokeilu, joka tulee Norjasta, on erittäin hyvä malli, jonka olemme ymmärtäneet ottaa tänne Suomeen, ja sitä voidaan nyt jatkaa, niin kuin myös puheenjohtaja Sarkomaa totesi, 11 käräjäoikeudessa. Tarkoitukseen on myös ensi vuoden talousarviossa käytettävissä 900 000 euron suuruinen määräraha. Ihan niin kuin tässä on todettu myös edustaja Virolaisen puheenvuorossa, tämä kokeilu on saanut hyvin myönteistä palautetta, ja sen takia tarkoitus on laajentaa tätä toimintaa koko maahan. Ja kun edustaja Virolainen kyseli myös sitä, miten me pystymme kouluttamaan kaikkia näitä tuomareita, niin se on hyvä kysymys, mutta katson sen niin, että jos pystymme kouluttamaan neljän käräjäoikeuden tuomareita, niin pystymme samalla kyllä kouluttamaan 11:n ja tulevaisuudessa 27:n käräjäoikeuden tuomaria. Tämä on erittäin onnistunut asia, ja tässä olemme päässeet juuri siihen, että tuomioistuinlaitoksen ei tarvitse laittaa niin paljon työaikaa näitten riitojen ratkaisemiseen ja myös kunnallisella puolella sosiaalitoimi hyötyy tästä. Kaikkein tärkeintä on se, että ne ihmiset, ne perheet, jotka tarvitsevat apua tässä tilanteessa, ja myös näiden perheiden lapset pääsevät hyvin ripeässä tahdissa pois tästä ongelmasta. Sen takia tämä kannattaa ensi vuonna saada sellaiseen muotoon, että voidaan tästä myös esittää hallituksen esitys ja saada tämä kokeilu pysyväiseksi koko maahan.

Tähän budjettiin sisältyvällä 1 miljoonan euron määrärahalla voidaan myös turvata turvapaikka-asioiden joutuisa käsittely hallintotuomioistuimissa, mikä on myös tärkeää valtionta-louden kannalta.

Sitten Rikosuhripäivystyksestä haluaisin sanoa sen, että on erittäin tervetullutta tietysti, että valiokunta ja jaosto ovat päättäneet myöntää lisää määrärahoja Rikosuhripäivystykselle. Se on hieno asia. Oikeusministeriön tavoitteena on selvittää ensi vuonna vaihtoehtoiset rahoitusmallit uhrien tukipalvelujen järjestämiseksi mukaan lukien rikosuhrirahaston perustaminen. Tätä työtä kannattaa tehdä perusteellisesti. Ensi vuoden alussa on tarkoitus myös perustaa uhrien aseman parantamista tavoitteleva uhripoliittinen verkosto, koska ihan niin kuin edustaja Virolainen nosti omassa puheenvuorossaan esille, uhreja on erilaisia. On erittäin haavoittuvia uhreja, jotka tarvitsevat erilaisia palveluja, ja on erittäin tärkeätä tietysti, että me pystymme rakentamaan sellaisen verkoston, joka on kaikille suomalaisille saatavissa siellä, missä he asuvat. Tämä ei tule olemaan helppoa, mutta sen takia meidän pitää panostaa tähän ja miettiä myös, miten me saamme sen toimimaan. Tänä päivänä Suomessa järjestöt ovat käytännössä merkittävä tukipalveluiden tuottaja ja Raha-automaattiyhdistys on palveluiden merkittävin rahoittaja. Yleistä uhritukea tarjoaa juuri Rikosuhripäivystys, mutta erityistukea tarjoavat esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitto, Raiskauskriisikeskus Tukinainen ja Monika-Naiset, ja myös näiden toimintaa on syytä tulevaisuudessa yrittää tukea.

Arvoisa puhemies! Palataan sitten näihin muihin kysymyksiin. Nämä vuokra-asiat ovat tietysti hankalia, ja tietysti on niin, että kun vuokrakustannukset nousevat vuosi vuodelta, niin ne syövät myös niitä toimintamenoja. Se on hankalaa varsinkin rikosseuraamusalalla, elikkä meidän vankilat syövät erittäin paljon myös toimintakuluja. Sen takia vankilaverkostoa kannattaa katsoa myös sillä silmällä, millä tavalla pystymme tulevaisuudessa ylläpitämään sellaista vankilajärjestelmää ja sellaista verkostoa, joka on kustannustehokas, vähentämättä vankipaikkoja, koska kyllähän tarkoitus on, ja tiedämme sen, että valitettavasti vankien määrä ei tule vähenemään. Toisaalta meidän pitää myös panostaa näihin muihin seuraamusmuotoihin, elikkä esimerkiksi valvontarangaistus on sellainen, joka on ollut nyt tämän vuoden käytössä ja johonka on myös tulevaisuudessa syytä panostaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen pitää olla hyvä maa maassa laillisesti oleskeleville ulkomaalaisille, mutta meidän pitäisi olla hyvin tyly maa niille ulkomaalaisille, jotka väärinkäyttävät vieraanvaraisuuttamme tekemällä täällä rikoksia tai jotka tulevat tänne tekemään rikoksia.

Tähän liittyen kysyn ensinnäkin: Meillä on satoja ulkomaalaisia vankeja Suomen vankiloissa. Mitä kuuluu sille hankkeelle, että virolaisten vankien siirtäminen oman maansa vankilaan sujuisi nykyistä joutuisammin?

Toiseksi kysyn: Kun henkilö karkotetaan Suomesta rikoksen perusteella, siihen tarvitaan poliisin esitys virkavastuulla, siihen tarvitaan Ulkomaalaisviraston päätös virkavastuulla, siitä voi valittaa riippumattomaan hallinto-oikeuteen, ja siitä voi vielä valittaa riippumattomaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja näin venyttää asiaa jopa vuosilla. Ovatko kaikki nämä valitusasteet tarpeen tässä asiassa, eikö sitä korkeinta hallinto-oikeutta voisi jättää pois?

Muutakin kysyttävää olisi, mutta aika loppuu.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa kannettiin huolta yleisten tuomioistuinten resurssitilanteesta, mutta samalla siellä todettiin kuten muuallakin, että sopeutuakseen kuitenkin näihin koko ajan aleneviin resursseihin tuomioistuinlaitoksen on toteutettava selkeitä rakenteellisia uudistuksia, ja tähän suuntaanhan on jo menty.

Toiseksi sitten odotamme todella paljon tältä hallitusohjelman mukaiselta työltä, jolla pyritään lyhentämään näitä oikeuskäsittelyaikoja. Kuitenkin pitää huomata, että se ei saa vaikuttaa oikeusturvaan. Tätä varten lisäsimme sitten miljoona euroa, jotta kykenemme tässä tilanteessa menemään eteenpäin.

Sitten täytyy muiden tavalla todistella tämän Follo-mallin hyvyyttä. Ero keskimääräisten huoltoriitasovittelujen ja viranomaisten tuomioistuinkäsittelyn välillä on yli kuusinkertainen. Jos tähän rahahyötyyn vielä lisää sen inhimillisen hyödyn, niin olemme löytäneet todella hienon tavan toimia suomalaisessa yhteiskunnassa.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lapin näkökulmasta Rovaniemen hallinto-oikeuden lakkautus on hyvin lyhytnäköinen keskittämispäätös. Säästöjen saavuttaminen jää hyvin näennäiseksi, sillä suuri osa hallinto-oikeuden järjestämistä katselmuksista tulee olemaan kuitenkin Rovaniemen pohjoispuolella. Tämän hallinto-oikeuden säilyttämistä Rovaniemellä tukisi myös Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan sijainti samalla paikkakunnalla.

Mutta toinen asia — siitä haluan tässä kiittää — on se, että tämä Rikosuhripäivystyksen tilanne on otettu nyt työn alle ja sitä pyritään korjaamaan. Sain tuossa pari viikkoa sitten itse tutustua Lapissa tämän Rikosuhripäivystyksen toimintaan, ja olin kyllä erittäin tyytyväinen siihen, mitä siellä kuulin. Vilpittömästi toivon, että tätä toimintaa jatkossa nyt hyvin voimakkaasti sitten tuetaan, koska se on yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti mitaten hyvin tärkeää työtä.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettiesityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen laitoskantaa ja henkilöstömäärää ollaan sopeuttamassa syksyn 2011 kehyspäätöksen edellyttämän sopeuttamissuunnitelman mukaisesti, ja vuonna 2013 lakkautetaan yksi vankila.

Konnunsuon vankila on lakkautettu vasta muutama vuosi sitten, ja osa työntekijöistä siirtyi työskentelemään Haminan avovankilaan, ja nyt hallitus valitettavasti lakkauttaa sitten tämän vankilan. Työntekijät perheineen joutuvat jälleen muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle. Rikosseuraamuslaitos on laatimassa pitkän aikajänteen toimitilavisiota. Toivon todellakin, että siinä katsotaan pitkälle tulevaisuuteen niin, että voidaan noudattaa myös hyvää henkilöstöpolitiikkaa.

Pelson vankilan kohtalolla on aina silloin tällöin spekuloitu. Eihän se ole nyt lakkautettavien joukossa? Oikeastaan, arvoisa ministeri, kysynkin: Onko tällä vaalikaudella tulossa muita vankilaratkaisuja kuin Haminan avovankilan lakkautus? Ja mikä on toimitilavision suunnitelma-aikataulu?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuolla jaoston työskentelyssä teimme laajan kuulemisen ja löysimme aika kivutta nämä kipupisteet, joita halusimme korjata. Tuen täysin sitä työtä, mitä siellä on tehty.

Rikosseuraamuslaitoksen kohdalla emme kuitenkaan päätyneet euromääräisiin korjauksiin, mutta voimakkaasti tekstissä tuomme esille huolemme Rikosseuraamuslaitoksen resursseista. Toivon, että tämä otetaan vakavasti, kun kehysriiheen mennään. Siellä on vedetty todella tiukalle resurssit ja paljon leikattavaa ei ole.

Kirjasimme myös, että tärkeää on rangaistusajan sisältöjen kehittäminen. Yksi epäkohta, joka on tullut tietoon, on se, että eduskunnan oikeusasiamies on huomauttanut Rikosseuraamuslaitosta siitä, että niin sanotut eristyksissä istuvat vangit eivät ole minkään kuntouttavien toimenpiteiden piirissä. Tähän Rikosseuraamuslaitoksella on olemassa omia kehittämissuunnitelmia, mutta nämä niukat resurssit ovat niiden suunnitelmien uhkana. Toivon, että ministeri kiinnittää huomiota tähän asiaan.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Försöket med medling i vårdnadstvister har onekligen varit mycket lyckat. Förutom att systemet är mänskligt och beaktar barnets bästa har försöket bevisligen sparat på samhällets resurser.

Huoltajuusriitojen sovittelumenettely on ollut menestys. Miten voidaan edetä ensi vuoden jälkeen niin, että tämä kokeilu vakinaistetaan ja siten kattaisi koko maan? Minun mielestäni, kun kerran löydetään sellainen malli, joka palvelee todellakin sekä yksittäistä henkilöä, siis lasta tässä tapauksessa, että säästää yhteiskunnan varoja, niin meidän tulisi todellakin viedä tätä eteenpäin.

Sen sijaan mietinnössä ei mainita mitään siitä, miten ulosottojen määrä on kehittynyt viimeisten vuosien aikana. Yleensä on niin, että kun taloudessa menee huonosti, niin myös ulosottojen määrä nousee huomattavasti. Miten tämä kehitys, onko se ollut tämän suuntainen, ja miten sitten meidän ulosottojärjestelmämme on pystynyt vastaamaan tähän kehitykseen ja miten resurssit ovat riittäneet?

Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan aluksi haluan kiittää ministeriä, että hän nosti esille myös järjestötoiminnan, kuten Monika-Naiset ja heidän roolinsa tässä kaikessa. Se on ensiarvoisen tärkeää, että se tuodaan esille. He tekevät tärkeää työtä.

Myös liittyen talousarvioesitykseen haluaisin antaa kiitosta 6,4 miljoonan euron määrärahalisäyksestä yleisten tuomioistuinten ja syyttäjälaitosten asianhallintajärjestelmän käynnistämiseksi.

Toinen hieno asia on Rikosseuraamuslaitokselle osoitettu 1,2 miljoonan lisäys vankiloiden korjaamiseen sekä ihmisoikeusnäkökulmasta häpeällisten paljusellien poistamiseen.

Follo-malli on täällä moneen kertaan jo nostettu esiin, ja on hienoa, että se jatkuu. Olisin kysynyt tästä selvitystyöstä, nousiko siellä esille jotakin ongelmakohtia tai mitä pitäisi kehittää tai mikä on saanut kritiikkiä. Itse olen ollut muutamissa tilanteissa, missä olen huomannut, että malli jollain tavalla osuu ehkä tämmöisen uuden ja vanhan maailman kohtaamiseen, millä tavalla asioita käsitellään. Tässäkin näkökulmassa olisi tietysti kauhean tärkeätä, että valtakunnallisesti kaikkialla tähän malliin olisi sitouduttu ja olisi asianmukainen ammattitaito sitä käsitellä, jotta kaikki ihmiset olisivat tasa-arvoisessa asemassa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Noin kymmenen vuotta sitten Suomi toteutti kehitysyhteistyöprojektia Costa Rican kanssa. Siinä oli Instrumentarium tytäryhtiöineen hoitamassa kauppoja sillä tavalla, että lahjonnan avulla pystyttiin myymään sairaalalaitteistoja kymmenillä miljoonilla dollareilla, summa oli 40 miljoonaa dollaria. Nämä sairaalalaitteet jäivät käyttämättä siellä Costa Ricassa. Sikäläisessä päässä lahjuksen ottajat ovat jo istuneet monta vuotta vankilassa kärsimässä rangaistuksiaan, mutta Suomessa vasta nytten keväällä 2012 valtionsyyttäjä on nostanut rikossyytteitä kolmea suomalaista Instrumentariumin johtajaa vastaan.

Suomea pidetään yleensä länsimaisena oikeusvaltiona. Kysynkin arvoisalta ministeriltä, miten on mahdollista, että Suomessa Instrumentariumin Costa Ricaa koskevan lahjusjutun esitutkinta- ja syyteharkinta ovat kestäneet näin kauan, kun Costa Ricassa kollegat, rikoskumppanit, ovat istuneet (Puhemies koputtaa) jo monta vuotta vankilassa. Miten on mahdollista, että Suomessa tämä kestää näin kauan?

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri selvitteli vankilaverkoston tilannetta muun muassa. Kainuulaisia todellakin kyselyttää Pelson vankilan kohtalo. Ministeri on todennut aiemmin, että hän on sitä mieltä, että Pelson vankila peruskorjataan ja että se saa jatkaa toimintaansa. Toistan edustaja Torniaisenkin tekemän kysymyksen: mikä on Pelson tulevaisuus? Siihenhän liittyy semmoinen jännä yksityiskohta, että tämä vankilahan huolehtii alkuperäiskarjan säilymisestä muun muassa. Meitä savolaisia puolestaan kiinnostaa se, että onhan Sukevan vankilan asema vakaa, niin kuin se on ollut jo pitemmän aikaa? Taannoisina vuosina sitäkin uhkasi lakkauttaminen, mutta viimeisinä vuosina sen asema on ollut vakaa. Kysymys kuuluu: jatkuuko tämä tilanne?

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomalainen kriminaalipolitiikka on viime vuosikymmenet ollut vain ja ainoastaan rikoksentekijää suosivaa ja paapovaa. Mutta onneksi nyt viime aikoina kuitenkin hallitus on ansiokkaasti korostanut rikoksen uhrin asemaa. Sekin on tärkeätä. Tähän liittyen haluan nostaa Rikosuhripäivystyksen ja sen rahoituksen esille.

On ihan hienoa ja loistavaa, että Rikosuhripäivystys saa lisärahoitusta, niin että se pystyy nä-mä välttämättömimmät toiminnat pyörittämään, mutta tilanne on kestämätön. Tämmöinen kädestä suuhun eläminen jatkuvasti on kestämätöntä. Tässähän on tärkeistä asioista kysymys: todistajista, rikosten uhreista, omaisista ja heidän hyvinvoinnistaan, sairauksista ja sitä kautta säästöistä. Kysynkin ministeriltä, kun ministeri on tehnyt loistavia aloituksia ja tehnyt loistavaa työtä: lupaatteko te, että ensi vuoden aikana Rikos-uhripäivystyksen rahoitus saadaan kuntoon sekä toiminnot valtakunnallisesti kattaviksi?

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan yhtyä Follo-mallin kehujiin. Se on loistava esimerkki toiminnan kehittämisestä asiakkaan etua ajatellen. Sovittelu on oikeudenkäyntiä nopeampi ja halvempi menettely. Lisäksi tiedämme, että kärjistyneet huoltajuusriitakierteet työllistävät usein samanaikaisesti tuomioistuinta, lastensuojelua, perheneuvolaa, koulua, päivähoitoa, psykiatrista yksikköä, poliisia jne. Tämä on yhteiskunnalle kestämätön tilanne, mutta ennen kaikkea tämä on lasta vaurioittava tilanne. Lapsi kokee usein kaiken taistelun keskellä olevansa syypää vanhempiensa riitelyyn ja mielipahaan. Huoltajuusriidat saattavatkin äityä niin pahoiksi, että ne jättävät pysyvät jälkensä jokaiseen riidan osapuoleen. Onneksi tähän ongelmaan on havahduttu ja kokeiluna on 11 käräjäoikeudessa otettu käyttöön huoltajuusriitojen sovittelumenettely.

Kysyisinkin ministeriltä vielä: löytyykö oikeusprosesseista joitain muita vastaavia asioita, joita voitaisiin hoitaa tällaisen sovittelun keinoin?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Miksi hallitus itse asiassa esittää tätä hallinto- ja hovioikeuksien yhdistämistä — haluan vielä kysyä tätä, mitä täällä on jo kertaalleen penätty — vaikka tämä uudistus ei siis tuo säästöjä? Jos se toisi säästöjä, tämä lakiesitys olisi viety budjettilakien tavoin läpi täällä eduskunnassa, mutta nythän tuon uudistuksen käsittely on lykätty kevätistuntokaudelle.

Oikeudenkäyntien kustannukset vaarantavat jo nyt ihmisten oikeusturvaa, se on aivan selvä. Pidentyvät oikeudenkäyntimatkat vaikeuttavat tilannetta entisestään. Onko tässä nyt kysymys vain keskittämisestä keskittämisen vuoksi, niin kuin hallitus nyt näyttää kaikilla muillakin sektoreilla tekevän?

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tuossa edellä jo edustajat Torniainen ja Kääriäinen esittivät huolestumisensa mahdollisista vankiloiden lakkauttamispäätöksistä. Palaan muutaman vuoden taaksepäin: Pelson vankila Vaalan kunnassa oli tappolistalla yhtä aikaa kuin Konnunsuon vankila, joka lakkautettiin. Kovasta vastustuksesta johtuen Pelsoa ei lakkautettu mutta riisuttiin, työpaikkoja menetettiin muistaakseni noin 40, koska sitä vankilan toimintaa supistettiin. Kysynkin nyt suoraan ministeriltä: onko Pelson vankila lyhyemmällä tai pitemmällä tähtäimellä lakkautus- ja tappolistalla?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme käyneet keskustelua ensi vuoden talousarviosta, ja monessa pääluokassa on tullut esille se, mitä tapahtuu, kun eduskunta esittää johonkin asiaan määrärahalisäyksen, miten vastaava ministeri ottaa sen huomioon. Valtaosahan on kertaluonteisia määrärahan lisäyksiä, mutta silloin kun eduskunnassa nostetaan esille asia, jota halutaan vauhdittaa, jolla aikaansaadaan määrärahasäästöjä lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä, jolla parannetaan kansakunnan hyvinvointia, niin silloin ministereiden pitäisi ottaa onkeensa ja viedä näitä asioita eteenpäin.

Esitän kyllä lämpimät kiitokset oikeusministerille siitä, että olemme saaneet yhdessä vauhditettua tätä huoltajuusriitojen sovittelumallia ja se on nyt laajenemassa 11 käräjäoikeuteen. Kysyn vielä: Minkälaisia kustannuksia tästä kokonaisuudesta tulee sitten, kun me vakinaistamme tämän menettelyn koko maahan? Minkälaisista kustannuksista puhutaan? Ja mikä on ministerin arvio, milloin tuo laki saataisiin tänne eduskuntaan?

Tiedän, että tästä on käyty paljon keskustelua, ja yksi asia, mikä on noussut esille, on se, miten lasten etu ja erilaiset perheet voidaan tässä ottaa huomioon. Toivon, että ministeri tästä vielä esittäisi näkemyksiään. Mutta todella lämpimät kiitokset, toivon, että kaikki ministerit ottavat oikeusministeristä oppia.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rikosuhripäivystys ei ole ministeristä eikä hallituksesta riippuvainen, koska myös viime kaudella lisäsimme rahoitusta rikos-uhripäivystykseen. Täytyy nyt toivoa, ettei ensi vuonna meidän tarvitse tästä keskustella vaan se pystytään sijoittamaan olemassa oleviin pohjiin ministerin toimesta. Kyse on tietysti toiminnasta, joka on tavattoman tärkeää ja erityisesti siksi, että se täytyy pystyä pitämään yllä ja laajentamaan todella koko Suomea koskevaksi.

Lasten huoltajuusriitojen sovittelumenettely täytyy saada pysyväksi toiminnaksi. Nyt saadut tulokset ovat jo hyvä peruste sille, että mahdollisesti 2014 meillä olisi jo tilanne, jossa pysyvästi voitaisiin näitä riitoja sovitella. Tämä kyllä säästää taloudellisesti mutta myös inhimillistää näiden perheiden ja lasten tilannetta, koska oikeudenkäynnit ja riidat siellä ovat monesti niin repiviä, että ne saavat enemmän hankaluuksia aikaan kuin sitä, että ihmiset voisivat sovitella ja sopia lasten huoltajuudesta ja taloudellisista asioista perheessä.

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Toivola nosti esiin paljusellit, ja haluan yhtyä kiitoksiin siitä, että paljusellien poistamiseksi on budjetissa 1,2 miljoonan euron määrärahalisäys Rikosseuraamuslaitoksen toimitilamenoihin. Suomessa on vielä tällä hetkellä noin 400 paljuselliä. Niistä selleistä noin 120 löytyy Hämeenlinnan naisvankilasta.

Suomi on saanut Euroopan kidutuksen vastaiselta komitealta huomautuksia vankien epäinhimillisistä oloista useaan otteeseen. Silti paljusellien poistamisen eteen ei ole aikaisemmin tehty mitään. Nyt tehdään, ja hyvä niin.

Arvoisa ministeri, kysyisin teiltä, millä aikataululla paljuselleistä on tarkoitus päästä eroon lopullisesti.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Kiitoksia erittäin hyvistä kysymyksistä ja rakentavasta keskustelusta.

Ensinnäkin, edustaja Zyskowicz, ulkomaalaiset vangit. Totta on, että heitä on, riippuen vähän tilanteesta, 300—400, joskus vähän enemmänkin. Suurin osa tai ainakin yli puolet usein on tutkintavankeja. Se toinen osa on sitten sellaisia vankeja, jotka mielellämme, jos vain on mahdollista, palauttaisimme heidän kotivaltioihinsa.

Itse kyselin myös Viron kannanoton perään, koska me olemme EU:n puitteissa sopineet siitä, että jokainen EU-maa ensisijaisesti hoitaa omat kansalaisensa, ja tilanne tällä hetkellä on se, että moni EU-maa on liittynyt tähän sopimukseen. Kuitenkin tilanne nyt viimeisen tiedon mukaan olisi Virossa se, että ovat menossa tähän ja luultavasti ensi kesänä. Tietenkään en tiedä sitten siitä, minkälaisella päätöksentekovauhdilla Virossa edetään, mutta tämä on se tieto, mikä minulle tuli eilen, kun kyselin juuri tätä samaa asiaa.

Jos näin on, niin oikeaan suuntaan mennään. Todellakin tilanne on se, että myös tänä vuonna olen allekirjoittanut sellaisia papereita, joilla on myös virolaisia lähetetty kotivaltioihinsa, että eihän se ole poissuljettua ollut tänäkään päivänä.

Sitten Follo-mallin jatkuvuus ja resurssien riittävyys. Tilanne on se, että kokeilu nyt ensi vuonna menee siihen, että se laajennetaan 11 käräjäoikeuteen, ja tarkoitus olisi, että saisimme eduskunnan käsittelyyn ensi vuoden aikana — toivon, että kevätistuntokaudella — hallituksen esityksen siitä, että se vakinaistetaan koko maassa. Tähän tarvitaan yhteistyötä muun muassa kuntaministerin kanssa, koska tavoitteena olisi tietysti myös se, että tämän palvelun on oltava asiakkaille maksuton ja sen pitäisi toimia joka puolella Suomea.

Olen käynyt alustavasti neuvotteluja myös tästä asiasta kuntaministerin kanssa, ja hän on suhtautunut tähän myönteisesti. Paljonko se maksaisi? Se on vähän vaikeaa tässä vaiheessa sanoa tarkalleen, mutta suurista summista ei mielestäni ole kysymys. Puhutaan korkeintaan muutaman miljoonan euron summasta, korkeintaan. Näin on se lähtökohta, mutta se tarkentuu vielä tässä matkan varrella.

Sitten Rikosuhripäivystyksen toiminnan turvaaminen. Tässä kysyttiin sitä, voinko taata, että meillä on rahoituspohja olemassa ensi vuonna. Voin taata, että ainakin kovasti tehdään töitä sen eteen, ja hallituksen sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä on antanut tämän myös oikeusministeriön tehtäväksi, ja tulemme panostamaan siihen, koska meidän tavoitteemme on se, että saadaan sellainen malli, joka ei ole riippuvainen siitä, kuinka paljon rahaa on RAY:ssä, ja siitä, että pitää joka vuosi tehdä uusi anomus. Meidän pitää saada sellainen järjestelmä, että tiedetään, että rikosuhreille palvelut pelaavat riippumatta siitä, mikä on esimerkiksi RAY:n tilanne. Tähän me tähtäämme, ja tätä työtä tehdään vakavasti.

Sitten tässä on kysytty Pelson vankilasta. Olen sanonut aikaisemmin ja sanon sen nyt ja toistan sen nyt vielä kertaalleen: Tämän hallituksen aikana ei tulla lakkauttamaan muita vankiloita kuin Haminan vankila, joka nyt sulkee ovensa 2013. Siitä, mitä seuraavat hallitukset tekevät, ei ole minulla tietoa eikä varmasti kenelläkään muullakaan. Mutta siitä, että meidän täytyy katsoa, minkälaisen vankilajärjestelmän, minkälaisen verkoston me tarvitsemme tulevaisuudessa, varmasti olemme kaikki samaa mieltä, ja tietysti on niin, että vankiloita tarvitaan joka puolella Suomea.

Toivon itse, että Risen tekemä ehdotus aikanaan, kun se tulee minun pöydälleni, se ei ole vielä sinne ehtinyt, on myös täynnä sellaisia toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, jotka palvelevat juuri sitä tarkoitusta, mitä me tarvitsemme. Uskon, että Rise tulee ensi kevään aikana myös antamaan minulle oman esityksensä.

Arvoisat edustajat, Pelson vankilan osalta ei tarvitse nyt olla huolissaan tämän hallituksen aikana ainakaan.

Mitä tulee tähän Sukevan vankilaan, niin siinähän tilanne on nyt se, että kun Haminan vankila lakkautetaan, niin Sulkavan... (Seppo Kääriäinen: Sukeva!) — Joo, ei Sulkavan vaan Sukevan vankila. Niin, tässä menivät nyt Sukeva ja Sulkava ristiin. (Seppo Kääriäinen: Kaksi eri asiaa!) — Siinä on kaksi eri asiaa, joo. — Se on näin, että Itä-Suomessa nyt, kun Haminan vankila suljetaan, ensisijaisesti nämä vangit lähetetään Sulkavan tai Naarajärven vankiloihin. (Seppo Kääriäinen: Siis Sukevan!) Mutta Sukevan vankilasta ei ole ollut nyt keskustelua ollenkaan, ja sen osalta pätee tämä sama, että tällä hallituskaudella ei muita vankiloita lakkauteta.

Sedan, riksdagsledamot Nylander: jo, medlingen i vårdnadstvister har varit en framgångssaga. Vi har fått en god modell från Norge och vi har all orsak att se till att vi kan få den spridd till hela landet så att man i alla våra domstolar, alla 27 tingsrätter kan få det här konceptet som har visat sig vara mycket framgångsrikt. Hur man ska gå vidare, det handlar just nu om samarbete med kommunministern, och vi är på god väg. Jag tror att vi kommer att lyckas hitta en lösning.

Och när det gäller utmätningen, eli ulosoton määrästä täytyy valitettavasti sanoa, että kun eletään tiukkoja taloudellisia aikoja, niin se myös näkyy ulosotossa. Valitettavasti asiakasmäärä on lisääntynyt, ja se on erittäin huolestuttavaa. Olemme saaneet lisämäärärahoja myös ulosotolle, ja se on erittäin tervetullutta. Siinähän pätee se, että mitä enemmän panostamme ulosottoon, niin sitä enemmän tulee myös valtion kassaan rahaa takaisin. Voidaan yleisesti sanoa, että noin 40 prosenttia siitä, mitä ulosmitataan, tulee tavallaan valtiolle takaisin, ja se on hyvä asia.

Huolestuttavaa on tietysti suomalaisten velkaantumisaste, ja tässäkin tämä eduskunta on tänä syksynä päättänyt, että nyt tiukennetaan pikavippilainalainsäädäntöä, ja toivon itse, että se myös näkyy ensi vuonna ulosottopuolella niin, että nämä summaariset asiat, jotka työllistävät meidän tuomioistuinlaitosta erittäin raskaasti, vähenisivät.

Markku Mäntymaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oikeusministeri Henriksson on tehnyt hyviä avauksia lainsäädännön kehittämiseksi, tästä esimerkkinä muun muassa vakavien rikosten valmistelun kriminalisointiesitys.

Hallituksen esityksenä oikeusministeri lehtitietojen mukaan aikoo tuoda vuodenvaihteen jälkeen lakiesityksen, jossa rikoksentekijä saisi lievemmän tuomion, jos hän tunnustaa rikoksensa. Lisäksi eduskunnan käsittelyyn on tulossa pakkokeinolain esitys. Esityksen mukaan poliisin peitetoiminnasta tai vasikan käytöstä pitää ilmoittaa epäillylle, kun juttu on edennyt syyttäjälle. Tällainen kehitys pitää kyllä huolen rikoksentekijän oikeuksista, mutta uhrin asemaa ne eivät missään muodossa paranna. Tuntuu siltä, että rikollisen oikeusturvaan kyllä kiinnitetään erityistä huomiota, mutta sitä vastoin uhrin edunvalvonta on jäänyt vähemmälle. Vaikka kaikki ei ole rahassa mitattavissa, kysynkin: mikä näiden toimenpiteiden arvioitu kustannussäästö on, jos ne toteutuvat?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä talousarviomietintöön liittyvässä lakivaliokunnan lausunnossa mainitaan yhdellä lauseella hovioikeusverkosto. Täällä lukee: "Suunnitelmissa on, että hovioikeusverkostoa supistetaan. Valiokunta painottaa, että tämä edellyttää" — siis edellyttää — "käräjäoikeuksien voimavaroista huolehtimista - -." Edustaja Sarkomaa otti täällä esille Helsingin käräjäoikeuden ja sen, että henkilöstöresurssit eivät vastaa työmäärää. Valiokunta on täällä myös katsonut, että voimavarojen kohdentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota työkuormituksen alueelliseen jakautumiseen. Ministeri Henriksson, eihän nyt ole käymässä niin, että kun toisaalta lakkautetaan, se tuo painetta ja ylikuormitusta muualle? Ja toiseksi: miten tähän alueelliseen jakautumiseen ollaan kiinnittämässä huomiota?

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää lasten huoltajuusriitojen sovittelun resursseista. On hyvä, että Norjasta on löytynyt tällainen kelpo tuontitavara, jota voidaan sitten soveltaa kotimaiseen lainsäädäntöön. Toivottavasti tällaisia käytänteitä on enemmänkin, että meille verrannollisista yhteiskunnista löytyisi jotain käytännöllistä, mikä siellä on jo koeteltu, ja voitaisiin katsoa, miten se toimisi Suomessa, ettei pyörää tarvitse aina keksiä alusta lähtien uudelleen. Tämä sovittelutoiminta on ollut onnistunutta, taloudellista, ja ennen muuta, mikä kaikkein tärkeintä, se on vähentänyt vanhempien keskinäisen tilanteen kärjistymistä, mikä on aina lapsen etu, lapsen, joka yleensä rakastaa molempia vanhempiaan, on heille lojaali ja jolla on oikeus vanhempiinsa. Uskon, että tämä malli ja tämä mainio menettely vähentää myös niitä tilanteita, joiden johdosta tässä talossa on tehty parikin aika kovia sanktioita sisältävää lakialoitetta. Toivottavasti tämä laajenee koko maahan ja mahdollisimman pikaisesti.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime viikolla jouduimme lukemaan uutisista alaikäiseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta tuomitusta miehestä, joka työskenteli vähän erottamisensa jälkeen lähikunnan lasten urheilujoukkueen valmentajana. Tämä tapaus ei valitettavasti ole ainutlaatuinen. Niin lasten, vanhusten kuin vammaistenkin parissa työskentelee yhä lisääntyvä määrä vapaaehtoisia.

Oikeusministeriössä asetettiin tämän vuoden maaliskuussa työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus rikostaustan tarkistamismenettelyn laajentamisesta vapaaehtoistoimintaan. Lisäksi tarkoitus oli arvioida tämän työn pohjalta lakimuutosten tarvetta oikeusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kesken. Kysynkin ministeriltä: onko kyseisiä keskusteluja eri ministeriöiden välillä käyty, ja aikooko hallitus ulottaa rikostaustojen selvittämistä koskevan lain koskemaan myös vapaaehtoistyöntekijöitä?

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuosi sitten täällä salissa teimme esityksen siitä, että muodostettaisiin uusi rangaistusmuoto elikkä niin kutsuttu vankilaan tutustuminen, joka koskisi ennen kaikkea nuoria rikoksentekijöitä silloin, kun he olisivat muuten saamassa vain ehdollisia rangaistuksia, eli oheisrangaistuksena olisi vankilaan tutustuminen. Olin sitten todella tyytyväinen keväällä, kun ministeri Henriksson otti tämän asian julkisuudessa esille. Nyt sitten haluaisin kysyä, mitä tälle asialle kuuluupi tällä hetkellä. Onko tämä asia edistynyt?

Sitten toinen asia, mitä haluaisin kysyä, on tämä Rikosuhripäivystys-asia, sillä Rikosuhripäivystys-asiassa on mielestäni yksi selvä ongelma: se, että kohderyhmäksi eivät saa tulla nämä nuorten rikoksentekijöiden omaiset. Jos nuorten rikoksentekijöiden omaiset voisivat myöskin saada tämän Rikosuhripäivystyksen tukea, sillä voisi olla ennalta ehkäisevä vaikutus. Olisiko tätä asiaa mahdollista viedä eteenpäin?

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perustuslain mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin. Nyt kuitenkin Pyhtään kunta aiotaan liittää uuteen Kuopion hallinto-oikeuteen, jolloin noin 450 ruotsinkielistä pyhtääläistä aiheuttaa noin miljoonan henkilön väestöpohjaa palvelevan tuomioistuimen toiminnan järjestämisen kahdella kielellä. Kysyn ministeriltä: miksi kaksikielisyydestä aiheutuvia kustannuksia ja ylimääräistä haittaa ei ole huomioitu uuden hallinto-oikeuden perusteena olevissa laskelmissa ja miksi unohdetaan, että pyhtääläiselle Helsinki on järkevin asiointisuunta myös muutoin kuin kielellisin perustein?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen siviilityössäni tehnyt lasten huolto- ja tapaamisoikeuteen liittyviä selvityksiä ja sopimuksia, ja tiedän, että avioeroihin liittyy paljon erilaisia kiistoja ja paljon kysymyksiä, joittenka vaikutus lapsen ja perheen näkökulmasta saattaa kestää vuosia eteenpäin. Näitten lasten ja perheitten taustaan nähden tämä uusi huoltajuusriitojen sovittelumenettely on lämpimästi tervetullut, mutta kun on sitten lopullisesti tehty huolto- ja tapaamisoikeuspäätös, niin tämän jälkeen, kun elämä käytännössä menee eteenpäin, lasten oikeudet tapaamisiin eivät välttämättä toteudu sovitulla tavalla. On valitettavaa todeta se, että lapset joutuvat kärsimään näissä tapaamisoikeuksissa ja useimmiten vanhempien oikeus menee lasten edelle. Kun sosiaalityöntekijät ovat sitten omalta osaltaan pyrkineet puuttumaan tähän asiaan, niin heiltä puuttuvat lainsäädäntö ja työkalut tuoda lapsen oikeusturva riittävän vahvasti esille. Muun muassa uhkasakko tulee hyvin herkästi esille, (Puhemies koputtaa) ja lapsen oikeusturva ei toteudu.

Arvoisa ministeri, oletteko te nyt tämän hyvän mallin rinnalla tuomassa eteenpäin myös lapsen oikeutta sille tasolle, että hänen näkökulmansa ja etunsa tapahtuu myös, (Puhemies koputtaa) kun tapaamisesta on kyse, eikä se tapahdu vanhempien ehdoilla, vaan se tapahtuu nimenomaan lasten ehdoilla?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhtenä oikeusministeriön keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena mainitaan velallisen selviytymisen edistäminen maksuhäiriöpolitiikalla. Syksyn alussa hallitus päätti tähän liittyen, että myös Suomessa selvitettäisiin positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa.

Kysyisinkin nyt oikeusministeri Henrikssonilta tarkempaa tietoa tämän selvityksen etenemisestä. Tullaanko selvitystyöstä annetusta aikataulusta pitämään kiinni, eli helmikuun lopulla meillä pitäisi olla selvillä konkreettinen ehdotus Suomeen sopivasta mallista? Julkisuudessahan muun muassa Kuluttajaliitto on kuitenkin ehtinyt tyrmätä koko selvitystyön pikavippifirmojen asioiden ajamiseksi. Olisikin kiintoisaa tietää, miten positiiviseen luottorekisteriin kriittisesti suhtautuvien tahojen, kuten muun muassa tietosuojavaltuutetun, näkemykset otetaan tässä selvitystyössä huomioon.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen vankilat ovat lähtökohtaisesti päihteettömiä. Siitä huolimatta yksi vankiloiden suurimmista ongelmista ovat päihteet. Suomen vankiloissa ei pääse päihteettömälle osastolle kuin murto-osa niistä vangeista, jotka sinne haluaisivat ja jotka päihteettömällä osastolla saisivat myöskin apua ongelmaansa.

Mitä olette ajatelleet tehdä sille asialle, että saataisiin huumekoiria ensinnäkin vankiloiden oville, jotta päihteitä tulisi entistä vähemmän, ja sitten sille asialle, että kaikki sellaiset vangit, jotka haluaisivat päihteettömälle osastolle ja katkaista omaa kierrettään, pystyisivät myös apua saamaan? Mehän tiedämme sen, että suurin osa rikoksista, varsinkin väkivaltarikoksista ja varkauksista, tehdään jonkin päihteen vaikutuksen alaisena ollessa.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri on ilmoittanut jatkavansa esteiden raivaamista ILO 169 -sopimuksen ratifioinnilta. Olette päättäväisesti kertonut Lappiin päin varsinkin, että tämä ei millään tavalla vaikuta maankäyttöoikeuksiin tai maanomistusoikeuksiin, ja tämä on hämmentänyt, koska kansainväliset kokemukset kertovat aivan toista, kun tätä ILO-sopimuksen käytäntöönpanoa seurataan. Se tulee vaikuttamaan näihin asioihin, ja aihe on saamelaiskäräjien keskeinen vaatimus tässä asiassa.

Toiseksi kiinnitän huomiota siihen, että korkein hallinto-oikeus on vuosi sitten tulkinnut uudella tavalla sitä, ketkä voivat olla mukana saamelaiskäräjien vaaliluettelossa. Tiedämme, että siellä on ainakin muutama sata ihmistä, jotka todella identifioituvat tähän ryhmään ja haluavat hakea tätä jäsenyyttä, mutta sitä voidaan hakea vain aina neljän vuoden välein, kun vaalit ovat tulossa. Tämä on iso ihmisoikeuskysymys siellä, tasa-arvokysymys. Eihän Suomen nykyinenkään hallitus voi tehdä päätöstä siitä, ketkä äänestävät sitten 2015 vaaleissa, vaan tämä saamelaiskäräjien systeemi toimii näin, että se täydentää tavallaan itse itseään. (Puhemies koputtaa) Ilman tätä oikeudellista selvitystä tässä ratifioinnissa ei tulla pääsemään hyvään ratkaisuun Lapissa.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Etenkin pääkaupunkiseudun tuomioistuinten työtilanne on erittäin huolestuttava, juttumäärät suuria, ja asiat ovat muuttuneet yhä laajemmiksi ja vaativammiksi. Nyt ollaan tätä pikavippiasiaa hyvää vauhtia suitsimassa, ja varmasti siitä hyvä ratkaisu syntyy. Arvoisa ministeri: Onko teillä tietoa siitä, missä määrin nämä pikavipit ovat etenkin pääkaupunkiseudun tuomioistuimia työllistäneet? Voiko sanoa jonkun prosenttiosuuden jutuista, paljonko se mahdollisesti on?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä ministeri Henrikssonin mainitsema uhripoliittisen verkoston rakentaminen kuulostaa erittäin hyvältä, sillä uskon vahvasti, että verkostomainen toimintatapa on erittäin hyvä silloin, kun tehdään työtä haavoittuvassa asemassa olevien uhrien kanssa. Erityisesti haluan nyt mainita parituksen ja ihmiskaupan uhrit. Meillä on monessa eri asiantuntijakuulemisessa tullut esiin, esimerkiksi vähemmistövaltuutetun ja eri järjestöjen edustajien toimesta, että näiden parituksen ja ihmiskaupan uhrien tunnistaminen saattaa olla hyvinkin vaikeaa. Siksi haluankin kysyä teiltä: kun olette parantamassa uhrien asemaa, mitä teette erityisesti ihmiskaupan ja parituksen uhrien auttamisjärjestelmän parantamiseksi?

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitosta haluan antaa tässä vielä siitä, että tähän huoltajuusriitojen problematiikkaan on lähdetty vahvasti puuttumaan. Vilpittömästi toivon, että työ kaikilla tasoilla jatkuu lapsen etu etusijalla, ei vanhempien tai viranomaisten.

Haluaisin nostaa vielä viestiksi ministerille liittyen osaltaan tähän rikosuhripäivystyksen toimintaan todistajan tuen, joka on Lapissa pitkään toiminut tukipalvelu rikosasioissa todistaville, joka vaatii myös resursseja. Tämän tukipalvelun myötä todistaja tietää paremmin todistamistilanteeseen kutsuttuna, mitkä ovat hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Jopa käsittelyajat ovat lyhentyneet, kun todistajat ovat saaneet tukea tilanteeseen ja rohjenneet lähteä todistamaan, sillä tämä uskaltaminen ei todellakaan aina ole itsestäänselvyys, kuten kaikki varmasti tiedämme.

Nostaisin vielä esiin sen, että Lapissa rikosuhripäivystys toimii tiiviisti yhteistyössä myös matkailun turvallisuusjärjestelmähankkeen kumppanina ja auttaa niin kotimaisia kuin ulkomaalaisiakin rikoksen uhreja muun muassa matkailukeskuksissa. Eli toiminta ja toimintaverkosto on hyvin laaja ja kattava, ja vain kestävä rahoitus puuttuu, ja se estää puolestaan kestävän ja (Puhemies koputtaa) johdonmukaisen toiminnan kehittämisen.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Paloniemi muun muassa nosti esille tämän hallituksen keskittävän hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistuksen. Silloin kun asia oli täällä lähetekeskustelussa, oikeusministeri kertoi, että tällä hankkeella saadaan noin 2 miljoonan euron säästöt. Nyt asia on valiokunnassa käsittelyssä, ja kyllä ainakin itselleni on jäänyt semmoinen näkökanta siihen, että tällaisia säästöjä sillä hankkeella ei saada, sillä kuitenkin toimitilakustannukset menevät suhtkoht plus miinus nollaan, ja sitten on henkilöstösäästöjä, mitä saadaan. Toivoisin, että siellä olisi sitä virkamieskuntaa, oikeusoppineita, riittävästi näitä asioita ratkaisemassa. Voisi oikeastaan kysyä oikeusministeriltä, voitaisiinko tätä asiaa vielä lähteä aivan uudelleen, ihan pohjamutia myöten uudelleen katsomaan, onko tässä mitään järkeä, ja onko tämä sitten se (Puhemies koputtaa) ainoa uudistus, mikä tässä tehdään.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! François Bazaramba syyllistyi 90-luvulla Ruandassa kansanmurhaan. Tekijä oli siis ruandalainen, uhrit olivat ruandalaisia, tekopaikka oli Ruanda. Asialla ei ollut mitään tekemistä Suomen kanssa. Kuitenkin edellinen oikeusministeri Brax päätti, että tämä juttu käsitellään Suomessa, ja aiheutti näin suomalaisille veronmaksajille noin 5—6 miljoonan euron vahingon.

Ministeri Brax väitti, että oikeusministeriön virkamiesten ja hänen oman tulkintansa mukaan syytettyä ei voitu luovuttaa Ruandaan tuomittavaksi. Kuitenkin Ruotsissa vastaava asia käsiteltiin niin, että luovutuspäätös tehtiin, ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi, että Ruotsin päätös oli lainmukainen. Eli Suomessa tehtiin virheellinen päätös, josta veronmaksajille tuli usean miljoonan euron vahinko. Kysyn: oletteko antaneet korjaavaa palautetta eli moitteita näille ministeriönne virkamiehille, jotka ovat tämän vahingon aiheuttaneet? Ministeri Braxhan on kantanut tästä sen kuuluisan poliittisen vastuun eli ei yhtään mitään.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuo äskeinen Ruandan Bazaramban tapaus on todella puhuttanut täällä edellisellä kaudella hyvin paljon. Nimittäin tapaus käsiteltiin Porvoon käräjäoikeudessa ja siitä se lähti menemään eteenpäin.

Olen ihan samoilla linjoilla edustaja Zyskowiczin kanssa, että on pöyristyttävää, että alun perin lähdettiin suomalaisten veronmaksajien rahoilla tutkimaan sitä asiaa Afrikassa ja sitten lähettiin parinkymmenen henkilön delegaatio sinne Afrikkaan. Samanaikaisesti pastori Bazaramba jäi Vantaalle vankilaan, kun hän ei uskaltanut lentokoneeseen astua.

On todella harmillista, että meillä on näitä ulkomaalaisia vankeja niin paljon suomalaisissa vankiloissa, ja sitten kuitenkin resursseja koko ajan leikataan. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä: Kun jokin aika sitten tilastojen mukaan kymmenkunta vankia oli palautettu kärsimään kotimaahansa tätä vankeustuomiota, mikä on tuorein tilanne? Kuinka monta ulkomaalaista vankia on toimitettu kotimaahansa kärsimään vankeusrangaistusta?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niinkin törkeä rikos kuin lapseen kohdistunut seksuaalirikos ei ainakaan tähän saakka ole jäänyt tekijän rikosrekisteriin kovin pitkäksi aikaa näkyviin, jos hän ei ole muutaman vuoden sisällä tuosta rikoksesta sortunut mihin tahansa uuteen rikokseen. Tästä asiasta keskusteltiin jo viime kaudella ja edelliselläkin kaudella. Minä nyt kysyisin: Onko tälle asialle siis jo tehty jotakin? Olenko minä tipahtanut kärryiltä, vai onko tämä asia edelleenkin näin, että rikosrekisteristä pyyhkiytyy muutaman vuoden sisällä pois tällainenkin törkeä rikos kuin lapseen kohdistunut seksuaalirikos?

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtio myi Konnunsuon ison kiinteistökokonaisuuden hyvin edullisesti — voidaan sanoa, että jopa pilkkahinnalla. Uusi omistaja on jalostanut kiinteistöä ja saanut jo nyt muhkeat voitot, ja voi olla, että lopputulema on, että hän saa kauppahinnan moninkertaisena. Todettakoon myös, että pian lakkauttamisen jälkeen entisestä vankilasta vuokrattiin tilat isolle vastaanottokeskukselle. Kysyn ministeriltä: miksi valtiovalta on toiminut taitamattomasti niin tässä kuin monissa muissakin vastaavissa tapauksissa?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan alkuun, etten unohda: onko ministerillä tiedossa se, kuinka paljon Suomessa on alaikäisiä vankeja?

Mutta sitten varsinaiseen asiaan. Oikeudenkäynti- ja ulosottokulut kasvavat usein suuremmiksi kuin itse pääoma, joka voi olla vaikkapa 11 euroa eli terveyskeskusmaksu. Mutta kun se pyörähtää tämän voudin pyörän läpi, niin se on helposti toistasataa, jopa kolmatta sataa, kun oikeudenkäyntikulut ovat, ovatko ne nyt sen 280, joissakin tapauksissa jopa 400.

Silloin kun tämmöinen asia tulee, silloinhan ihmiseltä menee myöskin luottotiedot, ja luottotietorekisteri tekee muun muassa sen, että ei saa vuokrattua asuntoa. Jos kysymys on nuoresta henkilöstä, asunnottomana saa sitten olla kaksi vuotta, koska niin kauan aikaa tuo nimi tuolla pysyy.

Eli jos henkilö ei pysty maksamaan tuota laskua, joka on kasvanut sen takia, että oikeudenkäynti- ja ulosottokulut ovat kasvaneet niin hurjasti pääomaa suuremmaksi, eikö tässä kohdassa voida jo käyttää sitä, että "mikä ei ole oikeus ja kohtuus, älköön olko lakikaan"? Eikö olisi parempi auttaa näitä ihmisiä, että saisivat kuoletettua sen lainansa, kuin että sitä taakkaa lisätään ja lisätään ja lisätään niin, että se on sitten loppujen lopuksi satakertainen?

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla olisi kaksi kysymystä.

Ensimmäinen koskee tuomioistuinten käsittelyaikoja, joihin Euroopan ihmisoikeustuomioistuinkin on useassa otteessa puuttunut Suomen osalta. Kysyisin ministeriltä: Millä tavalla tuomioistuinten prosesseihin aiotaan puuttua? Miten niitä aiotaan parantaa, jotta näihin käsittelyaikoihin saadaan merkittäviä muutoksia?

Toinen kysymys koskee asiaa, joka on oikeastaan merkittävä häpeätahra Suomelle: Suomen vankiloiden paljusellit. YK:n kidutuksen vastainen komitea kehotti Suomea jouduttamaan saniteettitilojen rakentamista vankiloihin. Millä tavalla tähän aiotaan puuttua ensi vuoden aikana?

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan edustaja Kauman esille nostamaa asiaa. Oikeudenkäyntien kesto on yksi lakivaliokuntaakin pitkään puhututtanut asia.

Perusrahoituksen kiristyminen näyttää johtavan esimerkiksi tuomioistuimissa siihen, että henkilöstöleikkauksia joudutaan vielä tekemään. Tällaisessa tilanteessa ratkaisua on ollut pakko hakea myös muilla keinoin. Yhtenä isona määrärahalisäyksenä talousarvioesityksessä onkin 6,4 miljoonan euron raha tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen asianhallintajärjestelmän, niin sanotun Aipa-hankkeen, käynnistämiseen. Tällä hankkeella haetaan toiminnan tehostamista ja sen myötä tuottavuuden lisäämistä. Tällaiset hankkeet ovatkin tärkeitä, jos niiden avulla pystytään toimintaa tehostamaan. Pidän kuitenkin tärkeänä, että hankkeen aikaansaannoksia seurataan aktiivisesti. Siitä ei saa tulla taas yhtä lisäesimerkkiä, jossa uudistustoimiin käytetään rahaa paljon mutta lopputulos jää pannukakuksi.

Haluaisin vielä kysyä ministeriltä, mitä muita hankkeita toiminnan tehostamiseksi tekniikan avulla on suunnitteilla.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tuossa annoin erityisen lämpimät kiitokset ministerille eduskunnan kuulemisesta, niin haluan tässä nostaa esille asian, joka on noussut useissa puheenvuoroissa esille, ja se on juuri tämä oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentäminen ja erilaisten toimintaprosessien kehittäminen, jotta ei olisi tyhjäkäyntiä ja saataisiin asiat sujumaan. On hyvä, että rakenteita on kehitetty, mutta näihin toimintatapoihin pitäisi nyt pureutua.

Täällä on mainittu oikeusturvaohjelma, jota tehdään, mutta toivoisin, että sen rinnalla ministeriössä ministeri vaikka katsoisi hallituksen välitarkastukseen niin, että saataisiin tällä vaalikaudella tätä asiaa eteenpäin, etteivät lakivaliokunta ja kunta- ja terveysjaosto joutuisi vuosittain erityisesti tähän kiinnittämään huomiota. Toivon, että tähän valmisteluun ministeri saisi vauhtia.

Täällä mainittiin Aipa-hanke. On erinomaista, että siihen on määrärahat, mutta toivoisin, että loppupuheenvuorossanne kertoisitte ajatuksia siitä, millä tavalla tätä asiaa saadaan eteenpäin ihan tällä vaalikaudella.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Kiitos, arvoisa puhemies! Tärkeitä asioita kaikki.

Tuomioistuinten keskimääräiset käsittelyajat ovat pysyneet suunnilleen aiempien vuosien tasolla. Meidän oikeudenkäyntiemme kestoa koskevien EIT:n langettavien tuomioiden määrä on alentunut. Se on itsessään hyvä asia. Niitä oli 5 kappaletta vuonna 2011, kun niitä 2010 oli 25 kappaletta. Sen sijaan summaariset asiat ovat edelleen lisääntyneet, ja sitä, kuinka paljon näistä summaarisista asioista johtuu pikavipeistä, on vaikea arvioida. Kyllähän varmasti merkittävä osa johtuu niistä.

Mitä aiotaan tehdä? Oikeusturvaohjelma ja neuvottelukunta, joka nyt pohtii sitä, ovat erittäin tärkeässä roolissa tässä. Tarkoitus on, että tämä työryhmä, jota vetää oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola, saisi työnsä valmiiksi viimeistään helmikuun puoleenväliin—loppuun mennessä. Elikkä helmikuun puolessavälissä tiedetään enemmän siitä, mitä he aikovat nostaa esille. Niin kuin on julkisuudessa jo ollut esillä, tämä syytteestä sopiminen on varmasti asia, jonka he tulevat myös nostamaan esille.

Tässä edustaja Mäntymaa esitti ehkä tietyn kriittisen puheenvuoron siitä, mikä on sitten uhrin asema. Tarkoitus ei tietenkään ole heikentää uhrin asemaa millään tavalla, vaan tämä lakiehdotus, jota nyt työstetään, lähtee siitä, että asianomistaja on erittäin keskeisessä roolissa myös tulevaisuudessa, ja jotta syytteestä voitaisiin sopia, siihen tarvittaisiin myös asianomistajan suostumus. Se on se lähtökohta.

Mitä kaikkea muuta tähän esitykseen tulee sisältymään, se tiedetään paremmin ensi vuoden alkupuolella. En minäkään tiedä vielä kaikkia näitä yksityiskohtia. Mutta itse ajatuksena se on minusta myös hyvä, että meidän maassamme ruvetaan miettimään, millä tavalla voidaan näitten prosessien kestoa lyhentää. Onko tarkoituksenmukaista jokaista rikosta käydä perusteellisesti läpi? Jos meillä on suuri talousrikosvyyhti, johonka sisältyy ehkä tiettyjä lievempiä kirjanpitorikoksia, onko sitten viisasta laittaa aikaa niitten tutkimiseen, vai onko viisasta saada käsittely nopeammassa tahdissa hoidettua ja saada myös ihminen tunnustamaan tekonsa ja sillä tavalla asiat etenemään ripeämmin? Tähän palataan ensi vuoden puolella.

Itse toivon, että oikeusturvaneuvottelukunta toisi myös muita tämäntyyppisiä ideoita, kun se on saanut työnsä valmiiksi. (Ben Zyskowicz: Kuten valitusoikeuksien rajoittaminen.) Siihen kuuluu myös kysymys siitä, että pitääkö jokaisesta asiasta saada valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. — Aivan oikein, edustaja Zyskowicz. Tiedän, että myös tähän asiaan neuvottelukunnassa on paneuduttu. Mitä sieltä sitten tulee, sitä en vielä tiedä. — Mutta ilman muuta on niin, että kun meidän yhteiskuntamme kehittyy, niin oikeuslaitoksen on myös seurattava sitä kehitystä, ja meidän pitää myös osata hyödyntää tämän päivän tietotekniikkaa paremmin kuin me tänään teemme.

Kun tässä alussa joku sanoi, että voi olla niin, että kaikki syytetyt eivät tule paikalle, kun kaikki muut asianosaiset ovat siellä, niin se on juuri sellainen pulmakohta, mikä meidän järjestelmässämme tänä päivänä on. Ruotsissa hovioikeuspuolella tähän on vastattu sillä, että videoidaan jokainen alioikeuden istunto, ja henkilön, joka on ollut alioikeudessa läsnä, ei tarvitse tulla sitten hovioikeuteen toistamaan sitä asiaa. Tällä tavalla hovioikeuksissa Ruotsissa voidaan myös tietää etukäteen, että jos on sanottu, että huomenna on istunto, niin silloin se istunto on, eikä ole sitä vaaraa, että joku jää pois.

No niin, mennään näihin muihin asioihin.

Hallinto- ja hovioikeusuudistus on tarpeellinen. Meillä on edelleen tässä maassa enemmän tuomioistuimia asukasmäärään verrattuna kuin esimerkiksi Ruotsissa. On syytä tehostaa toimintaa. Samalla tiedetään, että hovioikeuden asiamäärät ovat vähentyneet, ne ovat jopa puolittuneet, jos verrataan tilanteeseen 70-luvulla. Totta kai on niin, että meidän on silloin syytä tehdä jotain, jotta me pystymme tuottamaan sitä oikeusturvaa, ja korkealaatuista oikeusturvaa, joka puolella Suomea. Se, että verkostoa nyt karsitaan, ei tarkoita sitä, että ihmisten olisi pakko matkustaa pidempiä matkoja. On edelleen niin, että kun esimerkiksi Vaasan hovioikeus tänään tekee matkoja muun muassa Jyväskylään ja Tampereelle, niin myös tästä tulevasta Itä-Suomen hovioikeudesta tullaan tekemään matkoja myös Kouvolaan, elikkä tuomarit saavat liikkua. Se on tässä asia, mikä pitää muistaa.

Tällä uudistuksella pyritään siihen, että saadaan noin 2 miljoonan euron säästöt. Niitä tulee kyllä vuosien mittaan, kun päästään näistä vuokrasopimuksista irti. Tuossa 2019—2020 ne viimeiset menevät umpeen, ja jos löytyy vuokranottajia ennen sitä, niin voi olla, että päästään aikaisemminkin näihin tuloksiin. En ole peruuttamassa hallinto- ja hovioikeusuudistusta, vaan se kyllä tulee.

Edustaja Tossavainen, tämä nyt ei pidä ollenkaan paikkaansa, että Pyhtään kunnasta johtuen tästä ratkaisusta tulisi huomattavan kallis. Näinhän ei ole. Se, että vaaditaan tyydyttävää ruotsin kielen taitoa, ei kyllä maksa oikeastaan mitään. Pyhtään kunta voidaan liittää siihen ilman, että se tässä hovioikeus- ja hallinto-oikeusuudistuksessa sen kummemmin tuottaa kustannuksia. (Reijo Tossavainen: Pakkoruotsia!)

Sitten edustaja Wallinheimo kysyi positiivisesta luottotietorekisteristä. Siinä tilanne on se, että selvitysmies on asetettu ja hän tekee nyt tämän selvityksensä. Odotan, että hän saa sen valmiiksi siinä aikataulussa, jonka puitteissa se on hänelle annettu tehtäväksi.

Lasten oikeudet tapaamisasioissa ja lapsen etu. Edustaja Kiljunen ehti jo lähteä, mutta tietenkin lapsen etu on se tärkein asia aina, kun lapsista puhutaan. Meidän lainsäädäntömme lasten tapaamis- ja huolto-oikeudesta lähtee jo tänä päivänä siitä, että lasten ja lapsen edun on aina oltava keskiössä.

Sitten ILO-sopimuksesta, edustaja Rundgren. Viime viikolla hallitus päätti, miten tästä eteenpäin. Me tulemme kuuntelemaan kaikkia osapuolia. Mitä tulee saamelaiskäräjiin, kun nyt myös otetaan saamelaiskäräjälaki käsittelyyn, niin myös sen puitteissa tullaan tarkistamaan, mikä tulee olemaan tämä saamelaismääritelmä tulevaisuudessa. Nämä ovat tärkeitä ja erittäin vaikeita asioita, mutta hyvällä yhteistyöllä ja hyvässä hengessä on parempi tehdä ratkaisuja, jotka ovat sellaisia, että kaikki pystyvät ne jotenkin omaksumaan. Toivon, että tästä eteenpäin tästä voitaisiin käydä rakentavaa keskustelua.

Ihan lopuksi: On erittäin tärkeätä, että pystymme vahvistamaan meidän alioikeusverkostoamme, koska mitä parempia tuomareita ja alioikeuksia meillä on, sitä vähemmän on asioita hovioikeuksiin. Sen takia olen kiitollinen siitä, että jaosto ja valiokunta nyt lisäsi myös tuomioistuinten määrärahoja miljoonalla. Tulen katsomaan sen perään, että ne myös kohdistuvat oikein. Tiedän, että muun muassa Helsingin käräjäoikeuden tilanne on erittäin tiukka. Toki tilanne on se, että Helsingin käräjäoikeus tulee saamaan myös näistä määrärahoista osan. Elikkä tähän meidän pitää panostaa, ja kiitän teitä, edustajat, hyvästä, rakentavasta keskustelusta.

Jari  Lindström  /ps:

Arvoisa puhemies! Otan puheessani kantaa edelleen tähän valmisteilla olevaan hovi- ja hallinto-oikeusverkon karsimiseen.

Lakivaliokunnan lausunnossa todetaan hyvin lyhyesti, että suunnitelmissa on, että hovioikeusverkostoa supistetaan. Tähän asiaan on näin kouvolalaisena kansanedustajana todettava, että kun yhdestä kaupungista viedään hallituksen esityksen myötä sekä hovi- että hallinto-oikeus, tuntuu se aivan käsittämättömältä ja epäoikeudenmukaiselta. Varsinkin, kun on kuullut ja lukenut perusteluja tälle esitykselle, nousee asian ymmärtämisen rima maailmanennätyslukemiin. Kun kyseessä on vielä kunta, joka on etunenässä tehnyt valtiovallan vaatimia toimenpiteitä kuntarakenteeseen liittyen, on todella epäkiitollista saada näistä toimista tällainen "palkinto". Jatkuvan rakennemuutoksen kanssa painiminen on aivan tarpeeksi haastavaa ilman valtiovallan tuomaa lisärasitusta.

Herra puhemies! Palaan edustaja Tossavaisen esille nostamaan kysymykseen. Niin sanottu Sevónin toimikunta esitti harkittavaksi, että Kymenlaaksossa sijaitseva kaksikielinen Pyhtää siirretään Helsingin hallinto-oikeuden tuomiopiiriin, jolloin Kuopion ja Kouvolan hallinto-oikeuksista muodostettava tuomioistuin olisi yksikielinen. Näin ei ole esitysluonnoksen mukaan tapahtumassa, vaan Pyhtäätä esitetään kuuluvaksi Kuopion hallinto-oikeuden tuomiopiiriin, millä on vaikutuksia muun muassa henkilöstön kielitaitovaatimuksiin.

Vaikka asia ei kosketa hovioikeuksia, asia kuitenkin askarruttaa. Perustuslain 122 §:n mukaan "hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan". Erittäin luotettavan tietolähteen Wikipedian mukaan Pyhtäällä oli 5 348 asukasta elokuun lopussa 2012. Näistä 8,4 prosenttia eli 450 henkilöä on ruotsinkielisiä. Voidaanko puhua yhteensopivasta aluejaotuksesta, jos alle 500 ihmistä aiheuttaa noin miljoonan henkilön väestöpohjaa palvelevan tuomioistuimen toiminnan järjestämisen kahdella kielellä?

Arvoisa herra puhemies! Kysynkin, mikä juridinen velvoittavuus perustuslain ilmaisulla "tulee pyrkiä" on. Esitetty tuomiopiirijako ei palvele Pyhtäällä asuvia ruotsinkielisiä, jotka varmasti mieluummin asioisivat Helsingissä. Vaikka kielikysymyksellä ei liene talouden näkökulmasta ratkaisevaa merkitystä, on mielestäni nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kyseenalaista haaskata rahaa uuden kaksikielisen tuomioistuimen perustamiseen.

Tuon lopuksi esille huoleni ja lakivaliokunnan huolen oikeusistuimien ylikuormittamisesta sekä alueellisesta jakautumisesta. Eikö viesti Helsingin käräjäoikeuden työmäärästä nimenomaan kerro siitä, että alueella on tarvetta lisäresursseihin? Kouvolasta, aivan läheltä, ne löytyvät.

Jani  Toivola  /vihr:

Arvoisa puhemies! Jaoin jo debatissa kiitosta oikeusministeriölle vuoden 2013 talousarvioesitykseen sisällytetystä 6,4 miljoonan euron määrärahalisäyksestä yleisten tuomioistuinten ja syyttäjälaitosten asianhallintajärjestelmän käynnistämiseksi. On syytä kuitenkin muistaa, että myös hallintotuomioistuinten käyttämä tietotekniikka on vanhentunutta, joten myös sillä puolella järjestelmän uudistaminen olisi erityisen tärkeää. Nämä ovat olennaisia uudistuksia tehokkuuden, yhtenäistämisen ja kiristyvien resurssien näkökulmasta.

Lakivaliokunta esittää lausunnossaan vakavan huolen lähivuosien menoleikkausvaatimuksista, joihin tulee varautua ennakoiden ja suunnitelmallisesti, ei reagoiden ja äkkijyrkästi. Suurinta huolta lakivaliokunta kantaa tuomioistuimen perusrahoituksen tilasta. Tuomioistuinten perusrahoituksen nettomuutokset tarkoittavat lähes väistämättä henkilöstöleikkauksia, jotka uhkaavat perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden oikeusturvavaatimusten asianmukaista toteutumista. Tässä valossa järjestelmän jatkuva kehittäminen, tehostaminen ja ennaltaehkäisy ovat jälleen avainasemassa.

Yksi erinomainen esimerkki ennaltaehkäisystä on tässä salissa tänään myös paljon puhuttu Follo-malli. Kuten ministerikin mainitsi, niin malli on tuotu Norjasta. Tarvitsemme entistä enemmän uusia innovatiivisia malleja niin sanotusti oikeusjärjestelmän ulkopuolelta.

Arvoisa puhemies! Tässä kohtaa haluaisin nostaa esille rikosseuraamuslaitokset ja vankien määrän kasvun ja toisaalta sen, mitkä ovat yksilön edellytykset vankilan jälkeen palata siviilielämään ilman, että hän uusisi rikosta. Erityisesti nuorten kohdalla olisi tärkeää tehostaa sovittelua ja vankilan korvaavia rangaistusvaihtoehtoja samalla huomioon ottaen, että olemme oikeusvaltio ja rangaistuksista tulee tuomita asianmukaisesti.

Erityisesti nuoren elämän kohdalla olisi kuitenkin toivottavaa, että ihminen saisi vielä elämän syrjästä kiinni. Monet tutkimukset tukevat sitä tosiasiaa, että ensikertalaisen kohdalla vankilan välttäminen vähentää rikoksen uusimisen riskiä.

Rikosseuraamuslaitosten sisällä meidän tulisi tehostaa kuntoutumista, ihmisten mahdollisuutta kouluttautua ja tehdä työtä ja tätä kautta madaltaa vankilan ja siviilielämän välistä kynnystä, jotta mahdollisimman harva enää uusisi rikostaan. Tarvitaan myös valistamistyötä siviilielämässä, esimerkiksi työnantajien saralla.

Rikosseuraamuslaitoksissa avainasemassa on myös vankien välisen kommunikaation ja tuon yhteisön kehittäminen, niin että vangit pystyisivät tukemaan ja haluaisivat tukea myös toinen toisiaan ja kykenisivät näkemään sen kaikkien etuna.

Arvoisa puhemies! Rikoksen uusimisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta on tärkeää kiinnittää huomiota rikosseuraamuslaitosten moniarvoisuuteen. Myös vankien keskuudessa on edustettuna eri vähemmistöryhmiä, näistä näkyvimpinä ehkä eri kulttuuritaustat. Tässä kohtaa olisi syytä pohtia, miten voisimme hyödyntää esimerkiksi kotouttamispuolen käytänteitä ja onnistumisia.

Kaiken tämän saavuttamiseen tarvitaan tietenkin resursseja, ja silloin meidän tulee katsoa kaikkialle ja etsiä vaihtoehtoja. Kuten edustaja Salonen debatissa nosti esiin, tulisi Follo-mallin kaltaisesti rohkeasti etsiä uusia työkaluja ja hyvän mallin löytyessä panostaa tehokkaasti käytäntöjen jalkauttamiseen sekä valtakunnallistamiseen.

Itse olen muun muassa esimerkiksi tehnyt pitkään työtä kulttuurisen vanhustyön puolella Osaattori-hankkeessa, joka on valtakunnallinen hanke, jossa pyritään siihen, että eri taiteenalojen toimijoita pyritään tuomaan mukaan vanhustyöhön huomioon ottaen tällä hetkellä vallitsevat resurssipulat ja ihan jo se käytännön tosiasia, että ihmisiä ei tahdota edes saada koulutukseen ja kiinnostumaan vanhustyöstä nimenomaan hoitajan työn näkökulmasta. Otetaan eri taiteenalojen toimijoita, joita viedään hoivalaitoksiin, ja autetaan taiteilijoita löytämään siitä omasta taidemuodostaan jonkinlainen hoivatyön tekemisen keino. Tällä edistetään vanhusten hyvinvointia, tuetaan taiteilijoiden yrittäjyyttä ja luodaan yleisesti hyvinvointia yhteiskunnassa.

Ehkä esimerkiksi tässä voitaisiin tehdä sektorien välistä yhteistyötä niin, että mietittäisiin, mitä kulttuurinen vanhustyö voisi tarkoittaa sitten rikosseuraamuslaitoksissa ja miten esimerkiksi siellä voitaisiin vielä tehokkaammin käyttää myös taiteen läsnäoloa ja sitä kautta kehittää erilaisia välineitä, joilla voimauttaa vankeja ja madaltaa sitä kynnystä, että kun tuomio päättyy, niin ihmisellä olisi edelleen käytössään oma ihmisarvonsa ja ne resurssit, että hän pystyisi jalkautumaan siihen siviilielämään, hankkimaan itsellensä arvokkaan elämän ja työpaikan ja sitä kautta olemaan osa tätä yhteiskuntaa tasavertaisena jäsenenä niin kuin kaikki muutkin.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tuomioistuinten perusrahoitus on kiristymässä lähivuosina, mikä väkisinkin tullee johtamaan työvoimavaltaisella hallinnonalalla henkilöstöleikkauksiin. Rakenteelliset muutokset ovat siis tärkeä osa talouden sopeuttamistoimia. Suunnitelmissa olevan hovioikeusverkoston supistamisen yhteydessä täytyy kuitenkin käräjäoikeusverkostosta ja toimintojen resursseista huolehtia riittävästi. Jotta kansalaisten oikeusturva toteutuu, tulee lähellä olevien käräjäoikeuksien toimia laadukkaasti ja tehokkaasti. Tämä vähentää myös muutoshakutarvetta.

Toimitilaverkostojen muuttuessa tulee miettiä myös, mikä muu muuttuu. Nimittäin hovioikeuksien jutuissa toimitetaan jo nykyisin yli kolmasosassa suullinen istuntokäsittely. Se tarkoittaa, että asianosaiset, avustajat, todistajat ja virkamiehet matkustavat yhä enemmän, ja myös kustannukset ja matkustamisesta aiheutuva ajanhukka ovat joidenkin asiantuntijoiden mukaan lisääntyneet. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että näiden toimitilaverkostomuutosten myötä matkakäräjien vaikutuksia menoihin myös seurataan.

Oikeusministeriön hallinnonalalla on ensi vuoden talousarvioesityksessä myös myönteisiä pilkahduksia, kuten 6,4 miljoonan euron määrärahalisäys yleisten tuomioistuinten ja syyttäjälaitosten asianhallintajärjestelmän käynnistämiseen.

Myös paljuselleihin osoitetaan määrärahaa. Paljusellit eivät saa olla 2000-luvulla enää todellisuutta Suomessa. Vielä ensi vuonnakaan tämä ongelma ei kuitenkaan ratkea. Työtä on siis jatkettava paljusellien poistamiseksi vankiloista.

Rikosseuraamuslaitos on taloudellisten paineiden alla myös muutosten edessä. Toimitilaverkosta tehty selvitys ohjaa kehitystyötä tulevaisuudessa, mutta haluan lisäksi nostaa esille vankilassa tehtävän työn vaikuttavuuden. Tuomion suorittamisen lisäksi vankila-aikana pitäisi pystyä tekemään erityisesti muutostyötä. Moni vanki tarvitsee oppia yleisissä elämänhallintataidoissa, jotta vapauduttuaan pärjää yhteiskunnassa. Vankilassa tehtävän työn tavoitteena tulee olla se, että vanki ei enää koskaan palaa takaisin vankilaan. Tässä tavoitteessa meillä on kokonaisuudessaan yhä edelleen työtä tehtävänä.

Arvoisa puhemies! Kun oikeusministeriön hallinnonalaa katsoo kokonaisuutena, on huomioitava, että menot syntyvät lähinnä henkilöstömenoista ja tilakuluista. Tilanteessa, jossa määrärahat kiristyvät, tuntuu kohtuuttomalta, että vuokramenoihin joudutaan valtion sisäisen järjestelmän kautta jatkuvasti käyttämään yhä suurempi osuus määrärahoista. Esimerkiksi vankilat kamppailevat korkeiden vuokrien kanssa. Nykyinen kiinteistöjen hallinnointijärjestelmämme on toimijoille joustamaton, sillä siinä, missä ennen laitoksessa mietittiin, milloin panostetaan toimintaan enemmän ja milloin kiinteistöjen korjauksiin, nyt joudutaan ensin etsimään rahat tiloihin ja sen jälkeen vasta rahoittamaan jäljellä olevilla määrärahoilla toimintaa. Kun supistuksia joudutaan tekemään, samalla olisi syytä myös arvioida tämän toiminnan merkitystä kokonaisuuteen. Välillä nimittäin tuntuu siltä, että renki istuu nykyisin isännän paikalla.

Lopuksi haluan todeta, että olen tyytyväinen Rikosuhripäivystyksen ja tuomioistuinten ruuhka-avun saamiin päättämättömiin määrärahalisäyksiin.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Tuomioistuinten käsittelyajat ovat keskeisessä roolissa kansalaisten oikeusturvan kannalta, kuten täällä on moneen kertaan jo tullut todettua. Voi sanoa, että tuomioistuinten käsittelyajat ovat tällä hetkellä merkittävin ihmisoikeusongelma Suomessa. Vuosina 1959—2011 Suomi on saanut kaikkiaan 158 tuomiota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta, ja se on enemmän kuin muilla Pohjoismailla yhteensä. 59 näistä tuomioista on tullut pitkittyneistä oikeusprosesseista ja 37 epäoikeudenmukaiseksi koetuista oikeusprosesseista.

Tuomioistuinten perusrahoitus ei ole kunnossa, ja lisärahoitusta tarvitaan mahdollisimman pian. Oikeusministeriö on asettanut neuvottelukunnan arvioimaan tuomioistuinten tarpeita, mutta tämä työ valmistuu vasta vuoden 2015 aikana. Alueelliset erot tuomioistuinten työtaakoissa ovat kasvaneet, ja esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa on jatkuvia ongelmia henkilöstön riittävyyden suhteen. Siellä työskentelee merkittävä määrä tuomareita määräaikaisissa viroissa.

Tuomioistuinten resurssien pitää olla riittävät taloustilanteesta riippumatta, jotta kansalaisille voidaan taata tasapuolinen kohtelu lain edessä. Julkisen talouden rahoitusmahdollisuudet eivät missään tilanteessa saisi heikentää kansalaisen oikeusturvaa. Toisaalta myös itse oikeusprosesseja tulee kehittää. Tarvitseeko esimerkiksi todistajia kuulla kaikissa oikeuskäsittelyvaiheissa? Kuten oikeusministeri äsken toi esiin, myös videointia voidaan hyödyntää, kuten Ruotsissa on tehty.

Toinen merkittävä ongelma ja häpeätahra suomalaisen oikeuskäytännön kannalta on Suomen vankiloiden paljusellit. YK:n kidutuksenvastainen komitea kehotti Suomea jouduttamaan saniteettitilojen rakentamista. Mielestäni on hyvä, että tähän annetaan nyt 1,2 miljoonan euron lisäys.

Arvoisa puhemies! Poliisi kirjasi viime vuonna ennätysmäärän lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia: 1 682 kappaletta. Hyväksikäyttötapauksista annettujen tuomioiden lyhyys on jatkuvasti tapetilla ja oikeutetusti. Kerta toisensa jälkeen saamme lukea oikeustajumme vastaisia päätöksiä. Elinikäisiä traumoja uhrilleen aiheuttavat rikolliset pääsevät hämmästyttävän vähällä, eikä muutosta ole vieläkään näkyvissä. Neljän kuukauden vähimmäisvankeusrangaistus tulisi nostaa vähintään samalle tasolle kuin raiskausrikoksissa eli yhteen vuoteen, kuten 87 kansanedustajaa vaati edustaja Tolvasen lakialoitteessa vuosi sitten.

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön vastuulla on ensi vuoden aikana löytää kestävä rahoitusmalli myös rikosuhrien päivystystoimintaan. Rikosuhripäivystyksen toiminnassa on valtava kysynnän luoma kasvupaine, johon pitää vastata nopeasti. Rahoitusmallin suhteen olisi tässäkin hyvä ottaa oppia Ruotsista, jossa vakavien rikosten tekijöiltä peritään rikosuhripäivystykseen tarkoitettu maksu. Se on tällä hetkellä suuruudeltaan noin 60 euroa.

Arvoisa puhemies! Yksi keskeinen ongelma meillä on se, että rikoksen tapahduttua kaikki fokus on rikoksentekijässä itsessään. Toisaalta tämä on oikein, mutta miten käy rikoksen uhrin? Uhri ja hänen omaisensa jäävät aivan liian yksin ja ilman tukea.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Jatkan vielä hetken tällä rikostaustan selvittämisasialla, vaikka ministeri Henriksson ehtikin jo salista poistua — mutta ehkäpä hän on muuten kuulolla.

Rikostaustan selvittämisen tulisi ehdottomasti koskea myös lasten kanssa työskenteleviä vapaaehtoisia. Lapset eivät kuitenkaan ole ainoita yhteiskuntamme puolustuskyvyttömiä. Vanhusten ja vammaisten suojelemisen osalta Suomen lainsäädäntö on nimittäin yhä puutteellinen. Tuomio vammaiseen tai vanhukseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta ei estä saamasta työtä vanhus- tai vammaishoitotehtävissä, ja toivon, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimiin ulottaakseen rikostaustan selvittämistä koskevan lain koskemaan myös vanhusten ja vammaisten kanssa työskenteleviä henkilöitä.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Debatissa jo käsittelimme Rikosuhripäivystyksen rahoitusta, ja on loistava asia, että se saa lisää rahoitusta, mutta, kuten sanoin, pitkäkestoinen rahoitus on turvattava ja kädestä suuhun elämisen on loputtava.

Rikosuhripäivystys on niitä harvoja instansseja, jotka ovat keskittyneet vain ja yksinomaan rikoksen uhrin sekä myös todistajien auttamiseen, ja sen tulevaisuus on todellakin turvattava. EU:sta sikälikin on tullut hyviä asioita muutama muukin, ja tässäkin nyt EU vaatii sitä, että rikosten uhrien asemaa parannetaan. Se on hyvä.

Jos heittäydymme tuonne tuomioistuimen puolelle, se on totta, mitä edustaja Kauma sanoi, että nämä prosessit ovat joissain tapauksissa ihan kohtuuttoman pitkiä ja siitä on perustellusti Suomi saanut tuomioita ja huomautuksia. Valitettavasti vain joissain tapauksissa kylläkin se syytetty itse on aiheuttanut sen prosessin pitenemisen perusteettomilla toimenpiteillä, esimerkiksi lisätutkintapyynnöillä ja väitteillä, mutta sitten joukossa on myös semmoisia tapauksia, joita olisi pitänyt käsitellä nopeammin. Valitettavasti, kun resurssit ovat rajalliset — vaikka hallitus nyt ihan kiitettävästi tuomioistuinlaitokseen näissä olosuhteissa rahaa lisää tietojärjestelmiin sekä toimintaan — toimintaa pitää tuomioistuinlaitoksessa sillä tavalla muuttaa, että pystytään keskittymään oleellisiin asioihin niin kuin muuallakin.

Minun mielestäni ehdottomasti sieltä pitäisi saada summaariset asiat pois, kuten oikeusministeri äsken ansiokkaasti vihjasi. Esimerkiksi törkeät rattijuopumustapaukset, joihin ei liity muita suuria rikoksia, minun mielestäni eivät kuulu tuomioistuimen piiriin, etenkään ne tavalliset rattijuopumukset. Niiden tuomitseminen onnistuisi aivan hyvin päiväsakkomenettelyllä, jossa sakon, rangaistusvaatimuksen, poliisi kirjoittaisi ja ehkäpä syyttäjä vahvistaisi. Se keventäisi paljon tuomioistuinten taakkaa. On kyse kuitenkin hyvin kategorisesta menetelmästä, jossa on tietyt taulukot ihan yhtä lailla kuin ylinopeustapauksissa.

Samoin täällä edustaja Zyskowicz ansiokkaasti toistuvasti ottaa esille ulkomaiset rikoksentekijät, joita vastaan käydään prosessia rikostuomioistuimissa. Minunkin mielestäni on täysin käsittämätöntä, että vasta sen jälkeen, kun on saatu korkeimmasta oikeudesta lainvoimainen tuomio, pannaan hallintoprosessi vireille ja siitä on monta valitusmahdollisuutta. Miksi ihmeessä näitä ei voida yhdistää, kuten olen pitkään esittänyt? Miksi rikosasian rinnalla sama tuomioistuin ei voisi samalla käsitellä hallintoasiana ulkomaalaistaustaisen henkilön maasta poistamista? Sitten kun tuomio tulisi rikosasiasta, niin samalla tulisi tuomio myös tästä hallintoasiasta eli maasta poistamisesta. Tulisipa paljon tehostusta tuomioistuimiin, ja väitän, että käsittelyajat lyhenisivät. Näin on valitettavasti tehtävä, koska resursseja ei riitä enää jokaiseen tapaukseen riittävästi.

Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti rangaistusten täytäntöönpanosta ja Rikosseuraamuslaitoksesta.

Minun mielestäni on hivenen huolestuttavaa, että Rikosseuraamusvirastosta todetaan, että mikäli vankimäärä ei lisäänny nykytasosta, se pystyy toimimaan. Ei kai tällä vain sidota riippumattomia tuomioistuimia ja niiden päätäntävaltaa? No ei varmaan, toivon ainakin näin. Tosiasiahan on, että meillä esimerkiksi elinkautisvankien määrä on lisääntynyt ja sitä kautta tuomioiden pituudet lisääntyneet, naisvankien määrä on lisääntynyt, mutta se, mitä pitäisi tehdä, on se, mihin edustaja Kaumakin jo otti kantaa. Meillähän on lähinnä naurettavan pienet rangaistukset seksuaali- ja väkivaltarikoksista, ne eivät vastaa kansan oikeustajua. Olen huolissani, jos tämä kirjaus vankimäärän nykytason lisäämisen kieltämisestä vesittää sen asian, niin että tuomioistuin ei pystyisi käyttämään vapaata harkintaa näissä vakavissa väkivalta- ja seksuaalirikoksissa. — Ehkäpä tämä jatkuu sitten illalla lisää vielä.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Rikosuhripäivystyksen tehtävänä on parantaa rikoksen uhrin asemaa tuottamalla matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalveluita. Rikosuhripäivystykseen voi ottaa yhteyttä puhelimen tai netin kautta. Tätä palvelua on helppo käyttää, ja siitä on ollut hyötyä rikosten tutkinnassa. Rikosuhripäivystys parantaa toiminnallaan myös rikoksen uhrin, läheisten ja rikosasian todistajan asemaa.

Päivystyksen toiminnan tarpeellisuus on yleisesti tunnustettu ja sen rahoituksen riittämättömyys on tiedostettu. Ensi vuodelle on luvassa 150 000 euroa lisää. Pelkään, että se ei tule riittämään. Monia asiakkaita sinne ohjanneena tiedän, että jonot kasvavat jatkuvasti.

Arvoisa puhemies! Erittäin hienoa on, että huoltajuusriitojen sovittelun niin kutsutun Follo-mallin jatkumista pidetään yllä. Follo-malli on saanut paljon aikaan, jolloin raskaat huoltajuusprosessit ovat selkeästi vähentyneet.

Haluan kiinnittää huomiota myöskin hallituksen ohjelmassa harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastustamiseen osoitettuihin määrärahoihin. Edelleenkin harmaan talouden vähentämistä edistetään perustamalla poikkihallinnollinen viranomaistietolähdejärjestelmä. Tieto on valtaa vaikeasti tutkittavissa talousrikosjutuissa. Myöskin talousrikosten syyteajat ovat selkeästi lyhentyneet, kun on pystytty resursseja ohjaamaan.

Vielä viimeisenä yleisestä oikeusavusta. Pidän erittäin hyvänä asiana, että yleinen oikeusapu turvataan myöntämällä siihen 1,9 miljoonan euron lisäys.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on käytetty aiemmin tänään monta hyvää puheenvuoroa Rikosuhripäivystyksen asemasta.

Rikosuhripäivystys sai lisärahaa 120 000 euroa. Jo edellisellä kaudella puhuttiin paljon siitä, että rikollisten uhrien asemaa pitäisi korostaa entistä enemmän, ja silloinkin myönnettiin aina tällaisia lisärahoja. Kaikki tiedämme, että Rikosuhripäivystys tarvitsee pysyvän rahoitusmuodon. Sen toiminnan pitää olla valtakunnallisesti kattavaa, jotta kaikki rikoksen kohteeksi joutuneet henkilöt voivat tarvittaessa kääntyä sen puoleen ja saada myös apua ja tukea. Nyt kyseinen päivystys saa rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä ja oikeusministeriöltä, ja ilman muuta tämä rahoitus pitäisi saada pysyväksi, jotta se pystyy kehittämään toimintaansa eikä tarvitsisi vuodesta toiseen elää kädestä suuhun.

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty useita puheenvuoroja paljuselleistä. Niitä pidetään suurena ihmisoikeusloukkauksena ja moititaan suomalaista vankilajärjestelmää sen takia, että meillä on edelleen näitä paljusellejä olemassa. Mielestäni kyse on kuitenkin hyvin pienestä ongelmasta, jota turhaan paisutellaan. Verrataan esimerkiksi monien vanhusten asemaa vanhainkodeissa, erilaisissa laitoksissa, kuinka kauan meidän vanhukset saavat olla märissä vaipoissa, kun kukaan ei heitä ehdi viedä vessaan tai vaihtaa vaippoja. Mieluummin voitaisiin puhua enemmän suomalaisten vanhusten ihmisoikeuksista kuin vankien ihmisoikeuksista. Meillähän monet vankilat ovat kuin viiden tähden hotelleja, joten on aika uskomatonta, että paljuselleistä on niin paljon pidetty meteliä täällä täysistunnoissa.

Sitten, kun ajatellaan vankien asemaa vankiloissa, niin heillä on monesti mahdollisuus jopa osallistua työelämään ja joillakin on ollut mahdollista ansaita vankilassaoloaikana enemmän kuin vanginvartijoilla, jotka ovat virassa. Se on aika käsittämätöntä, että tällainen tilanne voi syntyä, mutta näin vain on tapahtunut, joten näkisin, että Suomessa vangeilla on erinomaisen hyvät oltavat.

Sen takia monet ulkomaalaiset vangit eivät missään tapauksessa halua kotimaahansa täältä lähteä, vaan mieluummin istuvat sen tuomion loppuun asti Suomessa. Meillä on hyvin paljon Venäjältä, Virosta, Liettuasta, Romaniasta, Somaliasta ja entisistä Jugoslavian maista olevia vankeja, jotka sitten täyttävät meidän vankiloitamme ja aiheuttavat paljon ylimääräistä työtä tulkkausten muodossa. Sitten tietenkin tilan puute kärjistyy ja on tilanteita, joissa jopa vankiloissa on ollut jonkinlaisia mellakoita, mikä on aika huolestuttavaa, että tilanne pääsee kärjistymään niin hankalaksi eräissä vankiloissa. Mutta ennen kaikkea tässä olisi tärkeää, että meidän ministerit ja vastaavat virkamiehet te-kisivät kaikkensa, jotta ulkomaalaiset vangit voitaisiin mahdollisimman pikaisesti palauttaa omaan kotimaahansa kärsimään vankeusrangaistusta.