Jari Leppä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Maa- ja metsätalouspääluokassa on ainakin yksi selkeä yhteneväisyys äsken keskusteltuun sosiaali- ja terveysministeriöön. Se on keskusteltu tietojärjestelmien yhteensopimattomuus ja monimutkaisuus ja hallinnollinen byrokratian ylimittaisuus verrattuna meidän suomalaisten määrään ja siihen tarpeeseen, joka sillä on. Elikkä molemmissa on ihan sama tavoite, hyvä tavoite, purkaa päällekkäisyyksiä ja lisätä tietojärjestelmien yhteensopivuutta ja keventää byrokratiaa. Se on aivan välttämätön kummassakin pääluokassa, kumpienkin ministeriöiden alla, ja on hyvä, että ministerit ovat ottaneet tämän asian asiakseen, niin sosiaali- ja terveysministeriössä toimivat ministerit kuin myöskin maa- ja metsätalousministeri.

Maa- ja metsätalousministeriön osalta näitä säädöksiä on jo nyt purettu jonkun verran, siirrytty enemmän ja enemmän sähköiseen tukijärjestelmään ja tukihakuun. Nyt seuraavaksi tuodaan myöskin pienteurastamoita ja muita pieniä elintarvikkeiden jalostajia koskevia tietojärjestelmämuutoksia ja -kevennyksiä, jotka myöskin merkitsevät sitä, että kustannustaso näillä yrittäjillä alenee. Hyvä niin. Tätä työtä on jatkettava. Sitä on vielä kosolti jäljellä, ja tätä yksinkertaistamista pitää viedä erittäin vahvalla ja voimakkaalla otteella eteenpäin.

Puhemies! Tämän hallituksen aloittaessa hallitusohjelmaan kirjattiin erittäin velvoittavat kirjaukset siitä, millä tavoin maatalouden harjoittajien tulokehitykselle halutaan tapahtuvan elikkä tulokehityksen halutaan vahvistuvan. Sen jälkeen on tapahtunut varsinkin markkinamekanismeissa erittäin suuria muutoksia. Leimaa antavaa on myöskin se, että turbulenssi tulojen ja kustannusten kesken ja välillä on vahvistanut otettaan. Tämä on tietänyt sitä, että alkutuottajat ovat jääneet yhä heikompaan asemaan markkinoiden puristuksessa. Siksi täytyy myöskin kansainvälisessä kaupassa ottaa muita asioita kuin pelkkä puhdas hinta huomioon.

Kilpailun täytyy olla reilua, kauppapolitiikan pitää olla reilua, ja sen pitää tunnistaa myös muuta kuin hinta. Sen pitää tunnistaa tuotantotavat, ympäristöstä huolehtiminen, eläimistä huolehtiminen kestävällä tavalla, torjunta- ja lääkeainejäämät jne. Vasta näiden huomioimisen jälkeen voidaan puhua reilusta kauppapolitiikasta, ei aikaisemmin. Maa- ja metsätalousvaliokunnan erittäinkin monen asiantuntijan toimesta on kerrottu tämä samainen asia maailman kauppajärjestön toimintatavan muutostarpeesta. Suomessa erityisesti ministeri Väyrynen jo tuolla kansainvälisillä kentillä on voimakkaasti puhunut tämän asian puolesta, ihan samoin kuin ministeri Anttila, ja myöskin tälle meidän pitää vahva tuki antaa. Suomalainen kansallinen harjoitus siitä on tällä hetkellä menossa, ja se on tuottaja- ja toimialaorganisaatiolain muutokset, joissa ensimmäistä kertaa Euroopan unionin jäsenyyden aikana nyt halutaan puuttua markkinatilanteeseen niin, että se olisi oikeudenmukainen, se olisi aito ja se olisi reilu kaikkia elintarvikeketjun osapuolia kohtaan. Tälle työlle on myöskin annettava erinomaisen vahva tuki.

Puhemies! Maatalous- ja oikeastaan kaikki maaseutuelinkeinot ovat erittäin pääomaintensiivisiä tällä hetkellä. Se tietää sitä, että myös toimintaympäristön täytyy olla pitkäjänteinen, ennakoitava, ja sen pitää taata myöskin kohtuullinen toimeentulotaso. Siksi talouspolitiikan keinot, verotukselliset keinot, tulojen tasaamismahdollisuudet jne. täytyy ottaa myöskin politiikan agendalle ja täytyy saada sinne selkeitä muutoksia. Tukipolitiikka ja maatalouspolitiikka ovat olleet sinänsä kohtuullisen vakaita tällä vaalikaudella, vaikka isoja päätöksiä ja ratkaisuja on tehty myöskin Euroopan unionin alueella. Siitä huolimatta ne ovat olleet niitä osatekijöitä, jotka ovat pysyneet vakaina. Kaikki muu on heilunut enemmän.

Puhemies! Lyhyesti lopuksi uusiutuvasta energiasta. On äärimmäisen tärkeää, että sen ison energiapaketin osalta tehdyt uusiutuvan energian edistämistoimet viedään loppuun sovitulla tavalla. Se näytelmä, joka käytiin pari viikkoa sitten hallituksen piirissä, ei ole minkään arvoinen siihen verrattuna, mitä ne yhteiset tavoitteet ovat. Siksi toivon, että jatkossa, nyt kun (Puhemies: 5 minuuttia!) näitä hankkeita tulee, ne täytyy hoitaa sovitulla tavalla. Ne ovat osa sitä merkittävää uusiutuvan energian pakettia, joka liittyy koko suomalaisen energiapaletin uudistamiseen niin, että se on huoltovarmuuden kannalta ja ilmastovaikutuksiltaan myönteinen ja ennen kaikkea myönteinen maaseudun kannalta.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Tässä lähellä, Arkadiankadun toisella puolella, sijaitsee Paasikiven aukio, jossa on kiveen hakattuna se totuus, joka aika usein unohtuu: "Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen." Niinpä tässä maa- ja metsätalouspolitiikassa pitäisi myöskin realistisesti nähdä ne asiat, mitkä ovat tapahtuneet ja mitkä tapahtumat sitten johtavat tulevaisuudessa semmoiseen tapahtumien ketjuun, että niitten asioitten korjaaminen voi olla aika vaikeaa. Minä oikeastaan jatkan siitä, mihin maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja äskeisen puheensa lopetti, elikkä tästä meidän metsäpolitiikasta ja uusiutuvasta energiasta.

Nimittäin kun tämän hallituksen tavoitteena on ollut kansainvälisten ilmastosopimusten noudattaminen ja niihin sitoutuminen ja myöskin työllisyyden lisääminen ja samalla sitten energiaomavaraisuuden lisääminen, niin kesällä, kun päätettiin ydinvoiman lisärakentamisesta, sen yhteydessä sovittiin ihan yhteisesti uusiutuvan energian tukipaketista ja sovittiin myöskin siitä, että vanhat rästit hoidetaan pois. Näitä rästejä on syntynyt sen vuoksi, että syksyllä 2008, kun lama tuli vähän yhtäkkiä, se iski tuonne metsäpuolelle myöskin hyvin voimakkaasti ja metsäteollisuus lopetti puun hankkimisen. Ilman näitä Kemera-leimikoita monet koneet eri puolilla Suomea metsissä olisivat pysähtyneet kerta kaikkiaan, kun teollisuus ei ostanut puuta, mutta onneksi oli tämä Kemera-järjestelmä, ja näin nämä koneet ja miehet saivat jatkaa töitä.

Mutta mitä nyt on tapahtunut? Näistä niin sanotuista Kemera-tuista sopiminen viime keväänä näyttää nyt unohtuneen kyllä erityisesti hallituksen piirissä. Nyt tarvittaisiin näitten rästien maksamiseen vähintään 20 miljoonaa euroa rahaa, mutta yhtään näitä rästejä ei saada maksettua nyt näillä Kemera-varoilla, jotka tällä hetkellä budjetissa ovat. Ei siis ole todellakaan mikään ihme, jos kansalaiset puhuvat ja kansa vaikeroi politiikan uskottavuusongelmasta, sillä niin ristiriitainen tämä nykyinen tilanne on. Näyttää ihan siltä, että hallitus on keväällä puhunut yhtä, mutta sen jälkeen nyt loppuvuodesta tehnyt ihan toista. Tämä on ihan todellinen uhka, että Kemera-tuet jäävät osittain kokonaan maksamatta. Ja mitenkäs sitten tapahtuu? Nimittäin tämä järjestelmä muuttuu ensi keväänä tai todennäköisesti viimeistään ensi syksynä, ja jos silloin on vanhoja rästejä maksamatta, niin todennäköisesti nämä metsänomistajat ja yrittäjät jäävät nuolemaan näppejään. Näin voi aivan hyvin käydä.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö ihmetteli vastikään, miksei eduskunta ole käyttänyt sitä jopa lähes 300 miljoonan euron rahaa, joka syntyi siitä, kun määrärahakehykset alitettiin. Tästä 300 miljoonasta eurosta, kun kehykset alitettiin, olisi voitu käyttää vaikka se 20 miljoonaa euroa näitten Kemera-rästien hoitamiseen.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kemera-rahojen osalta maa- ja metsätalousministeri Anttila on kantanut kovaa murhetta ja huolta ja on vääntänyt kokoomuslaisen valtiovarainministerin kanssa kättä siitä, että niiden rahojen pitää tulla. Ne olisivat olleet myöskin maa- ja metsätalousministeriön budjetissa sisällä ja ovat varmaan edelleen sisällä, mutta kun ei ole saanut käyttövaltuuksia, ei niitä vaan ole annettu.

Elikkä tässä on nyt sellaista byrokratiaa ja sellaista vallankäyttöä, että en tiedä, miksi pitää ministeriä ja tätä metsänomistajaporukkaa tällä tavalla kyykyttää. Tämä ei ole edes mitään hyvää hallintotapaa, koska on aikanaan päätetty, paljonko maksetaan, ja nyt sitten todella on ihan aiheellinen huoli ed. Hemmilällä, että metsänomistajat joutuvat odottamaan niitä rahoja. Siis niiden pitää tulla. Meidän pitää yrittää vaan toimia niin, että se asia tulee aidosti hoidettua.

Arvoisa puhemies! Nykyisessä kilpailulaissa on valuvika. Se on antanut kaupalle luvan ketjuyhteistyöhön, ja kun meillä on kaksi kaupparyhmittymää, niin tässä päästään hyvin nopeasti sellaiseen tilanteeseen, että kauppa sanelee juuri ne ehdot, jotka se parhaaksi näkee. Siksi suomalainen tuottaja, alkutuottaja nimenomaan, on täysin puolustuskyvytön vahvaa kauppaa vastaan. Meidän on vihdoin viimein saatava myöskin tuottajayhteistyötä mahdollistava lainsäädäntö niin, että he yhdessä voivat osaltaan vaikuttaa siihen omaan tulonmuodostukseensa.

Viljan voimakas hinnannousu viime syksystä lähtien on positiivinen asia. Viljahan on ollut maailmanmarkkinoilla ja myöskin Suomessa liian halpaa, se ei ole kattanut edes tuotantokustannuksia. Siis se on hyvä asia, että viljan hinta nousee. Mutta toisaalta kotieläintuotannon kustannukset nousevat, sianlihan, kananmunien, maidon tuotannon kustannukset nousevat, ja siksi kaupan pitää elää myöskin arjessa ja ajassa ja hyväksyä kohtuulliset hintojen korotukset. Meillä on perusruoka halpaa. Se, että meillä on kallis kaupan rakenne, osaltaan tuo siihen lisäkustannuksia. Se ei ole kyllä viljelijäväestön vika, kun kansainvälisessä vertailussa jäädään hopealle tai kolmannelle tai neljännelle sijalle.

Meillä on rakennettu 30 miljoonan ihmisen tarpeita varten kaupan neliöt, ja nämä kuluttajat yhdessä tuottajien kanssa ne maksavat. Meidän on syytä käydä avointa keskustelua siitä, mihin me näitä neliöitä tarvitsemme, kuinka paljon näitä pitää rakentaa lisää. Varmemmaksi vakuudeksi sanon, että jos vuonna 1970 kauppias maksoi keskusliikkeelle vuokraa 2 prosenttia, niin tänä päivänä hän maksaa parhaimmillaan 14 prosenttia vuokraa. Siinä on erinäköisiä palveluja sisällä, mutta jos 25 prosentin bruttokate ei riitä plusmerkkisen tuloksen tekemiseen kauppiaalle, niin kaupan kustannukset on hilattu kiinteistökustannuksineen kaikkineen aivan pilviin, ja siinä on mukana markkinoinnin, mainonnan kustannuksia. Jos avataan arkipäivän, tai itse asiassa loppuviikon, sanomalehtiä, siellä on puolet mainoksia, ja kuka ne maksaa? Ne maksaa kuluttaja, mutta yhtäältä siinä on mukana myöskin tuottaja.

Meillä on isot talkoot tässä edessä. Meillä on paljon turhaa asiaa kuluttajien maksettavana, ja osaltaan se rasittaa meidän tuottajakenttäämme. Tuottajien pitää saada jatkossa työstään kohtuullinen korvaus ja sijoitetulle pääomalle tuotto. Muussa tapauksessa meidän ruokahuoltomme alkaa ontua.

Ja nyt kun ollaan menossa jouluun, (Puhemies: 5 minuuttia!) niin toivotan kaikille hyvää, antoisaa joulupöytää kotimaisen ruuan parissa.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön pääluokka on hallituksen esityksin ja valiokunnan tarkoin harkituin täydennyksin hyvä kokonaisuus. Kokonaissummaltaan tämä pääluokka on 2,8 miljardia euroa.

Hallitusohjelman toteutumisen osalta maatalouden kannattavuuden ongelmia ei ole voitu ratkaista. Myöskään byrokratiatalkoot eivät ole toteutuneet aivan tavoitteiden mukaisesti. Maatalouden kannattavuuden osalta valtio on omista velvoitteistaan jokseenkin pystynyt vastaamaan, mutta tuottajahinnat eivät ole kehittyneet kustannusten mukaisesti, ja kannattavuus on jopa heikentynyt. Myöskään byrokratiatalkoiden osalta tulokset eivät ainakaan vielä ole olleet riittäviä. Mutta ehkä sitten, kun tietohallinnossa päästään vieläkin suurempaan soveltamiseen, tilanne helpottuu.

Myöskin valiokunnan lisäykset ovat hyvin harkittuja. Kalastusta harrastavana pidän hyvänä sitä, että poistokalastukseen eli roskakalan pyyntiin tässä esitetään 1,4 miljoonaa euroa. Sisävesikalastukseen tästä jäisi 400 000, kun Itämereen menee miljoona euroa. Valiokunta näki jo ne tärkeimmät kohteet, mihin panostetaan. Valitettavasti siellä kohteissa ei ollut yhtä tärkeimmistä sisävesikalastusalueista elikkä Koillismaan vesiä. Olenkin esittämässä, että seuraavaan hallitusohjelmaan pitää saada ehdottomasti kalavesien hoito ja sinne kunnon resurssit, jotta roskakala ei valtaa meidän arvokkaita vesiämme.

Metsätalouden suhteen kestävän metsätalouden rahoitus on tässä esityksessä nyt 72,3 miljoonaa euroa ja uusiutuvan energian tukipakettikin on ihan kohtalaisen hyvä. Aivan kuten äsken edustajat Hemmilä ja Mauri Salo totesivat, tavoitteiden mukaiseen rahoitukseen ei päästy, ja se tietysti on harmin paikka. Siinä työsarkaa meille vielä edelleen riittää.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Hänninen puhui byrokratian purkamisesta ja siitä, että tietojärjestelmillä voisi olla joku merkitys tulevaisuudessa. Minä olen kovin pessimistinen sen suhteen. Nimittäin mitä enemmän meillä on tätä informaatioteknologiaa, it-järjestelmiä, kehitetty, sitä hankalammaksi nämä käytännöt ovat vaan muuttuneet.

Sitten ihan tästä hallinnoinnista ja byrokratiasta. Yhtenä esimerkkinä sen lisääntymisestä ja näin ollen hallitusohjelman tavoitteitten vastaisesta toiminnasta on viime kevään tilanne, kun maa- ja metsätalousministeriö pyysi lisärahoitusta 70 henkilötyövuodelle ja se kohdentui nimenomaan valvonnan lisäämiseen, tukivalvontojen lisäämiseen 70 henkilötyövuotta lisää, mutta ei kylläkään sitten myönnetty sitä määrärahaa. Olisi mielenkiintoista nyt sitten tietää, miten nämä valvonnat ovat onnistuneet, kun niitä määrärahoja ei myönnetty.

Mitä tulee sitten tähän viljelijöitten taloudelliseen tilanteeseen, niin tänään puhuttiin myöskin näistä tuottajaorganisaatioista täällä, ja kyllä minä puolustan voimakkaasti sitä järjestelmää nyt, kun EU:ssa on myönnetty se tosiasia, että tuottajat ovat niitä, jotka jäävät aina heikommalle, ja tuottajaorganisaatiot ovat tästä lähin sallittuja. Minä toivon, että hallitus saisi aikaiseksi sitä tarkoittavan esityksen hyvin nopeasti.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Minulla on neljä huolta, joten yritän olla nopea. Keskustelussa on illan aikana viitattu metsäteollisuuden ahdinkoon ja kilpailuedellytysten turvaamiseen, mutta valitettavan vähän kuitenkaan tähän sosialidemokraattien ylläpitämään teemaan on saatu vastakaikua tässä keskustelussa. Erityisesti energiaveropäätösten tarkastelun osalta pitäisi tehdä nopeita toimia, jotka parantaisivat kilpailukykyä huomattavasti.

Arvoisa puhemies! Toiseksi haluaisin nostaa esiin tuon vesistö- ja vesihuoltotöiden määrärahan ja lisäksi myös tulvasuojelun riittävät resurssit. Maa- ja metsätalousministeriössä on tehty selvitystä siitä, miten saataisiin noin 10 000 taloutta lisää viemäriverkon piiriin. Tosiasiassa se tarkoittaisi kehyskaudella jopa 25 miljoonan sijoitusta lisää siihen. Minusta lähtökohdan pitäisi olla se, maamme vesistöjen kunnon parantamisen pitäisi olla yksi keskeinen tavoite.

Arvoisa puhemies! Sitten kolmas teema, jonka haluan myös nostaa esiin, on Metsähallituksen resurssien alasajo. Me usein ajattelemme, että virkistyspaikoista ei ole niin väliksi. Tosiasiassa kuitenkin kaikki selvitykset osoittavat, että se on myöskin yksi tärkeä turismin keino ja tuo eri alueille aika paljon rahaa. Eli on laskettu, että suosituimmissa kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö saattaa tuoda alueelle jopa 20 euroa jokaista puiston palvelurakenteisiin sijoittuvaa euroa kohti. Se on minusta merkittävä keino myös siihen, että me pidämme yllä näitä virkistyspaikkoja. Valitettavasti nyt tiukka tuottavuusohjelma sekä nämä viimeiset leikkaukset johtavat päinvastaiseen tulokseen.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, toivon, että ministeri Anttila nyt alkuvuoden aikana turvaa sen, että ammattikalastuksen tukemista jollakin tavalla jatketaan. Tämä tilanne on käsittämättömän huono nyt.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! On pakko puuttua tähän, kun täällä salissa puhutaan muunneltua totuutta. Nimittäin kannattaa tutustua tähän budjettimietintöön, ennen kuin käyttää tuon kaltaisia puheenvuoroja, mitä äsken kuultiin. Nimittäin eduskunta lisää nyt Metsähallituksen luontopalveluihin vähän enemmän kuin Metsähallituksen luontopalvelut pyysivät meiltä. Sinne lisätään määrärahoja niin paljon, ettei mihinkään irtisanomisiin pitäisi tarvita ryhtyä. Sen vuoksi halusin tämän tarkentavan puheenvuoron käyttää.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiasiassa liian tiukka tuottavuusohjelma on leikannut merkittävän määrän Luontopalveluita, ja kyllä se vaan nyt niin on, että kun te tutustutte tarkemmin vielä meidän sosialidemokraattien vastalauseeseen, niin tarkemmat yksityiskohdat on löydettävissä sieltä. En lähde nyt enää kinaamaan enempää ed. Hemmilän kanssa.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minun on pakko nyt vähän oikaista ed. Kiurun väitteitä. Olen sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen että valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston jäsen, ja siellä kyllä yhtä edustajaa lukuun ottamatta sosialidemokraatit ovat olleet erittäin pitkälti samoilla linjoilla hallituspuolueitten edustajien kanssa, ja voisi puhua semmoisesta harmonisesta yksituumaisuudesta, yksimielisyydestä, kun näitä asioita on käsitelty. Mutta yksi sosialidemokraattinen edustaja on kyllä aina ollut oppositiossa.