Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Paula Lehtomäki täällä päivällä käytti puheenvuoron, olisin halunnut siihen vastata, mutta siihen ei tullut mahdollisuutta. Kun hän puhui, että ihmisiä tänäkin päivänä kuolee puhtaan veden puutteeseen ja aidsiin, tauteihin, joita voidaan hoitaa, niin olisin toivonut, että hän olisi maininnut malarian tässä yhteydessä, koska malaria on kuitenkin hyvin edullisesti hoidettavissa oleva ja ennalta ehkäistävissä oleva tauti. On aivan vallan mainiota, että me noudatamme näitä Millennium-tavoitteita ja pyrimme täyttämään tätä perinteistä kehityspolitiikkaa, joka liittyy terveydenhoitoon ja esimerkiksi lukutaidon lisäämiseen ja kohdistuu naisiin ja lapsiin. Siitä huolimatta haluaisin varsinkin näin joulun alla korostaa sitä, että kriisinhallinta on ihan yhtä lailla hyvää kehitystyötä, kehityspolitiikkaa, rauhanturvaaminen, mikä sen parempaa on. Eihän yhteiskuntaa voi rakentaa, ellei ole rauhaa. Täytyy tässä kohtaa mainita, että onneksi aseellisten selkkausten määrä on laskenut viime vuosina. Kehityspolitiikka on myös muun muassa aavikoitumisen estämistä, metsien istuttamista, uudenlaisen energiankäytön opettamista, esimerkiksi aurinkoenergian taikka vuorovesienergian käyttöä sen sijaan, että esimerkiksi tupakan kuivaamiseen käytettäisiin puuta ja sillä lailla lisättäisiin aavikoitumista.

Haluan muutaman sanan sanoa Maailmanpankin arvioista, joista tänään saatoimme lukea Helsingin Sanomista. Maailmanpankki arvioi, että viisi vuotta kestänyt talouskasvu hidastuu. Näin kertoi siis päivän Helsingin Sanomat. Kasvun veturina eivät enää toimi vain perinteiset rikkaat teollisuusmaat, vaan mukana toimivat myös entistä voimakkaammin kehitysmaat. Kehitysmaiden talouskasvun arvioidaan ylittävän ensi ja seuraavana vuonna 6 prosenttia, kun vastaava luku on 2,6 prosenttia rikkaissa maissa. Tämähän tarkoittaa sitä, että keskiluokka lisääntyy ja yhä enemmän löytyy ihmisiä, joilla on varaa ostaa auto, ihmisiä, joilla on varaa matkustaa ja myös kouluttaa lapsensa. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan edelleen Maailmanpankin mukaan maailmantalouden tuotannon noin kaksinkertaistuvan nykyisestä. Kun tällä hetkellä noin 1,1 miljardia ihmistä elää alle 1 US-dollarilla, niin vuoteen 2030 ihmisten määrä, jotka elävät alle dollarilla päivässä, on 550 miljoonaa.

Valoisille kehitysnäkymille Maailmanpankki ei näe konkreettisia lähiajan riskejä, päinvastoin. Inflaatio säilynee edelleen matalana, mutta raaka-aineiden kova kysyntä nostaa hintoja. Palvelut ja kauppa liikkuvat yhä enemmän yli maan rajojen, yhä maailmanlaajuisemmin. Kehitys kuitenkin Maailmanpankin raportin mukaan vaarantuu, ellei tuloerojen kasvuun varauduta ja ympäristöongelmia saada hoidetuksi. Vaikka hyvinvointi jakautuu kuinka epätasaisesti, syntyy uusi suuri keskiluokka, joka on tällä hetkellä noin 400 miljoonaa, kun se taas vuonna 2030 on 1,2 miljardia.

Maailman bkt kaksinkertaistuu ja sen myötä syntyy ympäristöongelmia. Kasvihuonepäästöt puoliintuvat seuraavina aikoina ja vuoteen 2050 mennessä jopa kaksinkertaistuvat. Toivon, että me täällä Suomessa kiinnitämme huomiota ympäristöongelmiin. Varmasti me emme omilla päästöillämme pysty niin paljon asioihin vaikuttamaan, mutta voimme viedä osaamistamme ja varsinkin, kun tiedämme, että nämä tautiepidemiat ovat asiantuntijoiden mukaan lähinnä vain ajan kysymys, niin varaudumme niihin ja viemme osaamistamme maailmalle ja varaudumme mahdollisiin tautiepidemioihin.

Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ulkoministeriön hallinnonalaan kuuluu myös tämmöinen lähialueyhteistyö. Itämeren rehevöitymisestä ja sen torjunnasta muutama sana.

Suomi ja EU ovat avustaneet Venäjää Pietarin jätevedenpuhdistamon rakentamisessa, mutta kuinka ollakaan, se yksi ratkaiseva osa eli kemiallinen jäteveden puhdistaminen puuttuu, ja se olisi kuitenkin hyvin pienillä lisäsatsauksilla saatavissa. Kemiallisen puhdistuksen käyttöönoton jälkeen hyvin suuri osa koko Itämeren fosforikuormituksesta, jopa yli neljännes, voitaisiin poistaa. Kun kerran ulkomaat rahoittavat venäläisiä hankkeita, täytyy olla myös mahdollisuus vaatia, minkälaista tekniikkaa siellä käytetään. Tietenkin tässä jo aamusella tuli keskusteluissa esiin se, mitä järkeä on auttaa Venäjää, rikasta maata, mutta ehkä on järkevää vielä tässä, koska hyöty koituu kumminkin Suomenlahdelle ja koko Itämerelle, meidän vaikka kaapia ne rahat yhdessä EU:n kanssa kasaan, jotta nämä tärkeät lisäinvestoinnit saadaan tehtyä.

Toinen asia tässä on se, että Helcomin fosforipäästönormeja täytyisi ehdottomasti kiristää. Ne ovat tällä hetkellä liian alhaiset ja pikemminkin kehityksen esteenä. Sieltä 1,5 milligrammasta litraa kohti täytyisi päästä 0,5 milligrammaan, joka on täysin saavutettavissa nykyisellä tekniikalla. Eli jos Itämeren eteen halutaan jotain oikeasti tehdä, tässä on se paikka, joka auttaa huomattavan paljon.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyömäärärahojen kehitys on yksi esimerkki niistä hallitusohjelman lupauksista, joissa hallitus tosiasiallisesti sysää vastuun seuraavalle hallitukselle. Hallitusohjelmassahan on sitouduttu siihen, että kehitysyhteistyön määrärahojen taso nousisi 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä, ja tämän vaalikauden aikana on tarvittavasta kasvu-urasta edetty vain noin kolmannes eli määrärahoja on kasvatettu 240 miljoonaa euroa suurin piirtein. Mutta jos oikeasti tavoiteltaisiin sovittua 0,7 prosentin osuutta, niin seuraavalla vaalikaudella kahden ensimmäisen vuoden aikana täytyisi lähes 600 miljoonaa euroa nostaa näitä määrärahoja. Kyllä tällainen aikataulutus on itsepetosta. Määrärahojen hallitsematon nostaminen ei ole hyväksi myöskään kehitysyhteistyön laadun ja sisällön kannalta. Siksi mielestäni hallitus on menetellyt virheellisesti, kun ei ole lähdetty sille uralle, jolla olisi oikeasti pystytty tuohon tavoitteeseen pääsemään.

Astrid Thors /r:

Värderade talman! Den här veckan har det offentliggjorts flera rapporter om den internationella situationen, i dag bland annat från Röda Korset, som pratar om de tysta konflikterna och om de omtalade konflikterna. Tsunamikatastrofen ledde till att man samlade in donationer 1 240 dollar eller euro per person som var offer medan de tysta konflikterna i Tchad och Niger osv. samlade 27 dollar per mottagare. De tysta konflikterna får vi inte glömma. Det här är en utmaning också för det offentliga biståndet, att vi fortsätter att stöda de fattigaste länderna.

Regeringen har inte avstått från 0,7-målsättningen, bästa ledamot Räsänen. Vår bruttonationalprodukt har stigit så mycket, men det är klart att vi kommer att ha ett ganska tufft mål att uppfylla det här. Men jag tror att det är viktigt under de kommande åren att vi också underlättar det genom olika nya finansieringsformer, donationsfrihet för de här ändamålen borde också vara en fråga för nästa regering. Dessutom är det viktigt att vi tillämpar det helhetsmässiga greppet när det gäller biståndet som vi nu har i EU:s utrikesdelegationer på ett sådant sätt att det inte är bara transitoländerna som drar nytta av det, utan verkligen de här som har de tysta konflikterna som jag nämnde, Tchad och Niger.

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla on julkistettu monta kansainvälistä raporttia, viittaan Punaisen Ristin raporttiin, jossa todettiin, että 27 dollaria on saavutettu per henkilö niissä hiljaisissa konflikteissa kuten Tshadissa ja Nigerissä, joissa ihmiset ovat kuolleet viime vuonna, mutta tsunamiuhrit saivat per uhrihenki noin 1 240 dollaria, aika suuri ero. Tämä on myöskin haaste meidän kehitysyhteistyöllemme, että me muistamme edelleen näitä hiljaisia konflikteja, ja meidän on otettava käyttöön uusia rahoitusmuotoja, yhtenä sellaisena muun muassa verovähennysoikeus, kun tehdään kehitysyhteistyölahjoituksia. Meidän on pysyttävä 0,7:n tavoitteessa.

Maija-Liisa Lindqvist  /kesk:

Arvoisa puhemies! Köyhyyden poistaminen ja koulutuksen lisääminen edistävät parhaiten tasa-arvoa ja vähentävät eriarvoisuutta. Haluan muistuttaa, että täällä keskustellaan hyvin paljon, että emme ole päässeet tähän tärkeään tavoitteeseen, ja se on tietysti ikävää. Mutta euromääräisesti olemme edenneet varsin hyvin, jos ajatellaan, että 75 miljoonaa euroa eli 450 miljoonaa mummonmarkkaa on lisäys ensi vuodelle ja tällä hallituskaudella 240 miljoonaa euroa eli melkein 1,5 miljardia markkaa ovat nousseet kehitysyhteistyömme rahat. Euroilla apua annetaan eikä prosenteilla, joten sikäli voimme olla tyytyväisiä, että tämä hyvä talouskasvu on mahdollistanut tämän.

Kehitysyhteistyössä tulee entistä tarkemmin seurata kehitysavun vaikuttavuutta, jolloin koulutuksella, investoinneilla ja yhteistyössä järjestöjen kanssa saavutetaan paremmat tulokset. Tavoitteena tuleekin olla, että omat rakenteet, tiedot ja taidot kehittyvät ja auttavat kestävämpään hyvinvointiin.

Päivällä oli täällä myös esillä ja puhuttiin, että on niin paljon sotilaallisuutta ja siihen löytyy rahaa ja yleensä kriisinhallintaan, mutta rauha ja vakaushan ovat edellytykset hyvälle kehitysyhteistyön tekemiselle ja siksi Suomen harjoittama kriisinhallinta on myös erittäin tärkeää työtä.

Tuija  Nurmi  /kok:

Arvoisa puhemies! Ilmaisin äsken itseäni epähuomiossa epätarkasti. Tarkoitin sitä, että vuoteen 2030 mennessä kasvihuonekaasujen määrä kasvaa puolella ja sitten kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä.

Mutta haluaisin vielä sanoa, kun ed. Thors otti täällä puheeksi tämän verovähennysoikeuden, kun tehdään lahjoituksia kehitysapua varten, että näyttää nyt olevan, että on uusi trendi, että nämä verovähennysoikeusmahdollisuudet lisääntyvät yhä enemmän. Siitä puhutaan kehitysavussa. Kotitalousvähennys on voittanut jalansijaa yhä enemmän, ja nyt ajetaan jopa sellaistakin asiaa eteenpäin kuin taidelahjoitusten verovähennysoikeutta. Kun yksityiset henkilöt tekevät taidelahjoituksia, he saisivat näistä verovähennysoikeuden. Mielestäni nämä ovat ihan varteenotettavia asioita myös kehitysavun suhteen, niin että ei muuta kuin myötätuulta tälle ajatukselle tulevaisuudessa, kun uutta hallitusohjelmaa tehdään.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiilikainen puhui Pietarin jätevedenpuhdistamon rakentamisesta ja Suomen osallistumisesta siihen. Haluan todeta vaan, että käytettävä puhdistamotekniikka on ollut jo meillä vuosikymmenet ja siitä se ei ole kiinni myöskään Venäjän osalta. Se on kiinni Venäjän tahdosta, valmiudesta rakentaa niitä puhdistamoja. Suomen ei ole syytä Venäjää taloudellisesti tukea tällaisessa hankkeessa enää, ja on parempi, että käytetään nekin varat vielä puhdistamattomien omien sisävesien puhdistamojen rakentamiseen.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Olisi mielenkiintoista jatkaa tätä Pietarin jätevesikeskustelua, mutta hypätään välillä kehitysyhteistyöhön.

Ed. Räsänen toisti taas tämän arvion, että ollaan jäämässä kauas tavoitteesta, 0,7 prosentista. Kuitenkin euromääräisesti ja prosentuaalisesti lähtötasoon verrattuna meidän kehitysyhteistyömme on kasvanut erittäin vahvasti. Jos mietitään, mitä näillä euroilla saadaan aikaan, niin väitän, että suomalaisen kehitysyhteistyön vaikuttavuus on huippuluokkaa. Meillä keskitytään ruohonjuuritason projekteihin, ihmisten auttamiseen. Kansalaisjärjestöillä on siinä myös merkittävä osa, ja on osattu kohdentaa se apu oikein. Jotta tämä vaikuttavuus säilyisi yhtä hyvänä, täytyy olla maltillinen siinä etenemisessä kohti sitä 0,7 prosentin bkt-tavoitetta. Mutta samalla täytyy myös muistaa se, että valtiontalouden kehykset esimerkiksi laaditaan euromääräisinä. On hieno asia, että meidän taloutemme on kasvanut ennakoitua nopeammin, ja euromääräisesti tuo 240 miljoonan lisäys kuluvalla hallituskaudella kehitysyhteistyöhön on erittäin mittava panostus.

Päivi  Räsänen  /kd:

Arvoisa herra puhemies! Totean ed. Tiilikaiselle, että tuota Suomen sitoumusta ei ole todettu euromääräisesti, vaan se on nimenomaan todettu bruttokansantulo-osuutena, ja siksi mielestäni tuosta sitoumuksesta tulee myös pitää kiinni.

Täällä päivällä ministeri Lehtomäki perusteli hallituksen matalampaa kehitysyhteistyökasvu-uraa sillä, että hallitusohjelmassa todetaan, että tuohon tavoitteeseen pyritään taloudellinen tilanne huomioiden. On aika merkillistä, jos tavoitteesta jäädään jälkeen hyvän taloustilanteen takia. Muistan, että kun käytiin keskustelua hallitusohjelmasta ja kehitysyhteistyöstä, niin silloin perusteluna sille, että mahdollisesti tuota tavoitetta ei saavuteta, käytettiin nimenomaan sitä, että jos taloudessa sattuukin menemään huonosti, meillä ei ole varaa tuota kehitysyhteistyöpanostusta nostaa, mutta kyllä Suomella on mennyt niin hyvin, että meillä todellakin olisi ollut enemmän varaa aivan näiden sitoumustemme mukaisesti panostaa kehitysyhteistyöhön, jos todella tavoite aiotaan saavuttaa siinä aikataulussa, johon olemme sitoutuneet.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Haluaisin myös tässä, kun on käyty keskustelua prosenttiosuudesta tai sen merkityksestä suhteessa euromäärään, todeta, että varmasti se on ihan oikein nostaa siinä esille, mutta olen kyllä vahvasti samaa mieltä kuin ed. Räsänenkin, että merkityshän tulee antaa nimenomaan sille, mihinkä Suomi on sitoutunut. Eikö se ole kuitenkin se ensisijainen tavoite, mitä pyrimme toteuttamaan? Se ei ole euromääräinen todellakaan. Nyt, kun meillä talouskasvu on ollut näin hyvää, meidän pitäisi todella muuttaa linjaa. Tietenkin meidän täytyy nähdä se Suomen köyhyys ja hoitaa Suomessa köyhyys, mutta se ei saa olla vastakkain missään tapauksessa sen kanssa, että me hoidamme sitoumuksemme, ja kun on olemassa tämä koko maailmanlaajuinen hätä kaiken kaikkiaan eri muodoissaan, mikä on eri kriisitilanteissa ja köyhissä maissa, niin meidän todella tulee vastata siitä, mihinkä olemme sitoutuneet.

Niin kuin täällä on nostettu esille, nimenomaan kansalaisjärjestöt tekevät hyvin vaikuttavaa työtä. Se on Suomen, voi sanoa, vahvuus, ja sitä tulee vahvistaa myös sillä prosenttiosuuden nostamisella, että entistä enemmän pystytään heikommassa asemassa olevien niin lasten kuin naisten asemaa köyhissä maissa parantamaan. Meillähän on meidän kristillisdemokraattisessa vastalauseessamme nostettu esiin tämä, ja tähän tulisi saada euroja lisää.

Sinikka  Hurskainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon kehitysyhteistyöpolitiikasta osana turvallisuuspolitiikkaa, ja minusta se on erittäin merkittävä osa turvallisuuspolitiikkaa. Kun vähennämme köyhyyttä eri alueilla, niin samalla ehkä ennalta ehkäisemme kriisien syntyä.

Sitten ed. Vielmalle sanoisin sen verran, että kun sanoitte, että Suomen ei pitäisi ottaa osaa Pietarin vesien puhdistamiseen, niin minä näen sen erittäin tärkeänä tietenkin Pietarin kannalta, mutta myös meidän kannaltamme, että me olemme mukana Pietarin jäteveden puhdistamisessa, niin kuin me olemme jo olleetkin mukana, mutta myös seuraavassa projektissa.

Tänään aamupäivällä, kun tästä samasta pääluokasta puhuin, nostin esille aidsin. Minusta se on yksi näitä todella mittavia ongelmia kehitysmaissa, ja jos me voimme siinä asiassa tehdä joitain ennalta ehkäiseviä toimia, niin näen sen erittäin merkittäväksi.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Valtioneuvos Harri Holkerihan johti selvitysryhmää, jota sanottiin Katala-työryhmäksi ja jossa käytiin läpi kehitysavun tasoa ja laatua. Siinä todettiin, että kehitysyhteistyömäärärahojen määrää tulisi lisätä. Niinpä kokoomuksen eduskuntaryhmä esittääkin lisäyksenä budjettiin vastalauseessaan 10:tä miljoonaa euroa. Perusteluna on, että kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että kehitysyhteistyöhön osoitetaan 10 miljoonan euron lisämääräraha, joka kohdennetaan hivin ja aidsin leviämisen vastaiseen työhön sekä naisten aseman ja oikeuksien parantamiseen ja jolla tuetaan osaltaan myös Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhatjulistuksen kehityspäämäärien saavuttamista, ja todetaan, että hivin ja aidsin vastaisella lisäpanostuksella, ihan niin kuin ed. Hurskainen jo totesi, voidaan myös parantaa merkittävästi lasten asemaa kehitysmaissa.

Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuo kansainvälinen YK:n suositussitoumus, 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, on prosenttiluku. Mutta kun hallituskauden alussa tehdään budjettikehyksiä, niin kyllä ne kuitenkin tehdään aina euromääräisinä, ei sinne kirjoitella joitain asioita auki, että prosenttia jostain. Ymmärrän toki, että olisi huomattavasti parempi, jos meillä olisi semmoista väljyyttä, että voitaisiin sitten talouden kasvaessa heitellä hyviä lisäyksiä vielä nykyisten tehtyjen päälle tuonne kehitysyhteistyöhön, mutta kyllä tässä niin kuin vaan se sama talouden kurinalaisuus täytyy säilyttää. Kääntäen voidaan kysyä , onko oikein, että jos taloudessa menisikin huonommin, kehyksiin jo budjetoituja kehitysmäärärahoja vastaavasti pienennettäisiin. Eurot ja prosentit eivät aina kulje yksissä.

Sitten täällä on paljon ihannoitu sitä toisten Pohjoismaitten tasoa, ja se on kunnioitettava suoritus. Mutta nyt täytyy kyllä sitten muistaa tämä vaikuttavuusasia. Oikeastaan ajattelin, että en haluaisi kertoa tätä esimerkkiä, mutta pakko se nyt on kertoa, kun tästä pohjoismaisesta vertailusta niin paljon puhetta tulee. Minulla oli 1990-luvun lopulla tilaisuus noin kuukauden ajan tutustua esimerkiksi Etiopiassa useisiin eri kehitysyhteistyöhankkeisiin. Siellä oli ruotsalaisten rahoittama valtion tila, minne oli 12 komeata traktoria maatalouskäyttöön hommattu. Siellä oli suomalaisen kansalaisjärjestön orpokoti, jossa oli myös pieni maatila, ja siellä oli yksi Valmet. Kuinka ollakaan, pari vuotta ruotsalaisten lähdettyä tai projektin loputtua sieltä valtion tilalta, mitä ruotsalaiset olivat rahoittaneet, tulivat ihmiset lainaamaan sitä yhtä suomalaisten rahoittamaa Valmetia, koska se oli ainoa, joka toimi. Tämä kuulostaa tämmöiseltä klassiselta kehitysyhteistyölegendalta, mutta valitettavasti olen sen joutunut omin silmin näkemään. Vaikuttavuus on tärkeämpää vielä kuin ne euromäärät. Totta kai, jos (Puhemies koputtaa) suurilla euroilla saadaan samanaikaisesti vaikuttavuutta, niin aina parempi.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Pidän kyllä oikeana ja viisaana sitä periaatetta, että nämä kehitysyhteistyösitoumukset on määritelty nimenomaan prosenttiosuuksina suhteessa bruttokansantuloon. Pidän oikeudenmukaisena sitä, että valtiot kantavat yhteisvastuullisesti tätä köyhien maiden auttamistaakkaa menestymisensä mukaan. Silloin todellakin mielestäni on myös oikein, että jos Suomella menisi huonosti, silloin kenties jopa jossakin tilanteessa joutuisimme vähentämään kehitysyhteistyöosuutta, jos olisimme jo sinne 0,7:ään prosenttiin päässeet. Mutta silloin, kun meillä menee hyvin, on oikein, että myös autamme runsaasti.

Vielä haluan sen verran todeta, että kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin sisältyy kehitysapulahjoituksista myönnettävä verovähennys, joka koskisi sekä yrityksiä että yksittäisiä henkilöitä. Olemme tästä tehneet myös lakialoitteen, jossa tarkemmin määritellään, millä tavoin haluaisimme tuon vähennyksen toteutettavaksi.

Maija-Liisa Lindqvist  /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on tullut esille, että lähialueyhteistyössä ei tule auttaa taloudellisesti Venäjää. Kuitenkin me autamme itseämme sillä, jos osallistumme edes Pietarin jätevesien fosforin poistoon, koska kuormitus on nyt 1 483 tonnia, jota voidaan vähentää 826 tonnia. Aina puhutaan Suomen maatalouden kuormituksesta ja sen lasketaan olevan tällä hetkellä 178 tonnia eli noin kymmenesosa tästä. Sitä voidaan vähentää 53 tonnia, ja niin ollen jokainen voi tehdä johtopäätöksen, mitä meidän tulee tehdä tulevien sukupolvien ja itsemme puolesta. Meidän pitää mahdollisimman nopeasti saada tämä fosforin poisto Itämeren ja Saaristomeren alueelle.