27) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain
muuttamisesta
Hanna Mäntylä /ps:
Arvoisa puhemies! Niin sanottua yhdistelmälupadirektiiviä pannaan
täytäntöön nyt kolmella hallituksen
esityksellä, joita ovat hallituksen esitys eduskunnalle
laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi
laeiksi, hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumiseen perustuvan
sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta
annetun lain sekä sairausvakuutuslain muuttamisesta sekä nyt
käsittelyssä oleva hallituksen esitys eduskunnalle
laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.
Perussuomalaiset suhtautuvat yhdistelmälupadirektiivin
täytäntöönpanoon ja siihen liittyviin
esityksiin kielteisesti. Hallituksen esitys avaa suomalaisen työttömyysturvan
kolmansista maista tuleville henkilöille, vaikka näitä ei
pidettäisi Suomessa asuvina. Yhdistelmälupadirektiivin
myötä kolmannen maan kansalaisella on oikeus työttömyyspäivärahaan,
mikäli hän on ollut vähintään
kuuden kuukauden ajan työsuhteessa ja sen jälkeen
rekisteröitynyt työttömäksi
työnhakijaksi, vaikka henkilö ei asuisi Suomessa.
Perussuomalaiset eivät hyväksy esityksen mukaista
suomalaisen työttömyysturvan avaamista näillä perusteilla.
Arvoisa puhemies! Esityksen taloudelliset vaikutukset on arvioitu
vähäisiksi, mutta perussuomalaiset haluavat huomauttaa,
että kyse on vain yhdestä osasta yhdistelmälupadirektiivin täytäntöönpanossa
ja sosiaaliturvan avaamisessa. Koska kyseessä on yksi osa
sosiaaliturvalainsäädännön muutoksista,
tulevat muutosten vaikutukset yhdessä vaarantamaan suomalaisen asumisperusteisen
sosiaaliturvan ja sosiaaliturvajärjestelmämme
kantokyvyn. Esitysten vaikutuksia tulisikin arvioida kokonaisuutena.
Perussuomalaiset katsovat, että esityksen vaikutuksia
yhdessä muiden siihen liittyvien esitysten kanssa ei ole
arvioitu riittävästi eikä yhdistelmälupadirektiivin
täytäntöönpanoa ole valmisteltu
riittävästi. Lisäksi haluamme huomauttaa, että sosiaalipolitiikka
kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan eikä EU:n
perussopimuksia ole muutettu tältä osin. Nyt käsittelyssä olevan
esityksen lisäksi useat muutkin hallituksen esitykset murtavat
asumisperusteista sosiaaliturvajärjestelmäämme.
Perussuomalaiset eivät tällaista kehitystä ja
suuntaa hyväksy.
Arvoisa puhemies! Direktiivin täytäntöönpano
saattaa pitkällä aikavälillä lisätä sellaisten maahantulijoiden
määrää, jotka pyrkivät
hyötymään korkeatasoisista sosiaalietuuksista
ja palveluista Suomessa. Tämä tulee väistämättä aiheuttamaan
sekä suoria että välillisiä vaikutuksia, joista
ensin mainitut aiheutuvat asumisperusteisiin etuuksiin ja terveyspalveluihin
oikeutettujen ja niitä käyttävien ulkomaalaisten
määrän kasvusta.
Koska sosiaalipalveluihin sekä sosiaaliturvajärjestelmäämme
kohdistuu jo nykyisellään vakavia leikkauspaineita,
emme näe järkeväksi kasvattaa direktiivillä mahdollisten
käyttäjien määrää ulkomaalaisilla
työntekijöillä. Lisäksi pidämme
todellisena huolena niin sanottujen halpatyövoimamarkkinoiden
rakentumista Suomeen, mikäli nämä esitykset
hyväksytään. Tilanteessa, jossa Suomessa
kamppailemme vakavien työttömyysongelmien kanssa
ja jossa nuorisotyöttömyydestä on tulossa
suuri rakenteellinen ongelma, pidämme täysin kohtuuttomana
luoda mahdollisuuksia halpatyövoiman tuottamiseen. On hyvin
tiedossa, että EU:n sisälläkin on jo
paikoitellen massatyöttömyyttä ja sen
aiheuttamia monentasoisia ongelmia. Vakava köyhyys lisääntyy,
ja se luo väistämättä paineita
myös suomalaisen sosiaaliturvan kestävyydelle
etenkin, jos se avataan kolmansista maista tuleville henkilöille
ja asumisperusteinen sosiaaliturvamme murretaan.
Esityksessä on arvioitu, että nämä esitykset
toteutuessaan koskisivat enimmillään vain muutamia
tuhansia henkilöitä. Pidämme kuitenkin muista
EU-maista saatujen tietojen pohjalta näitä arvioita
epärealistisena. Katsommekin, että ennen esitysten
toimeenpanoa olisi tullut tarkastella, millaisia kokemuksia ja kustannuksia
muissa EU-maissa on ollut kehityssuunnaltaan havaittavissa.
Lopuksi esitän, että lakiehdotukset hylätään.
Johanna Jurva /ps:
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset suhtautuvat yhdistelmälupadirektiivin
täytäntöönpanoon suurella varauksella. Edustaja
Mäntylä esitti kattavasti perustelut esityksen
epäkohdista. Täten kannatan edustaja Mäntylän
tekemää esitystä.
Jari Lindström /ps:
Arvoisa herra puhemies! Varsin yleinen asenne näihin
esityksiin aukeaa hyvin seuraavasta Suomen Yrittäjien nettisivulta olevasta
lausunnosta liittyen nimenomaan tähän lakiesitykseen.
"Esityksessä arvellaan muutoksen koskevan hyvin harvoja
ja sen valtiontaloudelliset vaikutukset hyvin vähäisiksi.
Pidämme esitystä perusteltuna ja katsomme, että ehdotus toteutuessaan
vaikuttaa myönteisesti Suomen houkuttelevuuteen työntekomaana.
Tämä on ensiarvoisen tärkeää,
koska tulevina vuosina tarvitsemme enenevässä määrin
työntekijöitä myös EU-alueen
ulkopuolelta."
Kyllä, ehdotus voi vaikuttaa Suomen houkuttelevuuteen
paitsi työntekomaana myös työttömyysturvaa
ulkomaisille maksavana maana. Otan esimerkin suoraan blogini kommentista, miten
voi käydä: "Pääkaupunkiseudulla
on 40 000 virolaista rakennusmiestä. Yksi monista tulee
esimerkiksi maaliskuussa Suomeen, tekee töitä reilut
puoli vuotta putkeen. Seitsemän saman alan työntekijää on
majoitettu pääkaupunkiseudulla sijaitsevaan kolmioon.
Miehet tekevät nelipäiväisen työviikkonsa
ja lähtevät sitten viikonlopun viettoon kotimaahansa.
Tätä jatkuu reilut puoli vuotta. Virallisesti
he siis asuvat mainitussa kolmiossa. Kun työt hetkellisesti
loppuvat, he alkavat nostaa suomalaista työttömyyskorvausta.
He ’asuvat’ edelleen kyseisessä kolmiossa
eli siis Suomessa. Ehdotankin," tämä kirjoittaja
sanoo, "tehkää viranomaiset ratsia mainitun kaltaisiin
asuntoihin sen puolen vuoden jälkeen ja katselkaa ympärillenne,
näkyykö siellä ketään.
Ei näy, ei, mutta odottakaa työttömyyskorvauksen
eräpäivään, niin kyllä he
ainakin käyvät rahat nostamassa, jos eivät
muuten niin Suomessa viihtyisikään..."
Edellä kerrottu on siis puhtaasti teoriaa ja näin ei
siis tule hallituksen mukaan käymään,
mutta perussuomalaiset ottavat esitetyn mahdollisuuden tosissaan.
Siksi olimme ja olemme eri mieltä työttömyysturvan
avaamisen hyödyistä ja haitoista.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys työttömyysturvalain muuttamisesta
liittyy yhdistelmälupadirektiivin täytäntöönpanoon.
Tarkoituksena on yhdenvertaisen kohtelun toteuttaminen niin, että kolmannen
maan kansalaisella, joka on ollut työssä Suomessa
yhdenjaksoisen oleskelunsa aikana siten, että hän
on täyttänyt työttömyyspäivärahan
saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon,
on oikeus työttömyyspäivärahaan
Suomessa oleskelun jatkuessa, vaikka häntä ei
pidetä Suomessa asuvana.
Valiokunnassa arvostelimme sitä, että yhdistelmälupadirektiiviin
liittyvät esitykset ovat tulleet käsittelyymme
tipoittain, yksi kerrallaan. Kokonaisuus olisi helpompi hahmottaa
ja käsittely olisi tarkoituksenmukaisempaa, jos esitykset
olisi annettu yhdessä.
Tästä esityksestä sinänsä:
Tämä on periaatteellisesti hyvä esitys,
vaikkakin ongelmia on. Mutta koska se takaa ihmisten välisen
yhdenvertaisuuden, se on hyväksyttävissä.
Jatkossa kolmannen maan kansalaisen tulee olla yhdenvertaisessa
asemassa maassa asuvien kanssa, jos hän on vähintään
kuusi kuukautta työsuhteessa ja on sen jälkeen
rekisteröitynyt työttömäksi
työnhakijaksi. Yhdenjaksoisen oleskelunsa aikana kuusi kuukautta
työssä olleella työttömällä työnhakijalla
olisi oikeus työttömyyspäivärahaan,
vaikka hän ei vakinaisesti asuisi Suomessa mutta jatkaa edelleen
oleskeluaan. Tämä kuitenkin edellyttää, että on
voimassa oleva työskentelylupa maassa. Oikeus ei koske
muun muassa lähetettyjä työntekijöitä eikä kausityöntekijöitä.
Uhkakuvat ovat siis aika lailla turhaa ulkomaalaispelkoa ja pelottelua.
Toki tämän lain toimeenpano vaatii seurantaa,
jotta mahdollisia väärinkäytöksiä voidaan
siten ehkäistä.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain
muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on toteuttaa yhdistelmälupadirektiivin
edellyttämä yhdenvertainen kohtelu työttömyysturvalainsäädännössä.
Esityksessä ehdotetaan, että kolmannen maan kansalaisella,
joka on ollut työssä Suomessa yhtäjaksoisen
oleskelunsa aikana siten, että hän on täyttänyt
työttömyyspäivärahan saamisen
edellytyksenä olevan työssäoloehdon,
on oikeus työttömyyspäivärahaan
Suomessa oleskelun jatkuessa, vaikka häntä ei
pidetä Suomessa asuvana.
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustelussa
ja esityksessä on arvioitu, että yhdistelmälupadirektiivin
toimeenpanosta aiheutuva työttömyysturvaan oikeutettujen
henkilöpiirin laajennus koskisi vuosittain vain harvoja
direktiivin piiriin kuuluvista muutamasta tuhannesta työntekijästä.
Yhdistelmälupadirektiivi ei koske muun muassa lähetettyjä työntekijöitä eikä kausityöntekijöitä.
Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan työttömyysturvaan
oikeutettuja henkilöitä olisi muutamia kymmeniä.
Työ- ja tasa-arvovaliokunta omassa kannanotossaan halusi,
että asiaa tullaan seuraamaan, että minkälainen
tämä henkilömäärä tulee
jatkossa olemaan.
Juho Eerola /ps:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksella tosiaankin tuntuu olevan
tällainen kunnianhimoinen tavoite tehdä Suomesta
koko maailman sosiaalitoimisto, tai jos nyt ei ihan koko maailman,
niin ainakin sitten Euroopan. Näihin EU-säädöksiin
vedoten hallitus on sorvaamassa Suomen lakia sellaiseksi, että muiden EU-maiden
kansalaiset voivat tulla nauttimaan anteliaasta työttömyysturvastamme,
vaikka eivät todellisuudessa täällä enää asuisikaan.
Meidän sosiaaliturvajärjestelmä ja
tämä työttömyysturvajärjestelmä on
sellainen asia, jonka suhteen päätösvalta
tulee säilyttää täysimääräisesti
meidän kotimaisissa käsissä. EU-maiden keskuudessa
Suomen järjestelmä on avokätinen. On
hyvin mahdollista, että tämä kehitys
tulee vielä johtamaan sosiaaliturvaturismiin. Te nyt täällä vähättelette
tätä asiaa, mutta katsotaan sitten muutaman vuoden
kuluttua, mihin tämä tilanne on johtanut, kun
tosiaan nämä peräänkuulutetut
seurannat ovat toteutuneet.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Taustallahan tässä on tämä yhdistelmälupadirektiivi, joka
on komissiolta tullut. Tämä hallituksen esitys
avaa suomalaisen työttömyysturvan kolmansista
maista tuleville henkilöille, vaikka näitä ei pidettäisi
Suomessa asuvina. Yhdistelmälupadirektiivin myötä kolmannen
maan kansalaisilla on oikeus työttömyyspäivärahaan,
mikäli hän on ollut vähintään
kuuden kuukauden ajan työsuhteessa ja sen jälkeen
rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi,
vaikka henkilö ei asuisi Suomessa.
Näen tämän kehityksen, mikä nyt
on käynnissä, niin että komissio haluaa
tehdä jäsenmaittensa kanssa tällaisia
sopimusluonteisia järjestelyjä, joilla komissio
pyrkii tehostamaan etukäteisvaikuttamistaan siihen, millaisia
rakenteellisia uudistuksia jäsenmaissa toteutetaan. Tämä toimivaltajako
on rajoittanut tähän asti unionin mahdollisuuksia
toimia joillakin politiikka-aloilla, kuten esimerkiksi työvoimapolitiikka
ja sosiaalipolitiikka. Näillä sopimusluonteisilla
järjestelyillä, jotka tehdään
jäsenmaitten kanssa, pyritään tähän
poliittiseen sitovuuteen, mutta sen seurauksena tai jatkona on tulossa
tämä solidaarisuusmekanismi, eli solidaarisuusrahasto,
ja sitä kautta ollaan hakemassa sitovuutta myöskin
oikeudellisesti.
Kuitenkin tähän asti Suomessa työvoimapolitiikka,
ja sosiaalipolitiikkakin hyvin pitkälle, on järjestetty
kolmikantaneuvotteluissa niin, että siellä ovat
työnantajan edustajat, työntekijän edustajat
ja sitten valtiovallan edustajat. Tätä järjestelmää on
pikkuhiljaa komissio näillä sopimusluonteisilla
järjestelyillään romuttamassa. Tämä voi
olla lähivuosina, tai vieläkin nopeammin, lähiaikoina,
hyvinkin merkittävä asia suomalaisessa yhteiskunnassa.
Jari Lindström /ps:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiljuselle: Ei tässä ole
kyse mistään pelottelusta ulkomaalaisilla. Tässä on
vain syvä huoli siitä, miten suomalaisten rahat
riittävät nykyisten omien työttömien
työttömyysturvaan, ja kyllä me tiedämme,
että tämä juna on mennyt jo. Tämä on
vain näin, että tämä tulee direktiivin kautta,
mutta eihän se tietysti tarkoita sitä, että meidän
pitäisi sitä hyväksyä. Emme
millään voi tätä hyväksyä,
ja on ihan totta, edustaja Kuusisto mainitsi tämän,
että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa
puututtiin siihen, että tätä asiaa pitää seurata.
Se on ihan totta. Se oli positiivinen asia siinä, että nyt
sitä on syytä seurata ja katsoa, mitkä ne
vaikutukset ovat, ja koska me pelkäämme, että ne
vaikutukset ovat suomalaisille negatiiviset, niin sen takia me olemme
tästä asiasta eri mieltä.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Jos yhdistelmälupadirektiivi tulee
voimaan, aiheuttaa se todennäköisesti suomalaisille
työttömille ja työssä oleville
ongelmia. Esitystä pitäisi harkita myös
kansallisten etujemme valossa. Siksi hallituksen esitystä olisi
käsiteltävä ajan kanssa perin pohjin,
mutta yleensä nämä EU:n esitykset tulevat
niin, että päätökset on jo tehty.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Voisi olla parempi jättää tämä puheenvuoro
käyttämättä, mutta kun lukee
vastalausetta, siinä todetaan muun muassa: "Pidämme
kuitenkin muista EU-maista saatujen tietojen pohjalta näitä arvioita
epärealistisina." Tässä viitataan siihen,
mikä on tämän yhdistelmälupadirektiivin täytäntöönpanon
todellinen vaikutus, ja jatkuu lainaus: "Katsommekin, että ennen
esitysten toimeenpanoa olisi tullut tarkastella, millaisia kokemuksia
ja kustannuksia muissa EU-maissa on ollut kehityssuunnaltaan havaittavissa."
Olen hämmästynyt. Olen hämmästynyt
siksi, että ensinnäkin kuunneltuani tätä keskustelua
tulee sellainen olo, että me puhumme, perussuomalaiset
ja muut, aivan eri asioista. Toisekseen, kun täällä viitataan
muualla oleviin kokemuksiin, voisiko joku kertoa minulle, missä EU-maassa on
samanlainen sosiaaliturvajärjestelmä kuin meillä on?
Voisitteko te kertoa tähän vihjailuun liittyen,
mistä nämä kokemukset ovat, jotka nyt avaavat
jotakin sellaista, jota vastalauseessa väitetään
tapahtuvan?
Arvoisa herra puhemies! Se, mistä minä olen huolissani:
En ole huolissani tästä direktiivista, en ole
näistä muistakaan asioista, jotka tänään ovat
käsittelyssä, vaan minä olen huolissani
meidän asumisperusteisen sosiaaliturvan tulevaisuudesta.
Olen huolissani siitä siksi, että me olemme tilanteessa,
jossa ihmisten vapaa liikkuvuus on se ykkösasia, joka EU:n
sisällä ohjaa montaa muuta politiikan lohkoa.
Meille on EU-jäsenyyden yhteydessä luvattu, että sosiaaliturva,
sosiaalipolitiikka ei kuulu harmonisoitavien asioitten piiriin.
Tänään me olemme tilanteessa, missä EU-tuomioistuin
tekee meidän puolestamme, monen muun puolesta, päätöksiä,
joilla on vaikutus suoraan siihen, mitä meillä tapahtuu.
Nyt ykkösasia on se, että me perkaamme oman lainsäädäntömme
niin, että esimerkiksi EU-tuomioistuin ei tulkitse meidän
puolestamme meidän lainsäädäntöämme.
Kaj Turunen /ps:
Puhemies! Edustaja Rehula puhui tässä vapaasta
liikkuvuudesta EU-alueella, mutta tässä yhdistelmälupadirektiivissä on kysymys
nimenomaan kolmansista maista, EU:n ulkopuolelta tulevista. Tähän
liittyy kolme hallituksen esitystä: hallituksen esitykset
198, 139 ja nyt käsittelyssä oleva 161, nämä nimenomaan kolmansista
maista, ei EU:n sisällä. EU:n sisäiselle
liikkuvuudelle näillä ei sinällänsä ole
kovinkaan merkitystä.
Sitten se, että nyt tällä hetkellä on,
edustaja Rehula, kuitenkin tilanne sellainen, että tässä toimivaltajaossa,
joka on meillä käytössä, komissiolla
ei ole nimenomaan tällä hetkellä mahdollisuuksia
puuttua tämmöiseen politiikka-alaan kuin esimerkiksi
työvoimapolitiikka tai sosiaalipolitiikka. Mutta tätä ollaan
murtamassa ja nimenomaan näillä sopimusluonteisilla
järjestelyillä ja ylipäänsäkin
kaikkia niitä rakenteellisia uudistuksia, mitä komissio
tietyssä jäsenvaltiossa haluaa toteutettavaksi,
haluaa sopia poliittisella tasolla tai jäsenvaltion kanssa
ja pyrkii pääsemään sinne politiikka-aloille,
mihin tällä hetkellä komissio ei ole
päässyt. Tätä tehostaakseen
nyt on ruvettu käymään keskustelua niin
sanotusta solidaarisuusmekanismista eli rahastosta, jolla sitten
jäsenmaat sitoutetaan oikeudellisesti näihin sopimusluonteisiin
ratkaisuihin. Tämä on ihan uusi väline.
Tällä hetkellä siitä on kaikki
auki, se, minkä kokoinen se on. Tiedossa on vain, että sitä ei
rahoiteta EU:n kehyksistä vaan sitä rahoitetaan
nyt jäsenmailta kerättävillä maksuilla. Miten
sitä käytetään ja mihin käytetään,
nämä ovat vielä kaikki auki, mutta nyt
käydään jo sitä keskustelua,
että tässä täytyy vain pikkuisen
tsiikata tulevaisuuteen, mitä sieltä on tulossa.
Pirkko Mattila /ps:
Puhemies! Edustaja Rehula, te kyselitte, että missä EU-maissa
on samanlainen sosiaaliturva kuin Suomessa. No, ainakin muissa Pohjoismaissa,
jotka ovat EU-maita, varmasti hyvin pitkälti samantyyppinen
sosiaaliturva on kuin Suomessa. Elikkä varmasti Ruotsi
ja Tanska tulevat nyt ainakin hyvinkin pian mieleen.
Hallintovaliokunta on myös antanut mietinnön
ulkomaalaislaista, joka koskee nimenomaan sosiaaliturvalain laajentamista
kolmansista maista tuleviin. Kun te kyselitte niitä arvioita
siitä, mitä muissa maissa tapahtuu, minä luen
täältä valiokunnan mietinnön:
"Valiokunnalle esitettyjen arvioiden mukaan yhdenvertaisen kohtelun laajentaminen
uusiin ryhmiin ja maassa lyhytaikaisesti työskentelevien
työntekijöiden oikeus asumisperusteisiin etuuksiin
ja terveyspalveluihin voivat lisätä Suomessa työskentelyn
vetovoimaisuutta jossain määrin." Tämä on
valiokunnassa siis asiantuntijakuulemisten perusteella annettua
tekstiä hallintovaliokunnalle. Eli tässä on jotakin
faktaa kuitenkin, mitä te kyselitte.
Anne Louhelainen /ps:
Arvoisa puhemies! Vähän tähän,
että mitä tulevaisuudessa ja miten meidän
omat asiamme hoidetaan: Kyllä meidän täytyy
varmasti peiliin katsoa täälläkin, nimittäin
yleensä kansainvälisen lainsäädännön
valmistelua ja vaikuttamista tehdään jo aikaisessa vaiheessa,
esimerkiksi Kelan asiantuntijat tekevät yhteistyötä sosiaali-
ja terveysministeriön asiantuntijoiden kanssa. Näin
on muun muassa EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetusten osalta,
joiden osalta jo hyvin varhaisessa vaiheessa ollaan vaikuttamassa.
Tämän yhdistelmälupadirektiivin osalta
Kelan asiantuntijat ovat olleet mukana tällaisessa työryhmässä,
jonka yhtenä osana yhdistelmälupadirektiivin implementointi oli.
Nämä neuvottelut ja valmistelut EU:n suuntaan
ovat tapahtuneet sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön
toimesta. Minun mielestäni hallituksen olisi pitänyt
tässä toimia vähän napakammin
ja pontevammin, jotta emme olisi nyt tässä tilanteessa,
että pelkäisimme, mikä on meidän
sosiaaliturvan tulevaisuus.
Harri Jaskari /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kysyn edustaja Rehulan tapaan, että mitä kokemuksia.
Me emme ole saaneet nyt niitä kokemuksia. Nyt spekuloidaan
tietynlaisesta rahastosta, mutta mitään käytännön
kokemusperäistä näyttöä,
mitä teidän vastalauseessanne on, emme ole vieläkään
saaneet selville.
Sitten arvoisa hallintovaliokunnan puheenjohtaja sanoi, että hallintovaliokunnan
käsittelyssä tästä asiasta sanottiin,
että voivat lisätä Suomessa työskentelyn
vetovoimaisuutta. Juuri näin, Suomessa työskentelyn
vetovoimaisuutta, kun puhutaan, että tarvitaan työvoimaa
Suomeen, mutta sanottiinko siinä myöskin, että voivat
lisätä selvästi työttömyysturvan
hyväksikäyttöä? Eikö meidän
pitäisi katsoa ja kokeilla sitä asiaa ja katsoa,
mihinkä se johtaa? Toivottavasti se työskentelyn
määrä on lisääntyvä,
ei työttömyysturvan hyväksikäyttö.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Tästä onkin helppo jatkaa
myöskin, mitä hallintovaliokunta toteaa. "Toisaalta
mahdollisuudet ja motivaatio järjestelmän väärinkäytöksiin
voivat myös jossain määrin lisääntyä."
Siis, edustaja Jaskari, väärinkäytökset
voivat myös jossain määrin lisääntyä.
Tämä on hallintovaliokunnan mietintö,
eli tässä vastaus kysymykseen.
Ja onko kokemusta? Ei varmasti tässä vaiheessa
hirvittäviä määriä tilastotietoja
ole, mutta tässä on kuitenkin kysymys, että avataan
jotakin, mistä aikaisempaa kokemusta ei ole. Siitä meillä on
ihan täysi oikeus olla huolissamme, jos kerran myöskin
nimenomaan — painotan edelleenkin — tämä on
tullut meille asiantuntijalausunnoissa esiin. Samaten nimittäin
hallintovaliokunta on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi
tähän asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ja siihen,
kenellä on oikeus, ja todennut siellä myös
lainsäädännöllisen puutteen.
Eli valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että voimassa
oleva lainsäädäntö ei suoraan
oikeuta sosiaaliviranomaisia tiedon oma-aloitteiseen luovuttamiseen
oleskelulupaviranomaiselle tilanteessa, jossa henkilö turvautuu
toistuvasti toimeentulotukeen, elikkä siihen, onko hänellä oleskeluoikeus
maassa.
Eli tässä on täysin myöskin
avoimia kortteja olemassa, ja minusta tällä hetkellä tilastotietoa läjäpäin
ei ole. Suomi on liittynyt myös yhteiseen maatalouspolitiikkaan,
eikä silloin tiedetty, mitä tulee tapahtumaan,
ja niin vain liityttiin. Tässä ollaan tekemässä uutta
lainsäädäntöä.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama tämmöinen
periaate.
Ensinnäkin lähtökohtana on se, että kolmansien
maiden kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti muiden kansalaisten
kanssa. Toinen lähtökohta on se, että työ määrittää sosiaaliturvan. Elikkä siinä paikassa,
missä olet töissä, missä maassa
olet töissä, siellä myös sosiaaliturva
määrittyy ja siellä myös sosiaaliturvaa
maksetaan. Kun tämä työ päättyy,
niin tällöin päättyy myös sosiaaliturva.
Mutta jos ihminen on 6 kuukautta ollut töissä yhtäjaksoisesti
ja hänellä on työskentelylupa, niin hänellä on
mahdollisuus silloin myös työttömyysturvaan
ja sitä kautta mahdollisuus ylläpitää tätä oikeuttaan,
voisiko sanoa, työnhakijaksi myös Suomessa.
Kannan itse myös erittäin suurta huolta samasta
asiasta kuin valiokunnan puheenjohtaja Rehula, elikkä kun
me olemme käsitelleet näitä eri direktiivejä,
niin niin asiantuntijoiden kuin myös muiden huolena on
ollut se, mitenkä suomalainen asumisperusteinen sosiaaliturva
tullaan säilyttämään. Onko tilanne
sellainen tulevaisuudessa, että meidän pitää myös
arvioida oma asumisperusteinen sosiaaliturvamme ja arvioida sitä, minkälainen
se on esimerkiksi kymmenen vuoden päästä tai
tulevaisuudessa? Tämä on sellainen kysymys, joka
varmasti keskusteluttaa eduskuntaa vielä tulevaisuudessa
vuosien ajan.
Juha Rehula /kesk:
Herra puhemies! Minä ainakin toivon, edustaja Kiljunen,
että tämä aihepiiri — asumisperusteisen
sosiaaliturvan tulevaisuus ja veroja keräten kuntapohjainen
palvelujärjestelmä — on meidän
käsittelyssämme mieluummin lähivuosina
kuin myöhemmin. Olen huolissani siitä, mitä tässä tapahtuu.
Mutta se, että tällä nyt käsittelyssä olevalla
työttömyysturvalain muutoksella olisi niin dramaattiset
vaikutukset, että se esimerkiksi romahduttaisi koko sen,
mitä meillä nyt on — ei tässä niin
tule käymään.
Toisekseen olen ymmärtänyt, että perussuomalaisetkin
lähtökohtaisesti ajattelevat niin, että henkilö,
joka tulee Suomeen työhön, on tervetullut Suomeen.
Näin olen tähän asti ymmärtänyt, mutta
tämä keskustelu on laittamassa tämän
ajattelun uuteen asentoon.
Kolmas asia: Tietoni ovat vajavaiset, mutta sen verran olen
ollut eurooppalaisissa pöydissä asioista keskustelemassa,
että meidän tukemme tulee Yhdistyneistä kuningaskunnista
niissä tilanteissa, joissa meidän lainsäädäntömme
ei ole vaivatta sopusoinnussa EU:sta tulevien säännösten
kanssa. Meidän tukemme tulee Isosta-Britanniasta, meille
tuki tulee Hollannista. Ruotsissa nähdään
nämä asiat toisella tavalla. Tanskan tilanne on
hyvinkin erilainen kuin meillä. Lähtökohtaisesti
meillä on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ja pohjoismainen
malli, mutta kyllä omasta kokemuksestani — ja
näitten kokemusten kanssa en ole yksin — Ruotsin
lähtökohta siihen, miten suhtaudutaan niin EU-alueelta
kuin kolmansista maista tuleviin työntekijöihin,
on muuten huomattavasti vapaampi kuin nyt tämä, josta
tänäänkin täällä salissa
keskustellaan ja esitystä käsitellään.
Hanna Mäntylä /ps:
Arvoisa puhemies! Oli ihan mielenkiintoista kuunnella ja seurata
tätä keskustelua, ja varmasti tässä kaikki
näitä yhteisiä huolia jaamme. Mutta täytyy
nyt sen verran sanoa, kun tässä hiukan kaivattiin
näitä esimerkkejä, miten muissa maissa
on näitä asioita ja ilmiöitä tullut
esiin: esimerkiksi ihan mielenkiintoinen uutinen löytyy
Verkkouutisista, jossa on kerrottu, minkälaisia ongelmia
Isossa-Britanniassa on tässä viimeisen 10 vuoden
aikana noussut esiin. Elikkä sinne odotettiin muun muassa
Romaniasta muutamaa tuhatta henkilöä, jotka tulevat
sosiaaliturvan piiriin, mutta yllättäen se luku onkin
aika paljon suurempi. Siellä ollaan havahduttu nyt siihen
tosiasiaan, että ei tässä ole kysymys
ihan mistään pienestä asiasta, ja ottaen
etenkin huomioon, että meillä EU:n sisällä köyhyys lisääntyy
koko ajan ja tiedetään hyvin, että taloudelliset
ongelmat ovat suuret, niin eivät nämä ole sellaisia
asioita, että me voimme nämä vain olankohautuksella
ohittaa, vaan kyllä näistä täytyy käydä hyvinkin
kriittistä keskustelua.
Totta kai toinen periaatteellinen asia on tämä meidän
asumisperusteinen sosiaaliturvamme. Varmasti tämä tutkimustieto
on puutteellista Suomessa ja varmasti monessa muussakin maassa,
mutta kuten tässä perussuomalaisten vastalauseessa
tuodaan esiin, niin me nimenomaan olisimme halunneet, että ennen
kuin näitä lähdetään
toimeenpanemaan Suomessa, meillä on myöskin jonkinlaista
tutkittua tietoa muualta Euroopasta, minkälaisia kokemuksia
heillä siellä on.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Tämä onkin oikein hyvä,
tämä hallintovaliokunnan mietintö tästä ulkomaalaislaista.
Jatkan vielä: "Valiokunnan saamissa lausunnoissa kiinnitetään
huomiota siihen, että nykyisistä tilastoista ei ole
saatavissa riittävää tietoa ulkomaisen
työvoiman määrästä tai
tilapäisesti maassa oleskelevien työnteosta, mikä vaikeuttaa
lainsäädännön vaikutusten arviointia
ja myös viranomaisvalvontaa." Kyllä täällä aivan
selvästi otetaan asiantuntijakuulemiset huomioon ja peilataan
niitä nykylainsäädännön
tilaan ja todetaan myös, että tilastointia on
syytä kehittää, ja samoiten näin,
että tästä asiantuntijaryhmät
on sitten asetettu.
Yhdistelmälupadirektiivi: totta kai, en minä sitä lähde
ruotimaan, että se ei olisi myöskin hyvä asia,
mutta se on nyt uusi asia, se on pilkottuna tuotu. Jos tällä esimerkiksi
saadaan vaikkapa johonkin ihmiskauppaan jotakin rotia, niin se on
hyvä. Mutta minä olen erittäin tyytyväinen tästä hallintovaliokunnan
kriittisestä lausunnosta.
Sitten vielä edustaja Rehula: varmasti Ruotsi tekee
monia asioita toisin, mutta monia asioita se tekee ihan samalla
tavalla. Ruotsissa on aika lailla erilainen maataloustukipolitiikka
kuin Suomessa. Heillä on myös erilainen rahapolitiikkakin,
heillä on oma valuutta. Heillä on erilainen metsäpolitiikka,
jossa he menestyvät.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Ettei jää minkäänlaista
väärää kuvaa, niin haluan sanoa,
että kyllä Perussuomalaiset kannattaa työperäistä maahanmuuttoa.
Nythän on kysymys kuitenkin siitä, että meillä on
järjestelmä sellainen, että jos tulee
Suomeen töihin ja on 6 kuukautta töissä,
niin tämän jälkeen voi jäädä sitten
työttömyysturvan piiriin, vaikkei asuisi sen jälkeen Suomessa.
Tämä on tämmöinen asia, jota
tässä nyt ei oikein meikäläinen
ainakaan voi hyväksyä.
Tässä on kuitenkin pohjana direktiivi, ja
sitä kautta nämä hallituksen esitykset
on tuotu tänne. Veikkaanpa, että hallitus ei olisi
itse kyllä missään tapauksessa keksinyt
tätä asiaa, ja jos olisi keksinytkin, ei tällaisia
hallituksen esityksiä olisi tullut. Tämä on
kuitenkin sitä eurooppalaisen lainsäädännön
implementointia Suomeen.
Mutta niin kuin aikaisemmissa parissa puheenvuorossa sanoin,
niin tämän tyyppinen kehitys on minun mielestäni
aika vaarallista. Komission valta koko ajan kansallisessa päätöksenteossa
kasvaa. Kysymys on kuitenkin Euroopan alueella harmonisoinnista,
ja se Suomen kohdalla tarkoittaa aina vähän sitä maksumiehen
roolin kasvamista. Meidän elintaso laskee, ja jossain muuallapäin
Eurooppaa se sitten kasvaa. Tällä tavalla tätä harmonisointia
viedään pienissä erissä eteenpäin,
ja tämä on taas yksi semmoinen askel tässä kehityksessä.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Vapaa liikkuvuus tuo meille varmasti
tulevaisuudessa monia erilaisia kysymyksiä, joihinka me
joudumme vastaamaan ja joita me joudumme seuraamaan, ja on erittäin
tärkeää, että me seuraamme näitten
Euroopan unionista tulevien direktiivien vaikuttavuutta meidän
omaan lainsäädäntöön
ja meidän toimintoihin.
Jottei tulisi kuitenkaan väärää käsitystä äskeisestä,
niin oletan, että me joudumme näihin eri direktiiveihin,
myös yhdistelmälupadirektiiviin ja siihen liittyviin
erilaisiin asioihin, lähitulevaisuudessa palaamaan ja joudumme
pureutumaan niihin vielä jatkossakin. Jo pelkästään
se, mitä esimerkiksi potilasdirektiivi tulee tarkoittamaan meidän
terveydenhuollon kehittämisessä, tai miten vapaa
liikkuvuus sinällään tulee vaikuttamaan
meidän työlainsäädäntöön
ja sitä kautta tuo myös erilaisia vaikutteita
meidän sosiaaliturvajärjestelmään:
nämä kaikki ovat sellaisia asioita, joissa meidän
pitää olla herkällä korvalla
ja seurata niitä toimintoja.
Mutta kun me näitä asioita käsittelimme, muun
muassa asumisperusteista sosiaaliturvaa, niin näen, että kun
me palaamme näihin kysymyksiin, niin niitten vaikuttavuus
tulee olemaan tulevaisuudessa meidän käsissämme.
Ei niin, että me odottaisimme näitä lainsäädäntöjä kymmenen
vuotta, vaan me luomme lainsäädäntöä lähivuosina,
lähiaikoina, mutta niitten vaikuttavuus tulee olemaan selkeästi
seuraavien vuosien aikana, jopa kymmenen vuoden päästäkin.
Anne Louhelainen /ps:
Arvoisa puhemies! Suomesta maksettiin vuonna 2011 ulkomaille 4 826
lapselle yhteensä 4,5 miljoonaa euroa lapsilisää.
Nyt tämä hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen
liittyvän esityksen laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta
ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksellä pannaan
täytäntöön niin sanottu yhdistelmälupadirektiivi,
joka koskee kolmansien maiden kansalaisille maassa oleskelua ja
työskentelyä varten myönnettävää lupaa
sekä heidän yhdenvertaista kohteluaan. Kolmansista
maista tulevat työntekijät pääsevät työnteon
perusteella asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin edellyttäen,
että työskentely on tosiasiallista ja aitoa ja
että työntekijän ansiot kuukaudessa täyttävät
työttömyysturvalaissa säädettyä palkkaa
koskevat edellytykset.
Direktiivin täytäntöönpanon
arvioidaan lisäävän maksettavien lapsilisien
määrää noin miljoonalla eurolla.
Eräs suomalainen naismeppi kertoikin, että Puolassa
mainostetaan Suomeen töihin tuloa ja kaupan päälle
saa vielä lapsilisää. Kyllä se
tuntuu näyttävän europarlamentistakin päin
hurjalta. Ymmärrän, että tänne
tullaan töihin, mutta lapsilisä on alunperin tarkoitettu
tasaamaan tuloeroja eikä suinkaan työnteon houkuttimeksi.
Anna Kontula /vas:
Arvoisa puhemies! Minä täällä aikaisemmin
eri pykälän kohdalla viittasin jo ruotsalaistutkimukseen
vuodelta 2007, jonka mukaan Ruotsissa, varsin anteliaassa sosiaaliturvan
maassa, ei ollut havaittu sosiaaliturvashoppailua suhteessa Itä-Euroopasta
tuleviin siirtolaisiin.
No, nyt tältä vuodelta on EU-komission selvitys,
siis vuodelta 2013, jossa todetaan, että on hyvin paljon
näyttöä siitä, että ihmiset
liikkuvat eurokriisin seurauksena. Eli työntävä tekijä on
johtanut siihen, että meillä on paljon siirtolaisuutta. Mutta
ei ole perustetta olettaa, että sosiaaliturva olisi vetävä tekijä.
Ihmiset edelleenkin EU:n sisällä liikkuvat kolmesta
syystä: työn takia, opiskelun takia, perhesuhteiden
takia. Mistään muusta meillä ei ole tällä hetkellä olemassa
näyttöä, ja tätä on
just selvitetty.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tähän edustaja Louhelaisen
huoleen lapsilisistä: Tämä on ollut sellainen
asia, jota olen henkilökohtaisestikin miettinyt. Jos esimerkiksi perhe
asuu Virossa, isä tulee töihin Suomeen ja perheessä on äiti
ja vaikka kaksi lasta, jotka asuvat Virossa, niin Viro maksaa perheelle
lapsilisää ja Suomi maksaa lapsilisää sillä tavalla,
että se lapsilisän määrä,
yhteen sovitettu määrä, on sen korkeamman
lapsilisän määrä. Elikkä tässä tilanteessa
Suomi maksaa korkeampaa lapsilisää kuin Viro ja
käytännössä tämä perhe
saa tämän korkeamman lapsilisän määrän
verran lapsilisää Viroon. Nyt käytännössä se
tarkoittaa sitä, että se kompensoidaan, että jos
vaikka ajatellaan, että Virossa on 50 euroa lapsilisä ja
Suomessa on 100 euroa, niin Suomi maksaa 50 euroa Virossa asuville
lapsille lapsilisää.
Tämä on yksi näitä asioita:
esimerkiksi työhön liittyvä sosiaaliturva
vai asumisperusteinen sosiaaliturva? Olisiko oikeudenmukaisempaa
se, että näissä tilanteissa se maa, jossa
esimerkiksi perhe asuu, maksaa perheelle esimerkiksi lapsilisät,
eikä se, että sitä yhteensovitetaan sitten
Suomen kannalta? Tämä on sellaisia asioita, joita
tulevaisuudessa varmaan meidän pitää yhteistyössä Euroopan
unionin sisällä katsoa, mikä on oikeudenmukaista
ja järkevää.
Anna Kontula /vas:
Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljusen innoittamana tässä lisäisin
vielä tuohon äskeiseen puheenvuorooni, että on
olemassa siihen, mitä äsken sanoin, poikkeus:
sellaiset alueet, joissa valtioiden raja halkaisee muuten koko lailla
yhtenäisen taloudellisen, työssäkäynti-
ja kulttuurisen alueen. Tämä on tilanne esimerkiksi
Helsinki—Tallinna-välillä, ja tällä välillä todellakin
on verraten paljon sosiaaliturvan vaihtoa. Mutta minä näen,
että tässä on kysymys välivaiheesta.
Jollakin tavalla tulevaisuudessa nämä alueet tulevat
kasvamaan yhteen, ja me ratkaisemme sen ongelman, että siinä on valtion
raja välillä. Ja nyt niin kauan, kun ihmiset ikään
kuin käyttäytyvät niin kuin rajaa ei
olisikaan mutta hallinnot sen rajan siinä välillä pitävät,
me joudumme pelaamaan tällaisen tosiasian kanssa, että kun
välimatka on vain se kahden tunnin lauttamatka, niin näitä alueita
on mahdotonta pitää hallinnollisesti erillään
jatkossa.
Mutta tämä on tämmöinen
erityiskysymys. Muuallakin EU-alueella on muutamassa paikkaa näitä,
jotka poikkeavat tästä perussäännöstä. Yleisesti
ottaen ihmiset eivät lähde kauaksi kotoaan ja
perheistään pelkästään
sosiaaliturvan perässä. He lähtevät
silloin, kun heidän on pakko työn takia, silloin,
kun he haluavat opiskella, tai silloin, kun he sattuvat rakastumaan
johonkin toisenmaalaiseen, esimerkiksi suomalaiseen.
Keskustelu päättyi.