Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyseessä on Suomen alueitten ja Suomen maakuntien kehittämisen kannalta aivan keskeinen lainsäädäntö. Tässä esityksessä on monia myönteisiä, monia hyviä asioita, mutta tässä esityksessä on myös muutamia hyvin keskeisiä, isoja ongelmia, voisiko sanoa, neljä viisi tällaista isompaa ongelmaa.

Eli ensinnäkin tässä esityksessä nyt tuotiin aika pikaisesti käyttöön niin sanotut liikkuvat kehykset, jotka käytännössä tarkoittavat sitä, että 5—10 prosenttia rakennerahaston varoista voidaan ohjata vielä TEMin käyttöön. Se on silläkin tavalla hankala säädös, että kun käytännössä rakennerahaston varat kuitenkin pienenevät neljänneksen nykyiseen rakennerahastokauteen verrattuna ja jos siitä vielä TEM ottaa tietyn osan valtakunnallisten teemojen lisäksi, niin se on monella tavalla alueitten päätösvallasta pois. Toinen isompi ongelma on sitten tämä rakennerahastojen hallinnointi, joka on tarkoitus keskittää asetuksella neljään RR-elyyn. Kolmas isompi ongelma on se, että nyt näyttää siltä, että perusrakenteen investointitukia ollaan poistamassa rakennerahasto-ohjelmasta. Sitten on myös tämän lain osalta todettava se, että on aika ongelmallista se, että aika paljon siirretään asetuksenantovaltuuden piiriin, siis pois eduskunnan päätösvallasta.

Puhemies! Esitänkin vastalauseemme lausumaehdotusta, jonka mukaan: "Eduskunta edellyttää, että kaikki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset toimivat jatkossakin tasavertaisina EU-rakennerahastotuen myöntäjinä. Maakuntaohjelmien hyvän toteuttamisen turvaamiseksi maakunnille hyväksytään kiinteät kehykset, jolloin niin sanotuista liikkuvista kehyksistä luovutaan. Perusrakenteen investointituki säilytetään nykyisen muotoisena seuraavaa rakennerahastokautta koskevassa ohjelmaesityksessä."

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Alueiden kehittämisen on todellakin lähdettävä alueista itsestään, ja siksi emme voi olla kannattamassa esitystä, joka veisi niin rahoituksen suhteen kuin myöskin muuten asiantuntijuuden suhteen maakunnilta valtaa ja myöskin mahdollisuuksia toimia ja keskittää sitä sitten tänne ministeriöihin. Sen takia ynnä edustaja Korhosen esittämin perusteluin kannatan edustaja Korhosen tekemää hylkäävää ja myöskin tätä lausumaesitystä.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! On pakko todeta se, että tässä esityksessä kuitenkin on paljon myös hyvää. Kaikki tiedämme sen, että rakennerahastoresurssit pienentyvät tässä, ja sinällään hallinnon keskittämisessä on aivan järkeä. Olennaista tietysti on se, että maakuntien ja TEMin vuoropuhelu on avointa ja reilua ja sovituista asioista pidetään kiinni, ja siinä meillä kaikilla maakuntapoliitikoilla on edunvalvonnan paikka, että olemme sitten yhteismitallisia sovittujen pelisääntöjen osalta.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pari kommenttia vain edustaja Korhosen näkemyksiin.

On todellakin juuri niin kuin edustaja Urpalainen sanoi, että rakennerahastot ovat vähenemässä 40 prosenttia, jolloin ei ole järkeä pitää niin suurta hallintoa siinä, että joka paikassa se hallinto tehdään. Oleellistahan on se, että se on tekninen hallinto eikä hallinto siitä, että tehdään päätöksiä, voiko eri puolella Suomea oleva ely päättää toisen puolen Suomen hankkeista, mitä siellä alueella on.

Siinä kysymyksessä, paljonko siirretään ministeriötasolle suhteessa aluetasoon, minun mielestäni on kyllä aito keskustelun paikka, kuinka paljon niitä valtuuksia pitää olla kansallisella tasolla ja kuinka tarkasti itse asiassa eri alueilla tiedetään, mitkä ovat parhaat hankkeet. Itse suosisin sitä, että pystyttäisiin enempi valtaa käyttämään aluetasolla.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Jaskarin puheenvuoron viimeiseen osaan on erittäin hyvä yhtyä eli nimenomaan siihen, että kun kysymys on rakennerahastovarojen hyödyntämisestä ja alueitten kehittämisestä, niin sitä kehittämisvaltaa pitää käyttää ja pitää pystyä kohdentamaan mahdollisimman paljon alueille itselleen.

Mutta sitten tähän kysymykseen hallinnoinnin keskittämisestä. Ehkä tässä nyt käytännössä joudutaan tarkastelemaan, tai meidän on pakko hiukan tarkastella, tätä asiaa myös siitä näkökulmasta, mistä alueesta on kysymys. Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueilla rakennerahastovarat ovat kuitenkin merkittävästi suuremmat jokaisen ely-keskuksen ja maakunnan liiton alueella kuin esimerkiksi Länsi-Suomessa tai Etelä-Suomessa. Nyt esimerkiksi hallintovaliokunnassa kun näitä eri asiantuntijoita aika laajasti on kuunnellut, niin kun esimerkiksi pohjoisessa ja itäisessä Suomessa nyt keskitetään niin EAKRin varat, sosiaalirahaston eli ESR:n varat, joudutaan käyttämään myös maaseuturahaston varoja ja kun siihen vielä ympätään sitten yritystukihankkeet, niin käytännössä asiantuntijat ovat selkeästi todenneet, että missään tapauksessa tämä neljän RR-elyn hallintomalli ei yksinkertaista hallintoa, käytännössä se monimutkaistaa ja on hyvin todennäköistä myös, että se lisää kustannuksia. Tätä minun on täysin mahdoton hyväksyä.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Laissa on myös lisätty maakuntien yhteistyöryhmän valtaa, ja sitä kautta käytäntöhän tulee näyttämään sitten, kuinka itse prosesseissa käy ja millä tavalla maakuntien ja elyjen yhteistyö sitten toimii, kuinka teknistä se on ja millä tavalla se päätösvalta on sitten alueilla.

Itse olen sitä mieltä, että katsotaan ja toimitaan jokainen nyt tämän uuden lain myötä, että valta edelleen säilyy maakunnissa ja MYRien kautta asioita viedään entistä vahvemmin siihen suuntaan, että tämä valta oikeasti on sitten siellä, missä sen pitää olla, eikä täällä teknisessä itse rahoituksenratkaisuorganisaatiossa eli elyssä.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Korhoselle vielä, että ensimmäinen kommentti on se, että kaikki varmasti tunnustavat, että nykyisessä mallissa byrokratia on ollut erittäin raskas edelleenkin, jolloin jos me pystymme sitä tehostamaan ja nopeuttamaan, ei välttämättä ole kyse siitä, monessako paikassa on, vaan minkälaiset ovat prosessit. Sitähän pitää tutkia, kuinka tehokas on se läpimenoaika, ettei sitä kuukausia odoteta, ja katsottaisiin se, että se olisi tehokasta ja että se toimii oikealla tavalla, oikeudellisesti oikein, ja sitten vielä että se on strategisesti oikein.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Nämä täällä mainitut asiat ovat kaikki tärkeitä, mutta hyvin keskeinen on myöskin se, kuinka suuren osan päätösvallastaan eduskunta, me kansanedustajat olemme luovuttamassa näissäkin asioissa tämän asetuksenantomahdollisuuden myötä, jos asetuksenantomahdollisuus valtioneuvostolle myönnetään. Siinä vaiheessa päätösvalta ei lähde vain maakunnista vaan myöskin tämän salin edustajilta, mitä pidän lähtökohtaisen huolestuttavana asiana. Silloin on tietysti hallituksen helpompi pyöritellä näitäkin asioita mieleisekseen, ja pelkäänpä, että silloin alueitten ääni jää todella hiljaiseksi.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tästä paistaa selkeästi ilmi se, että hallituksen linja on ajaa maakunnat alas. Kun maakuntien kehittämisrahat ajetaan alas ja päätöksentekovaltaa vähennetään, niin on aivan selvä, että pyritään suurkunnilla siihen, että maakuntakeskuksilla on valtaa päättää maakunnan asioista kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Minusta olisi tärkeää, että alueiden ääni meidän päätöksenteossamme jatkossakin kuuluisi, ja toivoisin, että näitä asioita hallituspuolueen kansanedustajat painaisivat sinne sydämeensä erittäin vakavasti.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ainoastaan tähän edustaja Jaskarin kommenttiin: Voin olla siltä osin täysin samaa mieltä, että oleellista on hallinnon selkeys, päätösten nopeus. Nyt tietysti täytyy todeta se, että esimerkiksi Kainuussa niin ely-keskuksen kuin maakunnan liittojen päätöksenteko on ollut näissä rakennerahastohankkeissa maan nopeinta. Minä en voi käsittää, minkä vuoksi meidän pitää nyt monimutkaistaa tätä rakennerahastotukien päätösrakennetta sillä tavalla, että nämä päätökset tehtäisiin Oulussa, kun se meillä on kuitenkin maan nopeinta.