Eero Reijonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan osalta saimme jaostoon käsittelyyn varsin hyvän hallituksen ja ministeriön esityksen ja jaoston sisällä varsin nopeasti pääsimme yksimielisyyteen painopisteistä, joihin jakovaran puitteissa halusimme lisätä rahaa. Oikeastaan myös oppositio yhtyi niihin painopisteisiin. Toki ehkä eurot eivät olleet kaikilta osin tyydyttäviä, mutta lopputulos on kuitenkin kohtuullisen hyvä.

Muutamia asioita tässä esittelypuheenvuorossa nostan esille. Ensimmäisenä on maaseudun kehittäminen.

On todettavissa se, että maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi tarvitaan myös panostusta maaseudun pienyritystoiminnan lisäämiseen. Vuonna 2011 neuvontajärjestöjen toiminnassa onkin tavoitteena painottaa muun muassa yrityskohtaisten liiketoimintamahdollisuuksien analysointia, ja jaosto päättikin lisätä maaseudun kehittämiseen miljoona euroa ja täten turvata sen, että liiketoimintaosaaminen, joka maaseutuyrittäjillä on hieman heikommassa hapessa, saadaan myös sitten siltä osin eteenpäin.

Me aina keskustelemme täällä salissa, mitä on 4H-toiminta ja tulisiko sinne määrärahoja ohjata. On kuitenkin muistettava, että maaseudulla 4H-toiminta on hyvin keskeistä ja tärkeätä. Parasta aikaa 4H-piireissä ja paikallisyhdistyksissä on Ajokortti työelämään -hanke menossa. Siellä tehdään äärettömän paljon vapaaehtoista työtä, ja se varmaan palkitsee nuoret, joille monesti maaseudulla ei ole juuri mitään muita harrastusmahdollisuuksia. Jaosto näki tärkeäksi lisätä pienen summan myös tähän 4H-toimintaan.

Kylätoiminnan rahoitusta on lisätty neljän vuoden aikana joka vuosi, ja näemme tärkeäksi, kun rakennemuutos yhteiskunnassa on voimakasta, lisätä määrärahoja myös kylätoimintaan. Tällä pienellä lisäyksellä kyläasiamiesverkoston toimintaedellytykset pystyttiin turvaamaan, ja pidän sitä erittäin hyvänä asiana.

Viime aikoina on arvioitu, mitä suomalaiset arvostavat, ja suomalaiset arvostavat suomalaista ruokaa ja lähiruokaa. Lähiruoka on äärettömän tärkeä asia, ja lähiruuan kautta mahdollistetaan myös maaseudun pienempien tuottajien elinmahdollisuuksia. Nyt on jo tiedossa, että on erilaisia lähiruokalähettämöitä ja ne ovat saaneet toimintansa varsin hyvin käyntiin. Jaosto näki tärkeänä, että myös lähiruokaan osoitetaan pieni määrärahalisäys.

Aivan uusi asia haluttiin avata kalapuolella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa on käynnistetty maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta vähäarvoisen kalan käytön edistämistä koskeva pilottihanke Pohjoisella saaristomerellä ja Suomenlahdella. Meillä on aikaisemmilta vuosilta hyviä esimerkkejä muun muassa Säkylän Pyhäjärvellä ja Onkamojärvellä siitä, että tämmöisillä poistokalastuksilla, hoitokalastuksilla, vesistöjen kuntoa voidaan merkittävästi parantaa. Hyvinkin pienillä summilla saadaan merkittävästi aikaan, ja mikäs sen parempaa kuin parantaa vesistöjen tilaa Suomessa. Se on varmaan meillä yhteinen tahtotila.

Vesitalous on aina puhuttanut, ja kun hallituksen esityksestä vesihuollon ja tulvasuojelun tukemisesta kolmen vuoden siirtomäärärahaa oli merkittävästi pienennetty, niin jaosto lisäsi hieman enemmän kuin oli valtiovarainministeriön leikkaus. Erittäin tärkeänä pidän sitä, että me saimme sinne kirjauksen, jossa myös uusia hankkeita voidaan käynnistää, ja se on vesitalouden näkökulmasta erittäin hyvä ja kannatettava asia.

Metla on yt-neuvottelujen parissa, ja jaosto näki tärkeäksi, että lisäämme Metlalle 1,5 miljoonaa euroa, jolla toivottavasti pystytään nämä työpaikat turvaamaan tilanteessa, jossa metsäntutkimusta tarvitaan entistä enempi. Se oli hyvin yhteinen jaoston näkemys.

Täällä on käyty keskusteluja voimakkaasti siitä, miten Metsähallituksen luontopalvelut voidaan turvata ja vältytään irtisanomisilta ja että jatkossa, jos yt-neuvottelut käynnistyvät, työttömiä ei myös voida ottaa sinne ja työllistää. Jaosto näki tärkeäksi huolehtia myös siitä, että Metsähallituksen osalta Luontopalvelujen rahoitus turvataan. Panimme hieman paremmaksi eli annoimme hieman enemmän rahaa kuin oli pyyntö, mutta toivottavasti se mahdollistaa sen, että nämä työpaikat pystytään sitten pitämään Luontopalvelujen parissa.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Reijonen tuossa lopussa viittasi Metlaan. Tosiaan Metlan ja Luontopalveluiden osalta kyseessä oli valtakunnallinen ja kaikkien puolueitten halu hoitaa tämä asia kuntoon, mutta se koskettaa ilman muuta meitä myös Etelä-Savossa merkittävästi. Meillä toivotaan myös metsäkeskuksen tehtävien alueellistamista Savonlinnan seudulle, käytännössä siis valtakunnallista metsäkeskusta. Tämä tarkoittaisi todennäköisesti 50—80:tä työpaikkaa alueelle, jolta valtion työpaikat ovat vuosien varrella kaikonneet. Etelä-Savohan on metsätalouden merkittävää aluetta. Punkaharjulla on Metlan toimintaa ja Lusto, Metsähallituksen luonnonvarayksikkö Savonlinnassa, metsäklusterin yritystoimintaa on seudulla jne. Toimitiloja ja henkilöstöä löytyy myös.

Arvoisa puhemies! Maataloudessa käytettävän energian valmisteverotuksen palautus muutetaan ensi vuoden budjetissa siten, että kevyen ja raskaan polttoöljyn lopullinen verorasitus ei lisäänny. Sähkön osalta maatalouden maksettavaksi jää vähennysten jälkeen alemman kakkosveroluokan vero eli sama kuin teollisuudella.

Maataloutemme toimii tällä hetkelläkin keskellä rakennemuutosta. Esimerkiksi 2000-luvulla maitotilojen määrä putosi lähes 50 prosenttia, naudanlihatilojen noin 30 prosenttia ja kotieläintilojen kaiken kaikkiaan reilut parikymmentä prosenttia. Viljatilojen määrä on hieman lisääntynyt ja puutarhatuotantotilojen määrä laskenut neljänneksen sekin. Toisaalta muiden tilojen määrä on lisääntynyt lähes kaksinkertaiseksi. Tämä viittaa esimerkiksi siihen, että erikoistumalla saatetaan saada tiloja toimimaan ja tuottamaan, pysymään elinkelpoisina.

Hyvänä esimerkkinä kasvavasta alasta ovat hevosyrittäjät. Heidän määränsä on moninkertaistunut maassa viime vuosikymmenten aikana. Ensi vuoden budjettiin on tulossa lisäys valtiovarainvaliokunnan johdosta Hevostietokeskukselle, pikkiriikkinen rahoitus. Koska tällaisen rahoituksen sopiminen vuodesta toiseen ei tunnu muita kauheasti innostavan, on mietittävä jatkossa varmasti sitä, miten tätä rahoitusta voisi löytyä. Pitäisikö koko hevostalousalan rahoitus katsoa uudelleen, myös hevostalousneuvottelukunta? Tähän olisi ehkä nyt perusteita ja kenties tahtoakin, koska Veikkauksen ravipelitkin siirtyvät vuonna 2012 Fintotolle. Hevostalouskertymä voitaisiin saada laajemman yhteiskunta- ja hevostalouspolitiikan välineeksi kuin vain lähinnä ravipolitiikan.

Arvoisa herra puhemies! Etelä-Savossa oli vuonna 2009 noin 3 100 maatilaa. Tilojen peltoalat ovat pieniä verrattuna muuhun maahan ollen noin 24 hehtaaria valtakunnallista 36 hehtaarin kokoa vastaan. Rakennemuutos on tapahtunut lyhyessä ajassa meidänkin maakunnassamme. Toisaalta riittävät tilakoot takaavat laaja-alaisen maatalouselinkeinon kannattavuuden tulevaisuudessa, mutta juuri siitä syystä viljelijöiden työssäjaksamiseen tulisi kiinnittää riittävästi huomiota. Avainasemassa ovat lomituspalvelut ja työterveyshuolto. Tällä hetkellä työterveyshuollon piiriin kuuluu vain noin 40 prosenttia viljelijöistä. Karjatalouden lomapäiviä on tosin lisätty tällä hallituskaudella hallitusohjelmassa sovitusti kahdella. Lomituksen laatuun ja työterveyspalveluihin on kiinnitettävä jatkossa entistä enemmän huomiota. Nythän tosin ensi vuoden budjettiin on tulossa jo lisämääräraha, jota käytetään muun muassa lomittajien tilakohtaiseen perehdyttämiseen.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä työterveyden kautta on mahdollista päästä osalliseksi Kelan aslak-kuntoutuksesta. Kuntoutus järjestetään ryhmämuotoisena muutamien päivien jaksoissa vuoden aikana. Välijaksoille osallistujille räätälöidään oma henkilökohtainen kuntoutumissuunnitelma. Myös pelkästään viljelijöille tarkoitettuja kuntokursseja on viime vuosina järjestetty.

Sukupolvenvaihdokset voivat olla maatiloille myös erittäin haasteellinen paikka. Muun muassa tätä varten kehitettiin ProAgrian tarjoama Voimavarariihi. Siinä panostetaan työhyvinvointiin muutostilanteissa, esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen aikana niin kuin sen jälkeenkin.

Voimavarariihi sai rahoitusta Euroopan sosiaalirahaston kautta. Muitakin hankkeita on tätä kautta saatu vireille. Näitä ovat esimerkiksi Kuntosavotta Pohjois-Savossa, maaseutuyrittäjien hyvinvointihanke Kainuussa ja Hyvinvoinnissa maaseudun voima -hanke Pohjois-Karjalassa.

Miten sitten pitää maaseutu elävänä ja vireänä? Kaikki lähtee tietenkin meistä ihmisistä. Siksi onkin tärkeää, että valtiokin tukee juuri sitä toimintaa, jolla on merkitystä jokaiselle maaseudulla asuvalle, ja myös sellaista toimintaa, joka lisää yhteisöllisyyttä. Ensi vuodelle onkin luvassa vielä lisäpanostuksia jaoston ja valtiovarainvaliokunnan toimesta maaseutuneuvontaan, 4H:lle, kylätoimintaan sekä lähi- ja luomuruualle.

Arvoisa puhemies! Ei pidä unohtaa maaseudun palveluita. Ruralia-instituutin vastavalmistuneessa tutkimuksessa käydään läpi juuri näitä haasteita. Selvää on, että julkinen sektori tarvitsee apua haasteista selviämiseen. Tarvitaan sekä kolmannen sektorin tarjoamia palveluita että vanhaa ja kunnon yhteisöllisyyttä maaseudun asukkailta. Maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta on päästävä eroon, tuottaahan maaseutu jo nyt koko muulle yhteiskunnalle palveluja ja tietenkin sitä puhdasta ruokaa.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalouspääluokassa on tärkeä 1,4 miljoonan euron lisäys poistokalastukseen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa on käynnistetty vähäarvoisen kalan käytön edistämistä koskeva pilottihanke Pohjoisella saaristomerellä ja Suomenlahdella. Kalamateriaalin hyödyntämistä testataan bioenergia-, eläinrehu- ja elintarvikekäytössä. Näyttää siltä, että särkikalojen taloudelliselle hyödyntämiselle on edellytyksiä. Tällä tärkeällä hankkeella saadaan työtä ammattikalastajille ja hyötyä Itämeren suojeluun. 1 000 tonnin särkikalasaaliin mukana vesistön ravinnekierrosta poistuu noin 8 tonnia fosforia ja 28 tonnia typpeä. Keskeistä on myös toiminnan jatkuvuus, kalaraaka-aineen jatkojalostus ja taloudellinen hyödyntäminen. Pysyvät tulokset saavutetaan, kun toiminta tehdään pysyväksi. Haluan korostaa myös kalojen hyödyntämistä ravinnoksi, sillä kala, mukaan lukien särkikalat, on terveellistä ja oikein valmistettuna hyvää.

Toinen tärkeä vesiensuojelulisäys on määräraha vesistö- ja vesihuoltotoimenpiteiden avustuksiin tai valtion työnä. Rahoilla kustannetaan muun muassa seudullisia yhdysvesijohto- ja siirtoviemärihankkeita.

Metsähallituksen luontopalveluiden turvaaminen palauttamalla sen määrärahat oli vihreille yksi budjettikäsittelyn tärkeimmistä tavoitteista. Itse asiassa Luontopalveluiden määrärahan tarve tulevaisuudessa kasvaa, koska kaksi uutta ja tuiki tarpeellista kansallispuistoa on valmisteilla: Sipoonkorven kansallispuisto Pääkaupunkiseudun itäiseksi keuhkoksi ja Selkämeren aavan meren kansallispuisto, joka turvaa Itämeren luonnon monimuotoisuutta.

Luontopalveluiden kansallispuistoissa järjestämät palvelut ovat todella tärkeitä, ja niitä toteutetaan jo nyt niukin resurssein. Jokainen työntekijä tarvitaan, eikä luontotaloistakaan voi säästää. Kysymys on sekä virkistyskäytöstä että luonnon ja lajien suojelusta. Parhaillaan Luontopalveluilla on joukko nuorisotyöllisyysvaroin palkattua henkilöstöä.

Pohjoisimmissa kunnissa työllisyysmäärärahoin saadaan kenttätöitä merkittävästikin edistettyä työllistettyjen työpanoksella. Työllistämistoimenpiteiden edellytyksenä on, ettei yksikössä ole ollut lähimenneisyydessä tuotannollisista syistä lomautuksia tai irtisanomisia. Luontopalveluiden toiminta on riippumattomissa mittareissa todettu hyvin tuottavaksi ja palveluiden on todettu maksavan paikallistaloudellisesti moninkertaisesti itsensä takaisin. Ne tuovat matkailutuloja kunnille sekä terveyttä ja hyvinvointia kaikille asukkaille.

Pentti Oinonen /ps:

(Ed. Pulliainen: Nyt alkoikin halkojen hakkuu, kirves on puun juurella!) Arvoisa puhemies! Istuva hallitus on harjoittanut omaksumaansa maaseudun tappolinjaa rankalla kädellä. (Ed. Pulliainen: No, siinä se alkoi!) Yhä useampi maaseutukunta autioituu, kun terveyskeskukset viedään pois Paras-hankkeen nimissä ja kuntien on pakko lakkauttaa kyläkouluja säästöjen toivossa, puhumattakaan tiestön kunnon rapauttamisesta ja julkisen liikenteen toimintaedellytysten heikentämisestä.

Jo aiemminkin järjenvastaiseksi todettu jätevesiasetus ei ole maaseudun ihmisten elämää helpottanut. (Ed. Pulliainen: Se on vasta huomenna käsittelyssä!) Mökin mummojen ja pappojen rahat se kyllä on vienyt. Suurella mielenkiinnolla odotankin, jättääkö Kiviniemen hallitus tämänkin asian seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.

Pahoilla mielin olen seurannut hallituksen tehdaspolitiikkaa. Esimerkiksi uutta biodieseltehdasta ei näillä näkymin perusteta työttömyydestä ja metsäteollisuuden alasajosta kärsivään Varkauteen, (Ed. Pulliainen: Se käsiteltiin eilen!) vaan se menee näillä näkymin eteläiseen Suomeen. Miten Itä- ja Pohjois-Suomen tehdaspaikkakuntien kuvitellaan säilyvän tällaisella politiikalla? (Vasemmistoliiton ryhmästä: Ei millään!)

Arvoisa puhemies! Nykyinen teknistyminen näkyy myös maaseudulla erityisesti poikkeustilanteissa. Olenkin tehnyt määräraha-aloitteen sen puolesta, että valtion budjetissa olisi lisäyksenä maaseudun vesi- ja viemärihuoltoon 5 miljoonaa euroa. Esitän korotusta kohdistettavaksi nimenomaan vesi- ja viemärihuoltoon. Sitä puoltavat muun muassa ympäristönsuojelulliset seikat sekä karjatilojen käytännön veden tarve. (Ed. Nepponen: Se on huomenna!) Olisi suuri vahinko esimerkiksi matkailulle ja kalastustoiminnalle, jos jollakin tilalla olemassa oleva viemäriteknologia pettäisi ikänsä takia ja läheinen järvi joutuisi osittaiseen käyttökieltoon vahingon vuoksi. (Ed. Tiusanen: Jätevesiasetus pitää saada voimaan!)

Hirvien aiheuttamat vahingot ovat jokavuotinen ongelma niin kansalaisten kuin budjetinkin näkökulmasta. Vahinkoihin varatut määrärahat ovat lopussa lähes joka vuosi, ja niitä joudutaan lisäbudjettien yhteydessä myöntämään lisää. Jotta tällainen ees sun taas veivaaminen saataisiin kuriin, olisi enemmän kuin tarpeen jo seuraavan vuoden budjetin laadinnan yhteydessä varautua hirvivahinkojen korvaamiseen riittävällä määrärahalla. (Eduskunnasta: Mikä se riittävä on?)

Talousarvioesityksen täydentämisesitykseen on sisällytetty 600 000 euroa eläinlääkintähuollon kohdalle siten, että tämä summa käytettäisiin pienteurastamoiden tarkastusmaksujen kohtuullistamiseen. Saamieni tietojen mukaan hallituksen ehdottamaa summaa pidetään aivan liian pienenä alan kasvunäkymiin nähden, ja näin ollen esitän, että eduskunta hyväksyy esittämäni 1,5 miljoonan euron suuruisen lisäyksen tähän tarkoitukseen.

Hyväksi lopuksi haluan kiittää maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajaa sekä valiokunnan jäseniä Suomen maaseudun ja maatalouden tulevaisuuden hyväksi tekemästänne hyvästä työstä.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensin muutama sana Metsähallituksesta ja Luontopalveluista.

Vihreät ovat kunnostautuneet näin vaalikauden lopulla. Suomi sai kaksi uutta ydinvoimalaa, kiitos siitä. Metsähallituksen luontopalveluiden toimintamenoja oli tarkoitus leikata rajusti. Tästä ei heru kiitoksia, ei tietysti myöskään koko hallitukselle, mutta halusin erityisesti vihreille näitä terveisiä nyt laittaa.

Kansallispuistomme ja retkeilyalueemme ovat juuri se, mitä Suomella on tarjota kotimaisille ja ulkomaisille matkailijoille. Luonto on se innostuksen ja virkistyksen sekä palveluelinkeinojen lähde, josta suomalaisten pitäisi ponnistaa maailmankartalle vielä nykyistä tehokkaammin. On todella surullista, että hienosti hoidetusta ja organisoidusta kansallis- ja luonnonpuistokokonaisuudestamme ollaan nipistämässä. Tämä tarkoittaa palvelutason laskua monissa kohteissa. Oma lukunsa ovat matkailuyrittäjälle koituvat haitat. (Ed. Pulliainen: Rahathan palasi sinne!) Yhteistyösopimuksia Metsähallituksella matkailuyrittäjien kanssa on noin 300.

Valiokunta palautti suurimman osan rahasta Luontopalveluille, mutta ei koko summaa. Siitä jäi puuttumaan noin 1,4 miljoonaa. Puuttuvan euromäärän lisäämisestä äänestämme sitten huomenna, on mahdollisuus tämä korjaus vielä tehdä.

Metsähallitus ja erityisesti Luontopalvelut tarjoavat työ- ja harjoittelupaikkoja nuorille, niin kuin tuossa jaoston puheenjohtaja myös esitteli tätä mietintöä juuri tämän pääluokan osalta. Esimerkiksi Ruunaan retkeilyalueella toimiva luontotalo ja sen toiminta voivat olla jatkossa vaarassa. Mikään ei takaa sitä, etteikö tämä toistu sitten tulevana vuonna. Tätä kyseistä paikkaa pidetään auki tilapäisellä työvoimalla.

Suuren nuorisotyöttömyyden vallitessa on kummallista, että organisaatiolta, joka tarjoaa erinomaisella hyötysuhteella työ- ja harjoittelupaikkoja nuorille, ollaan leikkaamassa resursseja. Tämän syksyn näytelmä ei lupaa hyvää, sillä uusia kansallispuistoja, niin kuin arvon edustajat tietävät, ollaan perustamassa ja olemassa olevien palveluja ollaan leikkaamassa. Tämä on mahdoton yhtälö, mutta nyt ainakin tällä kertaa selvittiin.

Arvoisa puhemies! Metsäntutkimuslaitoksesta vielä joku sana. Siinäkin on vuosia, vuosia käynyt niin, että jo valiokuntamme on ottanut kantaa näiden Metlan määrärahojen lisäämiseen ja niitä on sitten lisätty, ja sama toistuu tällä kerralla. Metsäntutkimuslaitokselle esitettiin talousarviossa noin 2,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Se olisi tarkoittanut uusia irtisanomisia. Tuleva vuosi ja sitä seuraava vuosi ovat erittäin haasteellisia Metsäntutkimuslaitokselle. Sitä on viestitty niin valiokunnassa kuin sitten tuolla jaostossa asiantuntijoitten puolella. Syksyllä käytiin jo neuvotteluja yli 100 hengen irtisanomiseksi tulevana vuona. Tuottavuusohjelman toteuttaminen on tämänkin supistuksen takana. Täällä on myös todettu moneen kertaan, että tämä tuottavuusohjelma tässä muodossa on epäonnistunut ja se todella pitäisi pysäyttää.

Metsäntutkimuslaitoksen tilanne on tietysti ongelmallinen myös sen takia, kun näitä toimipaikkoja on useita. En niitä itse ole vähentämässä. Me tiedämme, että tästäkin on puhuttu, mutta se on poliittisesti vaikea kysymys. Toki näille alueille ovat erittäin tärkeitä nämä toimipisteet.

Tuottavuusohjelman vaatimukset ovat kuitenkin ennallaan, ja eri juhlapuheissa on kyllä sitä teroitettu ja vakuutettu, että metsä ja siihen liittyvä osaaminen, tutkimus, innovaatiot jne. ovat se pohja, jolle suomalaisten vauraus on rakennettu. Nyt taas näemme sen karulla tavalla, kuinka puheet ovat ristiriidassa tekojen kanssa. Ei innovaatioita ja uutta tutkimusta luoda nolla- tai jopa miinusmerkkisellä budjetilla.

Tilanne on Metlassa johtanut siihen, että uuden osaamisen rekrytointi on jäissä. Valiokuntahan lisäsi tähän noin 1,6 miljoonaa, mutta siellä vielä on edessä tuo miljoonan säästökuuri. Toivottavasti se vielä korjataan.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Tälle vaalikaudelle lähdettäessä hallitusohjelmaan kirjattiin maatalouspolitiikalle erittäin kunnianhimoiset tavoitteet. Nimittäin hallituksen tehtävänä oli kääntää maataloustulo kasvuun ja pitää se pysyvästi sillä kasvu-uralla. Sen lisäksi oli tarkoitus lisätä maaseudun houkuttelevuutta ja yksinkertaistaa maatalouspolitiikan tukijärjestelmiä.

Nyt tiedämme, miten hyvin on onnistuttu näissä tavoitteissa, ja kaikilta osin ei ole kyllä mennyt ihan nappiin. Erityinen murheenkryyni on ollut tämä maatalouden tukijärjestelmän yksinkertaistaminen — tai oikeastaan se, että tässä yksinkertaistamisessa ei ole onnistuttu siitä huolimatta, että on ollut monta hyvää yritystä.

Tähän saakka Suomessa kuitenkin on onnistuttu aikaansaamaan aina vain monimutkaisempi ja monimutkaisempi ja byrokraattisempi ja uutta hallintoa lisää ja lisää synnyttävä järjestelmä. Oikeastaan tämän byrokratian karsimisen sijasta on syntynyt tilanne, että uusia hallinnon virkoja on jatkuvasti jouduttu perustamaan lisää. Ei välttämättä ole kovin kaukana se tilanne, että aktiiviviljelijöitä, päätoimisia viljelijöitä, on Suomessa vähemmän kuin maataloushallinnon virkamiehiä ja neuvonnan konsulentteja.

Arvoisa puhemies! Maatalousyrittäjien työ on aika lailla kaikkien meidän mielestä, ja uskon, että lähestulkoon kaikkien suomalaisten mielestä, kunnioitettavaa, ja kaikkien tavoitteena on, että tämä työ olisi tuottavaa. Ainakin viljelijät kokevat tämän papereiden pyörittämisen ja kaikenlaisen hallinnon ehtojen täyttämisen suurena rasituksena. Siksi tulevan maatalouspolitiikan painopisteet pitäisi muotoilla toisella tavalla.

Maaseudulla, kuten muuallakin yhteiskunnassa, pitäisi vakavasti keskustella siitä, mitä yritystoiminta oikeastaan on. Yritystoiminnan ei tulisi perustua — nimenomaan korostan: yritystoiminnan ei tulisi perustua — tukiaisiin, vaan ihmisten yritteliäisyyteen ja aktiivisuuteen. Sen vuoksi me tarvitsemme kiiruusti toimia, jotka oikeasti kannustavat menestyvän ja jatkuvan yritystoiminnan synnyttämiseen myöskin maaseudulle.

Erityisen tärkeää — siis erityisen tärkeää — on huolehtia kotimaisen ruuantuotannon säilymisestä, millä varmistetaan omavaraisuus, varmistetaan huoltovarmuus ja pidetään maaseutu elinvoimaisena ja, mikä tärkeintä, kaikille suomalaisille tällä tavalla luodaan ja varmistetaan työpaikkoja.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että maa- ja metsätalousministeri on paikalla, kun pääluokkaa käsitellään. Meillä on ollut varsin, voi sanoa, värikäs eläin- ja ympäristönsuojeluvuosi tässä takana. Maa- ja metsätalousministeriönkin hallinnon alaisena oleva Metsähallitus ja sen Luontopalvelut, jotka tietysti saavat sisältöohjausta ympäristöministeriöstä, ovat olleet paljon keskustelun kohteena. Niin kuin täällä jo todettiin budjetissa, leikattiin hallituksen esityksessä aika tavalla Luontopalvelujen toimintamahdollisuuksia, ja nyt eduskunta on pystynyt osin tätä leikkausta helpottamaan ja paikkaamaan.

Luontopalvelujen ja koko Metsähallituksen tulevaisuus on tietysti kiinni siitä, minkälainen organisaatio syntyy. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että on kysymyksessä katto, jonka pintaan kohdistuu maa- ja metsätalousministeriöstä ja ympäristöministeriöstä vaikutus, joka sitten tämän katon läpi siivilöityy eteenpäin niin, että ympäristöministeriöllä ei olisi tulevaisuudessa suoraa ohjausta, ohjausmahdollisuutta, Luontopalveluihin. Tämän näen kielteisenä asiana. Toivon, että arvoisa ministeri voi tätä näkökulmaa sitten selvittää. Luontojärjestöt muun muassa ovat edelleenkin tässä asiassa varovaisen, ainakin jonkin verran, pessimistisiä.

Arvoisa puhemies! Tästä maasta ovat sudet hävinneet. Ja mikä ne on hävittänyt: yksi todennäköinen syy on salametsästys. Tämä lainkuuliaisuus Kainuussa, Itä-Suomessa, Lapissa on heikentynyt ja johtanut varsin törkeisiin salametsästystapahtumiin. (Ed. Mustajärvi: Pitää mennä ongelman ytimeen!) Ajetaan moottorikelkalla ahmaa takaa, ja kun eläin nääntyy, niin sitten ajetaan yli muutaman kerran, niin että se menehtyy. Tämä ei ole sivistysvaltion tapa. (Ed. Mustajärvi: Pitää mennä ongelman ytimeen, mistä se johtuu!) Petovahinkojen korvaaminen on tärkeä asia, ja myöskään viipymät tässä asiassa eivät ole kenenkään eduksi, eivät näiden eläinten, suurten petojen, joille kuuluu oma reviirinsä tässä maassa, eivät metsästäjien, eivät Suomen valtion eduksi.

Saimaannorppa ei ole mikään kalalaji, jota pitäisi pyytää tai sitten kalalajina rauhoittaa, vaan se on nimenomaan ainutlaatuinen, endeeminen imettäväinen, jonka kohdalla Suomella on erityinen vastuu. Siitä huolimatta sen suojelua säädetään kalastuslain kautta. Mielestäni se ei ole oikeassa paikassa, kun sen suojelu on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa ja sen suojelun käytännön suorittaminen on nyt muuttunut. Niin kuin kaikki tiedämme, se on nyt Etelä-Savon elyn alaisuudessa, ei enää Metsähallituksen hyvin asiaa tuntevien henkilöiden, niin kuin Tero Sipilä, alaisuudessa taikka heidän toimintapiirissään. Tiedän toki, että Savonlinnan osaamista ja Metsähallituksen osaamista käytetään edelleen.

Todella tähän maahan ollaan perustamassa Selkämeren ja Sipoonkorven kansallispuistot. Erittäin hyvä asia näin, mutta samalla on todettava, että pitäisi olla enemmän varoja kansallispuistojen ylläpitämiseen. Niistä ehdimme huomenna puhua.

Kalastuksen kehittäminen muun muassa Kymijoella, niin että Korkeakoskelle saadaan kalaportaat, olisi tärkeä asia. Sen on laskettu maksavan 1,5 miljoonaa euroa. Sitten lohi nousisi vapaasti aina Kouvolaan saakka niin, että sitä voitaisiin käytännössä hyvin pitkälti Ankkapurhan ohituksen jälkeen kalastaa koko Kymijoen matkan.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomi on tuhansien järvien mutta myös kylien maa. Siksi eduskunnassa meidän pitää monella tavalla edistää koko Suomen asumista ja asuttuna pitämistä. Viidennessä maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa esitettiin kylätoiminnan vaiheittaista valtionavun nostoa 500 000 eurolla vuosittain. Tavoitteena on palkata pysyvästi maakunnalliset kyläasiamiehet. Aktiivinen kylätoiminta on merkittävä edellytys maaseudun asukkaiden hyvinvoinnille ja kyläläisten yhteisöllisyyden luomiselle. Kylätoiminnan kautta maaseutua voidaan kehittää entistä paremmaksi paikaksi asumiselle, työnteolle ja yrittäjyydelle. Kylätoiminnan kehittämiselle ehdotetaan nyt lisättäväksi 250 000 euroa.

Kotimainen puhdas ruoka ja vesi on nostettava niille kuuluvaan asemaan. Lähi- ja luomuruuan arvostus kasvaa koko ajan. Valtioneuvoston Kestävät hankinnat -periaatepäätös siitä, että luomu- ja kasvisruuan sekä sesongin mukaisen ruuan tarjoilemista lisätään valtionhallinnon keittiöissä, on tärkeä esimerkki siitä, että myös kuluttajille näiden ruokien käyttöä edistettäisiin. Vastikään, muutama päivä sitten, uutisoitiin, että me suomalaiset heitämme vuosittain roskiin lähes 23 kiloa ruokaa per henkilö. Olisiko ruuan käsittelytaitojen uudistamisen paikka? Itse tehty, hyvin suunniteltu ja arvostettu ruoka säästää kotitalouksien kukkaroita.

Arvoisa puhemies! Myös koulu- ja työpaikkaruokailulla on suuri vaikutus kansalaisten ruokailutottumuksiin ja niiden muokkaamiseen ja kehittämiseen. Tammikuussa tulevana vuonna käsitellään eduskunnassa kansallista ruokapolitiikkaa sivistysvaliokunnan mietinnön pohjalta, ja toivon, että tämä kouluruokailu esimerkiksi on siellä erittäin vilkkaassa keskustelussa.

Lopuksi haluan sanoa muutaman sanan kotimaisesta kalastuselinkeinosta. Kotimaisen kalan osuus kalan kokonaiskulutuksesta on enää noin 7 prosenttia, ja luku tulee entisestään pienenemään, sillä ammattikalastajien määrä tulee vähenemään muun muassa toimintaedellytysten heikkenemisen vuoksi. Toivottavasti tämä suunta saadaan katkaistua toisennäköiseksi. Hylkeet ovat yksi suuri ongelma kalastuselinkeinolle, ja tarvitsemme lisäkeinoja hyljevahinkojen vähentämiseksi. Hylkeen sietokorvausraha tuli tarpeeseen tällä hallituskaudella, mutta muitakin keinoja on lisättävä.

Kalastuselinkeino elää tällä hetkellä muutosten tuulissa. Suunnan näyttämisessä merkittävässä asemassa on Ammattikalastajaliitto ry. Tässä talousarviossa on lisätty Ammattikalastajaliitolle kehittämistoimintaan tuo 100 000 euroa. Valiokunta lisäsi myöskin poistokalastukseen 1,4 miljoonaa euroa, ja tätä poistokalastusta tullaan nyt siis lisäämään Suomenlahdella, Saaristomerellä sekä sisävesillä. Tämä on erittäin hyvä teko ei vain vesiensuojelullisia tekoja tai ajatuksia myötäillen vaan erityisesti satsaus kotimaiseen kalaan ja kalan pääsyyn kotimaisille markkinoille. Se on myös ammattikalastuksen toimintaedellytysten parantamiseksi hyvä keino.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvä, että ministeri Anttila palasi saliin. Minulla on häneltä kysyttävää samasta asiasta, josta olen kysynyt monta kertaa aiemminkin, ja asia on sillä tavalla vaiheessa, että on ehkä syytä seurata sitä hyvinkin tarkasti ja varsinkin tuolta pohjoisen vinkkelistä.

Elikkä kyseessä on tämä Metsähallituksen metsätaloustoiminnan yhtiöittäminen. Siitähän on tehty nyt poliittinen sopimus. Työ etenee sen pohjalta. Edellisen kerran, kun tässä salissa keskustelimme, kysyin, mikä takaa sen, että tämä tilanne ei karkaa käsistä. Kyllä minä ministeri Anttilan sanaan luotan niin kauan kuin hän on ministerin tehtävässä, mutta vaalit ovat tässä lähellä, hallitus vaihtuu, ja vaikka nyt tehtäisiin joku tietty raamitus, kuinka asiaa lähdetään viemään eteenpäin, niin ei se sitten kuitenkaan tulevaa hallitusta velvoita millään tavalla.

Te sanoitte edellisessä keskustelussa, että te haette sellaisia lukkoja, joilla voidaan varmistaa, että tämä tilanne ei karkaa käsistä. Kysynkin nyt sitten, minkäpälaisia lukkoja te olette löytänyt. Se, mikä huolestuttaa tässä yhtiöittämisasiassa, on, että sitähän virheellisesti perusteltiin sillä, että tämä komission Destia-päätös velvoittaa yhtiöittämään myöskin Metsähallituksen metsätaloustoiminnan. Mutta siitähän ei ole kyse. Se on täysin virheellinen ja valheellinen peruste.

Toiseksi Metsähallituksen töiden kilpailuttamisesta ja siitä, paljonko töitä tehdään omana työnä. Jos kilpailuttamiseen mennään laajemmin viljelytöitten ja ensiharvennusten osalta, niin toivoisin kyllä, että Metsähallituksessa mietittäisiin sitä vaihtoehtoa, minkä hankintalakikin antaa myöten, eli nämä urakat, kilpailutukset, pidettäisiin siinä mittakaavassa, että paikalliset yrittäjät, olivatpa he sitten sivutoimisia tai päätoimisia yrittäjiä, voisivat täysin kilpailla näistä urakoista. Hankintalaki antaisi tähän mahdollisuuden.

Nythän oli kohtuutuore esimerkki siitä, että ruotsalainen yhtiö oli tulossa näille markkinoille käyttäen puolalaista työvoimaa, mutta onneksi sen ruotsalaisen yhtiön taustat eivät olleet kunnossa ja Metsähallitus pystyi lyömään sillä perusteella kesken kilpailutuksen jarrut päälle. Se, mikä nyt on aivan varmaa, on, että vielä ainakin pienemmistä kylistä pohjoisesta näitä töitä tekemään löytyy kyllä omaakin työvoimaa. Sen takia olisi tärkeää miettiä, miten toimitaan niin, että ne urakat pysyvät järkevän kokoisina.

Kolmanneksi sitten tästä Metlan toimipisteitten tulevaisuudesta. Pohjoisessa erityisesti huolestuttavat Kolarin ja Sallan toimipisteet, jotka hyvin pitkään ovat eläneet pysyvässä epävarmuuden tilassa. Kummassakin yksikössä tehdään todella tärkeää tutkimusta. Esimerkiksi Sallassa osin työllisyysvaroin mutta osin pysyvän henkilökunnan toimesta käydään läpi semmoisia aineistoja, jotka on kerätty 1960-luvulla — vanhimmat sieltä asti, kyse on hyvin ainutlaatuisesta aineistosta — ja jos sitä työtä ei tehdä, niin se työ menee kokonaan hukkaan. Ja Kolarissa tehdään hyvin tärkeää arktista, metsänrajaan liittyvää tutkimusta. Eli kyse ei ole pelkästään paikallisesti tärkeistä työllistäjistä vaan siitä, että näiden toimipisteitten toiminnan tuloksena saadaan hyvin paljon arvokasta tutkimustietoa.

Neljänneksi poronhoidon rajan siirtymisestä Kainuusta pohjoista kohti itärajaa myötäillen. Tämä ongelmahan johtuu hyvin pitkälti siitä, että varsinkin karhun ja ilveksen suhteen tilanne on karannut käsistä. Vuoden alkupuoliskolla järjestetään kyllä petofoorumi Sallassa, mutta minä olen sitä mieltä, että tässä eivät enää foorumit auta. Jos päästäisiin järkeviin kantoihin varsinkin karhun ja ilveksen osalta, niin kyllä se myöskin sitä osin laitontakin pyyntiä ja pyyntipainetta sitten suitsisi ahman ja suden kohdalla. Eli kysehän on siitä, mitkä petotuhot ovat kaiken kaikkiaan. Se, mistä nyt varoittaisin, on, että ei kannata demonisoida mitään ammattiryhmää. Minä ymmärrän hyvin niitä ihmisiä, joilla on toimeentulosta kyse, että siellä tehdään joskus harkitsemattomiakin tekoja.

Viimeiseksi Peuravuonon sahasta. Vapohan etsii sahalle uutta omistajaa, mutta oleellista siinä on se, että tämä pohjoinen jalostusyksikkö ja metsätaloustoiminta liittyvät saumattomasti siellä yhteen. Jos siellä ei ole enää jalostavaa yksikköä, niin käykö niin, että metsätalouden harjoittamisen raja alkaa tulla etelään? Oleellistahan tässä on puuhuollon turvaaminen ja jalostusasteen nosto.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Maatalous ja metsätalous ovat olleet viimeisen kuukauden aikana otsikoissa lähestulkoon joka ikinen päivä ja myöskin eduskunnan päiväjärjestyksissä, jotenka niistä ei yhtään sen enempää. Se olisi tuoreen toistoa. Sen sijaan eräistä muista näkökohdista pikkuisen fiilinkejä.

Ensinnäkään en voi olla käsittelemättä Itämeren lohen kohtaloa. Se on todella kurja juttu. Minun täytyy sanoa se, että minä petyin kyllä itseenikin oikein tosi rajusti, kun jostakin käsittämättömästä syystä olin unohtanut sen 15 prosentin säännön kalastusneuvoston kiintiöpäätöksissä. Sehän olisi pitänyt muistaa, ja siihen olisi pitänyt pystyä reagoimaan tällä vaalikaudella ihan ajat sitten.

Nythän kävi sillä tavalla, että nousukala puolittui Simojokeen ja Tornionjokeen ja Ruotsin puolen jokiin, ja se on paljon. Tästä kurimuksesta ei selvitä millään muulla kuin sillä, että siirrytään merellä tapahtuvan ammattikalastuksen osalta kiintiöjärjestelmään ja pyyntilisensseihin. Silloin asia on hallinnassa, se on kaikki tiedossa ja siinä näytetään myöskin muulle Euroopan unionille mallia, erikoisesti Itämeren eteläisille rantavaltioille, että nämä asiat voivat olla myöskin hallinnassa ja rehellisellä pohjalla. Tämä nyt jäi sitten seuraavalle hallitukselle ja ensi kevään hallitusneuvotteluihin.

Tämä poistokalastus toisena asiana on hyvä juttu. Me voisimme olla tässäkin vähän rehellisiä kohtuullisessa määrin. Kun hallitusneuvotteluissa kohdattiin lähes neljä vuotta sitten, niin siellä Lounais-Suomi oli aivan erikoisesti esillä ja siellä oli biokaasuratkaisut. Nyt on nähty, mitenkä hankalaa tämän biokaasusopimuksen käytännön realisointi on. Ei onnistu mikään. Mauri Pekkarinen on ollut kyllä liipaisimen tähtäimessä koko ajan noin henkisellä puolella, mutta ei, ei millään. Nyt sitten poistokalastus tietysti osittain korvaa sen, mitä tässä on, jos siitä oikealla tavalla luodaan rakenne. Tässä suhteessa jaosto on ollut erittäin valppaasti oikealla asialla. Tähän on luotava järjestelmä, siis toimijat, järjestelmä ja systematiikka, silloin ovat asiat kohdallansa.

Sitten kolmantena asiana on lammastalous ja pienteurastamoitten todellinen tarve. Nyt on sillä tavalla, että pitäisi ruveta kuljettamaan 300—400 kilometriä teurasyksilöitä näihin ja sitten vielä ovat aina väärässä paikassa ja väärään aikaan ne teurastusajat, jotka ovat mahdollisia käyttää, ja tämä tarvitsisi kyllä ihan valtakunnallisen suunnitelman ja toteutuksen. Ministeri on ollut aktiivinen tässä asiassa näitten lihojen tarkastuksen osalta. (Ed. Korkeaoja: Satakunnassa on lammasteurastamo!) — No Satakunnassa on ja Pudasjärvelläkin on, mutta kun eivät ajat satu yksiin, mikä lampureille sopii, niin se ei sovi poromiehille. — Elikkä tässä on sovittamattomia ristiriitoja, mikä on äärimmäisen kiusallinen asia. Tässä kyllä pitää ihan semmoista pientä pientä sievää henkistä väkivaltaa käyttää joihinkin tahoihin. Muun muassa pitää muistaa, että poroelinkeinon harjoittajien osalta heille valtio maksoi tämän teurastamon. Me junailimme sen silloin aikoinaan. Nyt ei sitten jousteta millään. Tämä on kurja juttu.

Mikä olisi sitten semmoinen ammattikunta, jossa olisi heti sata työpaikkaa valmiina? Se on kalastusoppaat. Kyllä nyt täytyy tulevissa kevään hallitusneuvotteluissa, keitä siellä onkaan — ne neuvottelijathan ovat täällä paikalla nyt — sopia siitä, että kalastusoppaita koskeva lakihomma hoidetaan kuntoon.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan esittää lämpimät kiitokset niin maatalousvaliokunnalle kuin valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostollekin erittäin hyvästä ja ripeästä asioiden käsittelystä niin lainsäädännön osalta kuin budjetinkin osalta. Budjettiin olette tehneet erinomaisen hyviä ja tärkeitä lisäyksiä.

Täällä käydyssä keskustelussa ovat hyvin korostuneet ne tärkeimmät asiat: suomalaisethan haluavat kotimaista ruokaa ja ennen kaikkea lähiruokaa ja luomuruokaa. Sen mukaan ja sen eteen pitää jatkossakin tehdä töitä.

Ed. Komi puuttui metsäkeskuksen alueellistamiseen Savonlinnaan. Metsäkeskusjärjestelmäähän uudistetaan. Lainsäädäntö on täällä eduskunnassa, ja siinä se tärkein asia on erottaa valtionaputoiminnot metsäkeskuksen liiketoiminnoista. Me emme tule perustamaan mitään uutta metsäkeskusta, vaan valtakunnallisen metsäkeskuksen toiminnot sijoitetaan johonkin olemassa olevista metsäkeskuksista, ja metsäosastolla ministeriössä on yhteenveto tekeillä siitä, mitkä kaikki alueet, paikkakunnat ovat halunneet metsäkeskuksen sijoituspaikaksi, ja ne arvioidaan sitten erilaisten kriteerien pohjalta, hyödyt ja haitat, hyvät ja huonot puolet, vahvuudet jne. Mutta siihen palataan vasta sen jälkeen, kun metsäkeskuslainsäädäntö on saatu eduskunnasta ulos ja vielä presidentin esittelyssäkin vahvistetuksi.

Ed. Pentti Oinonen väitti, että maaseudun tappolinja jatkuu, ja keskittyi aika paljon niihin kysymyksiin, joita huomenna käsitellään, eli ympäristöministeriön pääluokkaan. En lähde niitä nyt tässä käymään läpi, mutta petovahinkokorvauksien kohdalla on totta, että me olemme joutuneet hakemaan lisäbudjetissa niihin lisää, mutta useimmiten se johtuu siitä, että petokorvaukset eli vahingot ovat olleet suuremmat kuin on määrärahaa varattaessa arvioitu, ja siitä lisämäärärahan tarve tulee.

Sitten, ed. Pentti Oinonen, tämä 600 000 eläinlääkintähuoltolain momentilta pienten lihantarkastusjalostuslaitosten tarkastusmaksujen kohtuullistamiseen: Ne laskevat noin 80 prosenttia, kun saamme täältä sen elintarvike- ja eläinlääkintälain muutoksen hyväksyttynä. Tämä 600 000 riittää varmasti, koska me emme pysty polkaisemaan sitä vuoden alusta. Te tiedätte varsin hyvin, että kun lakiesitys on täällä, niin hyvä on, kun keväällä saadaan tämä järjestelmä voimaan. Se on todella tärkeä, koska se alentaa niitä kohtuuttoman korkeita kustannuksia, jotka pienimuotoisella yritystoiminnalla on. Lihakiloa kohti laskettu tarkastusmaksuhan on moninkertainen suurten teurastamojen maksuihin verrattuna.

Ed. Kähkönen puuttui tuottavuusohjelmaan ja käsitteli sitä nimenomaan Metlan näkökulmasta. Täytyy vaan muistuttaa, ed. Kähkönen, että ei tämä tuottavuusohjelma ole tämän hallituksen keksintöä. Kyllä me olemme tämän vaalikauden kaksi kolme ensimmäistä vuotta noudattaneet sitä tuottavuusohjelmaa, joka jo edellisen hallituksen aikana tavoitteeksi asetettiin. Siellä maa- ja metsätaloushallinnonalan tutkimuslaitosten henkilöstösupistukset ovat olleet mittavat, haasteelliset todella. Mutta kiitos eduskunnan, nyt päästään Metlassa eteenpäin.

Täällä joku edustajista kantoi huolta siitä, mitä tapahtuu Kolarin ja Sallan tutkimusasemille. Niille ei tapahdu nyt mitään siitä yksinkertaisesta syystä, että sen takia juuri tätä lisärahaa tarvitaankin. Mutta tiedän, että Metlassa joudutaan sen lisäksi ensi vuoden aikana järjestämään lomautukset, jotta pärjätään tällä määrärahalisäyksellä, joka nyt saatiin. Irtisanomisiin ei ajauduta mutta lomautuksiin ajaudutaan. Toisekseen tiettyjä toimintoja siellä ulkoistetaan, ruokahuoltoa ja siivousta käsittääkseni.

Sitten ed. Hemmilä puuttui siihen, että hallitusohjelmassa on varsin kunnianhimoiset tavoitteet maatalouden tulokehityksen saamiseksi kasvu-uralle ja maatalouden tukijärjestelmien yksinkertaistamiseksi. Olen aika pettynyt, kun ed. Hemmilä ei käsitellyt sitä, mistä tämä nyt sitten johtuu. Se johtuu siitä, että markkinoilta saatavassa tuottajahinnassa eivät ole heijastuneet lainkaan ne kustannusten nousut, jotka elinkeino on joutunut kohtaamaan, ja kun kerran elinkeinon järjestelmässä, elintarviketaloudessa, emme kykene kustannusten nousuja välittämään ketjussa eteenpäin, niin ainoa keino nyt on yrittää tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden kautta pureutua tähän ongelmaan, jolloin me voisimme jatkossa koko ketjun yhteistyöllä pystyä nämä kohoavat kustannukset välittämään. Jos me emme siihen pysty, suomalainen elintarviketuotanto on todella suurten haasteiden edessä globaalissa kilpailussa. Tämä on se todellinen kysymys. Tuet ja ne järjestelmät ovat mielestäni niin kunnossa kuin EU-järjestelmässä voi olla, 141 ja 142 jatkuvat, ja myöskin terveystarkastuksissa on 10 prosenttia tuotantoon sidottua tukea.

Mutta sen sijaan näistä tuki- ja valvontajärjestelmistä on kaksikin erilaista selvitystä olemassa, joita asetuksen tasolla on pistetty täytäntöön: Kari Kivikon maaseutuhallinnon hankkeiden yksinkertaistamiseen 34 erilaista toimenpidettä, joista suurin osa on nyt jo toteutettu ja loputkin menevät vielä toteutukseen, ja sitten selvitysmies Kaj Suomelan esitys siitä, että siirrytään sähköiseen tukihakujärjestelmään, mutta siinä minä olen törmännyt siihen ongelmaan, että vain vähän yli 20 prosenttia tuottajista käyttää sitä. Alun perin tarkoitukseni oli, että kun se järjestelmä saadaan käyttöön laajemmin, niin me pystymme sinne antamaan tiettyjä neuvonta- ym. palveluja. Esimerkiksi tilanomistaja voisi teettää jatkossa tilallaan itse eläinsuojelutarkastuksen. Hollannissa on tämmöinen järjestelmä. Siellä on annettu kysymykset, vastaat niihin ja käyt tilallasi ne läpi ja sen jälkeen voit todeta, ovatko tilalla eläinsuojeluasiat kunnossa. Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä. Mutta me emme pääse näissä eteenpäin niin kauan kuin tämä sähköinen tukihaku on niin matalalla tasolla. Ruotsissakin ollaan sentään yli 50 prosentin.

Sitten ed. Tiusanen jakoi vähän väärää tietoa. Metsähallituksen luontopalveluihin poliittinen ohjaus ympäristöhallinnolla säilyy aivan niin kuin se on tälläkin hetkellä. En tiedä vaan, kuka jakaa tämän tyyppistä täysin virheellistä tietoa, mutta se ei ole meidän kenenkään etu. Kerta kaikkiaan neljän hallituspuolueen tekemä sopimus pitää juuri tämän sisällään. Siihen ei tule mitään muutoksia. Ympäristöministeriö ohjaa ihan samalla tavalla Luontopalveluja jatkossa kuin tälläkin hetkellä.

Joo. — Lopuksi, arvoisa puhemies: Itämeren luonnonlohen tilanteesta olen ed. Pulliaisen kanssa tismalleen samaa mieltä. Tarkoitukseni on nyt asettaa asiantuntijoista, tutkijoista koostuva ryhmä ja sitten ministerin vetämä koordinaatioryhmä, jotta tämä asia saataisiin kuntoon. Siitä olen samaa mieltä, että kun kalaa on liian vähän, niin se pitää varata ammattikalastajille lisenssijärjestelmän pohjalta ja tähän pitää päästä seuraavan hallituksen ohjelmaneuvotteluissa. (Ed. Hemmilä: Hyvä, se oli hyvin sanottu!)

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käytetyt puheenvuorot ovat olleet rakentavia, ja ymmärtääkseni olemme varsin yksimielisiä siitä, että haasteet ovat mittavat mutta asioita on pyritty hoitamaan eteenpäin.

On hyvin mielenkiintoista se, että ne avaukset, joita jaosto teki muun muassa hoito- ja poistokalastuksen osalta, on koettu erittäin tärkeiksi. Meillä on tällä hetkellä varsin hyvät, toimivat mallit. Pyhäjärvi-instituutti on rakentanut tähän toimivan kuvion, jossa myös valuma-alueet ja kosteikot hoidetaan ja sitä kautta lähdetään vesistöjä kunnostamaan. Siihen osittain liittyy tämä poistokalastus, eli meillä on hyvät mallit olemassa. Minä uskon, että tämä laajenee jatkossa valtakunnallisesti, ja se olisi hyvin toivottavaa. Sillä keinoin meidän vesistömme puhdistuisivat varsin nopeasti.

On pakko ottaa kantaa ed. Pentti Oinosen arvioon, että tässä maaseutu on tappolistalla. Se ei välttämättä ainakaan tämän pääluokan osalta ole ollut tavoite. Olemme vesihuoltoon mittavasti lisänneet ja tuoneet myös koneyrittäjille maaseudulle, harvaan asutuille alueille töitä ja tulevaisuudenuskoa. (Ed. Kähkönen: Joo, kiitos siitä!)

On totta, että hirvivahinkojen osalta ei aina pystytä arvioimaan, mitkä ne kulut kaiken kaikkiaan ovat, (Puhemies: Minuutti on nyt mennyt!) mutta lähtökohtaisesti niitäkin pyritään hoitamaan kuntoon, ja vuosittain ne on kuitenkin pienellä viiveellä hoidettu.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä tulivat esille petovahinkokorvaukset ja se, miten paljon ne ovat nousseet, taikka nimenomaan valtion vastuu. Sehän johtuu siitä, että muutama vuosi sitten, olikohan viime vaalikaudella, säädettiin näitten petovahinkojen korvausten osalta valtiolle tämmöinen ankaran vastuun periaate. Silloinhan ministeriön virkamiehet — taisi ministerinä toimia ed. Korkeaoja tuolloin — jo epäilivät, että näin saattaa käydä, kuten nyt on käynyt. Kysyisinkin ministeriltä, onko nyt tarkasteltu tätä asiaa. Nimittäin muistaakseni valiokunta edellytti, että tätä tilannetta tarkastellaan ja selvitetään sitten mahdolliset muutostarpeet, jos niitä tulee. Nyt taitaa olla tilanne, että taitaisi olla muutostarpeita.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Maatalouden ja ruuantuotannon kannalta ja sen tulevaisuuden kannalta tärkein asia on se, että ala on kannattava, alkutuotanto on kannattavaa. Se on yksinkertainen totuus. Politiikan osalta nämä vajaat neljä vuotta ovat olleet sitä kaikkein vakainta toiminta-alueen osatekijää, kiitos siitä ministeri Anttilan työlle. Mutta markkinoilla se vakaus on ollut kaikkea muuta kuin vakaata. Siksi ministerinkin mainitsema tuottajaorganisaatiota koskeva lainsäädäntö on äärimmäisen välttämätön ja tärkeä.

Nyt oikeastaan kysynkin kollegoilta: Mikä taho on se, joka vastustaa säätelyä ja oikeudenmukaisuutta, jolla myös alkutuottajat saavat markkinoilta oman oikeudenmukaisen osuutensa? Kuka vastustaa? Nostakaa nyt käsi pystyyn reilusti. Tämä ei maksa fiskaalisesti mitään, mutta tuo sitä kaikkien kaipaamaa markkinatasapainoa, jota ei vaan muuten ole saatu. Lisäksi unionista on tulossa tähän hyvät pohjat, maitoalan organisaatiotyö on siellä valmistunut, ja tämä on pohja, joka laajemminkin tähän julkiseen hankkeeseen ja ministeri Anttilan (Puhemies: Minuutti!) vetämään hankkeeseen on hyvänä pohjana.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suurriistavirka-apujärjestelmästä ministerille: Omassa maakunnassani näitä tapahtumia on ollut erittäin paljon. Hätäkeskukseen on soitettu kaiken kaikkiaan suunnilleen 140 näitä tapauksia, joissa on ilmoitettu suurriistaan ja sorkkaeläimiin liittyvistä vahingoista tai uhkatilanteista. 21 tilannetta on ollut sellaisia, joissa karhu on jouduttu lopettamaan. Nyt kuitenkin käytäntö on se, että nämä suurriistavirka-apujärjestelmän henkilöt eivät ole saaneet korvauksia. Poliisihallinnon puolella kuulemma on mahdollisuus suurpetojen osalta jotakin ehkä maksaa, mutta ei sorkkaeläinten puolelta.

Kysynkin arvoisalta ministeriltä viitaten myös viimevuotiseen debattiin, kun puhuin tästä petoyhdyshenkilöverkostosta: Oletteko keskustellut tai tuletteko keskustelemaan sisäasiainministeriön kanssa, jos nämä kaksi ministeriötä (Puhemies: Minuutti!) voisivat sitten esimerkiksi polttoainekorvauksia, jotakin korvausta, järjestää, koska valtio ei voi, eikä valtion toimesta voi, tästä työstä huolehtia?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuosta merilohesta vielä yksi reunahuomautus, että en tuolla puheenvuorollani tarkoittanut sitä, että jokipyynti pitäisi kokonaan lopettaa, en suinkaan, vaan nimenomaan sitä, että kun meripyynti saadaan tarkoin suunnitelmalliseksi, niin pystytään se kokonaisuus hallitsemaan niin, että kannat pystyvät myöskin lisääntymään.

Arvoisa puhemies! Kommenttini pääkärki on kuitenkin siinä, että arvoisat edustajatoverit kiinnittäisivät huomiota siihen, mitä tämä jaostosta tullut esitys ensi vuoden budjetin täydennykseksi merkitsee. Se merkitsee sitä, että mitä syrjempään Suomessa mennään — kuten esimerkiksi Metsähallituksen luontopalveluissa, aikaisemmin pari viikkoa sitten energiapuuasioissa jnp. — sitä yhtenäisempi tämä eduskunta on. Siis kaikki ajoivat sitä ihan yhtä lailla. Ei siinä tarvittu vihreitä muuta kuin tuota kuoroa johtamaan, (Puhemies: Minuutti!) niin homma hoitui kerta kaikkiaan. (Ed. Nepponen: Ei edes siihenkään!) Tässä suhteessa ed. Pentti Oinonen on vähän väärässä.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kiitän ed. Pulliaista siitä, että hän nosti tämän pohjoisen lohen ja myöskin taimenen asian esille. Tiedän, että hän on asiaan paneutunut vuosikymmenten ajan. Tässä on vaan se ongelma, että nyt hallitukset tulevat ja menevät ja semmoista perustavaa laatua olevaa sopimusta ja ratkaisua ei saada aikaiseksi. Tiedän, että tilanne ja ongelma on hyvin monisyinen. Siihen liittyvät tutkijoitten, kalastajien näkemykset, merikalastajien, jokikalastajien omat intressit, siihen liittyy valtioitten välistä vääntöä. Mutta kyllä kai se tilanne on se, että ensin pitää olla sitä pyydettävää, ennen kuin voidaan taistella siitä, paljonko kukakin siitä potista saa. Kyllähän se nyt on selvää, että kalaa pitää olla myöskin joissa. Se on päivänselvä asia.

Mutta ihmettelen, minkä takia ministeri Anttila sivuutti kokonaan niinkin tärkeän asian kuin metsähallituslain uudistamisen ja Metsähallituksen metsätaloustoiminnan yhtiöittämisen. Ne kuitenkin ovat asioita, jotka vaikuttavat kaikkien suomalaisten elämään.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Patria on lopettamassa Kuopiossa sijaitsevaa nautateurastamoaan ja lihanleikkuuta siirtäen sen toiminnot Kauhajoelle. Viime vuosina on keskusteltu teuraseläinten ylipitkistä kuljetuksista Euroopassa. Suomi pitkien etäisyyksien maana kuuluu ehdottomasti siihen joukkoon, jossa ylipitkiä kuljetuksia esiintyy, vaikka eihän näin saisi olla. Kysyisin ministeri Anttilalta, mihin tehokkaisiin toimenpiteisiin ministeriö ryhtyy estääkseen liian kauan kestävät teuraseläinkuljetukset Suomessa, sekä viimeisenä tärkein kysymys: aikooko ministeri ryhtyä toimenpiteisiin Atrian teurastamon jatkumisen turvaamiseksi Kuopiossa?

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Poistokalastus on äärimmäisen tehokas keino fosforin poistamiseen, ja kun sitä vertaa jätevesiasetuksen aiheuttamiin kustannuksiin, niin tällä saadaan todella pienin kustannuksin paljon paljon enemmän. Totta kai jätevesihommakin pitäisi hoitaa, mutta tähän pitää saada lisää rahaa enemmän.

Sitten kysyisin tästä metsäkeskusasiasta. Onko nyt niin, ministeri Anttila, että johonkin nykyisillä paikoilla oleviin metsäkeskuksiin se keskitetään, vai etsitäänkö siltä alueelta uusi, kun täällä on viitattu Savonlinnaan jne?

Mutta huoleni on metsäopetus. Erityisesti meillä Etelä-Savossa nyt kiskotaan metsäopetusta niin, että se pitäisi sieltäkin viedä Joensuuhun. Etelä-Savo on metsärikkaimpia maakuntia. Vaikka se on opetusministeriön alaisuudessa, siellä on ammattikorkeakoulutasoista ja vähän alempaa opetusta, se pitäisi säilyttää tällaisena. Odottaisin, että maa- ja metsätalousministeriö myöskin tarkastelisi tätä, ettei se vaan olisi siellä ammattikorkeakoulujen ja muiden päätettävissä, jossa nyt yhdistetään ja viedään kenties hyvin tärkeää opetusta (Puhemies: Minuutti!) pois maakunnasta, jossa sitä tarvitaan.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä lohen kalastuksen säätely on ollut hyvin vaikea, ongelmallinen asia, ja olen vuosia sitten jo nostanut esille sitä, että pitäisi valmistella kalastajakohtaista kiintiöjärjestelmää. Kannustaisin kyllä nyt ministeriötä jo ennen ensi kevään eduskuntavaaleja ja hallitusohjelmaneuvotteluja valmistelemaan ja selvittämään kaikki ne taustat, mitä pitää selvittää tähän kalastajakohtaiseen kiintiöjärjestelmään siirtymiseksi.

Toinen asia, jonka haluan tässä nostaa esille, on se, että globaalisti kun arvioidaan, niin ruuantuotanto on yksi kaikkein suurimmista haasteista ihmiskunnalle lähivuosien osalta. On ilmastonmuutos, joka vaikuttaa siihen, on väestönkasvu, joka vaikuttaa siihen. Ruuantuotannon kannalta hyvä peltomaa on strateginen resurssi. Se on se resurssi, minkä pohjalta ruokatuotanto syntyy, (Puhemies: Minuutti!) ja niinpä nostaisin esille sen, mitä pitäisi tehdä, että estettäisiin hyvän peltomaan siirtyminen muihin käyttömuotoihin. Se on peruuttamatonta, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) jos näin tapahtuu.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kannan huolta myös luonnonlohen puolesta. Kun ajoverkkokalastus kiellettiin, sen piti lisätä kymmeniä prosentteja lohen mahdollisuuksia nousta Kutujoelle, aina tuonne Muonion- ja Tornionjoelle. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan ajosiimapyynti on nyt korvannut ajoverkkokalastuksen. Toivon kyllä siinä kovia otteita neuvotteluissa myös muiden kanssa. Myös siian ja muiden kalakantojen kannat ovat romahtaneet, eli ilolla tervehdin tätä ministerin asettamaa työryhmää, että ottaisi tämän asian todesta, kun se saadaan käyntiin.

Luontopalveluiden osalta tähdentäisin sitä, että nyt tuottavuusohjelman ja rahojen niukkuuden myötä näitä rakenteita ollaan keskittämässä Ylläksen ja Levin kaltaisiin kohteisiin. Mutta toivottavasti myös muista kohteista, syrjäisempänä olevista kohteista, tulevaisuudessa huolehditaan. En pidä sitä järkevänä, että aletaan periä kansallispuistoihin menosta maksua. Sen tulisi sitten olla korkeintaan tämmöinen vapaaehtoisuuteen perustuva maksu, (Puhemies: Minuutti!) mutta en kyllä pidä sitä järkevänä.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluaisin kiittää jaostoa näistä vesihankkeista. On erittäin hyvä, että siirtoviemärihankkeita ja yhdysvesijohtoja voidaan tehdä. Ne ovat myöskin ympäristönsuojelun kannalta paljon järkevämpiä kuin kiinteistökohtaiset jätevesiratkaisut, jotka ovat usein kohtuuttoman kalliita ja joiden toimivuudessakin on epävarmuutta.

Mitä sitten tulee maatalouden kannattavuuteen, niin varmaan tuottaja- ja toimialaorganisaatio-asiakin tässä kannattaa selvittää ja sen mahdollisuudet tutkia. Mutta tietysti tässä ollaan nyt tekemässä erittäin isoja päätöksiä myöskin Euroopan unionin tasolla, ja tämä on todella tärkeä edunvalvonnan vuosi. Siinä edunvalvonnassa täytyy onnistua, jotta mahdollisuus kannattavaan tuotantoon säilyy koko maassa myöskin jatkossa. Koska maataloudessa ei ole kuitenkaan realistista se, että hyvin nopeasti päästäisiin markkinatalouteen, on erittäin tärkeää, että tämä uusi kauppapolitiikkakin on sellainen, että se mahdollistaa täällä toimimisen.

Pekka Vilkuna /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä todella ihmetyttää tämä tuottaja- ja toimialaorganisaatiolain vastustushomma. Se on kuitenkin yksi niitä pieniä pieniä mahdollisuuksia, millä alkutuotannolle annetaan lisää neuvotteluvaraa ja näin ollen mahdollista tulonmuodostusta. Se siinä suuresti ihmetyttää, että vihreät on tässä asiassa asettunut vahvemman puolelle. Sen minä olen aina ymmärtänyt, että kokoomus asettuu hyvin helposti vahvemman puolelle, mutta vihreät ja kokoomus tällä lailla tukevat jo nyt liika vahvaa kauppaa Suomessa.

No, nyt kun maailma muuttuu — niin kuin kaikki tietävät, ilmasto- ym. tällaisia ongelmia on tulossa — niin tutkimusmäärärahojen ja tutkimusyksiköitten vähentäminen on minusta käsittämättömintä hommaa, mitä voi tehdä. Nyt nimenomaan niitä tutkimus- ja koulutusmäärärahoja pitäisi lisätä, niin että ollaan valmiita sitten, kun tilanne todella vaatii uusia tietoja ja taitoja.

Petopolitiikasta sen verran, että jos — en tarkoita salametsästystä — todella joku ihminen pakotetaan ampumaan (Puhemies: Minuutti!) peto hätätilanteessa, niin kyllä se on näyttö demokratian epäonnistumisesta eikä sen ihmisen omien oikeuksien väärinkäytöstä.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Halusin tämän puheenvuoron, koska ed. Vilkuna ihan käsittämättömällä tavalla syytti kokoomusta asettumisesta vahvemman puolelle aina, kuten hän sanatarkasti totesi. Hän puhui kyllä tuottajaorganisaatioista, jotka minun mielestäni, siis nimenomaan minun mielestäni, ovat juuri se tapa, millä voidaan edes jonkun verran heikomman osapuolen eli sen tuottajaosapuolen asemaa turvata neuvottelutilanteissa ja nimenomaan edunvalvontatilanteessa sen vahvemman elikkä alkutuottajalta tuotteita ostavan tahon kanssa. Tämä on meidän kantamme.

Olen sikäli hiukan pettynyt, kun olemme ed. Vilkunan kanssa muistaakseni yhtä kauan, 12 vuotta, istuneet maa- ja metsätalousvaliokunnassa, ettei hänelle ole selvinnyt, että ainakin minä olen aina heikomman puolella.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Oli hyvä, että ministeri yhtyi täällä ed. Pulliaisen ja monen muunkin esiin nostamaan huoleen Itämeren lohesta. Olisi mukava kuulla myös kommentti ed. Tiusasen esille nostamaan susikantojen vähenemiseen liittyen.

Nyt on luonnon monimuotoisuuden vuosi, mutta siitä huolimatta on myös kuudes sukupuuttoaalto menossa ja luonnon monimuotoisuus heikkenee. Tarvitaan toki lisää suojelualueita, mutta yksin nämä keinot eivät riitä. Tarvitaan myös muita uusia keinoja, kuten ekosysteemipalveluita ja metsälain muutos siten, että olisi yhä monimuotoisempia talouskäytössä olevia metsiä. Jatkuvan kasvatuksen menetelmässä on erikokoisia puita, erilaisia puita ja myös lahopuuta eli monipuolisempi biotooppi eliöille. Kysyisin ministeri Anttilalta: mikä on metsälain uudistuksen tilanne?

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ihan ensiksi kiitokset kaikille eduskunnassa, ja ministerille tietysti, liittyen tähän Metsähallituksen luontopalveluiden rahoituksen turvaamiseen. Se on iso asia, ja siitä myös iso kiitos.

Sitten kaksi kysymystä. Saatuani palautetta siitä, että olen kuulemma eduskunnassa vaan käyttänyt aikani porojen puolustamiseen, ajattelin siirtyä metsäpeuraan. (Naurua) Metsäpeurakannan turvaaminen Kuhmossa on tällä hetkellä iso kysymys. Kanta on heikkenemässä koko ajan, ja totta on se, että Kainuussa on tällä hetkellä varsin mittava petokanta. On tuotu esille ajatus siitä, olisiko meillä Ruotsin toiveen mukaisesti mahdollisuus lahjoittaa ruotsalaisille heidän alueilleen, selkosilleen, petoja, mitä he ovat toivoneet, ettei tarvitsisi välttämättä hävittämisen kautta tästä peto-ongelmasta ratkaisua etsiä.

Toinen kysymys. Kun tilamyynnin kehittämisestä, maatilojen kannattavuudesta ja mahdollisuudesta kansalaisille saada lähellä tuotettua ruokaa nousee aina esille se, kuinka kehitetään paikallisen tilamyynnin mahdollisuuksia, niin onko tämä prosessi edennyt ministeriössä?

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On erittäin arvokasta, että tänä vuonna on menty erittäin vahvasti eteenpäin metsäpuolella ja sama työ jatkuu ensikin vuonna tämän budjetin puitteissa. Se valtava uudistus, minkä Kemera-puoli tulee kokemaan tämän budjettikirjan myötä, on mielestäni se läpimurto, josta ministeri Sirkka-Liisa Anttilalle pitää antaa lämmin kiitos ja ennen kaikkea siitä hänen koko ministeriön johdossa tekemästään työstä suomalaisen maa- ja metsätalouden hyväksi.

Tämä Kemera-paketin läpisaaminen ja pienpuun energiatuen läpisaaminen sellaisenaan avaa uuden aikakauden, jolloin suomalaista metsätaloutta pystytään viemään paljon paremmin eteenpäin. Totta kai siellä on vielä tämänkin jälkeen ongelmia, ei kaikkia ongelmia yhtenä vuonna pysty ratkaisemaan. Mutta kuitenkin energiapuun korjuussa päästään sellaisiin olosuhteisiin, joissa todellakin esimerkiksi kakkoskehitysluokan männiköiden, nuorten metsien osalta voidaan päästä siihen tilanteeseen, että voidaan ihan suurella sydämellä sanoa, että tämän jälkeen niiden harvennusrästien poistaminen, hakkaaminen ja hoitaminen alkaa ja siihen on luotu erittäin hyvät välineet. Siitä lämmin kiitos ministerille!

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Mustajärvelle: Minulta loppui aika äsken kesken. Puhemies jo muistutti siitä, että 7 minuuttia oli täyttynyt.

Nyt vastaan sitten tähän Metsähallituksen metsätaloustoiminnan yhtiöittämiseen. Minä en ole väittänyt, että Destia-päätös olisi tämän syynä, en suinkaan, vaan olen väittänyt, niin kuin asia on, että eduskunta on hyväksynyt liikelaitoslain muutoksen, joka vei pohjan pois nykyisen tyyppiseltä Metsähallitukselta. Se on se realiteetti. Eduskunta hyväksyi liikelaitoslain, ja sitä kautta on Metsähallitukselle löydettävä, sen liiketoiminnalle, toisenlainen koti. Mutta valtion maa- ja vesiomaisuus tässä yhteydessä tullaan kaikissa tilanteissa säilyttämään valtion taseessa, hyvin todennäköisesti maa- ja metsätalousministeriön taseessa.

Kysymys sitten siitä, mitä lukkoja saadaan, kun hallitus tässä vaihtuu. Tarkoitukseni on viedä maaliskuussa hallituksen iltakouluun ne esitykset, jotka valmistuvat meidän osastollamme ja jotka liittyvät lainsäädännön tiettyihin perusperiaatteisiin ja joita tehdään yhteistyössä erilaisten sidosryhmien kanssa. Siellä tulee olemaan hyvin laaja sidosryhmäkuuleminen muistaakseni tammikuussa, ja tätä asiaa valmistellaan juuri niiden periaatteiden mukaisesti, jotka on käytännössä sovittu. Eli tässä kysymys Metsähallituksesta. En ole väittänyt, että Destia-keissi olisi tässä taustalla.

Ed. Hemmilä kyseli, onko petovahinkoihin liittyvässä valtion ankarassa vastuussa jotakin muuttamista. Ei ole. Sanon ihan suoraan. Ainoa keino, jolla me voimme petopolitiikan hyväksyttävyyttä ja niitä vahinkoja korvata, on pitää kiinni tiukasti tästä periaatteesta, jolla me nämä vahingot nyt korvaamme. Siihen pitää vaan löytyä riittävästi rahaa. Kun kerran EU-komissio vaatii, että pedot pitää tietyllä tavalla ja tietyllä määrällä suojella, niin meillä ei ole mitään muuta keinoa kuin tätä vahinkopuolta tulla vastaan, koska se on tosiasia, että vahinkoa käytännössä syntyy.

Sitten tämä suurriistan virka-apujärjestelmä, josta ed. Kähkönen hyvin kuvaili, ja 140 tapausta, joista 21 sellaista karhua, jotka jouduttiin lopettamaan. Petoyhdyshenkilöstöverkosto käydään nyt läpi, kun saadaan Riistakeskus-järjestelmä ensin voimaan. Siihen palataan heti sen jälkeen, koska se kuuluu olennaisena osana siihen järjestelmään. (Ed. Kähkönen: Ministeri, onko neuvotteluja käynnissä?) — Ei vielä ole käyty, mutta käydään sitten, kun Riistakeskus on saatu ja siitä tehdään asetus, sen asian yhteydessä.

Sitten ed. Pentti Oinonen kyseli, aionko estää, että Atria sulkee Kuopion teurastamon. Siihen ei yhdelläkään ministerillä ole mahdollisuutta. Me toimimme vapaassa markkinataloudessa, jossa yritykset itse päättävät omat sijoitusratkaisunsa. Tähän asiaan liittyy Euroopan unionin kuljetusmatkoista säätämä lainsäädäntö. Muistaakseni on sen verran tuntimääriä — jos oikein muistan, onko 10, 11 vai 9 tuntia — että ne kuitenkin riittävät niihin kuljetuksiin, jotka tämänkin jälkeen tapahtuvat. Olen samaa mieltä siitä, että alueen näkökulmasta on totta kai huono asia, että sieltä lopetetaan nautateurastamo. Mutta me emme vaan yksityisen pörssiyhtiön asioihin voi sekaantua, se on kylmä tosiasia. Jos nämä kuljetusajat ylittäisivät EU-direktiivin ajat, niin silloin voisimme siihen puuttua. Se on yksi keino.

Ed. Nepponen kyseli metsäopetuksesta ja sen sijoittumisesta. Ed. Nepponen, minulla on omalla alueellani aivan sama murhe. Metsäopetusta ollaan ammattikorkeakoulun yhteydessä lakkauttamassa, ja nyt kyllä katseet kohdistuvat opetusministeri Henna Virkkuseen ja hänen henkilöstöönsä, vaikutetaan sinne yhdessä. Me tarvitsemme jatkossa riittävän määrän metsäopetusta, alan osaamista, koska muuten koko metsäalan tulevaisuus vaarantuu.

Ed. Korkeaoja kyseli, missä mennään kalastajakohtaisen kiintiöjärjestelmän valmistelussa. Se on meillä työn alla. Minä olen tämän jo viime syksynä linjannut ja osastopäällikkö Pentti Lähteenojan kanssa sopinut, että tältä pohjalta tehdään asioita eteenpäin, kun kerran tiedän, että kaloista ja materiaalista on puutetta, ja silloin ne kuuluvat ammattikalastajille merialueilla erityisesti.

Ed. Satonen peräsi, että nyt tehdään suuria päätöksiä edunvalvonnassa. Se on aivan totta, EU:n maatalouspolitiikkaa linjataan. Mutta, ed. Satonen, ensimmäisen kerran Suomen unionijäsenyyden aikana hallitus sai kaikki tavoitteensa läpi siihen tiedonantoon, jonka pohjalta tämä lainsäädäntö valmistellaan. Nyt työ jatkuu, lainsäädäntöön pitää saada myöskin pykäliin sisään nämä Suomen tarpeet, ja sitä työtä tehdään. Siitä juuri tämän viikon maanantaina neuvottelin komissaari Dacian Ciolosin kanssa.

Ed. Karimäki kyseli metsälain muutoksesta. Minulle kerrotaan ensi viikon tiistaina työryhmän tulos siitä, minkälaisia muutoksia alan asiantuntijoiden toimesta metsälakiin pitäisi tehdä, ja näistä asioista muun muassa ed. Pulliaisen kanssa aion huomenna keskustella. Sen jälkeen käynnistyy sitten käytännön valmistelutyö niin, että meillä olisi luonnos olemassa silloin, kun käydään hallitusohjelmaneuvotteluja, ja voitaisiin sitten siihen ottaa kantaa. Mutta selvää on, että metsänkäsittelymenetelmiä pitää monipuolistaa, joustavoittaa ja metsänomistajan valtaa omissa metsissään lisätä. Mutta, ed. Karimäki, yhtä hyvin tiedätte kuin minäkin, että kun lisätään valtaa, niin lisätään myöskin vastuuta. Ne kulkevat vaan käsi kädessä; toinen ei voi olla ilman toista.

Sitten tilamyynnin kehittäminen. Tässä erittäin tärkeä asia on tämä logistinen puoli. Meillä on olemassa erinomaisia jatkojalostusyrityksiä, pieniä, mutta sitten pitäisi pystyä verkottumaan, jotta ne tuotteet kulkisivat sieltä markkinoille, koska hyvin harva pystyy olemaan täällä Pääkaupunkiseudulla, missä on riittävä kuluttajakunta ympärillä.

Ed. Hoskonen: Kemera-laki, pienpuun energiatukilaki ovat tämän vaalikauden ja hallituksen yksi kaikkein suurimmista saavutuksista kotimaisen energian edistämisessä. Siitä voidaan olla täysin ylpeitä.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtaosa eli noin 90 prosenttia Itämeren luonnonlohikannoista syntyy Perämereen laskevista joista. Itämeren tärkeimpään ja tuottoisimpaan lohijokeen Tornionjokeen nousi tänä vuonna kutemaan vain 45 prosenttia edellisvuoden kutukannasta. Viime kesänä Tornionjokeen nousi vain noin 17 000 lohta, joka luku on 1,5 prosenttia merivaellukselle lähteneistä poikasista. Yhtä synkkä tilanne on Simojoella, missä kutukanta jo kolmantena peräkkäisenä vuonna pieneni 30 prosentilla. Tämä on hyvin hälyttävä tilanne. Ministeri lohilähetystön vastaanottaessaan totesi, että asiantuntijatyöryhmä kootaan, ja ymmärtääkseni tätä ollaan myös kokoamassa.

Mutta kysyn toista asiaa: salakalastuksen estäminen. Rajajokisopimuksen käsittelyn yhteydessä täällä todettiin, että molemmat maat panostavat kalastuksen valvontaan, mutta Väylänvarresta kuuluu toisenlaisia tietoja Ruotsin osalta: kalastuksen valvonta on jopa heikentynyt. Millä tavalla, ministeri, te voitte toimia, jotta kolleganne (Puhemies: Minuutti!) Ruotsissa ottaisi tämän asian vakavasti ja kalastuksen valvontaan Väylänvarressa panostettaisiin niin kuin on sovittu?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taloustilanne on tunnetun haastava, ja näyttää aika epätodennäköiseltä, että maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaankaan saataisiin tulevaisuudessa merkittävästi lisää määrärahoja. Voi olla jopa painetta etsiä säästöjä. Sen takia kysyisinkin, ministeri, teidän arviotanne siitä, miten näitä mahdollisesti tulevaisuudessa niukkenevia määrärahoja pitäisi priorisoida.

Tässä keskustelussa on tullut monia hyviä näkökulmia siihen, mitä asioita kannattaa painottaa. Kun kansalaisten huoli ympäristöstä ja meidän isänmaamme alkuperäisen luonnon arvoista on kasvanut, niin onko se sellainen asia, jota pitäisi painottaa tulevaisuudessa määrärahojen käytössä? Edellä viitattiin ilmastonmuutoksen maataloudelle tuomiin haasteisiin. Pitäisikö toisaalta ilmastonmuutoksen torjuntaan ja toisaalta sen vaikutuksiin sopeutumiseen yrittää löytää täältä määrärahojen sisältä enemmän painoa?

Kun puhuttiin Metsähallituksen luontopalveluista, on todettu yhteisesti tässä talossa vahva tuki niitten turvaamiselle. Varmaankaan tällaista virhettä, että niitä leikattaisiin, ei tulevaisuudessa kannata tehdä.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin toteaisin, että yhdyn monien edustajien esittämään huoleen ja näkemyksiin luonnonlohen osalta.

Mutta varsinainen asiani koskee rajajokikomissiota, joka aloittaa toimintansa uudessa muodossa. Nyt on tullut viestiä Suomen puolelta, että ensimmäisen puheenjohtajan olisi hyvä olla suomalainen, jotta toiminta saataisiin paremmin lähtemään liikkeelle. Ruotsin mielenkiinto komission toimintavarmuuteen herättää alueella vahvasti epäilyksiä johtuen ehkä juuri tästä, minkä ed. Seurujärvi otti esille, että valvontakin on ontunut Ruotsin puolella, ja Ruotsin mielenkiinto ylipäätään tähän komissionkin toimintaan on varsin kyseenalaista. Onko meillä mahdollisuutta toteuttaa tämä alueen vahva toive?

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Budjettiesitys on erittäin hyvä nimenomaan jaoston lisäysten jälkeen, ja siitä kiitos. Ja täytyy sanoa, että ylipäätään Suomen maatalouspolitiikkaa EU:ssa on hoidettu todella hyvin, niin että siitä ministerille kiitokset.

Maatalouden merkitys tulevaisuudessa tulee kasvamaan, koska ruuan riittävyys tulee olemaan suuri kysymys, ja meidän pitää tälle puolelle panostaa. Siinä mielessä oli tärkeätä, että myös tänne maaseudun kehittämiseen tuli lisää rahaa. Meidän pitää huolehtia osaamisesta, tutkimuksesta ja neuvonnasta. Edellytys ruuantuotannolle on, että se tuotanto on kannattavaa, ja siinä mielessä nimenomaan on tärkeää, että saataisiin vahvistettua näitten viljelijöiden tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden neuvotteluasemaa, koska tuotteista pitää saada parempaa hintaa.

Tähän kala-asiaan vielä haluan lisätä, että kun ruuan riittävyys on suuri kysymysmerkki, niin mitä ylipäätään kotimaisen kalatuotannon edistämisen puolella vielä voitaisiin tehdä? Meillä on erinomaiset järvet ja teknologiakin antaa mahdollisuudet (Puhemies: Minuutti!) tuottaa ympäristöystävällisemmin jatkossa kalaa.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On tietysti ihan hieno asia, ministeri Anttila, että hallituspuolueet ovat päässeet sellaiseen yksimielisyyteen, joka mahdollistaa ympäristöministeriön suoran vaikutuksen Luontopalveluihin. Tämä tieto, mikä minulla on ollut, pohjautuu muun muassa siihen — muistanette — kolme viikkoa sitten käytyyn keskusteluun täällä. Silloin ilmeisesti näin ei vielä ollut. Nyt viime viikon tiedoista en ole ollut perillä, koska olin ilmastokokouksessa Meksikossa. Tämä on ihan hienoa, jos näin on. Kaikkia kabinettivaiheita eivät aina tiedä muut kuin ne, jotka ovat osallisina.

Mutta, ministeri Anttila, osallistutte kalastusneuvoston kokouksiin, ja EU on tunnettu ylikalastaja: Onko mitään mahdollisuuksia, että kalastusneuvosto yleensä pääsisi sellaisiin päätöksiin, että EU lopettaisi ylikalastuksen? Kalakannat ovat uhanalaisia maailmanlaajuisesti. Ja sitten tuen todellakin tätä, että ajosiimakalastus ja Puola saataisiin kuriin.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Se, kenelle lohi kuuluu, on kysymys, josta on vuosikymmenet kiistelty, ja varmasti tullaan siitä vielä keskustelemaan pitkään. Toivon, että tulevissa uudistuksissa kuitenkaan ammattikalastajien ja merellä tapahtuvan lohenpyynnin osalta ei tehdä sellaisia kiristyksiä, jotka tappavat meidän ammattikalastajien elinkeinon olosuhteet.

Erityisen huolissani kala-asioissa olen siitä, että todellakin kotimaisen kalan kulutus on todella vähäistä markkinoilla, siis 7 prosenttia kotimaisen kalan osuus on koko kulutuksesta. Kalahyllyistä löytyy kyllä norjalaista lohta ja jopa Aasiasta tuotua kalaa, ja tämä on erittäin huolestuttava piirre.

Puhemies! Toinen kysymys on myöskin lähi- ja luomuruuan edistämisestä. Haluan kysyä ministeriltä sitä, onko vielä jotain edistettävää siinä, että kilpailulainsäädäntö ei estä sitä, että kotimaista lähi-, luomuruokaa voitaisiin enemmän edistää.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt tarkistetun Kansallisen metsäohjelman 2015. Siitä aasinsiltana kysynkin, miten ministeri näkee metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistämisen. Mitkä olisivat niitä realistisia toimia oikeasti, joita lähitulevaisuudessa voitaisiin tämän asian hyväksi tehdä?

Toinen kysymys: Huomasin, että Vtt koordinoi Tekesin rahoittamaa hankekokonaisuutta, jossa kehitetään uutta menetelmää metsätalouden suunnitteluun. Siinä on ideana, että kuka tahansa voi ottaa metsäkuvia maastossa matkapuhelimeen ja lähettää ne sitten internetin välityksellä gps-koordinaattien kanssa analysoitavaksi, ja sieltä sitten selvitettäisiin puuston määrä ja puulajit, kamerakuvien tiedot paikannettaisiin satelliittikuvin, joitten tarkkuus yltää jopa puoleen metriin. Minkälaisia riskejä ja positiivisia puolia tällaisessa hankkeessa näette?

Toinen asia: Valtioneuvosto asetti tänään myös maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan, hyvä niin. Eläinsuojelurikkomuksia seuraeläinten osalla tapahtuu yllättävän paljon.

Mutta toinen asia: Näihin isoihin tuotantoeläimiin erikoistuneiden erikoiseläinlääkäreiden koulutuksen puute alkaa näkyä esimerkiksi tuolla Itä-Suomessa. Tiedän, että (Puhemies: Minuutti!) se on opetusministeriön alla, mutta ovatko nämä erikoistumistoimet, joita on suunniteltu esimerkiksi Kuopioon ja Seinäjoelle perustettavaksi, jotenkin etenemässä?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt eletään joulun aikaa ja notkuvien kalapöytien aikaa. On siis hyvä hetki kantaa huolta paitsi lohesta ja kalaruuan syömisestä myös suomalaisen kalastuksen tulevaisuudesta. Valiokuntahan lisäsi kalastuselinkeinon kehittämiseen pienen lisämäärärahan, mutta olisin nyt kysynyt ministeriltä, mitä on tekeillä suomalaisen kalastuksen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa ja voitaisiinko esimerkiksi hylkeiden tai merimetsojen aiheuttamia vahinkoja jotenkin paremmin ennaltaehkäistä tulevaisuudessa tai olisiko näille vahingoille saatavissa lisää korvauksia.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Luonnonolosuhteet ovat muuttuneet hyvinkin voimakkaasti. Helsingissä on lunta nyt paljon enemmän kuin pohjoisempana, kotiseudullani Etelä-Pohjanmaalla. Viime kesänä oli valtavasti tällaisia myrskyvirtauksia, pystyvirtauksia vai syöksyvirtauksia, mitä ne olivat nimeltään. Muun muassa meidän alueella tuhoutui valtavasti metsää, kaatui, pirstoutui. Käytännössä tuho oli joillakin tiloilla lähes täydellinen, muun muassa Teerijärven Högnabbassa. Onko ministeriössä mietitty, mitä voitaisiin tehdä näiden metsänomistajien hyväksi? Olisiko joitakin tiettyjä käytäntöjä tärkeää muuttaa, koska nyt ilmeisesti näyttää siltä, että nämä ilmasto-olosuhteet joka tapauksessa muuttuvat ja tämä tuskin jää ainoaksi kesäksi, varmaan jatkossakin tulee tämän tyyppisiä tuhoja? Tukin hinta oli kuutiolta noin 17 euroa, joka on merkittävästi alempi kuin varsinainen normaali myyntihinta.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Budjettiesityksen yleisperusteissa asetettiin tavoitteeksi maatalouden kannattavuus. Kannattavuudesta on kiinni koko toimialan kilpailukyky, ja siitä riippuu myös tuotannon jatkuminen. EU:n ja kansallisilla tuilla voidaan osa hoitaa, mutta tarvitaan myös muita keinoja, joista tuottaja- ja toimialaorganisaation aikaansaaminen on yksi.

Maa- ja metsätalousvaliokunta kiinnitti huomiota tukioikeudettomiin peltoihin, joita on noin 36 000 hehtaaria. Kuten tiedämme, maa- ja metsätalousministeriöllä olisi ollut varat hoitaa nämä hehtaarit tukien piiriin, mutta valtiovarainministeriö esti sen ja tukivaroja myönnettiin nyt vain niin, että runsas 18 000 hehtaaria saadaan tuen piiriin. Kysynkin nyt ministeriltä, onko teillä tiedossa, missä järjestyksessä jonopellot puretaan ja onko valtiovarainministeriö esittänyt jo jotakin etusijajärjestystä.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on useassa puheenvuorossa sivuttu suurpetoja. Nyt kun kuuntelee eri asiantuntijatahoja, niin on kaikilla ihan eri käsitys. Nyt kun se on myöskin budjettikysymys, onko meillä rahaa riittävästi vai ei, pitäisi selvittää se, mikä oikeasti on meidän suurpetotilanne. Metsästäjät ovat yhtä mieltä, sitten riista- ja kalatalousosasto toista mieltä ja sitten vielä ammatinharjoittajat kolmatta mieltä. Onko, arvoisa ministeri, minkään näköistä keinoa löytää tähän maahan yhteinen näkemys siitä, mikä on suurpetokanta, sitten mikä on sen oikea taso ja millä se asia sitten hoidetaan?

Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen kuluttaja on etuoikeutetussa asemassa syödessään kotimaista ruokaa. Kansallisen ruuantuotannon peruskapasiteetti on voitava ylläpitää korkealla tasolla tulevaisuudessakin. Tämä edellyttää kannattavaa maataloutta. Kotimainen tuotanto on helposti jäljitettävää, millä voidaan varmistaa elintarviketurvallisuus kansalaisillemme.

Suomen elintarviketalous on tähän saakka menestynyt hyvin kiristyvässä kilpailutilanteessa. Jatkon ratkaisee se, arvostammeko tarpeeksi puhdasta, kotimaista ruokaa. Ravitsemuksen ja terveyden yhteydet ovat kiistattomat, ja Suomessa on tehty menestyksekästä työtä ravitsemuksen parantamiseksi. Luonnonmukaisesti tuotetun ruuan käytön kehittäminen on tärkeää erityisesti siksi, että siten voidaan vähentää esimerkiksi allergioita aiheuttavien lisäaineiden käyttöä ja torjunta-ainejäämien aiheuttamia terveysongelmia.

Suomessa ei toistaiseksi viljellä muuntogeenisiä lajeja elintarvikekäyttöön. Kysyisinkin ministeri Anttilalta, olisiko meillä aiheellista selvittää mahdollisuuksia rajoittaa muuntogeenisten kasvien viljelyä Suomessa esimerkiksi tietyillä alueilla tai vaikkapa koko Suomessa.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin ostaa kaupasta luomu- ja lähiruokaa. On vaarana, että jatkossa saamme kaupasta vain lisäaineilla, suolavedellä höystettyjä, vakuumiin pakattuja tuotteita isojen kauppaketjujen ostoshelveteistä.

Haluaisin haastaa debattiin kaikkien puolueitten jäsenet siitä, katsotteko, että on hyväksi, että annamme kaupalle ylivallan, vai voisiko olla asiallista, että esimerkiksi luomutuottajat voisivat tuottajina organisoitua ja hakea oikeutuksen siihen hintaan, minkä lisäarvon nimenomaan he tuottavat.

Haluaisin kysyä ministeri Anttilalta, kun saimme upean uusiutuvan energian hajautetun paketin läpi ja siihen jäi sellainen epäkohta, että byrokratian takia emme voineet ihan pienien tilojen biokaasulaitoksia ottaa mukaan tariffijärjestelmään, onko mahdollista, että saisimme investointitukea Makeran varoista vähän enemmän. Riittävätkö rahat?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kaksi kysymystä, toinen menee metsään ja toinen pellolle.

Metsän puukauppa on ikuinen kysymys: miten saataisiin tasaisena virtana ja kohtuuhinnalla teollisuuden käyttöön se puu. Tälläkin hetkellä esimerkiksi sahoilla on nähtävissä edelleen puupulaa, ja vuodenvaihteen jälkeen tulee monella sahalla tiukkoja paikkoja eteen. Miten tuota puun tasaista virtaa voitaisiin parantaa? Voiko esimerkiksi tämä pirstaloitunut metsänomistus olla yksi tarkastelun kohde niin kuin Ruotsissa, missä on rajattu, että pitää olla määrätyn kokoisia metsätiloja, jotta kauppa käy.

Toinen kysymys menee pellolle ja liittyy oljen hyötykäyttöön. Olen useaan otteeseen ottanut esille sen, miksi ei saada eteenpäin oljen polton hyödyntämistä tilojen omassa lämmöntuotannossa esimerkiksi pelletiksi puristamalla.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä haluan tarkentaa sitä, että en sanonut enkä tarkoittanut sitä, että ministeri Anttila käyttää tätä komission Destia-päätöstä keppihevosena, kun Metsähallituksen metsätaloustoiminta yhtiöitetään. Mutta te tiedätte ja minä tiedän, että joku muu käyttää ja on käytetty pidemmän aikaakin, ja sen takia nostin sen esille. Sehän kummitteli kuitenkin tämän liikelaitoslain takana ja tuli mutkan kautta vaikuttamaan myöskin niihin päätöksiin, joita Metsähallituksen osalta on tehty, kun kuitenkin on selvää, että nykyinen mallikin, mikä on Suomessa käytössä, olisi jatkossakin mahdollinen, ja itse asiassa, jos muistan oikein, niin ihan Metsähallituksen ylimmästä johdosta sanottiin, että useammassa Euroopan maassa on tällä hetkellä samanlainen tai samankaltainen hallintomalli ja organisaatiomalli kuin Suomessa.

Kyllä minun arvioni on, että nämä yltiöyhtiöittäjät, yltiöyksityistäjät, jotka kuvaavat tämän uusliberalistisen ajan henkeä, ovat olleet niskan päällä, ja me kaikki muistamme, miten kävi silloin, kun Kemira GrowHow myytiin pilkkahintaan norjalaiselle Yaralle.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ihan tähän viimeiseen asiaan, minkä ed. Mustajärvi otti esille, tähän uusliberalistiseen henkeen ja linjaan ja siihen liittyen Kemira GrowHow’n myyntiin: sehän tehtiin valtioneuvostossa sillä tavalla, että esimerkiksi allekirjoittaneella ei ennen valtioneuvoston istuntoa ollut minkään näköistä käsitystä, että se on päivällä listalla siellä. Mutta se on ollutta ja mennyttä, ja siinä varmaan ... (Ed. Hemmilän välihuuto) — Ei sitä pörssiyhtiöasiaa voi pyytää pöydälle, kun ollaan rehellisiä. Pörssiyhtiön arvohan romahtaa siitä. — Eli kysymys on siitä, että siitä ei nyt kannata sen enempää muuta sanoa kuin että tietysti se virhe tehtiin, että ne Siilinjärven kaivokset annettiin, ne hyvät apatiittikaivokset, siinä kaupassa mukana. Mutta vanha sanonta: tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee.

Nyt mennään näihin edustajien esittämiin kysymyksiin.

Ensinnäkin ed. Seurujärvi puhui tästä salakalastuksesta ja yleisestä kalastuksen valvonnasta ja yhteistyöstä siinä Ruotsin kanssa. Olen kollegani Eskil Erlandssonin kanssa asiasta useamman kerran puhunut. Ruotsin puolella on sellainen elinkeinolainsäädäntö, että he kokevat koko kalastuksen valvonnan erittäin vaikeaksi sen takia, että kalastus on vapaa, yrittäjyyteen perustuva ammatti. Tämä ei ole mikään helppo keissi, sanon sen ihan rehellisesti, johtuen tästä asenneilmastosta, joka on siellä joen toisella puolella. Mutta siinä yritetään, ja tiedän tarkkaan, että silloin kun rajajokisopimuksesta neuvoteltiin, sovittiin tietystä valvonnasta, ja meidän pitää nyt se vaan sitten ensi keväänä muistaa pistää sellaisena täytäntöön, kun se on aikanaan sovittu.

Sitten ed. Tynkkynen kyseli, miten rahoja painotetaan maa- ja metsätalousministeriön sisällä. Tällä hetkellähän noin 844 miljoonaa euroa Suomi saa Euroopan unionilta maatalouden ja maaseudun kehittämiseen rahaa. Niiden välittäminen tapahtuu maa- ja metsätalousministeriön hallinnon organisaation kautta. Minusta siihen ei voida puuttua. Ne ovat sitä jäsenmaksua, jota me saamme sieltä takaisin tätä kautta. Mitään muuta kautta sitä ei näin paljoa tulekaan.

Sitten meillä on noin 1,1 miljardia euroa maaseudun kehittämiseen ja maatalouden tukemiseen kansallisia tukia. Niillä me turvaamme, että meidän maaseutu säilyy elinvoimaisena ja meidän maatalous globaalissa kilpailussa. Nyt täytyy muistaa, että me emme ole enää kilpailemassa Euroopan unionin alueen ehdoilla, vaan tämä kilpailu on globaalia, ja silloin me tarvitsemme tiettyjä tasinkoja meidän luonnonolosuhteista johtuen, jotta meillä elinkeino voi säilyä kannattavana, koska niin kuin täällä valiokunnan puheenjohtaja Leppä totesi, ilman kannattavaa elinkeinoa meillä ei ole maataloutta eikä koko elintarviketuotantoprosessia. Mutta uskon, että vihreiden kanssa tästä olemme samaa mieltä, että luomu- ja lähiruokaa me jatkossakin edistämme ja se on se, mitä suomalainen kuluttaja haluaa, ja siihen ne tietyt eurot myöskin tarvitaan.

Sitten ed. Karvolle annan vastauksen, kun saan selville, kuka on tämä puheenjohtaja. Ed. Karvo on jo salista lähtenyt. Muistaakseni ensimmäinen puheenjohtaja tulee Suomesta, mutta minä varmistan sen nyt vielä.

Ed. Klaus Pentti totesi tästä tutkimuksesta ja neuvonnasta. Ne ovat erittäin tärkeitä asioita, ja sen takiahan me olemme tällä vaalikaudella rakentaneet Lynet-järjestelmän, joka on luonnonvara-alan eli maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen sektoritutkimusjärjestelmä, jossa on tämä Lynet, katto-organisaatio, jolla me turvaamme, että päällekkäisyydet poistuvat ja toimintaa mahdollisimman hyvien synergiaetujen kautta kehitetään ja turvataan sitä kautta viimeinen tutkimus ja osaaminen, koska ilman sitä me emme pärjää.

Ed. Tiusanen puhui tästä Euroopan unionin kalastusneuvostosta ja siitä, että EU on tunnettu ylikalastaja. Se pitää paikkansa, mutta nyt siellä ollaan yhteistä kalastuspolitiikkaa uudistamassa, ja sen kaikkein tärkein tavoite on päästä ylikalastuksesta eroon. Sitten tämä Puolaan viittaaminen: Minä olen Puolan ministerin kanssa käynyt asiasta yhden keskustelun, kun meillä on pohjoisessa ajosiimalla varustettuja lohia, siitä, mistähän ne lohet mahtavat tulla. Tämä on myöskin komissaari Damanakiksen kanssa työlistalla, ja hän on tulossa Suomeen minun tietääkseni maaliskuussa, jolloin me pohdimme tätä lohikysymystä hänen kanssaan hyvin kattavasti.

Ed. Vehkaperä kysyi, kenelle lohi kuuluu. Lohi kuuluu ensisijaisesti tietysti merialueella ammattikalastajille jatkossa, jos emme saa lohen määrää merkittävästi lisääntymään.

Sitten lähi- ja luomuruuan edistämiseen ja siihen liittyen kilpailulainsäädäntöön: tuottaja- ja toimialaorganisaatio on yksi erinomainen keino edistää lähi- ja luomuruokaa, koska siinä voidaan rakentaa siihen ketjuun toimialaorganisaatio, jossa se ketju tuottajasta kuluttajaan yhdessä huolehtii siitä, että lähi- ja luomuruuan edellytykset ovat olemassa.

Luomuruuasta sen verran, että minulla on menossa luomun kehittämishanke. Se esiteltiin minulle runsas viikko sitten, ja sitä on tarkoitus työstää eteenpäin. Siinä ala kokoaa voimavaransa yhteen, ja me sen jälkeen annamme tutkimus- ja kehittämisvaroja, jotta me pääsemme tällä sektorilla eteenpäin.

Ed. Komi kyseli, mitä tapahtuu näitten satelliittikuvien jälkeen. Selvitän, koska siitä syntyy hyvin helposti erittäin vakava ongelma. Silloin ostajalla on tiedossa myyjän puuvaranto, ja tähänhän me emme voi mennä. Metsävaratietojärjestelmä jo kieltää sen. Tämä oli hyvä huomio, se täytyy selvittää.

Sitten eläinlääkärien erikoistumisesta: meillä on kahdeksan paikkaa, ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan se vastuu kuuluu, ministeriön budjettiin, ja sieltä pitäisi nyt sitten toivottavasti vaalien jälkeen löytää vähän rahaa, että voitaisiin niitä erikoistumispaikkoja lisätä.

Sitten nämä hylkeet ja merimetsot ovat todella, niin kuin ed. Mäkelä sanoi, yksi suuri suomalaisen kalan tulevaisuuden ongelma. Meillä on hylkeensietopalkkiot, meillä on hylkeen metsästystä, jolla voitaisiin sitä kantaa säädellä.

Sitten ed. Ahonen puuttui näihin myrsky- ja syöksyvirtauksiin. Voin sanoa, että ne veivät viime kesänä ainakin allekirjoittaneelta sen kesäloman, joka oli suunniteltu, koska ne tulivat sopivasti päivää ennen kuin kesäloma, tai edellisenä yönä, kun loman piti alkaa.

Siellä on tärkeää nyt löytää vakuutusjärjestelmä, joka korvaa näitä tuhoja, siis korvaa huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä, ja vakuutusjärjestelmää käyttää vain kolmasosa metsänomistajista, toki tällä hetkellä varmasti paljon enemmän. Toisekseen olen selvittänyt yhteistyössä Metsähallituksen kanssa, voitaisiinko sellaisille alueille, missä on kaikki mennyt ja missä on näitä nuoria yrittäjiä, joiden oman tilan tulonmuodostuksessa metsätalouden tuloilla on tärkeä merkitys, perustaa yhteismetsiä, missä nämä alueet, jotka ovat myrskyssä tuhoutuneet, voisivat olla mukana, Metsähallituksen siemenmetsää siellä mukana, jos tämmöistä sanontaa saa käyttää. Tämä työ on minulla kesken, mutta sitä selvitystä tehdään.

Ed. Hautala puuttui tukioikeudettomiin peltoihin, ja se taistelu on nyt valitettavasti hävitty. Itselläni ei ole vielä etusijajärjestyksestä tietoa, mutta todennäköisesti tämä 18 300 hehtaaria jaetaan kaikille samassa suhteessa, muuten se ei ole oikeudenmukaista. Mutta sitä me mietimme, miten se tehdään.

Sitten tämä ed. Mauri Salon huoli siitä, että suurpetokannasta on erilaisia käsityksiä: sen minä allekirjoitan. Ja kun minä sen keinon löytäisin, jolla Suomessa voitaisiin päästä yksimielisyyteen siitä, mikä on oikea petojen määrä, niin olisi suuri ongelma ratkaistu. Se on minun salkkuni yksi kipeimpiä ongelmia ollut tällä vaalikaudella. Mutta ainakin yksi asia on selvä: nyt jatkossa metsästäjät ja petolaskijat lähtevät yhdessä katsomaan, miten laskelmia tehdään, kun kumpikin saa erilaisia lukuja. Se on ainoa keino, pistää heidät saman pöydän ääreen, yhtä aikaa tarkastamaan ja laskemaan.

Sitten ed. Jokinen kysyi tasaisista puukauppavirroista. Vedän puumarkkinatyöryhmää, jossa me haemme niitä keinoja, joilla metsäsektori löytäisi yhdessä tasaisille puuvirroille, puukaupalle edellytyksiä. Yksi on jo päätetty, ja se on se, että Suomi jaetaan seitsemään alueeseen, joilta puun hintatiedot puulajeittain ensi vuoden alusta Metla kerää hyvin kattavasti. Silloin metsänomistajalla on jo metsää myydessään tieto siitä, mitä sillä alueella siitä puulajista maksetaan. Se on yksi hyvä asia. Sitten me kehitämme indeksiä, jolla me voisimme metsäkauppoja tehdä vähän tulevaisuuteen ja siten tasata puuvirrat. Sen indeksijärjestelmän tarkoitus on riskin jakaminen metsänomistajan ja teollisuuden välillä. Katsotaan, päästäänkö siinä eteenpäin, mutta yritys on ainakin kova.

Oljen polton hyödyntämisestä sanon sen, että kävin komissaari Mariann Fischer Boelin ja hänen miehensä Hansin maatilalla vuonna 2008 elokuussa Tanskassa. Koko tilan, kartanon lämmitys, kaikki, perustui olkeen. Myöskin kuivuri lämpeni oljella, se on täysin mahdollista.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Maatalouden alenevan ja heikon tulokehityksen seuraukset näkyvät muun muassa siinä, että kotieläintuotannosta luovutaan aikaisempaa nopeammin ja maataloustuotanto vähenee erityisesti syrjäisillä alueilla. Maatalouden kannattavuuden merkittäviä kysymyksiä ovat muun muassa, miten turvata oikeudenmukainen tulokehitys suhteessa muihin sektoreihin ja tulosuuntiin sekä eri alueilla. On pohdittava, millä tavalla pystymme varmistamaan Suomen edut EU:n laajentuessa ja vielä lisäksi, kuten ministeri Anttila edellä totesi, myös globaalissa maailmassa. Nämä kaikki ovat asioita, jotka tulevat vaikuttamaan suomalaisen maatilan kannattavuuteen.

Maatalouden vähenemiseen ovat vaikuttaneet eri tekijöiden voimakkaasti nousseet kustannukset. Esimerkiksi polttoaineiden, rakentamisen, lannoitteiden ja rehujen hinnannousu yhdessä merkitsevät maataloudelle lisäkustannusta. Viljelijän tulon kannalta on merkityksellistä se, miten yhteiskunta pystyy omilla toimillaan vähentämään näistä syntyviä menoja.

Ongelmia liittyy myös sukupolvenvaihdoksiin ja tuotannon lopettamiseen. Sukupolvenvaihdosten määrä on ollut alhainen. Maatalouden rakenteen osalta ratkaistavia kysymyksiä tulevaisuudessa on useita. Mikä on optimaalinen tilakoko Suomessa, miten turvataan nuorien viljelijöiden aloittaminen maatalousyrittäjänä?

Kannattavan maatalouden säilymisessä aivan oleellinen asia on se, miten Suomen valtio kykenee entistä ja nykyistä paremmin hillitsemään jatkuvasti kasvavia kustannuksia. Näiden kustannusten välttämiseksi tarvitaankin jatkossa yhä määrätietoista työtä.

Arvoisa rouva puhemies! Siirryn pellolta metsän puolelle.

Kesällä 2009 ruskomäntypistiäisen aiheuttamat neulastuhot levisivät yli 350 000 hehtaarin alueelle pääasiassa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen metsäkeskusten alueella. Pienialaisempia tuhoja esiintyi myös muualla Suomessa. Arvio koko tämän alueen torjuntakustannuksista on noin 79 miljoonaa euroa. Millään alueella ei tutkimusten ja seurannan perusteella ole puita laajalti kuolemassa, joten viranomaisten taholta ei pidetä ruiskutuksia puiden selviämisen kannalta välttämättöminä. Kasvutappiot tulevat kuitenkin olemaan monin paikoin tuntuvia.

Kasvinsuojeluaineen lentolevitys on kasvinsuojeluaineista annetun lain mukaan pääsääntöisesti kiellettyä. Kasvinsuojeluaineen lentolevitys metsässä kasvaviin puihin kohdistuvien laajojen hyönteistuhojen torjumiseksi voidaan kuitenkin toteuttaa ilmeisesti ja nähtävästi ministeriön päätöksellä metsäkeskuksen esityksestä. Tiettävästi vuonna 2008 toteutetun noin 700 hehtaarin suuruisen alueen lentoruiskutuksen hehtaarikustannukset olivat noin 226 euroa hehtaarilta. Välittömästi pistiäiskanta romahti ruiskutetulla alueella, mutta se ei estänyt kannan leviämistä ympäröiviin metsiin.

Arvoisa rouva puhemies! Metsänomistajilta tulee hätähuutoja, että hyönteistuhoja on jatkossa päästävä torjumaan jo siinä vaiheessa, kun tuhot ovat vasta alkamassa. Tällöin voidaan välttyä näin laajalle levinneiltä tuhoilta. Jatkossa olisi tärkeää, että ruskomäntypistiäisen torjuntaa voidaan toteuttaa torjunta-aineen lentolevityksenä myös metsänomistajan omasta aloitteesta ja omalla kustannuksella. Jotta tämä on mahdollista, täytyy ilmeisesti metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annettua lakia muuttaa. Olisi kuitenkin toivottavaa, että torjuntakustannukset ensisijaisesti hoidettaisiin ainakin osittain valtion budjettiin varatulla rahalla.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Maatalouden kannattavuus on keskeisin asia koko toimialan osalta. Budjettiesityksessä otettiin se jo esille, ja kannattavuudella on selkeä vaikutus kilpailukykyyn ja sitä kautta koko elinkeinon jatkumiseen. Kuten tiedämme, tukien merkitys on maatalouden kannattavuudessa suuri. Ongelmana on tietysti se, että Euroopan unioni ratkaisee sekä omat että kansallisetkin tuet. Kun unionin toiminta perustuu 6 vuoden mittaisiin talous- ja toimintakausiin, tämä tuo sen lyhytjänteisyyden meidän maatalouspolitiikkaamme. Kansalliset tuet on hyväksytettävä eriksensä Euroopan unionissa, ja tietysti hyväksynnällä omassa hallituksessa ja eduskunnassa on keskeinen vaikutus siihen, miten me sitten onnistumme näiden tukiratkaisujen kanssa.

Tässä yhteydessä pitää lausua parhaat kiitokset maa- ja metsätalousministerille ja ministeriölle siitä, että heillä on tahtoa hoitaa sekä Euroopan unionin suuntaan asioita että myöskin kansalliset asiat.

Maatalouden investoinnit ovat aina investointeja, jotka tehdään pitkällä tähtäimellä. Meillä kotieläinrakennukset joudutaan rakentamaan jo ilmastollisista olosuhteista johtuen paremmin kuin ihmisten asuinrakennukset. Näiden investointien suuruus merkitsee sitä, että ne joudutaan tekemään todella pitkäjänteisellä näkökannalla.

Arvoisa puhemies! Nyt olemme suurten muutosten edessä Euroopan unionin tukipolitiikassa. Cap-uudistus on lähdössä käyntiin, ja se on suurin muutos Euroopan unionin jäseneksi liittymisen jälkeen. Nykyinen hallitus tulee antamaan helmikuussa vastaukset näihin komission tekemiin ehdotuksiin, ja tällä salilla ja seuraavalla hallituksella on sitten hyvin tärkeä rooli, kun lopulliset väännöt tehdään unionin tukipolitiikasta ja niistä ratkaisuista, mitkä meidän maatalouspolitiikkaamme liittyvät sen jälkeen.

Lissabonin sopimuksen myötä Euroopan parlamentin rooli kasvoi näissä tukineuvotteluissa, ja Suomen kannalta on valitettavaa, että parlamentin suomalaisista jäsenistä kukaan ei valinnut jäsenyyttä parlamentin maa- ja metsätalousvaliokunnassa, vaikkakin noin 45 prosenttia unionin budjetista käytetään tälle toimialalle. Meillä varsinaisia jäseniä ei siellä toimielimessä ole, ja olen vakuuttunut siitä, että kaikkien niiden maiden edustajat, joilla varsinaisia jäseniä on, tulevat istumaan aktiivisesti valiokunnan kokouksissa, joten meidän varajäsenemmekään ei pääse siellä tekemään muutosesityksiä niihin asioihin, mitkä eteen tulevat. Siksi on hyvin tärkeää ja merkityksellistä se, että eduskunta, hallitus ja maa- ja metsätalousministeri tekevät kaikkensa ja vaikuttavat parhaansa mukaan Suomen tavoitteiden eteen näissä varsinaisissa neuvotteluissa, ja pääpaino tulee tietysti parlamenttivaikuttamisen lisäksi suorittaa sekä komission että neuvoston suuntaan.

Turkistarhaus on yksi elinkeino, joka liittyy maa- ja metsätaloussektorin budjettiosuuteen. On ollut valitettavaa, että vuoden varrella on tullut poliitikoiltakin vetoomuksia siitä, että kyseisestä elinkeinosta tulisi luopua. On syytä huomioida se, että turkistarhaus on laillinen elinkeino ja sitä ovat sekä turkistarhaajat että myöskin poliittinen päätöksentekojärjestelmä vieneet eteenpäin ja kehittäneet. Ellei turkiksia tuotettaisi Suomessa, ne tulisivat olennaisesti epäinhimillisemmistä olosuhteista muualta päin maailmaa, jossa eläinsuojelullisia näkökantoja ei otettaisi lainkaan huomioon.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä pääluokka 30 koskettelee maataloutta, ja maatalouden kannalta onkin tärkeää, että sitä myöskin huolellisesti pohdiskellaan. Suomalaisen maatalouden tulevaisuus on Euroopan unionin käsissä, jos tukipolitiikan näkökulmasta katsotaan, mutta toisaalta se on kyllä meidän omissa käsissämmekin, kunhan yhdessä asiaan oikein paneudutaan.

Maatalouden ja elintarviketuotannon ketjun kannattavuus ja kilpailukyky on se kaiken a ja o. Kilpailukyky tällä ketjulla on hyvä, mutta alkutuotannon kannattavuus on huono. Tässä tullaan epäoikeudenmukaiseen tulonjakoon, ja siksi on tärkeää, että nyt ministeriössä vireillä oleva tuottajayhteistyö saadaan lainsäädäntötasolle niin, että se mahdollistaa tuottajayhteistyön ja saadaan kunnon neuvotteluasema kauppaan nähden.

Täällä ed. Hemmilä erityisesti ihmetteli sitä, miksi yritystoimintaa yleensä tuetaan. Minun mielestäni maatalous tarvitsee sen oman tukensa. Ilman sitä tukea ei kotimaista ruuantuotantoa meillä olisi, koska Euroopan unionin maatalouspolitiikka perustuu siihen, että on olemassa EU-tuet, joilla kompensoidaan hinnanalennuksia. Sitten meillä on oikeus kansallisten tukien maksuun, jotka täällä kansallisesti valmistellaan ja unioni hyväksyy, ja sitten on tietenkin tuottajahintataso. Tänä päivänä kummatkin elementit, EU-tuet ja kansalliset tuet, ovat varmasti ihan oikealla tasolla, mutta tuottajahinnan muodostus, siinä meillä on se kaikkein suurin ongelma. Tähän todella toivon, että löydetään se yhteistyö, kuinka päästään eteenpäin.

Viljelijäväestö on tehnyt tehtävänsä. He ovat tehostaneet tiloilla tuotantoa, kasvattaneet yksikkökokoja, ja monessakin kohdin tuotantoyksikkökoko on jo koko lailla siellä ylärajalla. Ihminen on ihminen, ja fyysiset voimat ja henkinen väsymys myöskin tavallista viljelijäyrittäjääkin rasittaa. Inhimillinen toiminta on hyvin tarpeellista, ja siksi myöskin viljelijöiden mahdollisuuteen työterveyshuoltoon pitää erityisesti kiinnittää huomiota ja yleensä ihmisten jaksamiseen.

Yksi asia vielä, mihin haluan kiinnittää huomiota, on tämä gmo-viljely. Suomi on gmo-viljelystä vapaa maa. Toivon, että se myöskin säilyy sellaisena tulevaisuudessa. Meille tuodaan tänä päivänä valkuaista ja nimenomaan gmo-valkuaista hinnan edullisuuden vuoksi. Meidän on kehitettävä omaa valkuaistuotantoamme niin, että voidaan pysyä erossa laajamittaisesta gmo-valkuaisesta ja näin ollen kyetään turvaamaan suomalaisille suomalaisten kaipaama ja haluama puhdas kotimainen ruoka.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan osalta haluan aluksi mainita tarpeellisena lisäyksenä porotalouden edistämiseen suunnatut 100 000 euroa, josta 60 000 euroa kohdistetaan Paliskuntain yhdistyksen hallintoon ja 40 000 euroa valtakunnanrajan esteaitojen rakentamiseen. Samaan momenttiin tehty 1,4 miljoonan euron lisäys poistokalastukseen on perusteltu ja tehokas keino vesistön ja kalaston suojeluun. Tästä sisävesistöön kohdistuvasta 400 000 euron määrärahasta osa koskee Lapissa Lokan tekoallasta, josta on saatu hyviä tuloksia poistokalastuksella.

Momentille 50 on tehty 4 miljoonan euron lisäys keskeneräisten vesihuoltohankkeiden toteuttamiseen. Tuo raha tulee todella tarpeeseen, koska tarkoitukseen varatut määrärahat ovat jo vuosia olleet täysin riittämättömiä.

Ylivoimaisesti suurimman huomion tämän pääluokan asioista sai kuitenkin ennakolta Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen määrärahojen vähennysesitys, joka uhkasi molempien toimipisteverkoston ja henkilöstön tulevaisuutta. Uhka pystytään onneksi eduskunnan toimesta nyt torjumaan Metlaa koskevalla 1,5 miljoonan euron toimintamäärärahan lisäyksellä sekä maa- ja metsätalousministeriön budjettiin tehdyllä 1,1 miljoonan euron lisäyksellä. Toinen osa Metsähallituksen määrärahanlisäystä käsitellään ympäristöministeriön pääluokan yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Porotalouden suurimpana uhkana tällä hetkellä on vallitseva petotilanne. Tilastot kertovat, että petokannat ovat lisääntyneet viime vuosina. Petokannan kasvu on heijastunut vasamäärien jyrkkänä laskuna viimeisten vuosien aikana. Teuraserotukseen asti selvinnyt vasamäärä on laskenut esimerkiksi Itä-Lapissa neljän poronhoitovuoden kuluessa jopa 4 000 vasalla. Näin suuren vähennyksen merkityksen elinkeinolle voi jokainen ymmärtää. Suuri vasahävikki johtunee pääosin runsaasta karhukannasta, mutta viime vuosina ongelmia on ollut myös ilvesten ja susien kanssa. Ahma täydentää kokonaispetokantaa ja vaikeuttaa järkevän porokannan rakenteen ylläpitoa, koska sen saaliiksi päätyy talvisin paljon aikuisia vaatimia.

Hyvä uutinen on, että valtion neljännen lisätalousarvion yhteydessä saatiin lisättyä 1,5 miljoonaa euroa määrärahaa petokorvausten maksatuksiin. Toivottavaa on, että uuden riistavahinkolain soveltaminen saisi nopeasti vakiintuneen muodon, jossa petovahingot maksetaan vahingonkärsijöille täysimääräisinä ja korvausmenettelyä myös nopeutetaan nykyisestä.

Mikäli yhteiskunta sallii petovahinkojen syntymisen jollekin elinkeinolle, on aivan selvää, että niistä maksetaan vahingonkorvaukset kohtuullisessa ajassa ja maksetaan myös täysimääräisinä. Ensisijaisesti valtion pitää kuitenkin rajoittaa vahinkojen syntymistä suurpetokantaa sääntelemällä. On kiistatonta, että nykyinen petokanta on kasvanut liian suureksi, ja sitä tulee tehostetuin toimin leikata. Näissä talkoissa tulisi myös valtion viranomaisella, kuten rajavartiostolla ja poliisilla, olla oma aktiivinen roolinsa.

Arvoisa puhemies! Petokantojen lisäksi toisena näkyvänä epäkohtana suurpetopolitiikassamme on kasvava salametsästys. Karhun kevätpyynti lopetettiin pohjoisessa vuonna 1993, minkä jälkeen salametsästys on kasvanut. Huhtikuussa 2008 suoritettiin Itä-Lapissa poliisin ja rajavartioston toimesta tehoisku tilannekuvan kartoittamiseksi. Iskussa paljastui kuusi metsästysrikosta sekä yksi epäilty eläinsuojelurikos. Tilanne on siis huolestuttava.

Yksi vakavasti harkittava mahdollisuus salametsästyksen hillitsemiseksi olisi esimerkiksi kolmen viikon ajan keväällä tapahtuva kontrolloitu, kiintiöity ja valvonnanalainen karhun kevätpyynti. Tämä mahdollistaisi nykyistä paremmin karhukannan sääntelyn ja tekisi moottorikelkkojen avulla salametsästävien toiminnan hyvin vaikeaksi. Näistä ja muista petopolitiikkaan liittyvistä asioista keskustellaan lisää vuodenvaihteen jälkeen 31. päivä tammikuuta Sallassa järjestettävässä petofoorumissa, jonne on saapumassa ministeri Anttila itse sekä petoasioista vastaavia virkamiehiä. Tältä ensimmäiseltä petofoorumilta odotetaan reippaita uusia avauksia Suomen petopolitiikan linjaamiseksi.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva maa- ja metsätalousministeriön pääluokka on suomalaisten kannalta äärimmäisen tärkeä. Leipä tulee pellosta ja suomalainen hyvinvointi hyvin pitkälti metsästä, joten käsittelyssä on äärimmäisen tärkeä asia suomalaisten kannalta.

Sitä, että maaseudun kehittämiseen saatiin rahaa ProAgrian toimintaa varten se samainen 10 miljoonaa euroa, pidän arvokkaana, vaikka siinäkin oli leikkausuhka päällä. Onneksi tässä valiokuntakäsittelyn aikana valtiovarainvaliokunta teki ansiokasta työtä ja rahat säilyivät suurin piirtein ennallaan. Näin ollen ProAgria voi jatkaa maaseudun kehittämistyötä suurin piirtein entisillä resursseilla.

Taas tänä vuonna tämän pääluokan käsittelyyn liittyy hauska yksityiskohta, joka on vuosittain toistuva. 4H-toimintaa varten tälle vuodelle oli varattu 5 miljoonan euron määräraha. Valtiovarainministeriö esitti budjettiesityksessä 4,8:aa miljoonaa euroa, ja sitten monien neuvottelujen jälkeen valtiovarainvaliokunta palautti rahaa niin, että rahaa onkin sitten 20 000 euroa enemmän kuin tälle vuodelle on varattu.

Tämä jokavuotinen näytelmä muistuttaa suurin piirtein jokavuotista joulunäytelmää. Ministeriö esittää pieniä määrärahoja ja valtiovarainvaliokunta esittää sitten budjettimietinnössään niiden palauttamista entiselle tasolle, jopa hieman lisäten, ja vuosi vuodelta tämä sama valssi jatkuu. Saa nähdä, mitä ensi vuonna näemme.

Arvoisa rouva puhemies! Olen siitä tavattoman iloinen, että maaseutupoliittisen selonteon mukainen tavoite kyläasiamiesten vakinaistamiseksi tässä maassa on pikkuhiljaa toteutumassa. 250 000 euron lisämääräraha on kuitenkin askel eteenpäin oikeaan suuntaan, siihen suuntaan, mikä viitoitettiin valtioneuvoston tekemässä maaseutupoliittisessa selonteossa, jonka eduskunta on hyväksynyt.

Huolestuttavia sen sijaan ovat Metsäntutkimuslaitokselle annettavat määrärahat. Tuottavuusohjelma on viemässä Metsäntutkimuslaitokselta 63 henkilötyövuotta vuonna 2011, ja tilanne on todella huolestuttava. Mielestäni tällaisena aikana, jolloin satsaamme muun muassa uusiutuvaan energiaan ja kotimaisen puun lisäkäyttöön, olisi erittäin arvokasta, että saisimme tämän Metsäntutkimuslaitoksen resurssit sille tasolle, että sen toiminta voisi jatkua häiriöttä ja tuottaisi hyvää tulosta. Valitettavasti leikkausta tulee noin miljoonan euron edestä tämän vuoden määrärahoihin verrattuna tulevassa budjetissa, mutta kuitenkin saamme ne säilymään kohtuullisella tasolla. Tyytyväinen ei tilanteeseen missään nimessä voi olla, mutta kuitenkin toimintakykyä pystytään ylläpitämään.

Arvoisa rouva puhemies! Olen siitä iloinen, että metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskus saa 110 000 euron määrärahan, jolla tätä arvokasta, uutta, innovatiivista keskusta ollaan perustamassa. Tässä on olemassa valmis pohjatyö, joka on entisen ministerin Tarja Cronbergin johdolla tehty. Tämä on avaamassa uusia mahdollisuuksia bioenergian käytössä tässä maassa.

Yhteensä Metsäntutkimuslaitoksen määräraha on tuo 42,4 miljoonaa euroa, jossa on vajaan miljoonan verran vähennystä viime vuoteen verrattuna.

Sitten, arvoisa rouva puhemies, tässä budjettimietinnössä maa- ja metsätalousministeriön kohdalta yksi suurimpia, arvokkaimpia asioita on kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen 76 miljoonan määräraha. Se sisältää sitten sen uuden, loistavan ratkaisun, jossa pienpuun energiatuki tulee kuvioon mukaan, ja sille on varattu 13 miljoonaa euroa. Tosin tämä hyväksytty Kemera-laki ja pienpuun energiatukipakettilaki vaativat Euroopan unionin komission notifioinnin, mutta kuitenkin olemme tehneet valtavan hienon päätöksen ja läpimurron, ja tästä pitäisi ministeri Sirkka-Liisa Anttilalle ja myös ministeri Mauri Pekkariselle antaa lämmin kiitos, että ennakkoluulottomasti tehtiin ratkaisu, joka mahdollistaa ensiharvennusrästien hakkaamisen Suomessa lähimpien vuosien aikana. Tässä tehtiin todellinen läpimurto, ja olen siitä metsämiehenä erittäin iloinen.

Harmittaa vain se, että tällä vaalikaudella ei saatu syntymään metsätilojen sukupolvenvaihdosasiaa koskevaa lakia, ja sen käydyn vilkkaan keskustelun ympärillä olin hyvin huolissani siitä tilanteesta itsekin, että miten tälle käy, ja käsitykseni mukaan se karahti perustuslakivaliokunnan jääräpäiseen kantaan. Olen siitä hyvin pettynyt, mutta toivon, että uudella vaalikaudella, tulevalla vaalikaudella, tämä tulenpolttava asia saataisiin kuntoon.

Lopuksi, arvoisa puhemies, totean vielä sen, että metsäkeskusuudistus on etenemässä ja sen lain on tarkoitus tulla valmiiksi ensi keväänä. Toivon, että kun metsäkeskuslainsäädäntöä uudistetaan, niin sen määrärahat pysyvät riittävällä tasolla, niin kuin ne nyt ovat olleetkin, ja että organisaatio saadaan sitten viilattua siihen kuntoon, että metsätalouden edistäminen tässä maassa onnistuu. Siihen on oivalliset mahdollisuudet, mutta meidän pitää luoda lainsäädäntö ja organisaatio, joka toimii. Esitys on hyvä, ja sillä tiellä on hyvä jatkaa.

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hoskonen käsitteli tässä erittäin tärkeää asiaa, tätä metsätilojen sukupolvenvaihdoksen veronhuojennusasiaa, mutta se ei kyllä koskaan päässyt eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, koska hallitus ei antanut esitystäkään, eikä sitä käsitelty myöskään myöhemmin silloin, kun oli maa- ja metsätalouden ja muun yritystoiminnan jatkamisesta kysymys. Siinäkään vaiheessa ei eduskunnan perustuslakivaliokunta antanut edes minkään näköistä lausuntoa. Perustuslakivaliokunta ei ole ottanut näihin kysymyksiin koskaan kantaa.

Metsätilojen sukupolvenvaihdostilanne on hyvin huolestuttava varsinkin, kun Verohallinto on merkittävästi nostanut viime aikoina näitä käypiä arvoja, joita suoraan sovelletaan metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin. Tilannehan oli silloin huhtikuussa 2008 sellainen, että asia kariutui ihan selvään poliittiseen erimielisyyteen päähallituspuolueitten kesken. Ministeri Katainen ei halunnut antaa sellaista esitystä, joka olisi sitten johtanut kohtuulliseen metsätilojen sukupolvenvaihdoskohteluun.

Thomas Blomqvist /r:

Värderade fru talman! Jordbruket och de andra primärnäringarna utgör stommen för livet på landet. Också därför är de senaste årens pris- och inkomstutveckling inom sektorn mycket oroväckande. Riksdag och regering kan naturligtvis inte göra så mycket åt prisutvecklingen, men allt som kan göras för att trygga lönsamheten inom sektorn och därmed tillgången på inhemska livsmedel bör naturligtvis göras. Minister Anttila har rätt när hon säger att stödpolitiken har varit rätt stabil under den här perioden, och stödnivåerna är kanske inte det största problemet, men nog lönsamheten på gårdarna, och där finns en hel del att göra ännu.

Trots att utmaningarna är många för det finländska jordbruket är jag ändå övertygad om att vårt jordbruk har en framtid. Inte minst den ökade kvalitetsmedvetenheten bland konsumenterna gynnar de finländska producenterna då vi kan erbjuda produkter av en mycket hög standard.

Rouva puhemies! Kiinnostus lähiruokaan ja luomutuotteisiin luo uusia mahdollisuuksia kotimaiselle maataloudelle. Kuluttajat haluavat yhä useammin ostaa lähellä tuotettuja elintarvikkeita ja he haluavat myös tietää, millä tilalla ja millä menetelmillä niitä on tuotettu. Lähiruuan lisääntyvä kysyntä antaa uusia mahdollisuuksia tuottajille lisätä suoramyyntiä tai ainakin vähentää välikäsien määrää ja tällä tavalla parantaa omaa kannattavuutta.

Kun tuotantoketju on läpinäkyvä, kuluttajat voivat olla varmoja tuotteiden alkuperästä. Tällainen kehitys on sekä kuluttajien että tuottajien intressissä. Tuottajat saavat isomman osuuden lopputuotteen hinnasta ja kuluttajat saavat korkealaatuisia elintarvikkeita, joiden alkuperä on selvillä. Sen lisäksi kuljetukset lyhenevät, ja tästä hyötyy myös luonto.

Men för att våra producenter ska kunna dra nytta av det ökade intresset bland konsumenterna måste vi se till att verksamhetsförutsättningarna är de riktiga. Inom svenska riksdagsgruppen har vi länge arbetat för att den byråkratiska börda som avsevärt försvårat till exempel småskalig förädling ska lättas upp, och det är glädjande att kraven för de små gårdsslakterierna nu äntligen lindras.

Det är också viktigt att regeringen arbetar för att främja den finländska matkulturen. En högre medvetenhet om vikten av hälsosam, närproducerad och säsongbetonad kost bidrar förstås till att höja efterfrågan på inhemskproducerade produkter, men det är även mycket viktigt med tanke på folkhälsan. Jag är därför nöjd över att riksdagen nu föreslås besluta om ett tilläggsanslag på 120 000 euro till EkoCentria för att befrämja hållbara livsmedelsval och närproducerad mat i professionella kök.

Rouva puhemies! Itämeren ja monien Suomen järvien rehevöityminen on suuri ongelma. Tämän seurauksena myös arvokkaiden kalakantojen elinmahdollisuudet ovat vaikeutuneet. Sen sijaan särkikalakannat ovat lisääntyneet nopeasti. Tämän seurauksena poistokalastuksen tarve on kasvanut. Aikaisemmin kalastajat eivät ole saaneet oikeastaan mitään taloudellista korvausta tästä työstä. Talousarviossa on nyt määrärahat poistokalastukselle, joten nyt ammattikalastajat saavat korvausta tehdystä työstä. Huonosta kannattavuudesta kärsivälle alalle tämä on erittäin arvokasta ja tervetullutta. Poistokalastus on sen lisäksi erittäin tehokas ja erityisesti kustannustehokas tapa vähentää vesien fosforikuormitusta. Valtiovarainvaliokunnan ehdotus määrärahan lisäämisestä on erittäin tervetullut.

Olen myös tyytyväinen siihen, että valtiovarainvaliokunta on lisännyt vesiensuojeluun ja tulvasuojeluun 4 miljoonaa euroa ja että maaseutuneuvontajärjestöjen toimintaan ehdotetaan lisättävän 1 miljoona euroa.

Fru talman! Som finansutskottet påpekar, finns det strukturella problem med utbetalningen av Kemera-stödet. Nivån på anslaget har varit alltför låg, och då man årligen måste använda nästa års anslag för att kunna betala ut stödet, leder det här till en ond cirkel. Jag befarar därför att årets anslag på allt som allt ungefär 26,5 miljoner euro inklusive energistödet för klena träd inte kommer att räcka till. Däremot är jag glad över att Skogsforskningsinstitutet föreslås tilldelas 1,5 miljoner extra anslag. Institutet är grundläggande viktigt för utvecklingen av vårt skogsbruk.

Fru talman! Avslutningsvis kan jag konstatera att en mycket välkommen förändring är att lantbruksföretagare nu kommer att vara berättigade till sjukdagpenning för självrisktiden enligt såväl lagen om pension för företagare som lagen om pension för lantbruksföretagare. Det här lagförslaget kom tidigare och inte nu i samband med budgeten, men det har naturligtvis också inverkan på budgeten. Det hör också ihop med mitt allra första riksdagsinitiativ, som jag faktiskt lämnade in två veckor efter att jag blivit invald. Det här lagförslaget har jag väntat länge på, och det var ett väldigt bra sådant som regeringen gav och som riksdagen godkände.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen kuluttaja on etuoikeutetussa asemassa syödessään kotimaista ruokaa. Suomalaisen elintarviketalouden vahvuuksia ovat muun muassa tuotteiden korkea laatu, valvottu ja jäljitettävä tuotantoketju, hyvä hygieniataso sekä yritysten ja neuvojien korkea ammattitaito. Toimimme niin sanotulta pellolta pöytään -periaatteella, missä ruokaketjun toimijoilla on vahva yhteistyö, mikä takaa elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden.

Tämä edellyttää kannattavaa maataloutta. Kansallisen ruuantuotannon peruskapasiteetti on voitava pitää yllä kaikissa tilanteissa, jotta pystytään hallitsemaan muun muassa kansainvälisistä suhdannevaihteluista, ruokakriiseistä ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvia riskejä. Kotimainen tuotanto on helposti jäljitettävää, millä voidaan varmistaa elintarviketurvallisuus kansalaisillemme. Suomen elintarviketalous on tähän saakka menestynyt hyvin kiristyvässä kilpailutilanteessa. Jatkon ratkaisee se, arvostammeko tarpeeksi puhdasta, kotimaista ruokaa.

Ravitsemuksen ja terveyden yhteydet ovat jo hyvin tunnettuja, ja Suomessa on tehty menestyksekästä työtä ravitsemuksen parantamiseksi. Kuitenkin monet samanlaiset kehityskulut, jotka voivat lisätä terveysvaaroja elintarvikkeissa, vaikuttavat myös ruuan ravitsemukselliseen laatuun. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa elintarvikeketjun kansainvälistyminen, elintarviketeknologioiden kehitys sekä kuluttajaryhmien erilaistuminen. Esimerkiksi lisääntyvä ikääntyvä väestö on haaste sekä ravitsemukselle että perinteisemmälle elintarvikkeiden turvallisuudelle.

Turvallisuus on tulos pitkäjänteisestä työstä, jossa rehellisyyttä, ammattitaitoa ja huolellisuutta vaaditaan ketjun jokaisessa osassa. Suomalaista maataloustuotantoa ei tule ajaa asemaan, jossa joudutaan luopumaan kilpailukyvyn nimissä nykyisestä eläimet ja ympäristö huomioivasta tuotantotavasta. Tällä hetkellä tuotteiden kotimaisuus on varmin tae elintarvikkeiden puhtaudesta. Kiellettyjä eläinhormoneja ei meiltä ole löytynyt. Suomessa jätevettä ei käytetä kasteluun. Ulkomaiset jätevedellä kastellut marjat ja vihannekset voivat olla jopa terveysriski. Suomi on salmonellavapaa maa. Tuontiliha sekä kananmunat on tutkittava salmonellan varalta. Erityisesti tuontisiipikarjalihaerät ovat osoittautuneet ongelmallisiksi.

Meidän on syytä olla huolissamme tuontielintarvikkeiden laadusta, sillä elintarvikeskandaalit ja ruokaväärennökset maailmalla lisääntyvät. Suomen tullilaitoksella onkin edelleen keskeinen asema suomalaisten kuluttajien ruokaturvallisuudessa. Tullilaboratorio tutki viime vuonna tuhansien elintarvike-erien turvallisuuden. Tutkituista eristä hylättiin 13 prosenttia, ja lisäksi huomautettavaa löytyi 14 prosentista. Elintarvikkeissa määräystenvastaisuus johtui useimmiten kasvinsuojeluaineiden jäämistä, mikrobiologisesta laadusta, lisäaineista tai vääristä pakkausmerkinnöistä.

Arvoisa puhemies! Lasten vanhemmilla on oltava oikeus tietää joukkoruuan alkuperä. Hankintalain mukaisia kilpailutuksia on täysin mahdollista tehdä niin, että tuloksena on lähiruokaa ja sesonkituotteita. Hinta ei saa olla ainut kriteeri kilpailutuksessa. Suomalaiset haluavat juoda suomalaista maitoa.

Suomen vahva panostus elintarviketurvallisuuteen ei näy lopputuotteiden hinnoissa eikä varsinkaan tuottajien tileissä. Jos emme ole valmiita maksamaan kotimaisista tuotteista oikeata hintaa, ruuantuotantomme siirtyy yhä enemmän sinne, missä elintarviketurvallisuusasioista ei huolehdita maamme tavoin. Meidän täytyy suojella niitä, jotka haluavat tulevaisuudessakin tuottaa ja tehdä liiketoimintaa puhtaalla ja laadukkaalla ruualla. Se on Suomen etu ja mahdollisuus. Pärjäämme myös kansainvälisillä ruokamarkkinoilla silloin, jos pystymme pitämään geenimuunnellun ruuan selkeästi erillään. Voimme entistä vakuuttavammin todeta tänä päivänä, että Suomi on maailman kärkimaita elintarviketurvallisuudessa.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Pääluokan 30 yhteydessä on aina perinteisesti täällä pidetty niin sanottu kuttupuhe. Perinne on lähtöisin Pirkanmaalta. Se onkin aluetta, jolla kuttuja on Suomessa tiettävästi kaikkein eniten. Onhan Pirkanmaalla myös vahva edustus täällä eduskunnassa. Pelästyinkin jo hetki sitten, kun ed. Seurujärvi piti puheenvuorossaan kutupuheen, onko puheenvuoro mennyt hänelle, mutta silloinhan puhuttiinkin kaloista. Itse kannan syvää huolta kutuista.

Suomessa on tällä hetkellä noin 6 000 kuttua. Syvä huoli kuttujen elinoloista kaivaa mieltäni, ja pidän tärkeänä, että kutun tulevaisuudesta huolehditaan ja varmistetaan seuraavien EU-neuvottelujen aikana, että Suomen kuttujen saama tuki EU:lta on vähintään samaa tasoa kuin Kreikan kuttujen.

Maaseudun kehittämiseen lisättiin euroja ja itse asiassa kylätoiminnan tulevaisuudesta kannetaan huolta ympäri Suomea. Ovatko kylät huomioineet kuttujen mahdollisuuden, kun markkinoidaan kyliä? Moni helsinkiläinen ei varmastikaan tunnista kuttua edes sen hajusta.

Kotitalousopetuksella on tärkeä rooli suomalaisten ruokatottumusten ohjaamisessa. Toivonkin, että asianomainen ministeriö on myös huomioinut tämän, kun mietitään, mikä on kuttujen saama huomio kotitalousopetuksessa. Mielenkiintoista olisi myös tietää, mikä on kutunlihan ja -juuston osuus suomalaisten joulupöydässä. Kutunlihahan on lähiruokaa mitä parhaimmassa määrin.

Tässä syksyn aikana eduskunta myönsi hevosten hoitajille tai niiden parissa työskenteleville ihmisille lisää lomavuorokausia. Itse kannan suurta huolta kuttujen hoitajien, kuttujen niin sanotun omahoitajan, tilasta. Toivon, että myös he pääsisivät osallisiksi näihin lomavapaisiin.

Arvoisa puhemies! Jätevesiasia on puhuttanut täällä salissa erittäin paljon. Toivon, että kutut huomioitaisiin myös, kun asianomainen valiokunta jätevesiasiaa nyt valmistelee. Kuttuhan nimittäin tarvitsee puhdasta vettä noin 4—15 litraa vuorokaudessa tuotantovaiheesta riippuen. Puhdas vesi ja kutun aiheuttama jätevesi tuleekin siis huomioida myös uutta jätevesilakia valmisteltaessa.

Arvoisa puhemies! Sitten myös omakohtainen kokemus kutuista. Noin 20 vuotta sitten avioliittoni aikana Suomessa oli vielä arpajaisia paljon ja olin viettämässä iltaa paikallisessa ravintolassa. Siellä oli niin sanotut kuttuarpajaiset. Ostin tietenkin arvan ja onnekseni voitin päävoiton, ihan ilmielävän kutun. Siinä sitten iltaa juhlittuani, totta kai arpavoittoani hiukan myös juhlistettuani, läksin kutun kanssa kotiin. Kun pääsin kotiin, esittelin tietenkin ylpeänä uutta arpavoittoa vaimolleni. Vaimo kysyi tietenkin, mistä olet saanut kutun. Minä sanoin, että voitin arpajaisissa. No, mitä aiot kutulla tehdä? Minä sanoin, että näin joulun, talven aikaan täytyy kuttu ottaa sisään ja toki kasvattaa sitä. Vaimo kysyi, mihin aiot kutun laittaa. Minä sanoin, että no, tässä vaiheessa varmaan makuuhuone on oikea paikka kutun sijoittamiseen. Vaimo kysyi: no entäs se haju? Tuli hetken hiljaisuus ja sanoin: Kun olen itse siihen hajuun tottunut, saa luvan kuttukin tottua. — Hyvää joulua kutuille ja meille kaikille!

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Kunnioitettu rouva puhemies! Ed. Pakkasen huoli siitä, että täällä puhuisin kutuista ja pitäisin virallista kuttupuhetta, on täysin turha. Nimittäin pitää yrittää puhua niistä asioista, joista parhaiten tietää, ja olen koettanut keskittyä lohiin ja poroihin. Siinä on minulle riittävästi haastetta. Mutta ed. Pakkasen puhe oli erinomainen, ja on hyvä, että täällä kannetaan kutuista huolta ja pidetään näitä kuttupuheenvuoroja vuodesta toiseen. Siitä täysi tunnustus ed. Pakkaselle.