Juha  Rehula  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä on jättänyt näille valtiopäiville eilen lähetekeskustelussa olleen verotusta ja työvoimakustannuksia koskevan paketin. Muun muassa tässä yhteydessä katsomme, että on tärkeää etsiä toimenpiteitä, jotka edistävät työllisyyttä, työllistämistä, yrittämistä ja itsensä työllistämistä. Viimeimmäksi tänään on esimerkiksi ministeri Filatov esittänyt julkisuudessa, miten työttömyyden määrä on nousussa. Hän toteaa, että keinoja työttömyyden alentamiseen on, muun muassa työnantaja- ja työttömyysvakuutusmaksujen alentaminen. Näin on ministeri Filatov tänään todennut.

Käsittelyssämme on nyt laki, jolla hallitus toimii aivan oikeaan suuntaan ja myös keskustan haluamalla tavalla painottamalla pienten työvoimavaltaisten yritysten kansaneläkemaksuun alennukset. Esittämässämme mallissa toimenpide on voimakkaampi ja samalla myös vaikuttavampi. Varsinkin pienipalkkaisen työn korkea verorasitus ja sivukulut ovat työllistämisen ja työllistymisen esteinä. Suomen talouskehityksen eräs merkittävistä uhkatekijöistä on tänään pitkäaikaistyöttömyys eli ikääntyneiden ja vähemmän koulutettujen työttömyyden jääminen liian korkealle tasolle. Pitää etsiä toimia, joilla tähän erityiseksi ongelmaksi tunnustettuun asiaan voidaan puuttua.

Veroratkaisulla tulee luoda tilaa tasapainoiselle kehitykselle ja työllisyydelle ja ennen kaikkea työllisyyden paranemiselle. Tämä onnistuu parhaiten kohdentamalla työnantajamaksujen kevennysvara pienipalkkaisen työn rasitusten keventämiseen. Malleja löytyy, kun on halua ja tahtoa ottaa niitä käyttöön. Maassamme työnantajan kansaneläkemaksu on yksi keskeisimmistä työvaltaisia yrityksiä rasittavista välillisistä kustannuksista.

Kansaneläkemaksun alennuksen kohdistaminen esittämällämme tavalla täysimääräisesti alimpaan poistoporrastusluokkaan merkitsee sitä, että alennus painottuu erityisesti työvoimavaltaiseen palvelutuotantoon ja pienituloisimpaan työvoimaan. Liian usein törmätään tilanteeseen, missä työllistämiskynnystä pidetään korkealla sen vuoksi, että työ on niin kallista.

Heikentyvän talouskasvun aikana on välttämätöntä ryhtyä tehokkaisiin työllisyyttä parantaviin toimiin. Tästä vinkkejä meille päättäjille ovat antaneet viime aikoina lukuisat tutkimuslaitosten suhdannekatsaukset, joissa on korostettu muun muassa saman tyyppisiä toimia kuin vastalauseessamme on. Parasta olisi, että työnantajan sivukulujen vähennys voitaisiin siis kohdistaa kokonaisuudessaan pienipalkkaiseen työhön. Hallituksen tuleekin ensi sijassa ryhtyä toimiin tällaisen mallin teknisen toteuttamisen aikaansaamiseksi. Euroopasta näitä malleja kyllä löytyy. Niin kuin äsken totesin, malleista ei pulaa tarvittaessa ja haluttaessa ole.

Esitämme työnantajan kansaneläkemaksun poistamista kokonaan alimmassa poistoporrastusluokassa. Alennus on siis 2 prosenttiyksikköä hallituksen ehdottaman 0,65 prosenttiyksikön sijaan. Toisessa ja kolmannessa poistoporrastusluokassa työnantajan kansaneläkemaksu pysyisi ennallaan hallituksen ehdottaman 0,45 prosenttiyksikön alennuksen sijaan. Tämän sisältöisen, vastalauseemme mukaisen muutosehdotuksen tulemme lain yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään.

Arvoisa rouva puhemies! Eläkeläisten ylimääräisen sairausvakuutusmaksun poistaminen on luvattu eläkeläisille jo useita kertoja. Korotukselle on aina vain yhä vaikeampi löytää kestäviä perusteita, semminkin kun heikkenevän talouden merkeistä huolimatta kyse on 1990-luvun alussa säädetystä, väliaikaiseksi tarkoitetusta asiasta. Sitoutuminen lupauksiin ylimääräisen maksurasituksen poistamisesta on ollut vaihtelevaa varsinkin päätöksenteon ja valtiovarainministeriön välillä. Ne eivät ole kulkeneet aina yhtä jalkaa. Kyse on lupausten lunastamisesta ja oikeudenmukaisuuden toteuttamisesta.

Keskusta on ylimääräisen sairausvakuutusmaksun alentamisen päätöksenteon eri vaiheissa kannattanut sen poistamista etupainotteisesti. Tänään ollaan tilanteessa, missä jäljellä olevasta 1,2 pennistä tullaan tulevana vuonna 2002 poistamaan 0,8 penniä. Jäljelle jää edelleen 0,4 pennin ero palkansaajiin verrattuna. Lupauksia viimeisenkin erotuksena olevan osan poistamisesta on eri yhteyksissä annettu. Kirjaahan muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistö osaltaan asian mietintömme tekstissä. Keskustan mielestä eduskunnan tulee päätöksillään edellyttää hallitusta toimimaan, ja siksi lain toisen käsittelyn yhteydessä tulemme esittämään asiasta asianomaista lausumaa, jossa eduskunta edellyttää, että eläkkeensaajien ylimääräinen sairausvakuutusmaksu todella poistuu vuonna 2003.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on eläkeläisten kannalta tärkeä, koska ylimääräistä sairausvakuutusmaksua alennetaan ensi vuonna 0,8 prosenttia ja jäljelle jää siis enää 0,4 tästä keskusta—kokoomus-hallituksen aikaansaannoksesta. Kun hallitusryhmien kesken on sovittu, että se poistetaan vuonna 2003, niin tässä yhteydessä ei mielestäni ole tarpeellista tehdä lausumia.

Työnantajamaksut alenevat myöskin, ja tärkeää on se, että kuntatyönantajan maksua on myöskin saatu nyt alennetuksi. Valtion maksu on kyllä aivan turhan suuri varsinkin, kun valtio itse maksaa tätä maksua itsellensä. Se on turhaa rahan siirtämistä taskusta toiseen, ja myöskin valtio työnantajana ei ole kilpailukykyinen yksityisen työnantajan kanssa, kun sitä rasittavat korkeammat maksut.

Maksujen alentamisen painottaminen alimpaan työvoimavaltaisten yritysten luokkaan on tärkeää, ja on totta, että ei se pahaa olisi tehnyt, vaikka sitä olisi enemmänkin sinne painotettu. Mutta joka tapauksessa tämä hallituksen esitys vie eteenpäin pienten työvoimavaltaisten yritysten tilannetta.

Kansaneläkelaitoksen rahoituksesta pitäisi kyllä kantaa suurtakin huolta, miten se turvataan eli miten turvataan, että vakuutetut todella saavat ne sairausvakuutus- ja kansaneläke-etuudet, mitkä heille lain mukaan kuuluvat. Niitä lakeja itse asiassa pitäisi parantaa eikä heikentää tai jättää sille tasolle, millä ne nyt ovat.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys hallituksen esityksestä eduskunnalle vakuutetuilta ja työnantajilta perittävistä sosiaaliturvamaksuista ja Kansaneläkelaitoksen rahoitusta koskevasta lainsäädännöstä. Laissahan on selvästi hyvää ja ehkäpä problemaattisempaa, huonoa. Työnantajan ja kansalaisen kannalta on hyvää, kun sosiaaliturvamaksut alenevat ja laki painottaa myös työnantajien sivukulujen vähentämistä. Tämän kaiken hyväksyn hyvin mielelläni, joskin ymmärrän sen, että hallitus haluaa edetä näissä asioissa tätä vauhtia kuin se haluaa.

Kelan kannalta asia on ongelmallisempi koskien Kansaneläkelaitoksen rahoituksen järjestämistä. Tässä puheenvuorossa jossakin määrin kannan huolta nimenomaan tästä asiasta.

Hallituksen esityksen mukaan työnantajien ja palkansaajien sairausvakuutusmaksut säilyisivät ennallaan paitsi eläketulojen osalta. Yksityissektorin työnantajan ja julkisen sektorin työnantajan sairausvakuutusmaksu olisi edelleen 1,60 prosenttia, ja vakuutetun sairausvakuutusmaksu olisi edelleen 1,50 prosenttia ansiotulosta. Sen sijaan eläketuloa saavan ylimääräinen sairausvakuutusmaksu alenisi 0,80 prosenttia ja olisi edelleen 0,40 prosenttia eläketulosta. Eläketuloa saavan ylimääräisen sairausvakuutusmaksun alennus vähentää Kansaneläkelaitoksen maksutuloa vuositasolla arviolta 84 miljoonaa euroa.

Hallituksen esityksen mukaan yksityisen työnantajan ja valtion liikelaitoksen kansaneläkemaksua alennetaan myös. Maksu on 1,35—4,45 prosenttia palkoista riippuen poistojen määrästä ja suhteesta maksettaviin palkkoihin. Tämän muutoksen arvioidaan vähentävän Kansaneläkerahaston maksutuloa vuositasolla 223 miljoonaa euroa. Kunta- ja kirkkotyönantajan kansaneläkemaksu alenee 3,15 prosentista 2,40 prosenttiin palkoista. Tämän muutoksen arvioidaan vähentävän Kansaneläkelaitoksen tuloja vuositasolla 82,5 miljoonaa euroa.

Kaikki edellä mainitut vakuutusmaksuperusteiden muutokset vähentävät Kansaneläkelaitoksen tuottoja vuositasolla yhteensä noin 390 miljoonaa euroa, joka on nykyrahassa 1,8 miljardia markkaa. Tämä heikentää entisestään kansaneläkevakuutuksen ja sairausvakuutuksen rahoitustilannetta ja lisää viime kädessä valtion takuusuorituksen tarvetta.

Valtiohan vastaa takuusuorituksella Kansaneläkerahaston ja Sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän saavuttamisesta. Vastaavasti on nyt päätetty, että osa arvonlisäveron tuotosta eli 700 miljoonaa euroa tilitetään Kansaneläkelaitokselle. Mainitusta tuotosta tilitetään 500 miljoonaa euroa Kansaneläkerahastoon ja 200 miljoonaa euroa Sairausvakuutusrahastoon. Lisäyksellä katettaisiin vakuutusmaksujen alentamisesta johtuva Kansaneläkelaitoksen maksutuottojen pieneneminen.

Toinen asia on laki valtion vuonna 1999 Kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain muuttamisesta, joka on tässä yhteydessä myöskin esillä. Valtion osuutta Kansaneläkelaitoksen rahoitukseen vähennettiin 500 miljoonalla markalla vuonna 1999. Tämä voitiin toteuttaa vähentämällä valtion Kansaneläke- ja Sairausvakuutusrahastoon suorittamia takuusuorituksia yhteensä 500 miljoonalla markalla. Lain mukaan Kansaneläkelaitos vastaa edellä kerrotun määrän rahoittamisesta omilla varoillaan vuoden 2001 loppuun mennessä. Viime kädessä 500 miljoonan markan rahoittaminen tapahtuu Kansaneläkelaitoksen sijoitusomaisuutta realisoimalla. Kansaneläkelaitos on vuoden 2000 loppuun mennessä rahoittanut vaaditusta 500 miljoonasta markasta 137,2 miljoonaa markkaa.

Tässä hallituksen esityksessä nyt ehdotettiin Kansaneläkelaitokselle asetettua määräaikaa jatkettavaksi siten, että laitoksen tulee saattaa loppuun mainitun 500 miljoonan markan rahoittaminen vuoteen 2003 mennessä. Toivoa sopii, että silloin rahoitusjärjestelmä on loppuun asti harkittu, jotta jopa tästäkin voitaisiin kenties luopua.

Kansaneläkelain mukaan Kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden on oltava kalenterivuoden päättyessä vähintään 4 prosenttia kansaneläkevakuutuksen vuotuisista maksetuista kokonaismenoista. Sairausvakuutuslain mukaan Sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuuden on kalenterivuoden päättyessä oltava vähintään 8 prosenttia sairausvakuutuksen vuotuisista maksetuista kokonaismenoista. Mainittujen vähimmäismäärien saavuttamiseksi on ollut mahdollista siirtää varoja rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän ylittävältä osalta Kansaneläkerahastosta Sairausvakuutusrahastoon ja päinvastoin. Näin hallitus edelleen esittää.

Tämän hetken arvioiden mukaan Kansaneläkerahastoon ei kerry rahaston vähimmäismäärää ylittäviä varoja siirrettäväksi Sairausvakuutusrahastoon vuonna 2002. Kansaneläkelaitoksen rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi valtion takuusuoritusta tarvitaan Sairausvakuutusrahastoon vuonna 2002 arviolta 620 miljoonaa euroa.

On korostettava, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on kiinnittänyt Kansaneläkelaitoksen rahoitukseen ja maksuvalmiuteen useasti huomiota. Myöskin eduskunta on yhtynyt tähän kantaan. Näiden kannanottojen mukaan Kansaneläkelaitoksen rahoitus on järjestettävä suunnitelmallisesti vakaalle pohjalle. Näin ollen Kansaneläkelaitoksen rahoituksen tasapainottamiseksi tulisi etsiä jatkossa pysyvämpiä ratkaisuja. Onkin toivottavaa, että sosiaali- ja terveysministeriön asettama Somera-toimikunta tekisi mahdollisimman konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia esityksiä sosiaaliturvan ja myös Kansaneläkelaitoksen rahoituksen turvaamisesta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.

Iivo Polvi /vas:

Rouva puhemies! Hallituksen esitys vakuutetuilta ja työnantajilta perittävien sosiaaliturvamaksujen ja Kansaneläkelaitoksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi on sinänsä perusteltu ja oikean suuntainen. Myönteisenä on todettava se, että eläkeläisiltä perittävää ylimääräistä sairausvakuutusmaksua alennetaan samaten kuin erityisesti kunnilta perittävää kansaneläkevakuutusmaksua, jota alennetaan yksityisten työnantajienkin osalta.

Luin aivan mielenkiinnolla mietintöön sisältyvän keskustan edustajien vastalauseen. Se herätti muutamia kysymyksiä.

Siinä esitetään muun muassa ensimmäisen maksuluokan maksuksi kansaneläkevakuutusmaksun osalta 0 prosenttia ja myös muita muutoksia mietintöön verrattuna. Vaikutukseksi on laskettu 1,6 miljardia markkaa, joka on ehdotettu otettavaksi arvonlisäveron tuotosta. Mikä merkitys tuolla ratkaisulla mahdollisesti olisi kunnille jaettavaan arvonlisävero-osuuden määrään?

Toisaalta ihmetyttää se, että kuntien maksua vastalauseessa ei ole esitetty alennettavaksi. Minusta on käsittämätöntä, että keskusta ajaa ratkaisua, jossa entisestään eroa kuntien ja yksityisen työnantajan välillä kasvatettaisiin, mikäli tämä esitys tulisi hyväksytyksi. Onneksi se ei tule.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä olevat työnantajan kansaneläkemaksut ovat niin tärkeä asiakokonaisuus, että toivoisi tietysti käsittelyssä olevan salin puolellakin enemmän edustajia. Tällä on nimittäin selkeästi ainakin kaksipuolinen vaikutus eli ensinnäkin vaikutus maksajien talouteen eli yritysten, kuntien ja kaikkien muiden työnantajien talouteen ja näiden maksajatahojen keskinäisiin suhteisiin ja yleiseen kohteluun ja sitä kautta muun muassa työllisyyteen. Toisaalta näillä maksuilla kerätään pääosa niistä rahoista, joilla Kansaneläkelaitoksen maksamat etuudet rahoitetaan.

Nämä etuudet meitä puhuttavat. Olemme hyvin valmiita aina esittämään lisäyksiä niihin etuuksiin, joita Kela hoitaa. Toden totta, tarvetta olisi esimerkiksi alimpien eläkkeitten, nimenomaan kansaneläkkeitten, tason korottamiseen. Hallitushan on tässä suhteessa toiminut tähän syksyyn asti hyvin edesvastuuttomasti. Samanaikaisesti kun hyvätuloisten verotusta on voimakkaasti kevennetty ja heidän talouttaan näin vahvistettu valtion lahjoittamalla rahalla, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkkeensaajien eli kelaeläkkeitten varassa olevien asema on jäänyt jälkeen ja jopa osin heikentynyt, ainakin suhteessa selvästi heikentynyt.

Yleensä välillisten työvoimakustannusten määräytymisestä on tehty vuosikymmenten ja viime vuosienkin aikana tavaton määrä selvityksiä. Niitä on ministeriössä, ja taitaapa olla ahkerimmilla kansanedustajilla työhuoneittensa hyllyillä isot pinot paksuja teoksia. On mietitty, miten nämä maksut pitäisi määrätä, jotta ne olisivat oikeudenmukaisia eivätkä rankaisisi esimerkiksi työllistämistä ja jotta niillä toisaalta kuitenkin vanhan perinteen mukaisesti pystyttäisiin Kelalle sälytetyt velvoitteet hoitamaan.

Välilliset työvoimakustannukset vaikuttavat työllisyyteen jonkin verran. On ehkä hieman vaikea arvioida, kuinka paljon. Jos jotakin maksua alennetaan jonkin verran, se saattaa työnantajalle vaikuttaa 100 tai 200 markkaa kuukaudessa. Sen vaikutus työllisyyteen on tietysti hyvin minimaalinen. Esimerkiksi ensimmäisessä maksuluokassa, johon keskusta vastalauseessaan esittää nollatasoa, kuukautta kohti maksu saattaa olla noin 100 markkaa, ja sillä ei tietysti työllisyyteen juurikaan vaikuteta. Sen sijaan sillä kyllä vaikutetaan jonkin verran Kansaneläkelaitoksen tuloihin.

Kelan etuuksien rahoitukset pitäisi mielestäni hoitaa ensi sijassa yritysten, työnantajien, pääomavaltaisuutta painottaen eli ottaen huomioon se, mikä on pääomavaltaisuus ja yrityksen todellinen tuotto, ja se määräisi maksujen rasittavuuden. On esimerkiksi ensimmäiseen maksuluokkaan kuuluvia yrityksiä, jotka ovat pieniä, joitakin tuontiyrityksiä tai muita, ja joiden tuotto saattaa olla tavattoman suuri, mutta ne työllistävät hyvin vähän. Silloin ne pääsevät turhan helpolla ja keskustan esityksen mukaan jopa vapautuisivat maksuista kokonaan, kun taas kolmannessa eli kireimmässä maksuluokassa saattaa olla suuria yrityksiä, joitten todellinen taloudellinen kyky maksaa korkeimpia maksuja on erittäin heikko. Ehkä niissä taas työllistävä vaikutus voisi olla kaikkein paras, jos maksu olisi kevyempi. Tämä vain esimerkkinä siitä, että nämä ovat hyvin monimutkaisia ja monivaikutteisia asioita. Pitäisi päästä mielestäni siihen tilanteeseen, että yrityksen todellinen tuotto ja ainakin osittain sen pääomavaltaisuus määräisi työnantajamaksujen tason. Tähän ei ole päästy aikaisempien hallitusten aikana eikä näköjään päästä nykyisenkään aikana, koska järjestelmä edelleen jatkuu tältä pohjalta.

Arvoisa puhemies! Ed. Räsänen, kristillisdemokraattien edustaja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ei ole yhtynyt keskustan vastalauseen sisältämään 5 §:n muutosesitykseen pääosin näistä syistä, jotka mainitsin, eli tämäkään järjestelmä ei ole niin yksiselitteinen kuin millainen kuva tässä annetaan. Kun maksujen tämän tyyppinen muuttaminen merkitsisi 1,6 miljardin markan suuruista aukkoa Kansaneläkelaitoksen maksujen tuottoon, se syntyisi joka tapauksessa, koska nämä dynaamiset vaikutukset, jotka on otettu osittain perusteluksi, eivät tulisi hyödyksi ilmeisestikään suoraan Kansaneläkelaitoksen tuloina. Tämä aukko on niin iso, että sen kattamiskeino pitää etsiä todellakin sillä tavalla, että Kansaneläkelaitos selviytyy maksuvelvollisuuksistaan. Kun tällaista mallia ei tähän ole sisään kirjoitettu, emme ryhmänä katsoneet tässä tilanteessa olevan perusteltua lähteä tälle tielle, että maksuista jopa kokonaan vapautettaisiin. Selvitys siitä, miten voidaan parhaiten näitä kelamaksuja uudelleen järjestämällä turvata työllisyyttä ja parantaa yritystoiminnan edellytyksiä, pitää tehdä. Se, että lisätään arvonlisäveroa ja rasitetaan esimerkiksi sitä kautta tai arvonlisäverosta siirretään entistä enemmän Kelalle, ei ole mikään todellinen ratkaisu näihin ongelmiin. Järjestelmää pitää kokonaisuutena rohjeta tarkastella ja toteuttaa edellä mainitsemani tyyppinen malli.

Arvoisa puhemies! Minäkin ihmettelen, että vastalauseessa ei kukaan ole ottanut esille kuntatyönantajien rasitetta. Kunnat ovat suuria työllistäjiä. Maakunnissa 300 kunnassa, uskallan arvioida, kunta on itse kaikkein suurin työnantaja, ja sitä rasittavat nämä maksut hyvin voimakkaasti. Kuntien kautta heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, asukkaat, saavat keskeiset palvelunsa, terveys-, sosiaali-, koulupalvelunsa, ja kun niitä rasitetaan, nämä palvelut kärsivät.

Tässäkin on ketju, johon pitäisi puuttua, eli kuntatyönantajan maksuja olisin kyllä valmis alentamaan enemmän kuin tässä on hallituksen esityksen mukaan tapahtumassa, eli hallitus ja oppositio ovat molemmat unohtaneet ehkä kaikkein tärkeimmän asian. (Ed. Stenius-Kaukonen: Ei suinkaan, kuntatyönantajan maksuja on alennettu ensimmäisen kerran pitkään aikaan!) Tässä voitaisiin tietenkin tarkastella alueittain, niin että niissä kunnissa, jotka ovat suurimmissa talousvaikeuksissa ja joissa palvelutuotanto on kalleinta, alennettaisiin enemmän ja etelän kaupunkeja voitaisiin sitten vaikka jättää kireämmälle samalla tavalla kuin pienet ja suuret yritykset ovat eri asemassa.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tässä edetään ja lausumaehdotus on sitten toisessa käsittelyssä tästä eläkeläisten ylimääräisestä sairausvakuutusmaksusta, joka on todellakin syytä poistaa.

Arvoisa puhemies! Tästä takuusuorituslaista, jolla valtio arvonlisäverosta siirtää Kelalle rahoitusta, on kenties koko tämän viidentoista vuoden ajan, kun itse olen täällä ollut lakeja käsittelemässä, aina poikettu poikkeuslailla. Tämä menettely pitäisi saada historiaan ja turvata Kansaneläkelaitoksen talous toisella tavalla. En tiedä — ed. Ihamäkikään ei osannut siihen suoraa vastausta ilmeisesti antaa — miten se tapahtuu, mutta maksuilla se pitäisi ilmeisesti koota. Toisaalta tietysti valtionvero kerätään progressiivisesti, en minä sitäkään mallia pahana pidä, mutta peruslähtökohta on se, että Kelalle syntyy maksutulojen kautta ne varat, jotka se tarvitsee velvoitteidensa hoitamiseen.

Juha  Rehula  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Stenius-Kaukonen totesi puheenvuorossaan, että mitään lausumia eläkeläisten ylimääräisen sairausvakuutusmaksun poistamisesta ei tarvita, kun siitä on hallitusryhmien välillä sovittu eikä täten lausumaa siis tarvita. Ed. Stenius-Kaukonen, kokemukseni eduskuntatyöstä on viikon päästä viiden vuoden mittainen, mikä tarkoittaa, että olen nähnyt tässä talossa kuusi syksyä. Eläkeläisten ylimääräisestä sairausvakuutusmaksusta on näytelty erilaisia poliittisia näytelmiä, voinee sanoa, kesät talvet hallituksen budjettiriihestä valiokunnan syksyisiin käsittelyihin ja eduskunnan täysistuntojen päätöksiin ja äänestyksiin. Valitettavasti täytyy sanoa, että kovin suurta poikkeusta tähän asiaan ei ole tämäkään syksy tehnyt. Tällä viittaan siihen tapaan, jolla valiokunnassa tämä päätös syntyi.

Marjatta Stenius-Kaukonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen nähnyt ainakin — kuinka monta syksyä, en nyt yhtäkkiä ... (Eduskunnasta: Kolmekymmentä!) Yli kaksikymmentä syksyä, tämä on riittävän tarkka määritelmä, ja olen nähnyt paljon useammanlaisia näytelmiä kuin ed. Rehula konsanaan. Onhan se kyllä totta, että on täällä säädetty ensin laki ja sitten on mennyt pari kuukautta ja se on peruutettu. Kaikki on mahdollista, ja siinä mielessä luottaminen voi olla turhaa, mutta tämä asia ei tällä ponnella kuitenkaan ratkea. Se ratkeaa poliittisella tahdolla. Jos sitä löytyy, se asia hoituu, ja jos ei sitä löydy, sitten se ei hoidu.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi käsitteli huolestuneena Kelan rahoitusta ja oli aivan oikeassa ollessaan huolestunut tästä asiasta. Hän kuitenkin kysyi ratkaisua minulta. Haluan kuitenkin todeta, että yhteisöveron tuotosta siirretään Kelalle huomattava summa rahaa ja valtio kuitenkin viime kädessä takuusuorituksellaan hoitaa, että Kelalla tätä rahoitusta on, mutta halutaan kuitenkin Kelan rahoitus vakaammalle pohjalle. Sen takia toivo on tässä Somera-toimikunnassa, joka pohtii sosiaaliturvan rahoitusta ylipäätänsä ja saanee mietintönsä valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kankaanniemi puhui kuntien kansaneläkemaksuista. Aika pitkälle olen hänen kanssaan samaa mieltä, että kyllä siinä pitää päästä sellaiseen tilanteeseen, että kunnilla ei ole korkeampi kansaneläkemaksu kuin yksityisellä työnantajalla. Itse asiassa valtion osalta pitäisi saman kaltaiseen suuntaan mennä. Nimittäin työmarkkinat muuttuvat niin merkittävästi tämän vuosikymmenen loppupuolella, että kunnat joutuvat ihan yhtä tavalla kilpailemaan osaavasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta kuin yksityinen sektorikin. Silloin pitää olla samalla viivalla.

Sitten ed. Rehulalle: Kyllä minä luotan siihen, mihin ilmeisesti ed. Stenius-Kaukonen aikaisemmin on viitannut, että eläkeläisten ylimääräinen sairausvakuutusmaksu poistuu. Siitähän on poliittinen sopimus olemassa, ja siitä pidetään kiinni, että se homma hoidetaan niin kuin on sovittu. Kyllä täällä kaiken maailman näytelmiä on näytelty, muistan itsekin, vaikka en ole ollut kuin kymmenen ja puoli vuotta tässä talossa. Uskon, että tämä homma on kuitenkin näytelty loppuun ja loppunäytös vain odottaa ja tämä ylimääräinen sairausvakuutusmaksu poistuu.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Eläkeläisten sairausvakuutusmaksun poistoon voisi sanoa, että hallitusryhmät ovat sopineet, että se poistetaan siinä aikataulussa, mikä on valiokunnan mietintöön kirjattu. On tietysti mielenkiintoista, että vaikka valiokunta tekstissä sanoo, että se poistuu ensi vuonna lopullisesti, siihen kuitenkin haluttiin vielä ponsi, että se poistukoon sitten ensi vuonna.