Kari Rajamäki /sd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta on valmistellut liikenne- ja viestintäministeriön budjettimietintöä pitäytyen hyvin pitkälti nykyisen hallituksen erittäin tärkeissä liikennepolitiikkaa koskevissa kärjissä. Erityistä huoltahan hallitus kantaa kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi taloudellisista, nopeista ja turvallisista kuljetuksista, ja erityisesti korostetaan, että liikennepolitiikkaa on tarkasteltava poikkihallinnollisesti ja kokonaisvaltaisesti elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kehyksessä. Vaikeutuvassa taloudellisessa tilanteessa korostuu entisestään nimenomaan logistisen järjestelmän kehittäminen Suomen kansallisen kilpailukyvyn ja myös taloudellisen selviytymisen näkökulmasta.

Valtiovarainvaliokunta on myös yleisperusteluissaan, ei pelkästään pääluokkaa 31 koskevassa liikennejaoston mietinnössään, käynyt läpi nimenomaan ensi kevään kehyspäätökseen liittyen päätetyn liikennepoliittisen hankekorin rahoituksen riittävyyttä. Valtiovarainvaliokunnassa pidetään yksimielisesti tärkeänä, että kehyspäätökseen sisältyy riittävät määrärahat hallituksen ja myös eduskunnan sopimien hankkeiden toteuttamiseen. On niin, että liikenne- ja infrahankkeet ovat juuri niitä investointeja, joilla alueellista ja kansallista kilpailukykyä tuetaan, ja tältä osin on myöskin hyvin tärkeä valtiovarainvaliokunnan yksimielinen esitys siitä, että "eduskunta edellyttää, että hallitus antaa kevään 2013 kehyspäätöksen jälkeen valtiovarainvaliokunnalle selvityksen liikennepoliittiseen selontekoon - - sisältyvän liikenneverkon kehittämisohjelman toteuttamisesta ja rahoituksen turvaamisesta". Tässä huoli on todella hallitus- ja oppositiorajat ylittävä, ja myöskin liikenneministeriö tukee vastuullista tavoitetta.

Tässä on tietysti tärkeätä, että mahdolliset muutokset tässä läpikäynnissä eivät saa heikentää elinkeinoelämän ja teollisuuden toimintaedellytyksiä eikä uudelleenarviointi saa myöskään viivästyttää hankkeiden käynnistymistä. Reunaehtona on sitten tietysti myöskin se, että on arvioitava rahoituksen riittävyys ja on huolehdittava, että kehyspäätökseen sisältyvät juuri nämä mainitut määrärahat hankkeiden toteuttamiseen.

Herra puhemies! Muutoin hyvin keskeistä on se, että panostukset perusväylänpitoon ovat yksi tehokkaimmista elvytyskeinoista. Niillä on nopea työllisyysvaikutus, ja oikein kohdennettuna ne nimenomaan tukevat elinkeinoelämän ja alueellista kilpailukykyä. Tältä osin alempiasteisen tieverkon kunnosta ja ylipäänsä perustienpidon rahoituksesta kannetaan huolta, koska määrärahojen ostovoimasta on hävinnyt noin 5 prosenttia eli 50 miljoonaa euroa muutoinkin tiukasta rahoituksesta. Kun lisäksi on vielä raskaan liikenteen enimmäispainojen ja -mittojen mahdollinen korotus vaikuttamassa tienpidon kustannusten hallintaan, niin valtiovarainvaliokunta on huolissaan tämän kokonaisuuden osasta.

Hallitusohjelman mukaisesti edelleen edistetään myöskin liikenneturvallisuutta ja pienehköjen elinkeinoelämän toimintaedellytyksien turvaamiseen liittyviä hankeosioita. Tähän yhteyteen on erillinen 9 miljoonan euron määrärahalisäys, josta valtatie 23 ja valtatie 2 ovat nimettyjä, ja sitten 2 miljoonan euron osalta on nimeämättä — kohteita kyllä löytynee.

Yksityisteiden osalta 5 miljoonan leikkauksesta palautetaan vain miljoonan euron edestä. Tälle vuodellehan valtiovarainvaliokunta palautti koko 5 miljoonan euron leikkauksen. Tältä osin katsottiin tärkeämmäksi täsmävaikutukset.

Liittyen kasvuun ja kehyskeskusteluun ja koko talouden selviytymiseen on erittäin tärkeätä, että valtiovarainvaliokunta on yksimielisesti pitänyt tärkeänä, että teollisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi tulee olla valmiutta myös arvioida myöhemmän hankekorin hankkeiden aientamista. Hanko—Hyvinkää-radan sähköistyksen edistäminen koetaan teollisuuden kuljetusten ja koko rautatiekuljetusten kilpailukyvyn ja sähkövetoisen liikenteen kehittämisen kannalta välttämättömänä, ja eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuudet Hanko—Hyvinkää-radan sähköistystä koskevan hankkeen käynnistämiseen. Tämä on panostus myös tässä tilanteessa selviytymiseen.

Joukkoliikenteen määrärahojen riittämättömyys on perinteisesti esillä, ja pieni määrärahalisäys on myös sillä puolella. Pidetään tärkeänä, että rahoitusta kohdennetaan muun muassa kaupunkiseutujen joukkoliikenteen käytön lisäämiseen, mutta etenkin suurten kaupunkien tuki on edelleen varsin vähäinen. Valiokunta korostaa, että joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi on varmistettava palvelukokonaisuuden asiakaslähtöisyys sekä lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus niin kaupungeissa kuin maaseudulla, tarvitaan koordinaatiota enemmän. Joukkoliikenteen palvelujen toimijoiden ja kuljetusten yhteensovittamisen avulla löydetään varmasti valiokunnan mielestä lisää voimavaroja myöskin palveluiden parantamiseen. Tätä liikenneministeriössä myös eri työryhmät selvittävät ansiokkaasti jo kevääseen mennessä.

Lentoliikenne on kansainvälisen teollisuuden kannalta erittäin tärkeä asia: meillä toimii kansainvälisiä energiayhtiöitä ynnä muita. Itä- ja Pohjois-Suomessa matkailuelinkeino on voimakkaasti kasvussa. Siksi joukkoliikenteen palvelujen ostossa perinteisellä tavalla vuodesta 2004 lähtien on Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenteen tukeminen ollut esillä. Nyt uutena avauksena, mielenkiintoisena sellaisena, on Enontekiön lentoliikenteen tukemiseen osoitettu määräraha. Nyt on tarkkaan seurattava, millä tavalla tätä voitaisiin hyödyntää pohjoisen elinkeinojen kehittämisen kannalta.

Herra puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpuolelta valiokunta on myönteisesti seurannut ministeri Kiurun käynnistämää laajakaistahankkeen vauhditusta. Siitähän löytyi 66 miljoonaa euroa käyttämätöntä rahaa, kun tämä hallitus aloitti, ja nyt tältä osin on keskeinen uudistus se, että tuesta voidaan jatkossa maksaa ennakkona puolet heti tukipäätöksen jälkeen, mikä helpottaa etenkin pienten toimijoiden verkkoinvestointien rahoitusta. On erittäin tärkeää, että tämä hanke etenee niin aluekehityksen kuin myös tietoyhteiskuntakehityksen kannalta. Me tarvitsemme nopeat ja toimivat yhteydet maaseudun ja myös elinkeinopolitiikan näkökulmasta.

Muutoin, ministeriötä, ministereitä ja myös Liikennevirastoa ja kaikkia toimijoita valtiovarainvaliokunnan puolesta haluan kiittää, myöskin valtiovarainvaliokunnan jaostoa ja koko valiokuntaa tämän vaikean liikenneinfrarahoitustilanteen yksituumaisesta haltuunotosta ja yhteistyöstä.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Lämmin kiitos eduskunnalle, valtiovarainvaliokunnalle, valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle ja liikenne- ja viestintävaliokunnalle hyvästä työstä. Toki täytyy tietysti kehua ja kiittää koko eduskuntaa kuluneesta vuodesta henkilöstöineen, avustajineen, toimijoineen kaikkineen. Koko ministeriön ja toimijoiden puolesta sydämellinen kiitos jokaiselle.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä kiinnitetään huomiota hyvin olennaisiin ja tärkeisiin asioihin ja vahvistetaan usein sitä kantaa, joka on ollut yhteisessä keskustelussa jo pidemmän aikaa. Kiitän siitä lisärahasta, 9 miljoonasta eurosta perusväylänpitoon, yksityisteille miljoona ja joukkoliikenteeseen miljoona, eli yhteensä 11 miljoonaa lisää rahaa liikennesektorille tänä vaikeana aikana. Se on merkittävä päätös eduskunnalta. Sydämellinen joulukiitos siitä kaikille toimijoille.

Perusväylänpidon prosessi kaikkinensa on meille iso haaste. Olemme kymmenen vuoden takamatkalla liikenteessä sen osalta, että kaikki liikenneturvallisuutta parantavat hankekokonaisuudet, perusväylänpitoon erityisen vahvana osana liittyvä päällysteiden kunto saadaan järjestykseen ja pikkuhiljaa lähdetään purkamaan sitä meidän pattia, mikä konkreettisesti meidän väyläverkoston korjausvelassa on. Kun valiokunta toteaa omassa lausunnossaan, että panostukset perusväylänpitoon ovat yksi tehokkaimmista elvytyskeinoista, nopeasti käynnistettävissä olevia hankkeita, niillä on hyvä työllisyysvaikutus ja oikein kohdentamalla niillä voidaan kohentaa elinkeinoelämän ja alueellisen kilpailukyvyn tasoa, niin tästä ei voi olla mitään muuta kuin samaa mieltä, ja tähän työhön toki tarvitaan meidän kaikkien yhteistä panostusta.

Valtiovarainvaliokunnan ehdottama lisäys yksityisteiden valtionapuun on erittäin tarpeellinen. Vuosittain on käyty keskustelua siitä, mikä on rahoituksen konkreettinen tarve, ja tänä päivänä on selkeästi osoitettu se, että lähestulkoon voisi sanoa, että määrärahatoiveet ja tarpeet ovat rajattomia, mutta jokainen miljoona, mikä pystytään yhteisesti lisää meidän väyliin satsaamaan, tulee tärkeään tarpeeseen.

Jäänmurtokaluston uusimisen osalta olen erittäin tyytyväinen siihen, että olemme löytäneet yhteisen ratkaisun, ja voisin todeta sen verran, että parhaillaan käynnissä olevassa meriliikennestrategiassa tullaan linjaamaan myös talvimerenkulun palvelutasoa, ja siitä lähtee sitten jatkossa myös jäänmurtajatarpeemme. Tarvitaan pitkäjänteinen, yhteisesti rakennettu suunnitelma siitä, miten talvimerenkulku hoidetaan, ja se vaikuttaa myös sitten jäänmurtajien hankintaohjelmaan.

Olemme halunneet rakentaa myös pitkäjänteisen yhteistyön naapurimaiden kanssa, ja tällä hetkellä kiinnostuksensa ovat osoittaneet myös Viro ja tietyiltä osin Venäjä talvimerenkulun osalta, ja näkisin Itämeren turvallisuusnäkökulmastakin sen erittäin tärkeäksi kehittämisalueeksi.

Liikennejärjestelmän ja sen hankkeiden kehittämisen kannalta selonteon linjauksia yhteisesti viedään eteenpäin ja kytketään osaksi elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja alueiden kehittämistä. Siinä meillä on yhteistä savottaa keväälle varmistaa meidän väylänpidon rahoitusta ja eritoten hankekokonaisuutta, joka on ollut monenlaisten haasteiden edessä viimeisten kuukausien aikana.

Valiokunnan lausumaehdotukseen siitä, että hallitus antaa kevään 2013 kehyspäätöksen jälkeen valtiovarainvaliokunnalle selvityksen liikennepoliittiseen selontekoon liittyvän liikenneverkon kehittämisohjelman toteuttamisesta ja rahoituksen turvaamisesta, voin vakuuttaa, että tullaan varmasti näin tekemään.

Valiokunta kiinnitti huomiota myös liikenneverkon merkitykseen Suomen kilpailukyvylle, ja korostitte toimia, jotka kompensoivat rikkidirektiivin negatiivisia vaikutuksia Suomen elinkeinoelämään ja sen kilpailukykyyn, Venäjän talouskasvun tuomia lisämahdollisuuksia sekä pohjoisten alueiden sekä kaivannaisteollisuuden kehitystä, ja kaikki nämä ovat meillä työn alla, ja ensi kevät on itse asiassa kaikissa näissä kysymyksissä varsin kriittistä toimeliaisuuden aikaa.

Ei oikeastaan muuta kuin joukkoliikennelinjauksista vielä sen verran, että on erinomaista, että eduskunta, valiokunta ja ministeriö ovat samoilla linjoilla siinä, että joukkoliikennettä kehitetään omalla tavallaan niillä alueilla, missä on joukkoja liikuteltavana, mutta myös niillä alueilla, missä puhutaan maaseutumaisista pienistä kunnista, missä on vähemmän joukkoja. Siellä sitten kutsuliikenne ja kyytitakuu ovat omat asiansa, joita viedään eteenpäin.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensiksi haluan kiittää, että hallitus on ennen kaikkea tielle 23, runkotielle, joka on meille, Itä-Suomelle, merkittävä tavaraliikenteen väylänä, antanut 5 miljoonaa lisää, mutta vaikka myös yksityisteille on annettu jonkin verran apua lisää, niin minä olisin nähnyt, että niille lisäraha olisi ollut erittäin tärkeä, koska raaka-ainevarat ovat näiden pienteiden varressa, ja kun mietitään tätä tilannetta, että sieltä on vietävä tämä tuote sitten tehtaalle jnp., niin sinne olisi tarvittu riittävästi.

Tietysti perusväylänpitoonkin tarvitaan, kun ajatellaan nyt tulevaisuutta, kun yhdistelmien uudet painot ovat huomattavasti, mikäli ne toteutuvat, nousemassa. Se aiheuttaa suuret haasteet meidän tiestölle ja ennen kaikkea kuljetuselinkeinolle. Näitä asioita nyt pitäisi siellä tarkkaan harkita ja kuunnella ennen kaikkea kuljetuselinkeinon etujärjestön SKALin mielipidettä tässä asiassa. Näillä seikoilla näkisin, että näitä olisi otettava vahvasti esille vielä jatkossakin.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Rahaa tarvitaan moneen kohteeseen, mutta, arvoisa liikenneministeri, minua on jäänyt vaivaamaan tämän hallituskauden aikana erityisesti se, että miksi hallitus iskee juuri yksityisteihin. Yksityistiet muodostavat kuitenkin Suomessa erittäin merkittävän väylästön, joka nimenomaan hoitaa paitsi yksityisten ihmisten myös eri talouksien, elinkeinoelämän, monen monen tarpeen logistiikkaa ja vastaa tätä kautta meidän tavaroiden, palveluiden ja ihmisten liikkumisesta.

Arvoisa puhemies! Kun aloitimme, liikennepuolen yksityistien määrärahat olivat 23 miljoonaa, ja kun mennään kehyskaudella vuoteen 2014, ollaan menossa 5 miljoonaan euroon. Vaikka eduskunta on aina vähän näitä lisännyt, niin on jäänyt mieleen, että erityisesti kokoomus oppositiossa ollessaan painotti aina sitä, että tuonne tulee laittaa lisää rahaa. Nyt minä haluan tiedustella, ministeri, oliko se kokoomus vai oliko se vasemmistoliitto vai miksi nimenomaan juuri tästä kohtaa leikattiin kaikkein eniten. Tähän kaivataan vastausta.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan onnitella tästä tiukassa taloustilanteessa kohtuullisesta liikennebudjetista. Nostan tuolta esiin yhden tulostavoitteen. Se koskee liikenneverkon tulostavoitetta ympäristön osalta ja siellä pohjavesien pilaantumisriskin vähenemistä perusväylänpidon toimin. Tavoitteena on vain 2 kilometrin osalta vähentää tätä pohjavesien pilaantumisriskiä. Tämä asia liittyy usein aiemmin esillä pitämääni hyöty—kustannus-indeksin määrittelyyn, eli noissa investointien seurannaisvaikutuksia ei oteta hk-indeksissä riittävän laajasti huomioon. Kysynkin ministeriltä: Missä vaiheessa tämä hk-indeksin uudelleenarviointi on? Tullaanko siinä jatkossa ottamaan huomioon investoinnin vaikutukset ympäristölle, pohjavesiin, alueen kilpailukykyyn, yritys- ja työllisyysvaikutuksiin?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli erittäin tärkeää, että lyhyen puheenvuoroni takia pois jäänyt jäänmurtajahankinta tuli ministerin toimesta esille. Siinä on tärkeätä nyt, että me varmistamme kauppamerenkulun, mutta luomme myös edellytyksiä jäänmurron osaamisen vahvistamiseen jatkossa Suomessa, jotta me voimme arktisen ynnä muun kilpailun osalta olla toimintakykyisiä.

Puhemies! Haluan myös tuoda esille, että valtiovarainvaliokunta ja liikennejaosto ovat pitäytyen hallitusohjelmassa pitäneet tärkeänä, että VR Oy säilytetään valtio-omisteisena palvelutaso-ohjauksen piirissä, ja EU-kilpailusääntöihin pohjautuvasta kilpailusta henkilöliikenteen osalta voidaan päättää todella vasta kilpailun avaamisen hyödyistä ja haitoista tehdyn perusteellisen kokonaistaloudellisen arvion pohjalta. Tällöin on varmistettava kokonaistaloudellinen tehokkuus ja raideturvallisuus, palveluiden saatavuus sekä henkilöstön aseman tasa-arvoinen turvaaminen. Tähän on eräissä yhteyksissä myös valtiovarainvaliokunta täysin yhtynyt, ja on tärkeätä, että tässä eduskunta, hallitus ja ministeri etenemme varovaisuusperiaatteen ja kansallisen kuljetusstrategian turvaamisen tietä.

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on jo moneen kertaan mainittu, painopiste on liikennehankkeissa perusväylänpidossa ja nyt on painotettu erityisesti tätä rataliikennettä. Muutamissa puheenvuoroissa on viitattu myös näihin ympäristökysymyksiin, ja raideliikenne mitä suurimmassa määrin on kestävä liikennemuoto. Nyt minusta pitäisi vielä tarkemmin priorisoida niitä liikennemuotoja, joilla me täällä Suomessa kuljemme.

Esittäisin kysymyksen, onko järkevää esimerkiksi pitää lentokenttiä yllä kaikkialla Suomessa, sellaisissakin paikoissa, mistä esimerkiksi rautateitse pääsee erinomaisen hyvin tänne pääkaupunkiseudulle, jos käytetään tätä 3 tunnin aikarajaa mittarina. Se, mikä minusta kaipaisi vielä tarkennusta, on joukkoliikenne, ja haluaisin siitä tietää. Ministeri mainitsi, että siellä, missä on joukkoja, käytetään joukkoliikennettä, mutta miten harvaan asutuilla alueilla järjestetään nämä kulkemiset?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta kantaa mietinnössään huolta elinkeinoelämän kilpailukyvystä ja liikenteen kustannuksista. Budjetissahan on pieni määrä rahaa ympäristöinvestointeihin alusliikenteen puolella, mutta se on toki täysin riittämätön suhteessa tarpeeseen.

No, nyt kun on Jorma Ollilan työryhmä pohtimassa yleensä liikenteen taloudellista ohjausta ja verotusta, niin äkkiseltään tulee miettineeksi, voisiko sieltä hakea ratkaisuja elinkeinoelämän kilpailukyvyn haasteisiin. Nykyään, kun valtio alkaa tarvita lisää rahaa kassaan, aika nopeasti päädytään korottamaan polttoaineiden valmisteveroa, jota maksavat yhtä lailla yksityisautoilijat kuin teollisuuden kuljetukset. Jos siirryttäisiin käyttämään tienkäyttömaksuja, ne olisi hyvin yksinkertaista porrastaa käyttökohteen mukaan niin, että kuljetuksilta voitaisiin periä alempia maksuja ja sitä kautta tulla vastaan meidän vientiteollisuuden hankalaa tilannetta markkinoilla. Pidättekö, ministeri Kyllönen, tätä ajatusta esillä, kun käytte keskusteluja Ollilan kanssa?

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta on erittäin vahvasti nostanut esille nimenomaan elinkeinoelämän ja teollisuuden toimintaedellytykset, niin kuin hallitusohjelma jo linjaa. Mietinnössä näkee myös valtiovarainvaliokunnan huolen rahan riittävyydestä, ja jonkun jo täytyy sitten joustaa. Aivan kuten edustaja Rossi mainitsi, tässä tapauksessa alempi väyläverkko joutuu joustamaan rahoituksen mukaan.

Edustaja Rossi mainitsi eräät luvut. Esimerkiksi viime hallitus antoi jopa 23 miljoonaa euroa yksityisteille. No, se ei ole koko totuus, koska yli puolet niistä rahoista laitettiin nimenomaan teollisuuden hyödyksi eli metsäteollisuuden hyödyksi. Nyt me vain suuntaamme rahat vähän eri tavalla, mutta päämäärä on se sama.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnössä todetaan, että on hyvä, että vuodesta 2016 lukien väyläinvestointien rahoituksesta siirretään vuosittain 100 miljoonaa euroa perusväylänpidon pieniin investointiohjelmiin ja ylläpitoon. Selonteon mukaan jo vuosina 2013—2015 pyritään osoittamaan lisärahoitusta pieniin investointiohjelmiin ja todetaan lisäksi, että alueellisilla investoinneilla on mahdollista nopeasti vastata elinkeinoelämän muutostarpeisiin, mutta rahoituksen niukkuudesta johtuen tällaisiin hankkeisiin ei ole ollut viime vuosina juuri mahdollisuutta.

Tiedämme, että kaikissa maakunnissa on suuria tarpeita esimerkiksi kantateiden perusparannukseen. Kysynkin ministeriltä, miten pitkälle arvioitte, että päästään näillä määrärahoilla suhteessa kokonaistarpeisiin.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiistämättä perusväylänpito ja yksityisteiden rahoitus on isoin ongelma, mutta myös liikennehankkeiden rahoitus takkuaa, ja ehkäpä kaikkien yllätykseksi nostan nyt yhden hankkeen esille. Valtatien 8 rahoitusta ei vieläkään kuulu, ja kello käy. Ympäristölupa on menossa vanhaksi. Koska rahoitus tulee Valtatielle 8, ja jos päästätte ympäristöluvan vanhaksi, niin mitä sanotte länsirannikon ja oikeastaan koko Suomen kansalle, miksi näin pääsi tapahtumaan?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme tilanteessa, jossa perustienpidon ja yksityisteiden rahoitus on pahasti alimitoitettu ja suuret väylähankkeet ovat sekaisin. Tällä vaalikaudella, kehyskaudella, aiotaan leikata perustienpidosta ja väylähankkeista 33 miljoonaa euroa. On hyvä, että seuraavan vuoden budjettiin olemme jonkun miljoonan saaneet lisää, se hyvä, mutta nämä tulevatkaan miljoonat eivät edes vastaa kustannusten nousua, joten siinä mielessä olemme vielä pahasti tien päällä.

Arvoisa liikenneministeri, olette väläytellyt monenlaisia liikennepoliittisia uudistuksia. Esimerkiksi joukkoliikenne-, lentoliikenne-, satamaliikenneselontekoja ollaan tekemässä. Työryhmät istuvat muun muassa tämän autoilun verotuksen uudistamisen puolesta. Olisi kohtuullista, että eduskunta pääsisi uudelleen keskustelemaan liikennepoliittisesta selonteosta, sen päivityksestä, koska niin paljon kysymysmerkkejä ja uudistuksia on ilmassa (Puhemies koputtaa) ja uudistusten vastauksia tulee ensi vuoden puolella.

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rajamäki nosti esiin raideliikenteen kilpailutuksen ja valtiovarainvaliokunnan maltillisen lausunnon siitä. Vastikään tosiaan valmistui selvitysmies Juha Honkatukian raportti, ja sen mukaan kilpailutuksesta tulisi kerätä lisäkokemuksia Suomessa. Helsingin seudun liikenne HSL on luvannut puolestaan hoitaa pääkaupunkiseudun mahdollisessa pilottihankkeessa koko kilpailutusprosessin. Siitä huolimatta ministeri on kertonut, että ei ole kaiken tämän perusteellakaan valmis tekemään päätöstä henkilöliikenteen kilpailutuksesta eikä selvitys ole ministeriön tai hallituksen kanta kilpailun avaamiseen. Nyt pöytä on kuitenkin katettu, näin voidaan sanoa. Mitä vielä vaaditaan, jotta näitä lisäkokemuksia tästä asiasta ryhdyttäisiin keräämään?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää ministeriä topakasta otteesta, on todellakin kansanvalta nyt saanut sen arvon, mikä sille kuuluu.

Minua huolettaa ennen kaikkea rautatieliikenteen painotus tässä selonteossa ja ennen kaikkea sen toteutus. Lähinnä on kysymys siitä, että nyt nostetaan ajoneuvojen kokonaisyhdistelmien painoa 60 tonnista 76 tonniin. Tietenkin tämä on hyvä asia siinä mielessä, että se parantaa kilpailukykyä, mutta kestävätkö meidän tiet? Mielestäni raskas liikenne tulisi siirtää rautateille ja se olisi liikenneturvallisuuden kannalta erittäin tärkeää. Mitenkä ministeri näkee tämän ristiriidan tässä suhteessa?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun 40 vuotta sitten tulin jäänmurtajia rakentamaan Helsingin telakalle, voin todeta, että on tosi tärkeää se, että perinteinen jäänmurtaja on päätetty tilata. Toivottavasti se tilaus johtaa tämän osaamisalueen säilymiseen Suomessa, kun telakkateollisuuden tulevaisuus muuten on veitsenterällä juuri nyt. Pohjoinen alue ja yhteistyö Venäjän kanssa tarjoavat todella suuria mahdollisuuksia tästä eteenkinpäin.

Mutta otan myöskin esille mittojen ja painojen nostovaatimuksen. Sillähän halutaan kompensoida rikkidirektiivin aiheuttamia logistiikkakustannuksia erityisesti teollisuudelle, mutta on vaarana todella, että mennään ojasta allikkoon, koska sen vaikutukset turvallisuuteen, tiestön kuntoon, siltojen mittoihin, siltojen kantavuuteen, ajoneuvojen investointikustannuksiin ja sitä kautta kuljetusyrittäjien kilpailukykyyn ovat tosi moninaiset. Toivon todellakin, että tämä arvioidaan erittäin monipuolisesti, niin kuin valiokunta on tässä mietinnössään todennut, elikkä tehdään todella huolellinen ja erittäin laaja arviointi siitä, ennen kuin päätökset lopullisesti tehdään.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Raideliikenteen toimivuuden ja kapasiteetin parantaminen on keskeistä niin ympäristön kuin Suomen kilpailukyvynkin kannalta. Sekä budjetissa että liikennepoliittisessa selonteossa on lupaavasti painopistettä siirretty ratoihin. Toki, kun miettii suuria raideliikennehankkeita, jotka ovat isoja systeemisiä hankkeita, niiden pitkäjänteinen rahoitus on iso haaste. Muistan, että esimerkiksi Pohjanmaan rataa on jo viime kaudesta rahoitettu pätkittäin ja on ollut alibudjetointia pitkäänkin. Onko teillä, arvoisa ministeri, ajatuksia siitä, kuinka saataisiin tällaisten suurten tärkeiden systeemihankkeiden rahoitus varmistettua?

Mainitsen vielä koko Suomen raideliikenteen kannalta erittäin keskeisen hankkeen, Pisara-radan, joka tulee lisäämään raidekapasiteettia Helsingin rautatieasemalla, jolloin lähijunat tulevat Pisaraan ja kaukojunat rautatieasemalle. Missä vaiheessa Pisara-radan suunnittelu ja toteutus on, onko teillä ajantasaista, ajankohtaista tietoa?

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tiestön kunnossapitovelka on jo parin miljardin luokkaa, ja summa vain kasvaa ensi vuonna. Nyt on jouduttu jopa tilanteeseen, että päällystettyjä teitä muutetaan takaisin sorateiksi. Asiantuntijat ovat arvioineet, että kunnossapidossa yhden euron pihtaaminen aiheuttaa kolmen euron vahingon. On siis olemassa kiistattomat järkiperusteet sille, että ensin kannattaa pitää huolta olemassa olevasta tieverkosta. Joka tapauksessa nykyinen toimintatapa on suorastaan hölmöläisten hommaa. Hallitus aikoo pitää kunnossapidon määrärahat alimitoitettuina koko vaalikauden ajan. On lähes tragikoomista, että hallitus lupaa niitä nostettavan seuraavan vaalikauden alusta.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Hallitusohjelmassanne linjaatte, että keskeneräiset liikennehankkeet viedään loppuun. Savonlinnassa on väylähanke, jonka kaksi vaihetta on jo likipitäen valmiina ja kolmas vaihe, syväväylän siirto, on siirretty tulevaisuuteen. Tähän väylähankkeeseen muun muassa puhemieskin tutustui viime kesänä ja ainakin lehtitietojen mukaan piti tämän hankkeen loppuunviemistä tärkeänä.

Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos on lausunnossaan ottanut kantaa, että keskeneräiset hankkeet olisi syytä viedä loppuun, ja Savonlinna-hanke on ihan erikseen mainittu ainoana tässä lausunnossa. Olisinkin ministeriltä kysynyt, minkälainen painoarvo tällä lausunnolla on, ja mikä tämän Savonlinnan väylähankkeen tilanne on, kuinka se aiotaan toteuttaa.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Alueiden ja maakuntien kehitys näkyy liikennebudjetissa huonosti. Perustienpidon rahoitusta on todella rajusti leikattu, ja vaikka nyt valtiovarainvaliokunta on tehnyt korjausliikkeitä, niin se ei paljon auta. Alempi tieverkko joustaa eli jää oman onnensa nojaan. Tiehallinnon eläkkeellä olevat pääjohtajat Jukka Hirvelä ja Eero Karjaluoto toteavat, että valtateistä uhkaa tulla kärrypolkuja samaan aikaan, kun metsäpatruunoiden toiveista nostetaan rekkojen kokonaispainoja 76 tonniin. Ja kun raiteet eivät valitettavasti, edustaja Piirainen, mene joka paikkaan, niin miten tiet ja sillat todella kestävät tämän rasitteen?

Uusien väylien osalta tämä hallituksen uusi liikennepolitiikka tähtää näköjään autoliikenteen alasajoon maassa, jossa rekkaliikennettä ja tieliikennettä tarvitaan. Arvoisa ministeri, oletteko jo polttanut sen tiegiljotiinilistanne vai aiotteko jatkaa maantierahojen leikkauksia vihreiden hallituskumppanienne tuella?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vajaa viikko sitten oli samassa kolarissa kaksi venäläistä ja yksi virolainen rekka ja niiden seassa suomalainen henkilöauto. Onnettomuuspaikka oli valtatie 6 Luumäellä välillä Taavetti—Lappeenranta elikkä sillä kohtaa, joka on liikennepoliittisessa selonteossa ja nyt laitettu uudelleen arvioitavaksi. Arvoisa liikenneministeri, tie on suunniteltu 2+2-kaistaiseksi. Toteutetaanhan se sellaisena?

Sitten itse kysymykseen. Hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä on esittänyt, että raskaan liikenteen kaluston enimmäispainoja ja -mittoja korotetaan. Arvoisa ministeri, miten mahdollinen mittojen ja painojen korotus vaikuttaa tienpidon kustannuksiin, teiden kuntoon ja esimerkiksi siltojen kunnostukseen? Onko arvioitu, paljonko niistä tulee kustannuksia?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on harvaan asuttu maa. Toisin kuin Keski-Euroopassa, täällä välimatkat ovat pitkiä, ja toisin kuin Keski-Euroopassa, täällä myöskin kumipyörillä kulkee paljon enemmän niin ihmisiä kuin tavaroita. Itse asiassa yli 90 prosenttia kaikesta henkilö- ja tavaraliikenteestä on kumipyörillä. Siksi pitäisi puhua tästä isosta asiasta elikkä siitä, miten jaetaan rahat, joita tieliikenteeltä kerätään, jopa 7 miljardia, siis 7 000 miljoonaa vuodessa. Reilu 500 miljoonaa menee teiden kunnossapitoon ja kolmisensataa miljoonaa investointeihin.

Arvoisa ministeri, otitte ihan oikein puheenvuorossanne esille tämän tiestön korjausvelan ja sen, että ollaan takamatkalla kymmenen vuotta, tai miten sanoitte sen. Luonnehditte aivan oikein tämän asian, mutta mitä olette tehnyt ja aiotteko puuttua tähän epäsuhteeseen, kun liikenteeltä kerätään, (Puhemies koputtaa) tieliikenteeltä nimenomaan kerätään määrärahoja paljon enemmän kuin sinne ohjataan?

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitoksia siitä lisämiljoonasta, mikä tuli yksityisteille. Se on periaatteessa tärkeä asia, ja suunta on nyt oikea.

Mutta kysyisin ministeriltä, kun Suomeen rakennetaan paljon liikenneturvallisuudesta johtuen kolmekaistaratkaisuja, joissa pääsee sitten ohi, mikä on ministerin mielipide. Ymmärrän, että rahaa on vähän, mutta pitäisikö rakentaa vähän vähemmän sitä tietä ja pyrkiä aina varsinkin maan pääväylille rakentamaan neljäkaistateitä eli 2+2 ja kaide väliin. Sille on selvät liikennepoliittiset ja turvallisuuspoliittiset perusteet, ja me tiedämme, että jos raskas liikenne saa mennä ilman heiluriliikennettä eteenpäin, niin todennäköisesti pääsemme noin 10 prosentin polttoainesäästöihin. Eli pitkällä aikajänteellä minun mielestäni on järkevämpää rakentaa nelikaistaisia teitä 15 prosenttia vähemmän kuin kolmekaistaisia. Haluaisin kuulla ministerin henkilökohtaisen mielipiteen.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Direktiivi ohjaa liikennettä sellaisiin satamiin, jotka ovat lähellä Eurooppaa, lähellä markkinoita. Ainoa Suomen sula satama on Hanko. Markkinat seuraavat, milloin sinne pääsee sähköisellä vedolla, eli Hanko—Hyvinkää-radan sähköistäminen tulisi päättää. Epävarmuus maksaa kaiken aikaa. Elinkeinoelämä katsoo, milloin rata sähköistetään. Sen jälkeen se tekee omia päätöksiään. Kaiken lisäksi Hankoniemellä, Raaseporissa ja Hangossa on äärettömän suuri työttömyys ja rakenteellisia ongelmia, joten tällä olisi siinäkin mielessä merkitystä ja myös ympäristötekona. Toivoisin ministeriltä kommenttia valiokunnan lausumaan 8 koskien tämän Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämisen aikaistamista.

Sitten keskusta on esittänyt täällä infrarahaston perustamista. Millä tavalla se lisäisi liikenteen rahoitusta, jos tällainen rahasto perustettaisiin?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uudenmaan alueella elyn vastuulla on yli 9 000 kilometriä tiestöä, ja näillä kilometreillä syntyy 30 prosenttia Suomen liikennesuoritteista. Alueella asuu peräti joka kolmas suomalainen, 1,9 miljoonaa ihmistä, ja Uudenmaan alueella tuotetaan 44 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Olen tietysti erittäin tyytyväinen, että Uudenmaan alueella on tie- ja raideliikennehankkeita, mitä toteutetaan lähiaikoina, mutta sen lisäksi Uudellamaalla on MAL-ohjelma ja meidän pitää maankäyttöä, asumista ja rakentamista ja liikennettä kehittää samanaikaisesti, ja tällä hetkellä ei ole kerta kaikkiaan varoja vastata tähän uudisrakentamiseen ja sen tuomiin lisätarpeisiin liikenteen osalta.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Pyrin vastaamaan niin moneen kysymykseen kuin vain ehdin.

Kysyttiin yksityisteistä ja alemmasta tieverkosta, perusväylien kunnosta. Jokainen tietää, että kaikki eurot, jokainen raha, mikä pystytään sinne saamaan, on tarpeen ja tärkeä, ja hallitus on yhteisesti päättänyt niistä leikkauskohteista ja asioista kehysriihessä silloin, kun leikkauksia on kohdistettu joka ikiselle toimialalle. Jokainen edustaja tietää tämän taloustilanteen, missä eletään, ja sen mukaan mennään, eikä yksikään toimiala ole sen turvatummassa asemassa.

Sitten kysyttiin pohjavesiongelmista, näistä seurannaisvaikutuksista, hk-indeksin suhteesta näihin. Meillä on tämä kokonaisuuden arviointi näiden meidän indeksiemme, erityisesti hk-indeksin, osalta käynnissä. Siihen sisältyvät näitten ympäristöasioitten lisäksi myös liikenneturvallisuus, elinkeinoelämän kysymykset, liikenneketjujen sujuvuus ja se kokonaisuus, mitä liikennejärjestelmän kehittämisessä halutaan eritoten nykyhallitusohjelman mukaisesti korostaa.

Osaamisen säilyttäminen merenkulussa on erittäin iso ja tärkeä asia talvimerenkulun osalta meille ja varsinaisesti on meidän yksi iso vahvuusalue, jossa on myös maailmanmarkkinoita, ja sitä kannattaa Suomessa ylläpitää, kehittää ja viedä eteenpäin. Tässä ilokseni voin kertoa, että tulevana keväänä meille tulee vieraaksi ensimmäistä kertaa historiassa myös IMOn pääsihteeri tutustumaan suomalaiseen talvimerenkulkuun. Siinä tehdään positiivista historiaa Suomelle ja markkinoidaan sitten myös meidän osaamistamme eteenpäin.

Raideliikenteen kilpailuttamisen tai kilpailun avaamisen osalta: Honkatukia-raportti valmistui tosissaankin muutama viikko takaperin, ja olemme lähteneet liikkeelle nimenomaisesti varovaisuusperiaatteella sen vuoksi, että tämä kokonaisprosessi ei ole mikään ilmainen. Infra tarvitsisi selkeästi raidepuolella lähes miljardi-investoinnit, jotta se raideliikenteen kilpailutus voitaisiin toteuttaa järkevällä tavalla niin, että se tuottaisi sellaiset yhteiskunnalliset hyödyt, että ne konkreettisesti palvelisivat meidän kansakuntaamme ja kansalaisia.

Myös henkilöstön asema on merkittävä kysymys siitä lähtökohdasta, että kun Suomi haluaa toteuttaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa, niin ei voida lähteä siitä, että näitä asioita ei tutkittaisi ja katsottaisi perusteellisesti ennen kuin lähdetään kilpailutuksen tielle, eikä meillä ole sinällänsä kiirettä. Katsotaan asiat rauhassa ensi keväänä, paneudutaan hyvin vakavalla tavalla tähän raporttiin, siihen kokonaisuuteen, ja käydään kaikkien yhteistyötahojen kanssa asiat lävitse.

Edustaja Tynkkynen muistaakseni nosti esille kysymyksen liikenteen taloudellisesta ohjauksesta, ja siihen liittyen meillä on tosissaankin työryhmätyö käynnissä ja käydään lävitse koko liikenteen hinnoittelun kokonaisuus. Siihen sisältyy myös logistinen kilpailukyky ja mahdollisuudet siinä kaikkinensa. Työryhmä tekee työtänsä sillä ajatuksella, että heillä on selkeät toimeksiannot, ja ministerillä ei ole ollut sellaista ajatusta, että ohjaisin heidän työtään johonkin tiettyyn suuntaan, vaan he tekevät selvitystyötä nimenomaan niistä lähtökohdista, että haetaan avoimet kysymykset ja haetaan niihin myös avoimet vastaukset niin, ettei ole mitään ikään kuin valmista sapluunaa tehty ohjaamaan, että johonkin lopputulemaan pitää päästä, vaan konkreettisesti he selvittävät, mitä olisi järkevää tehdä suomalaisen liikenteen hinnoittelun kokonaisuudelle ja myös sitä kautta sitten meidän rahoituksellemme ja sen jakaantumiselle tasapuolisesti.

Sitten täällä nostettiin esille tietysti näitä hankkeita: valtatie 8:aa, valtatie 6:tta. Kuten olen jo monta kertaa julkisuudessa sanonut, niin ensi keväänä kehysriihessä rahoitusasioista päätetään, ja sitten ollaan varmemmalla pohjalla sen kanssa, miten hankkeet etenevät ja miten niitä pystytään yhteisesti toteuttamaan.

Raidepainotus ja tämä kontra mitat ja massat -kysymys: Tavoitehan on se, että me pystyisimme siirtämään raskasta liikennettä raiteille, mutta kuten täällä mainittiin, kaikkialla niitä raiteita ei ole, ja se liityntäliikenne, tavaran liikuttaminen paikasta toiseen, vaatii joka tapauksessa meiltä myös kumipyöräliikennettä. Toki ne tulevaisuuden linjaukset vaikuttavat sitten hyvin pitkälti siihen, millä tavalla kuljetetaan tavaraa raiteilla ja millä tavalla kuljetetaan kumipyörillä, ja tätä tasapainoa tällä hetkellä haetaan.

Jokainen tietää sen, että meidän väyläverkostomme tarvitsee kunnostusta, kunnossapitoa, ja sen rahoitus itse asiassa on tällä hetkellä reaalisesti vähintään sen 100 miljoonaa euroa vuodessa perusväylänpidon osalta jäljessä. Siihen työhön halutaan panostaa. Valitettavasti meillä ei tässä taloustilanteessa ole ollut mahdollisuus tehdä sitä satsausta, 100 miljoonaa euroa perusväylänpitoon siirtona suurista kehittämishankkeista, vaan se voidaan tehdä taloudellisesti vasta 2016 alkaen, mutta ensimmäistä kertaa tämä hallitus on ottanut kannan nimenomaan sen suuntaisesti, että tämä siirto tehdään. Aiemmin tämmöistä ratkaisua ei ole edes pyritty tekemään.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Nylund, niitä rahoja ei käytetty yksityistierahoiksi, mitä viime vaalikaudella 60 miljoonaa pantiin puuhuollon turvaamiseksi, puun saannin metsistä varmistamiseksi.

Sitten, arvoisa ministeri, kaksi asiaa. Ensimmäinen liittyy siihen, että kun te tulitte ministeriksi, te ja teidän hallituksenne teki erittäin tärkeän ratkaisun siirtämällä Nelostie-hankkeen Kirristä ylöspäin — Suomen pääväylä, Suomen ylivoimaisesti tärkein raskaan liikenteen väylä pitkille matkoille — toteuttamisen joskus tämän vaalikauden jälkeiseen aikaan. Ainakin talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan tämä on pitkien tavarakuljetusten ylivoimaisesti tärkein pohjoinen—etelä-suuntainen hanke. Vielä kertaalleen: uskon, että ihmiset ainakin Keski-Suomessa, ja uskon, että Pohjois-Pohjanmaalla ja vähän muuallakin, ovat kiinnostuneita kuulemaan, miksi näin, millä perusteella tällainen hanke siirrettiin näin kaukaiseen aikaan.

Arvoisa puhemies! Samalla (Puhemies koputtaa) ministeri ehkä voi… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri kertoi, että työryhmiä on aika paljon ja aika paljon selvitetään erilaisia asioita, mutta kuitenkin tuo todellisuus kentällä on aika karu erityisesti perustienpidon osalta, erityisesti yksityisteiden osalta, niin kuin te, ministeri, varmasti tiedätte. Tässä varmaan kaivattaisiin vähän innovatiivistakin otetta. Jos te lähtisitte taistelemaan noita valtiovarainministeriön tuulimyllyjä vastaan, niin minä voisin kyllä olla aseenkantajana siinä kohtaa. Nimittäin innovatiivista otetta voisi olla esimerkiksi se, että kun bensa- ja dieselverot nousevat, ehkä tulevaisuudessakin tulevat nousemaan, mitäpä jos noista muodostettaisiin alueellisesti määräaikaisesti perustettava tierahasto. Voisiko olla hyväksyttävämpää maksaa hieman korkeampaa bensa- ja dieselveroa, jos tietäisi, että se menee oman tien perustienpidon hoitamiseen juuri sillä alueella? Mielestäni tämäntyyppisiä selvityksiä teidän kannattaisi tehdä, kun työryhmiä paljon on liikkeellä. Innovatiivista otetta, jotta tuo ikuisuusongelma perustienpidosta ja yksityisteistä saataisiin nykyistä parempaan kuntoon.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi jaostolle kiitos tästä 2 miljoonan euron määrärahasta, joka saatiin valtatie 2:lla tehtäviin kunnostustöihin. Myöskin ministerille kiitos, koska tiedän, että ministerinkin hyväksyntä siihen on tarvittu. Ministeri totesi omassa puheenvuorossaan, että olemme kymmenen vuoden takamatkalla liikenteessä. Samalla totesitte, että panostus perustienpitoon on mitä parhainta elvytystä. Nyt kysymykseni kuuluukin: oletteko te valmistautumassa siihen, että hallitus alkutalvesta tekisi sellaisen paketin, jolla voitaisiin tätä meidän talouden kuvaa muuttaa elvyttämällä siltä osin kuin se on järkevää? Minusta sellainen elvyttäminen on järkevää, jolla sijoitetaan pysyvään infraan, josta sitten kaikki hyötyvät. Sitten kysyisin, mikä on Destian tilanne: ollaanko sitä myymässä vai ei? Lehdet ovat kirjoitelleet, että sellaista valmistellaan.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtatie 8:n suunnitteluun on vuosien varrella käytetty kutakuinkin 6 miljoonaa euroa, jotta on suunniteltu kaavoja, tehty suunnitelmia, valmisteltu lupajärjestelyjä jne. Nyt tämä hanke on niin pitkällä, että enää vain rakennussuunnitelmat siitä puuttuvat käytännössä, ja hankkeella ministerin hyvin tuntemista syistä on poikkeuksellisen kiire. Minä kysyn: onko tämä rakennussuunnitelma nyt, käytännössä todellakin tällä hetkellä, työn alla niitten vuosien varrella tehtyjen suunnitelmien pohjalta, jota tämän tien valmistamiseksi on eri suunnilla summailtu?

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meidän kansanedustajien on todella vaikea odottaa tietoa liikennepoliittisen selonteon hankkeiden rahoitustarpeesta ja puuttuvasta määrärahasta sinne kevääseen asti. Tuntuu jopa siltä, että on mahdoton keskustella täällä tänään ensi vuoden liikennepolitiikasta puhumatta tästä asiasta. Kuten edustaja Kanerva nosti esille, valtatien 8:nkin osalta toiveena oli, että ensi vuoden osalta olisi jo budjetissa löytynyt hankkeen aloituksen mahdollistava määräraha. Näin ei nyt kuitenkaan ole. Koska liikennehankkeen tärkeys on koko salissa yhtäläinen, niin toivoisin, että nykyistä joustavampia ja toimivampia rahoitusjärjestelmiä kehitettäisiin.

Työryhmä on pohtinut myöskin sitä, että erilaisia rahoitusmalleja kehittämällä saataisiin nykyistä helpommin väyläinvestointeja. Valtatie 8:n yhteydessä on puhuttu elinkaarimallista ja valtionyhtiökonsepti Infra Oy:stä. Kysyisinkin ministereiltä: onko meille tulossa tällaisia rahoitusmalleja?

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Jalonen ja Kanerva ottivatkin tämän Kasitien jo esille, mutta vielä minä tästä vähän hiillostaisin ministeri Kyllöstä ja kysyisin: kun vajaa kuukausi sitten suullisella kyselytunnilla ministeri lupasi, että se lapio lyödään sinne multaan Maskun kohdalla ensi vuoden aikana, onko tapahtunut muutoksia, vai aloitetaanko tämän Kasitien parannustyö ennen kuin ympäristölupa umpeutuu?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että perusväylänpidossa pääväylien kunto pidetään kohtuullisella tasolla, niin kuin täällä valiokunnan mietinnössä sanotaan.

Sitten on puhuttu myös raideliikenteen merkityksestä, mutta on todettava, että 70 prosenttia tavarakuljetuksista kulkee maanteillä, niin että jotain tarvis tehdä, niin kuin entinen valtiopäivämieskin sanoo. Nyt rapautuvat nämä tiet, ja varsinkin kun tiedämme, että Kehä kolmosen ulkopuolellakin on elämää ja yksityisteiden varsilla on yrityksiä ja muita, niin kyllä tätä pitäisi näin pitkällä tähtäimellä katsoa, että koska koko Suomi on asuttuna, niin myös näihin alempiasteisiin teihin pitäisi saada satsausta.

Ja kun täällä edustaja Hemmiläkin mainitsi, että liikenteen tuloja tulee valtiolle lähes 7 miljardia euroa ja sitten näihin liikennejärjestelmiin ja yleensä kehittämiseen, parantamiseen käytetään puolet, niin jotain olisi kyllä tehtävissä, ja toivon, että saataisiin yhteisymmärrys, mitenkä tätä tieliikennepolitiikkaa kehitetään, on kysymyksessä sitten tämä paljon puhuttu Nerkoontie tai sitten isommat tiet täällä valtakunnassa.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri! Liikenneministeriössä on ollut tapahtumarikas syksy, ja haluan kiittää ministeriä siitä, että olette pitänyt liikennejaostoa erittäin hyvin ajan tasalla tapahtumista, joita syksyn mittaan on siellä tapahtunut.

Mutta kaikki tämä on aiheuttanut hyvin paljon epävarmuutta, niin kuin tässä on monissa puheenvuoroissa sanottu, ja tätä selontekoa siitä, miten tämä liikenneverkon kehittämisohjelma toteutetaan ja rahoitetaan, odotetaan kovasti. Tällä on hyvin paljon merkitystä alueen elinkeinoelämälle. Monet hankkeet seisovat sen takia, kun ei tiedetä aikatauluja ja sitä, miten nämä hankkeet tulevat toteutumaan.

Erityisesti vt 5, joka on kärkihankkeita, muun muassa tässä Suomen ulkomaankaupan logistisen kilpailukyvyn ja kehittämistarpeiden raportissa nostettu aivan kärkihankkeeksi, on äärettömän tärkeä koko Suomelle ja jo pelkästään kasvavan Venäjän tavaraliikenteen, matkailun takia. Siellä on hyvin paljon raskasta liikennettä ja tie on kovin kapea ja mutkainen. Siellä on tapahtunut paljon vakavia liikenneonnettomuuksia, ja kysyisinkin ministeriltä: miten näette, että uudelleenarviointi vaikuttaa Viitostiehen, (Puhemies koputtaa) ja onko mahdollista, että esimerkiksi tämä vanha käytävä tulisi käyttöön, vai saadaanko pidettyä se linjaus, joka tiesuunnitelmassa on suunniteltu?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä sitä, että valiokunta lisäsi tähän perusväylänpitoon rahoitusta, mutta en kyllä pidä viisaana sitä, että ruvetaan määrittelemään niitä valtatieosuuksia, joille tämä raha kohdistuu. Näitä vastaavia kehityskohteita on nimittäin ympäri Suomea valtateillä, ja toivoisin, että siitä periaatteesta pidettäisiin jatkossa kiinni, että nämä määrärahalisäykset tehdään mutta ministeriössä ja sitten virastossa päätetään siitä, mihin ne kohdistuvat.

Jos puhemies sallii, niin kysyn myöskin toista asiaa, ja se toinen asia kohdistuu siihen, että nyt lehtitietojen mukaan Ranskassakin on havaittu, että tämä rikkidirektiivi on täysin järjetön ratkaisu. Siitä ilmeisesti on EU-tason kokous tulossa vielä tällä viikolla. Kysyisin ministeriltä siitä: onko nähtävissä, että saataisiin tälle siirtymäajalle nyt laajempaa tukea, voitaisiin sitä kautta pelastaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä?

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran lisäisin, että Ruotsissahan on myös haluttu puuttua tähän rikkidirektiiviin, että olisiko mahdollista ollut tietyille teollisuuslaitoksille saada poikkeuslupaa, jotakin alennusta näihin rikkidirektiivin kustannuksiin. Evästäisinkin ministeriä, että kun te menette sinne kokoukseen, niin jos voitte jotenkin auttaa esimerkiksi Perämeren liikennettä ja Suomen teollisuuden liikennettä tältä osin.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Olen ilahtunut siitä, että täällä on oltu hyvin tyytyväisiä niihin muutoksiin, joita valtiovarainvaliokunnassa on tehty liikenteen menoihin ja liikenteen budjettiin.

Täällä edustaja Satonen käytti puheenvuoron, jossa hän kiinnitti huomiota siihen, että on nimetty kaksi tiehanketta ja erityisesti kohdistettu rahaa näille perustienpidossa. Täytyy sanoa, että sekin on poliittista harkintaa ja se perustuu tiettyyn kirjausjärjestykseen näitten hankkeitten osalta. Ne ovat olleet siellä Liikenneviraston kiireellisyysjärjestyksen kärkipäässä, ja kokonaisarvioinnissa ne on katsottu, ja se on sitä poliittista harkintaa, jota eduskunnassa voidaan käyttää. On kysymys siitä, halutaanko se antaa virkamiehille vai käytämmekö itse tuota valtaa.

Puhemies! Haluan myöskin todeta sen, että valiokunnan mietinnössä on ponsi, jossa edellytetään selvitystä valtiovarainvaliokunnalle kehysriihen jälkeen liikennepoliittisesta selonteosta. Liikennepoliittiset selonteot ovat erittäin hyviä. Pitää tietää etukäteen riittävän pitkällä aikavälillä, missä järjestyksessä tehdään. No, nyt on tiettyä epäselvyyttä, ja on tärkeätä, että puolivälitarkastelussa kehysriihessä valtioneuvosto katsoo nämä hankkeet kaiken kaikkiaan uudestaan, ja on tarkoituksenmukaista, että valtiovarainvaliokunta, joka päättää rahoista viime kädessä, saa selvityksen siinä yhteydessä (Puhemies koputtaa) ja koko eduskunta pääsee keskustelemaan kehysratkaisun yhteydessä myöskin tästä ratkaisusta.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensimmäisessä kysymyspatterissa oli useassakin puheenvuorossa esillä tämä raskaan liikenteen mittojen ja painojen nostaminen Euroopan ennätystasolle. Hanke on ollut yllättävän vähäisellä julkisella keskustelulla näinkin pitkälle, ja nyt on sitten Brysselin lupa haettavana. Kaipaisin kyllä vastausta siihen, onko siinä nyt ollenkaan riittävästi laskettu näitä kustannuksia laajassa mitassa, mitä aiheutuu taas julkiselle vallalle tienpitäjänä ja toisaalta liikenneturvallisuudelle, kaikille meille.

Kun muistan sitä aikaa 25 vuotta sitten suunnilleen, kun tämä edellinen iso mittojen ja painojen korotus tehtiin, silloin taisi olla smp:läinen liikenneministeri, niin se herätti todella ison kalabaliikin. Senkin jälkikustannusvaikutuksia on tullut monella tavalla eteen, eikä niitä läheskään kaikkia osattu arvioida silloin, kun tuota päätöstä tehtiin. Toivoisin, että näistä on opittu (Puhemies koputtaa) ja nyt tehdään...

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Det här momentet skulle säkert behöva betydligt mer pengar än vad nu statsfinanserna tillåter, men som helhet tycker jag att det här förslaget och betänkandet är balanserat och bra.

Herra puhemies! Tässä mietinnössä korostetaan liikennepolitiikan merkitystä myös elinkeinopolitiikan keinona. Tulee huolehtia siitä, että elinkeinoelämällä on edellytykset kilpailukykyiseen toimintaan, ja tähän investoimisella on myös taloutta elvyttävää efektiä ja työllisyyttä parantavaa vaikutusta. Sen takia olen erittäin tyytyväinen siihen, että valtiovarainvaliokunta lausuu tästä Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämisestä, että sen hankkeen käynnistämistä pitää harkita uudelleen.

Herra puhemies! Kysyisin vielä ministeriltä, kun tässä mietinnössä korostetaan myös liikenneturvallisuuden merkitystä ja sen parantamista, mikä on ministerin näkemys, miten sitä voidaan edistää parhaiten.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokuntakin painottaa liikenneturvallisuutta parantavia toimia, muun muassa niitä, joilla siirretään raskas liikenne pois taajamista.

Lahden eteläisen kehätien, valtatien 12, Launeen linjaus on kaava- ja ympäristöviranomaisten vahvistama, ja tämä Launeen linjaus on kirjattu myös Liikenneviraston ja ympäristöviranomaisten papereihin. Hanke odottaa kuitenkin tiesuunnitelman laadintaa ja lopulta myös investointia. Muun muassa Uudenmaan ely on arvioinut hankkeen tärkeimmäksi pääkaupunkiseudun ulkopuoliseksi hankkeeksi. Tielinjaa käyttää ruuhka-aikana yli 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja määrät kasvavat koko ajan. Raskas liikenne ohittaa Lahden ydinkeskustan alueen ja muun muassa kauppatorin vain vajaan puolen kilometrin päästä.

Arvoisa ministeri, kysyisinkin, miksi valtatien 12 tiehanke ei ole saanut valtiolta edes suunnittelurahaa ja mitä tämän hankkeen etenemiseksi voitaisiin tehdä. Tilanne nykyisellään on kestämätön.

Seppo  Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Rajamäki korosti omassa esittelypuheenvuorossaan lausumaehdotuksen 7 merkitystä. Siihen on palattu muissakin puheenvuoroissa. Siis liikennepoliittiseen selontekoon sisältyvän liikenneverkon kehittämisohjelman toteuttaminen ja rahoituksen turvaaminen ja siitä selvitys sitten valiokunnalle kehyspäätöksen jälkeen on vahva kannanotto ilman muuta. Totta kai ministeri ja hallitus tämmöisen selvityksen tulevat aikanaan antamaan, mutta on mielenkiintoista, miten ministeri kokee tässä ja nyt tämän lausumaehdotuksen sisällön. Lähdettekö te siitä, että tämän kehittämisohjelman rahoitus on turvattu siinä kehyspäätöksessä, joka aikanaan tullaan tekemään, ja te tulette antamaan siltä pohjalta selvityksen eduskunnalle, vai lähdettekö vain siitä, että selvitys annetaan, oli tulos mikä tahansa? Miten te koette tämän lausumaehdotuksen velvoittavuuden tässä ja nyt?

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aluksi liikenteen osalta haluaisin kiittää ministeriä ja valtiovarainvaliokuntaa varsin kohtuullisesta ja tasapainoisesta talousarvioesityksestä.

Täällä salissa on esitetty huolta nyt näistä liikennehankkeista, kuten edustaja Torniainen otti esille valtatien 6 ja sen onnettomuusalttiuden. Tämähän on fakta, ja kannattaa myös muistaa, että kyseinen tiehän on yksi Suomen viennin, ulkomaanviennin, valtaväyliä eli merkittävä määrä Venäjän-vientiä kulkee tätä raittia pitkin.

Vt 8:sta oli puhetta edustaja Kanervan puheenvuorossa, ja nämä kaikki tiet eivät ole suinkaan maakunnallisia asioita, vaan nämä ovat koko Suomen kannalta tärkeitä hankkeita. Uskon ja toivon, että rahoitus näihin löytyy, ja oikeastaan meidän tulee kaikkien nyt laittaa eforttia siihen, että ruvetaan miettimään, mistä ne puuttuvat rahat sitten löytyvät.

Kuluneen syksyn aikana on ollut vähän harmillisia asioita. On ollut luottamuspulaa viraston johdon kanssa ja sitten laskuvirheitä tiehankkeissa, ja kysyisinkin oikeastaan ministeriltä ketään sormella osoittamatta, (Puhemies koputtaa) miten aiotaan kehittää Liikenneviraston ja ministeriön johtamisjärjestelmiä, etteivät asiat olisi näin yhden henkilön takana, vaan tietty jämäkkyys säilyisi kaikissa olosuhteissa. (Puhemies: Nyt aika on täynnä!)

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä jatkaa tuosta, mihin edustaja Kopra päätyi, eli vt Kutoseen. Lähinnä haluaisin tietää ministerin kantaa kasvavasta rajaliikenteestä, joka Kaakkois-Suomea nimenomaisesti leimaa eri lailla kuin montaa muuta aluetta. Siltä osin liikennepoliittisessa selonteossa määriteltyjen hankkeiden osalta olisi toivottavaa, että niihin rahoitusmallit löytyisivät ja saataisiin eduskunnan päätösten mukaisesti nuo hankkeet kunnialla loppuun viedyiksi.

Liikenne- ja viestintävaliokunnassa kannoimme huolta perusväylänpidosta ja yksityisteiden rahoituksesta, ja onkin kyllä todella kiitoksenaihe siltä osin, että tämä huoli on kuultu, että taloudellisesti tiukkana aikana valtiovarojen valiokunta lisäsi 9 miljoonaa perusväylänpitoon, millä kyllä eittämättä on vaikutuksia, positiivisia vaikutuksia teollisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, sekä tuon miljoonan yksityisteille, mikä voi tuntua monesta vähältä, mutta se on aina parempi kuin ei mitään, ja tällä on myöskin maatalouden, metsätalouden, matkailun ja paikallisten yritysten kannalta positiivinen viesti.

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Koskinen otti esille raskaan kaluston maksimimittojen ja -painojen kasvattamisen. Tästä ei hirveän kauaa aikaa ole, kun kuormatilojen leveyksiä kavennettiin EU-määräysten mukaan, ja nyt ollaan taas sitten korottamassa näitä kuormatiloja. Eihän tässä ole mitään päätä eikä häntää.

Sitten liikenneturvallisuuteen. Nytkin kun 40 tonnin painoinen peräkärry painaa 15 tonnin veturia liukkaalla tiellä, niin kyllä viikatemies istuu molemmilla puolilla kuljettajaa. Liikenneturvallisuuden kannalta näitten enimmäispainojen kasvattamisessa ei todellakaan ole mitään järkeä.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kyllönen, totesitte, että hallituksessa tehtiin yhdessä tietoinen päätös. Ymmärsittekö te, kun te vähensitte yksityisteiden määrärahoja, että tämä määrärahan vähennys koskettaa merkittävästi elintarvikeklusteria, suomalaista metsäteollisuusklusteria ja myöskin huoltovarmuutta? Jokainen suomalainen tulee kärsimään siitä, että yksityistien viimeisessä päässä olevan tilan edellytykset heikkenevät, ja kun samaan aikaan kaikki muut jäsenvaltiot EU:ssa puolustavat omia sisämarkkinoita, yrittävät löytää tukia, joilla tukevat omaa elintarviketaloutta ja omaa metsäklusteria, miksi te teitte tämänkaltaisen päätöksen? Meidän on hyvin vaikea ymmärtää tätä.

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Ministerns inställning till sjöfarten är den rätta och det noterar vi med tacksamhet. Men i regeringsprogrammet står det att 20 miljoner ska sparas in till 2015 inom sjöfartssektorn. Inbesparingen kan inte göras från bemanningsstödet om vi ska behålla arbetsplatserna kvar under finsk flagg, det vet vi. Så min fråga är: Börjar det bli någon klarhet i hur de här pengarna ska kunna sparas in, och när kan vi få klara besked i den här frågan?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäpolitiikka ovat sidoksissa moniin eri alueisiin yhteiskunnassa. Molemmista riippuu esimerkiksi aluepolitiikan onnistuminen. Harvaan asutuilla alueilla tarvitaan hyviä ja toimivia tietoliikenneyhteyksiä ja toisaalta julkista asiointiliikennettä. Harvaan asuttujen alueiden asiointiliikenteen kehittämisessä on puhuttu muun muassa kuntien ja Kelan yhteistyön lisäämisestä. Miten nämä hankkeet etenevät tällä hetkellä?

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Teiden kunto on tärkeää teollisuudelle, elinkeinoelämälle, työpaikoille, ihmisten turvalliselle kulkemiselle. Se on sitä koko maassa, ja sen huomaa myös siitä ahdistuksesta, mikä täällä on ollut, kun rahaa ei ole. Se on varmasti myös hallituksen ongelma, ja sen huomaa tästä pääluokan äänestysplarasta, jossa joukossa on sellaisia aloitteita, joiden tärkeysjärjestystä tämä talo ei enää pitkään aikaan ole käsitellyt.

Täytyy todeta myös, että vaikka sinällään kannatan raideliikenteen kehittämistä, niin myös se muu väylästö on pidettävä mukana, ja ongelmaksi sitten muodostuu tämä ikuinen rahapula. Täällä todettiin, että tämä hallitus tekee sitä ja tämä hallitus tekee tätä. Tosiasia on, että erityisesti tätä perusväylänpidon rahavajetta on jatkunut erittäin pitkään, ja kun mukaan lasketaan vielä sitten kulloiseltakin aiemmalta hallitukselta siirtyvät aiemmat sitoumukset, on pelivaraa vähän. Tästä huolimatta haluan tässä sanoa, että pahoittelen sitä, että meidän Pirkanmaan alueen isot hankkeet valtatie 3 — onnettomuusriskialtis tie — ja valtatie 9 eivät ole päässeet mukaan, mutta toivossa on hyvä elää.

Ja viimeisenä kysymyksenä nopeasti ministerille: (Puhemies koputtaa) Nyt on puhuttu jälleen uusista tieliikenteen maksuista. Tämä menee vähän toisen ministeriön alalle, mutta...

...onko hallituksella tarkoitus jossain vaiheessa kokonaisuus avata ja katsoa ne maksut uudelleen?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Alempi tiestö, kabotaasin vapautuminen ja eurorekkojen tuleminen ovat yhtälö, joka ei tule toimimaan. Pienet seututiet, joiden varrella on runsaasti muun muassa puutavaran ajoa, eivät yksinkertaisesti kestä. Muun muassa viime kesänä seututie 661:llä Kauhajoki—Isojoki-välillä jouduttiin rekkoja kampeamaan ylös sen takia, että tien reunat eivät kestä näitäkään painoja. Kun sinne tulevat kabotaasista vapaat raskaat eurorekat, pelkään pahoin, että koko tiestä tulee täysin liikennekelvoton, sillä ei voi ajaa. Millä tavalla hoidatte sitten sen yhtälön, kun tällä alueella olevat puutavarayrittäjät ja ne raskaan liikenteen yrittäjät eivät pysty enää harjoittamaan omaa ammattiaan sen takia, että tiestö on siinä kunnossa, että siinä ei yksinkertaisesti raskas liikenne enää toimi? Kaiken lisäksi se vaarantaa myöskin henkilöliikenteen. Henkilöautoliikenteen puolella on siis täysin vaarallista — miten se sanotaan? — siitä aiheutuu...

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Jatkan vastaamista.

Savonlinnan kohdasta kysyttiin. Tarpeet ovat hyvin tiedossa. Jos rahoitus järjestyy, ei ole mitään esteitä hankkeen toteuttamiselle.

Mitoista ja massoista on tullut paljon kysymyksiä ymmärrettävästi. Meillä on ollut sellainen perusperiaate allekirjoittaneen ministeriaikana, että kaikki selvitetään, tutkitaan ja tarkastellaan juurimultineen. Tässä kokonaisuudessa on käyty läpi ympäristövaikutukset, taloudelliset vaikutukset, liikenneturvallisuus, sen vaikutukset tiestön kunnossapitoon ja rahoitustarpeisiin, sen vaikutukset logistiseen kilpailukykyyn, vaikutukset siihen, mitä se tarkoittaa korkeuden nostossa esimerkiksi elintarvikekuljetusten hintaan. Lähestulkoon kaikki siinä kokonaisuudessa, mitä tähän mennessä on voitu selvittää, on selvitetty. Meiltä on edellytetty toimia Suomen logistisen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja parantamiseksi. Sen vuoksi tämä prosessi mittojen ja massojen osalta on käynnistetty. Suomelta on toivottu myös mitta- ja massastrategiaa jo vuosien ajan. Se on nyt valmisteilla, ja tämä kokonaismuutos on yksi osa sitä työtä.

Kokonaisuus lähtee siitä, että mikäli meillä on mahdollisuus EU-komission arvioinnin jälkeen tehdä näitä ratkaisuja, niin tulevassa kehysriihessä tehdään arvioinnit siitä, löytyykö meiltä yhteistä panostusta siihen, että meidän verkosto on siinä kunnossa, jotta raskaampi kalusto voi teillämme liikkua.

Suurin ongelma tällä hetkellä on tietysti meidän tiestön merkinnöissä ja silloissa, mutta itse asiassa suurin paine syntyy nimenomaan juuri siitä, mikä ministeriryhmässäkin oli erittäin merkittävä kysymys: minkälainen siirtymäaika tässä kokonaisuudessa mahdollisuuksien mukaan on. Mitä pidempi siirtymäaika vanhalla kalustolla, sitä kalliimmaksi se tulee tieverkoston kunnossapidon osalta, koska kilpailukyvyn varmistamiseksi myös vanhalla kalustolla on se ajatus, että pystyttäisiin ajamaan isommilla massoilla. Ja toki, jos halutaan vähentää kokonaisrasitusta, silloinhan tällaista siirtymäaikaa ei ole, mutta minä en usko, että eduskunta on semmoisiin ratkaisuihin valmis, vaan haluaa antaa mahdollisuudet myös koko logistiselle alalle toimia ja mennä eteenpäin tässä asiassa.

Kokonaiskustannukset logistiikassa vaikuttavat hyvin laajasti koko meidän yhteiskunnan toimintaan, ruokakorin hintaan, palveluiden, toimintojen hintaan. Siinä on iso kokonaisuus, ja tämä on yksi osa kasvuohjelmaa, jonka hallitus on nostanut keskusteluun. Tätä kokonaisuutta joko viedään ensi keväänä eteenpäin tai sitten ei viedä, mutta nämä ovat osa sitä keskustelua, joka tullaan käymään kehysriihen ympärillä ja yhteydessä.

Rajaliikenne on meillä selkeä kehittämisen painopistealue, ja siihen varmasti tehdään kaikkinensa yhteisesti työtä, että Venäjän liikenteen toimivuus koko Suomen mittakaavassa pelaa mahdollisimman hyvin.

Merenkulun tukien säästöasia on neuvottelun alla edelleen. Mitään kohdennuskohdetta siihen ei tällä hetkellä ole olemassa. Itse asiassa on eletty vähän hiljaisempaa aikaa ylipäätänsäkin koko tämän merenkulun tukien leikkauksien osalta liittyen myös tähän rikkidirektiivikompensaatioon ja siihen kokonaiskysymykseen siitä, millä tavalla hallitus vastaa myös merenkulun haastaviin kysymyksiin tulevaisuudessa.

Kysyttiin, millä tavalla varmistetaan Liikenneviraston ja liikenneministeriön välinen hyvä toiminta. Uusi pääjohtaja aloittaa työnsä 1.1.2013, ja en näe siinä tehtävänjaossa minkäänlaista ongelmaa. Yhteisesti lähdemme viemään prosessia ja kokonaisuutta eteenpäin, niin että koko meidän koneemme on täydessä iskussa sitten vähintään vuoden päästä, kun saadaan kaikki uudistukset mallillensa.

Kehittämisohjelman rahoituskysymys nostettiin esille, tämä, mitä tarkoittaa tämä lausuma ja miten sen tulkiten. Tulkitsen sen niin, että se antaa selkänojaa itselleni tehdä hartiavoimin töitä sen eteen, että rahoitus pystytään turvaamaan ja varmistamaan. Toki haastan kaikki edustajat omissa eduskuntaryhmissään tekemään sitä työtä, koska keväällähän me tarvitsemme hyvin vahvan yhteisponnistuksen siihen, että rahoitus löytyy ja sitä kautta kaikki mahdolliset tiet, jotka on yhteisesti päätetty — maantiet, rautatiet — saada rahoituksen piiriin, (Matti Saarinen: Tukea on!) pystytään sitten sopimusten mukaan toteuttamaan.

Ihan edustaja Saarisen iloksi nostan tämän Hanko—Hyvinkää-radan kysymyksen tässä esille. Tämä on ollut meille iso asia senkin takia, että tästä satamapolitiikasta on käyty keskustelua, ja nyt kun investointien suunnitteluun on erikseen osoitettu rahoitusta, mikä parantaa myös valmiuksia lähteä suunnittelemaan liikennepoliittisen selonteon vuosien 2016—2022 kehittämiskohteiden mukaisia hankkeita aikaistetusti, niin nyt tämä eduskunnan klausuuli tietysti antaa meille lisävoimia tehdä tätä työtä.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Vuoden 2013 talousarvioesityksessä esitetään yhtä suurta muutosta, jonka eduskunta hyvin tuntee, nimittäin talousarvioesityksessä esitetään 500 miljoonan euron määrärahaa siirrettäväksi Valtion televisio- ja radiorahastoon Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi vuonna 2013.

Valtiovarainvaliokunta muilta osin ei ole ehdottanut myöskään tähän ehdotettuihin määrärahoihin muutoksia. Tältä osin voi sanoa, että uusia lisäyksiä ei ole nyt esityksessä mukana, mutta merkittävä muutos on todella tuo uusi määräraha Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseen.

Rahoitusratkaisu ei varmasti eduskuntasalissa esittelyä enää kaivanne, koska me olemme perusteellisesti sitä monta kertaa käsitelleet jo kevätkaudella. On hyvä kuitenkin todeta, että esitys on tietenkin uudistuksen mukainen, ja sitä kautta valtion talousarviosta todella siirretään tuo sovittu 500 miljoonaa euroa Valtion televisio- ja radiorahastoon ja rahastosta varoja tuloutetaan Yleisradio Oy:lle sen rahoitustarpeen mukaisesti.

Samaan aikaan olemme edenneet myöskin uudistuksen käytännön toimissa. Tv-maksuasiakkaita on tietenkin informoitu tästä muutoksesta, laskutuskaudet on jo automaattisesti päätetty lopettaa vuodenvaihteeseen ja maksettuja, vuoden 2013 puolelle ulottuvia maksuja on jo alettu palauttaa. Hyvä on myöskin todeta, että kansalaisten maksumotivaatio on säilynyt tämän uudistuksen hetkellä hyvänä ja tv-lupatuottoja tai tv-maksutuottoja on kertynyt myös yli ennakoidun.

Myöskin Yleisradio Oy puolestaan on varautunut tässä siirtymävaiheessa mahdollisesti syntyvän kassavajeen paikkaukseen vieraalla pääomalla. Siirtymävaihejärjestelyt ovat tietenkin omalta osaltaan rasittamassa Ylen taloutta, mutta yhtiö on vahvasti myöskin sitoutunut siihen, että julkisen palvelun lainmukaiset tehtävät toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Arvoisa puhemies! Joitakin muitakin kulmia vielä täältä omalta tontiltani.

Ensinnäkin Viestintäviraston toimintamenot ovat meille tärkeä lohko, koska tehtäviä Viestintävirastossa on paljon ja virasto toimii nettobudjetoituna virastona, joka hankkii pääosin rahoituksensa toimialalta perittävillä sekä tietenkin maksuperustelain mukaan määräytyvillä maksuilla ja veroluonteisilla maksuilla. Tätä kautta tietenkin omalta osaltaan riittävä budjetti vahvistaa viraston kykyä valvoa ja hoitaa tehtäväänsä. Näin ollen puhelin- ja laajakaistapalveluissa laissa säädetyn yleispalvelutason on tärkeä toteutua koko maassa, ja sitä varten me tarvitsemme myöskin lisäresursseja.

Viestintämarkkinamaksun korotuksella virastolle tulee jatkossa kertymään lisätuloja tähän tarkoitukseen 0,5 miljoonaa euroa, ja kiitän siitä, että tämän korotuksen tekeminen oli mahdollista. Sillä me pyrimme 2013 toiminnan painopisteen mukaisesti myöskin sitten toteuttamaan tehtäviä: puuttumaan viestintämarkkinoiden epäkohtiin, tarjoamaan taajuudet uusille käyttötarkoituksille, edistämään nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista ja tietenkin huolehtimaan perinteisistä posti-, puhelin-, tv- ja laajakaistapalveluiden vähimmäistasoista. Tätä kautta tietysti tehtävänä on myöskin vahvistaa kansallista tietoturvaa ja terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa, ja tätä kautta minusta on tärkeää, että tuota viestintämarkkinamaksun korotusta myöskin eduskunta päätyy tukemaan.

On hyvä myöskin todeta, että meillä on tulossa 800 megahertsin taajuusalueen huutokauppa ja olemme käynnistäneet myöskin tähän liittyviä järjestelyitä. Eduskunta on valiokunnan puolesta asiaa tarkkaan myöskin tutkinut, ja yhteiskunnalle nämä hyödyt eivät tietenkään ole vain rahallisia — 20 miljoonaa ensi vuonna ennusteena ja kokonaisuudessaan 5 vuodessa 100 miljoonaa — vaan kyllä nämä muutokset konkreettisesti näkyvät tuon taajuusalueen käyttöönotossa ihmisten viestintäyhteyksien paranemisena. Meidän on tärkeä varmistaa se sillä, että tähän sisältyy myös kattavat peittovelvoitteet.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti totean, että meillä printtimedia tänä päivänä alkaa olla omanlaisen haasteen edessä. Kun digitalisoituminen etenee, niin myöskin sitten muutokset rasittavat printtimediaa monilta osin, ja näissä olosuhteissa on myöskin tärkeää, että me voimme parantaa printtimedian toimintamahdollisuuksia.

Oma kannusteensa on lehdistötuen osoittaminen. Tietenkin määrärahataso on samalla pohjalla kuin ennenkin, mutta jatkamme todella tukemista niin kuin tänäkin vuonna, ja tukea voidaan myöskin osoittaa sähköisille julkaisuille. Lisänä uutena kohteena on otettu mukaan karjalan kieli.

Arvoisa puhemies! Uskon, että debatissa varmasti käydään keskustelua myöskin valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteutumisesta. Totean kuitenkin, että käytössä ovat siis sekä menneet, jo aikaisempien vuosien määrärahat, jotka ovat pääosin vieläkin käyttämättä, ja sitten uutta määrärahaa 9,5 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Toinen rakennuskausi on nyt päättynyt näihin pakkasiin, ja sitä kautta pyrimme omalta osaltamme parantamaan juoksua. Tosiasia vain on se, että määrärahasta on vielä kovin vähän sitomatta todella näihin hankkeisiin.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin ministeri Kiurulta kysynyt kahta asiaa: ensinnäkin juuri tästä Yle-verosta ja siihen liittyen sitten siitä, miten paljon Yle toimii markkinoilla. Nythän on otettu esimerkkinä tässä muutama päivä sitten esimerkiksi Ylen ja Veikkauksen sopimus. Siinä tietysti kaupalliset yhtiöt ovat kysyneet, toimitaanko sillä tavalla markkinoilla, että otetaan tämän tyylisiä tarjouksia, vai pitäisikö toimia tämän Yle-veron puitteissa.

Toinen kysymys liittyy näihin tulevaisuuden hankkeisiin. Televisioyhtiöt ja sitten tietoliikenneyhtiöt: pitäisikö meidän löytää niiden välillä kiistojen sijasta tällainen aito yhteistyö, joka liittyy näihin laajakaistakysymyksiin mutta myöskin multicast-lähetyksiin, että ne hyväksyttäisiin, eli molemmat antaisivat hiukan toisilleen periksi ja pääsisimme tietyllä tavalla aitoon tietoyhteiskuntaan ja yhteistyöhön nykyisen kiistelyn sijasta?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää ministeriä. Muistamme kaikki: vuosi sitten käytiin Ylen osalta, rahoituksen osalta, erittäin vaikeat keskustelut, ja ministeri topakkana hoiti yhdessä ryhmäpuheenjohtajien kanssa tämän Ylen rahoituksen, ja näin voidaan jatkaa tätä toimintaa.

On ollut myös muita: sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma, erittäin suuria hankkeita laajakaistapuolella, kaapelointia, mobiilia, kaikkea siihen liittyvää. Jo viittasittekin puheenvuorossanne siihen, miten etenee laajakaistan veto maakunnissa. Siinä oli ongelmia, ja tartuitte niihin heti kiinni. Ainakin olen ymmärtänyt, että nämä ovat lähteneet menemään hyvin eteenpäin ja sitten tämä 800-huutokauppa on tulossa tässä keväällä. Mutta kysyn vielä kuitenkin: mitenkä tämä laajakaistahanke maakunnissa etenee?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äsken puhuttiin teitten kunnosta ja niitten kestävyydestä. Tämmöinen sähköinen asioiden hoito voi siirtää niistä painopistettä elikkä videoneuvottelut ym. kuviot. Se vaatii sitten taas hyvät laajakaistahankkeet, ja perussuomalaiset kannattavat valokuituverkon rakentamista. Eteneekö tämä nyt kuitenkin näistä langattomista laajakaistahankinnoista huolimatta riittävällä varmuudella eteenpäin, ettei se nyt varmasti sitten pysähdy? Tilalle tulee kohtalainen langaton laajakaistaverkko, mutta siinä tulee rajat kuitenkin vastaan. Valokuidulla niitä ei tule.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kupariverkko on nyt yli sadan vuoden iässä, ja sitä nyt on kerätty pois. Varsinkin TeliaSonera on ollut aika hanakka sitä purkamaan pois. On erittäin hyvä asia, että nyt valokuituhankkeet ovat lähteneet hyvin liikkeelle, kiitos siitä ministerille, ja sitten lisäksi rahaa näyttää olevan tämä 9,5 miljoonaa.

Sitä olisin vielä sitten tiedustellut, kun on tuleville vuosille tämä siirtomääräraha, kuinka pitkäjänteinen tämä projekti tulee olemaan. Olemmeko me vielä 2015—2016:een mennessä näissä valokuituhankkeissa mukana vahvasti? Näen, että tämä on harva-asutusalueille erittäin tärkeä asia, sillä meidän yrityssektorin palvelut tulevat varmaan olemaan sillä tasolla, mitä emme tässä ajassa vielä ymmärrä. Noin 30—40 vuoden päähän valokuidut ovat käytettävissä, yhtä lailla tv-lähetystoiminta tulee sitä kautta olemaan, mutta ennen kaikkea nyt, kun harva-asutusalueitten vanhusten ja muitten palvelujen järjestämistä suunnitellaan, valokuituverkko tulee olemaan siinä ensisijaisessa asemassa.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri kantoi huolta printtimedian tilanteesta. Itse olen huolissani myös kotimaisista sähköisistä kirjoista. Ne ovat yleistyneet kovin verkkaisesti, ja siihen on toki monta syytä. Yksi tärkeimpiä on se, että sähköisessä muodossa julkaistuista kirjoista peritään korkeampaa arvonlisäveroa kuin jos sama kirja painetaan paperille. Tämä on tietysti hyvin erikoista. Toinen syy on se, että kotimaisella kielellä julkaistuja kirjoja ei saa maailman suurimmasta ja myös suomalaisten ahkerasti käyttämästä verkkokirjakaupasta. Tässä taas syynä on se, että tällä mainitulla verkkokirjakaupalla ei ole mahdollisuuksia ennakkotarkastaa suomeksi ja ruotsiksi julkaistuja kirjoja. Tiedän, että on vain rajallisessa määrin viestintäministerin käsissä päättää sähköistä julkaisemista koskevien esteiden raivaamisesta, mutta kannustan teitä käyttämään sitä valtaa, mikä teillä on, edistämään kotimaista kirjallisuutta ja sen saatavuutta myös sähköisessä muodossa.

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Alkuvuodesta voimaan tuleva Yle-vero on oikeudenmukaisempi kuin tähän asti tuntemamme televisiolupa. Jos televisiolupa olisi säilynyt ennallaan, olisi se ensi vuonna maksanut 280 euroa. Tähän asti televisioluvan hinta ei ole lainkaan riippunut asianomaisen tuloista, vaan kaikki ovat maksaneet saman maksun. Minäkin haluan yhtyä kiitoksiin, kiittää hallitusta ja erityisesti ministeri Kiurua työstä, jota Yle-veron eteen on tehty. Alkuvuodesta voimaan tuleva Yle-vero on tuloista riippuen 50—140 euroa. Aivan pienituloisimmat eivät maksa Yle-veroa lainkaan.

Olisin kysynyt teiltä, ministeri Kiuru: onko ministeriössä mietitty progressiivisuuden lisäämistä tiukentamalla verotusta kaikkein suurituloisimpien osalta, jolloin Yle-vero olisi vieläkin oikeudenmukaisempi?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä laajakaistahanke nyt ripeästi etenee, koska sähköiset palvelut kunnissa ja muutoinkin kehittyvät ja ne pitää saada kuntalaisten ulottuville. Sen takia on tärkeää, että tässä ollaan ripeitä.

Tuosta Ylen rahoituksesta: Oli tärkeää, että se vatvominen saatiin loppumaan ja Yle-veron muodosta saatiin päätös. Jonkun verran tulee kuitenkin edelleen kysymyksiä, ja tuntuu, että ihmisillä on epäselvyyksiä tähän veroon liittyen. Esimerkiksi eilen sain kysymyksen siitä, kuuluvatko näkövammaiset tämän veron piiriin. Ehkä on syytä vielä informoida ihmisiä siitä, mitä vero oikeasti tarkoittaa.

Toinen asia, mistä tulee paljon palautetta, on tämä Ylen kanavauudistus. Varmaan on syytä sitäkin arvioida, kun tätä palvelukokonaisuutta pohditaan, onko sen suhteen kaikki mennyt oikein ja kuuluuko todella urheiluradio Puheelle.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todella hyvä asia, että Yleisradio Oy:n toiminta pystytään turvaamaan, ja tämä rahoitusratkaisu oli erittäin hyvä. Täytyy myös kehua tätä Yle-veroratkaisua. Se on oikeudenmukainen ja kansalaisille edullisempi kuin aikaisempi televisiomaksu.

Sitten tässä on myös suuria suunnitelmia siitä, että uutta teknologiaa ja uusia viestintäpalveluita kehitetään ja pyritään ottamaan käyttöön kaikilla elämänaloilla siten, että kansalaisten arki helpottuu. Olisin kysynyt: tuleeko mahdollisesti sitten esimerkiksi ministeriöille joitain uusia palveluita, joista kansalaiset saisivat paremmin tietoa esimerkiksi laajasti eri ministeriöitten toiminnasta?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yle on näin joulun alla ajanut alas uutis- ja ajankohtaisohjelmiaan. Kun hyväksyimme Yle-veron, oli tarkoituksena taata objektiivinen tiedonvälitys koko maasta koko maahan. Yle haluttiin säilyttää täyden palvelun talona. Mutta miten taataan objektiivinen tiedonvälitys, jos Yle jatkaa uutis- ja ajankohtaisohjelmiensa alasajoa? Eikö se vaaranna esimerkiksi parlamentaarisen työn läpinäkyvyyttä? Eikö kansalaisilla ole enää oikeutta tietää, mitä eduskunnassa päätetään ja mitkä ovat asioiden taustat? Yle-vero toi toki rahat, mutta veikö se samalla sitten ohjelmia? Jääkö yhteiskunnallinen tiedottaminen nyt sitten kaupallisten kanavien varaan? Jos tämä alasajo jatkuu, niin ei kovin hyvältä näytä.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuosta Yle-verosta vielä kysyisin minäkin: minkälaista palautetta ministeri on siitä saanut ja miltä tahoilta kenties? Tiedottamiseen liittyen Ylen osalta minun mielestäni kannattaisi Ylen myös tiedottaa siitä, mitä kaikkea se oikeastaan tekeekään. Minä luulen, että suurimmalla osalla kansalaisista ei ole harmainta hajuakaan siitä, mitä kaikkea Yle oikeasti tekee niillä varoilla, joita sille kerätään.

Sitten sanomalehtien arvonlisäveron vaikutuksista myös kysyisin: onko siitä minkälaista tietoa tällä hetkellä?

Ja vielä tuohon laajakaistatukeen. On nyt kommentoitu, että sen tuen määrärahat nyt ovat riittävät, kun tämä homma ei oikein lähtenyt liikkeelle. Kun nuo muutokset siihen tehtiin tuon väliarvion pohjalta, miten nyt näette, lisääntyykö todellakin teleyritysten kiinnostus hankkeisiin, ja mikä on tilanne esimerkiksi osuuskuntien osalta? Onko niitä muodostunut nyt, kun se on vähän helpottunut, ja näettekö, että se on yksi merkittävä tapa jatkossa hoitaa tämä asia?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä asia, että vapaamatkustus yhteisen yleisradioyhtiön rahoittamisessa on päättynyt, se on hyvä.

Nostan esille tässä yhden erittäin ajankohtaisen kysymyksen, joka vaivaa tällä hetkellä monia televisionkatsojia, ja se liittyy noihin televisiokuvan häiriöihin. Matkaviestinoperaattorien langattomien yhteyksien aiheuttamia häiriöitä ilmenee monen televisionkatsojan televisiolähetyksessä, ja on epäselvää, kuka ne korjaa ja kuka ne korvaa. Tuossa taajuushuutokauppalaissa edellytettiin, että sille taajuusalueelle tulevat operaattorit korvaavat ne häiriöt, jotka aiheutuvat siitä toiminnasta. Mutta valiokunta on kaksi kertaa mietinnössään ottanut kantaa myös näihin muihin tällä hetkellä jo esiintyviin häiriöihin. Kysynkin ministeriltä: aiotteko tuoda sen suuntaisen lakiesityksen, että ylipäätään matkaviestinoperaattorit joutuvat korvaamaan televisiolähetyksiin aiheuttamansa häiriön ja kustantamaan ne korjaukset?

Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aluksi olisin halunnut kommentoida aikaisemman edustajan, edustaja Tolppasen, mainintaa tästä Yleisradion ohjelmien alasajosta: Ehkä alasajo on hieman rankka ikään kuin sanankäyttönä. Käsittääkseni — näin ainakin ymmärsin — tässä siirrytään hieman aikaisemmin joulutauolle elikkä tehdään tämäntyyppistä sopeutusta, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikkia näitä ohjelmaryhmiä oltaisiin lakkauttamassa.

Tässä keskustelussa huomaa tietenkin, kun ajatellaan koko mediaviestintäkenttää, että se on isossa muutoksessa ja on paljon erittäin relevantteja huolenaiheita. Ylipäätään kokonaisuutena tasa-arvo, valtakunnallisuus ja kauaskantoisuus olisivat ehkä semmoisia tärkeitä arvoja, joita olisi tärkeää pitää mukana. Mielestäni ministeri on näissä asioissa erittäin hyvin onnistunut.

Täällä puhuttiin yleisradioverosta. Se on erittäin hieno juttu, ja hienoa, että valmistelu ja prosessit ovat käynnistyneet. Tärkeätä on tietenkin myös sitten vuodenvaihteen jälkeen varmasti se seuranta, että pysytään koko ajan mukana kärryillä. Vaikka tässä nähdään tämä oikeudenmukaisuus, niin kun meillä on kuitenkin uusi käytäntö, sieltä voi tulla kaikenlaisia yllätyksiä.

Ennen kaikkea tulevaisuudessa tärkeää on taata moniarvoinen media, joka edelleen toteuttaa sitä hienoa valtakunnallista tehtäväänsä, (Puhemies koputtaa) mistä me voimme suomalaisina olla ylpeitä.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä joulun alla on hyvä aloittaa kiittämällä ministeriä tämmöisestä yleistomeruudesta ja erityistomeruudesta tässä Yle-asiassa. On hyvä, että saitte viime kauden ihan totaalisen umpisolmun jälkeen tämän asian kuntoon niin nopeasti, ja tämä rahoitusmalli on aivan loistava, tämä rahastointijärjestelmä, eli Ylelle ei synny sellaista napanuoraa tämän talon kanssa kuin olisi jossain suoremmassa vaihtoehdossa saattanut pahimmillaan syntyä.

Oikeastaan olisin halunnut kysyä sitä, onko minkäänlaista jälkihoitoa ajateltu. Nyt tuntuu siltä, että aika monille tämä Yle-veroasia on selvä, mutta ihme olisi, jos ei synny aikamoista härdelliä, kun se sitten realisoituu. Eli niihin kysymyksiin vastattaisiin ihan lähtökohtaisesti.

Toinen kysymys. Kannatan median monimuotoisuutta. Olen huolissani myös sanomalehtien tilanteesta. Onko tiedossa, onko viime kaudella tehdyllä postilain muutoksella — senhän ounasteltiin nostavan jakelukustannuksia merkittävästi — ollut osuutta tähän vai onko se pelkästään näiden muiden verojen noston ym. talouspaineen seurausta?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen siihen, että meille kaikille tärkeän Yleisradion rahoitusjärjestelyt saatiin kuntoon hyvässä yhteistyössä hallituksen ja opposition välillä ja sitten samalla päästiin eroon näistä ikävistä maksuista, niiden karhuamisesta ja samaten näistä tv-lupatarkastajista päästiin eroon. Erityisesti monet opiskelijat huokaisevat helpotuksesta, kun ei tarvitse enää pelätä lupatarkastajien koputuksia, milloin ovat oven takana kysymässä näitä lupia, joita ei usein ollut maksettu opiskelijapiireissä.

Nyt kuitenkin olen huomannut, että Yleisradion aamu-tv-lähetykset ovat poissa. Itse kuvittelin, että oli kysymys teknisestä viasta, ennen kuin kuulin, että on joulutauosta kysymys. Olisi ollut tietysti hyvä, että tästä asiasta olisi tiedotettu. Kysyn kuitenkin ministeriltä, (Puhemies koputtaa) mikä on tilanne, onko nyt jo tiedossa jonkinlaisia korotuspaineita tähän Yle-veroon, joka on säädetty.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä puhutaan laajakaistahankkeista, niin yleensä kiinnitetään huomiota haja-asutusalueen ongelmiin, mutta erityisesti saaristoalueen ongelmiin ei paljon ole kiinnitetty huomiota. Mehän haluamme pitää saariston asuttuna, ja saaristokunnat haluavat, että vapaa-ajan asukkaat viettävät siellä enemmän päiviä, ja se luonnollisesti tarkoittaa, että sinne tarvitaan toimivat tietoliikenneyhteydet.

Haluan kiittää ministeri Kiurua siitä, että te olette nyt pistänyt tähän Laajakaista kaikille -hankkeeseen vauhtia päälle ja muuttanut niitä tukiehtoja. Mielestäni se on todella hyvä, että maakuntakiintiöistä luovutaan ja tuki ohjataan todella sille alueelle, missä sitä tarvetta on. Sen lisäksi se, että tuesta saa puolet ennakkona, on aivan loistava idea, koska se luo mahdollisuuksia niille pienemmille teleyrityksille työllistää ja palkata uusia ihmisiä tekemään niitä töitä siellä.

Tiedän, että te seuraatte tätä hanketta, miten se etenee. Toivon, että kun teette seuraavaa raporttia, otatte saaristoalueen erityistarkasteluun.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen Yleisradion rahoituksen ratkaisu oli erittäin hyvä niin ministerin kuin myöskin eduskuntaryhmien välisen yhteistyön voimannäyte. Sillä on hyvä mennä eteenpäin, mutta Yleisradion rahoitus ei ole ratkaistu ainoastaan tämän rahoituksen myötä. Siellä on sisällä omat rahoitusongelmansa, ja lainahanatkin on jouduttu avaamaan.

Toiseen aiheeseen, tietoyhteiskuntaan. Se kuuluu kaikille, ja siinä mielessä, kun Laajakaista kaikille -hanke etenee hyvässä myötätuulessa ja ministeri on moneen otteeseen todennut, että rahaa kyllä on, kunhan toimijoita ja toteuttajia löytyy, minä olen huolissani haja-asutusalueen laajakaistahankkeiden toteuttamisesta. Onko mahdollista, että valtio ottaa enemmän vastuuta niistä alueista, joista markkinaehtoisesti, kaupallisesti ei laajakaistahankkeita (Puhemies koputtaa) saada eteenpäin eikä yhteispalveluvelvoite tule toteutumaan?

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yle on viime vuosina aloittanut voimakkaan kilpailun kaupallisten tv-kanavien kanssa ostamalla kalliilla rahalla oikeudet näyttää muun muassa amerikkalaisen HBO-yhtiön tuottamia populaarikulttuurisarjoja. Tämänkaltaisten ohjelmatuotantohankintojen ei voida katsoa kuuluvan Ylelle määriteltyjen julkisen palvelun tehtävien piiriin.

Tuoreimpana esimerkkinä ylimitoitetusta viihdeohjelmahankinnasta voidaan mainita brittiläisen tanssiohjelmaformaatin osto yli miljoonan euron summalla, vaikka kyseinen ohjelma on useassa eri maassa osoittautunut flopiksi. Olisikin siis järkeenkäypää, että yleisradiolaissa säädettäisiin tarkemmin siitä, mitä julkisen palvelun tehtävillä tarkoitetaan, jottei yhtiö ajelehtisi liikaa kaupallisten tv-kanavien tontille ohjelmasisällöllään.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Televisio- ja radiolaissa säädetään, että radion lähetysajasta saa olla mainontaa enintään 10 prosenttia ja vastaava luku television puolella on 20 prosenttia, ja tämä radion aikarajasäännös on myös kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen tiukka. Koska radiotoimialan ainoa tulonlähde on usein mainosmyynti, tiukka mainonnan rajoittaminen heikentää radiotoimialan kehitystä ja mahdollisuuksia tarjota monipuolisesti laadukkaita radiosisältöjä. Tämän vuoksi kysyisinkin ministeri Kiurulta, miten hallitus takaa sekä televisio- että radioalan yhdenvertaiset kehitysmahdollisuudet nyt taloudellisesti haastavina aikoina.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puutteellisesti toimivat tietoliikenneyhteydet estävät edelleen sähköisten palveluiden kehittämisen saariston lisäksi erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Miten ministeriössä on tarkoitus aktivoida ja hoputtaakin kuntia uusien osuuskuntien ja verkkoyhtiöiden perustamiseen sellaisille alueille, joille isot valtakunnalliset operaattorit eivät ole halunneet tulla? Kuulemani perusteella joissakin kunnissa rahakaan ei tunnu auttavan.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tärkeä Laajakaista kaikille -hanke etenee, ja ministeri kertoi, että rahaa on riittävästi. Se on hyvä asia, kiitos tästä.

Yleispalveluvelvoite vaatii vielä ponnisteluja, jotta jokaiseen kotiin olisi vedettävissä laajakaistayhteydet. Langattomien rinnalle on myös oltava valokuituyhteydet. Toivottavasti tähän kiinnitetään jatkossakin huomiota.

Mutta sitten täällä useampi edustaja on kiinnittänyt huomiota Yleisradioon. Yle on jättänyt loppuvuoden ohjelmistostaan pois useita ohjelmia. Itsekin hämmästyksekseni huomasin eräänä aamuna, että Aamu-tv oli jostain syystä lopetettu. Ilmeisesti tämä on tapahtunut säästösyistä, ja kysyisinkin: mikä on Ylen rahatilanne tällä hetkellä todellisuudessa, ja onko kaavailtu ja päätetty Yle-vero edelleen sillä tasolla, mihin sitä on ajateltu?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uusi postilaki on ollut voimassa tovin, ja kiitän ministeriä myös siitä, että olette kantanut huolta postipalveluista esimerkiksi postiasetuksen valmistelussa.

Itella on tehnyt toimenpiteitä yhteistyössä työntekijöiden kanssa kustannuspaineiden tasoittamiseksi. On tullut pakettiautomaatteja, on tehty yhteistyötä VR:n kanssa logistiikan osalta, mutta kysyisin teiltä, ministeri: Miten arvelette, toteutuuko tämä yleispalveluvelvoite? Pystyykö Itella huolehtimaan siitä, että saadaan hyvät postipalvelut koko maahan?

Aivan kuten ministerikin oli huolissaan printtimedian tilanteesta, niin minäkin ilmaisen huoleni, sillä lehtien tilausvolyymit ovat aivan viime aikoina merkittävästi vähentyneet, eli huoli on todella aiheellinen. Mainitsitte, että lehdistötuessa on mukana myös sähköiset julkaisut, ja hyvä niin. Kysyisin myös: onko näiden lisäksi ajateltu jotakin luovien alojen tukea printtimedian tilanteen helpottamiseksi?

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Noin vuosi sitten keskustelimme täällä salissa ministerin kanssa laajakaistahankkeen hankaluuksista ja epäkohdista. Ministeri tarttui toimeen ja napakalla tavalla toteutti niitä ehdotuksia, joita täällä salissa esitettiin, ja monta lopputilannetta saatiin hankkeessa purettua. Nyt me etenemme hyvää vauhtia.

Toisena asiana haluaisin kysyä ministeriltä: Millä tavoin viestintäministeriö on mukana tässä avoimen datan konseptin kehittämisessä? Tiedän, että valtiovarainministeriössä asiaa valmistellaan. Onko viestintäministeriö hommassa mukana? Jos on, niin toivotan ministerille mahdollisimman avointa mieltä ja ennakkoluulotonta asennetta tämän hyvän asian edistämisessä.

Kolmanneksi haluaisin sanoa, että olen lievästi pöyristynyt kyllä tuosta edustaja Pekosen esityksestä lisätä tätä Yle-veron progressiota. Mielestäni se on epäoikeudenmukainen ja lisää kyllä kansalaisten epätasa-arvoista kohtelua.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hienoa ollut kuulla ja huomata, että tämä laajakaista-asia etenee, ja olisin ministeriltä nyt hiukan vielä halunnut tiedustella, miten Lapin osalta tämä tilanne kokonaisuudessaan näyttäytyy.

Mutta toinen asia on nämä matkapuhelinverkkojen ongelmat, jotka erityisesti tuolla Lapin syrjäseuduilla ovat hyvin haasteelliset, ja tietysti nämä katvealueet ovat oma juttunsa. Mutta erityisesti Itä-Lapissa siellä rajan läheisyydessä on tullut esiin ongelmia, että matkapuhelimet siirtyvät automaattisesti naapurimaan verkkoon, ja tämä on tuottanut sitten ikääntyville ihmisille aika paljon harmaita hiuksia lähinnä näitten puhelinlaskujen muodossa. Olisin tästä nyt vielä ministeriltä halunnut kysyä: onko tähän mitenkään mahdollista puuttua, ja miten siihen mahdollisesti aiotte puuttua?

Vielä tästä Yle-verosta haluaisin osaltani antaa kiitosta, että pidän sitä oikeudenmukaisempana kuin nykysysteemi on, mutta ehkä toivoisin myös, että sitä kansalaisille hiukan laajemmin vielä avattaisiin.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

No niin, hienoa! Kiitoksia, puhemies, tämähän tuntuu helpottavalta, eli saan vastata edustajien kysymyksiin. — Ajattelin lähteä liikkeelle puhumalla tuon laajakaista-asian. Se jäi vähän muiden asioiden varjoon esittelypuheenvuorossa.

Mutta valtakunnallinen laajakaistahankehan on meille ollut lippulaiva. Se on lippulaiva sen takia, että me olemme katsoneet, että Suomessa kannattaa satsata siihen, että näillä 95 prosentin markkinaehtoisten alueiden ulkopuolella olevilla alueilla on myöskin oikeudenmukaista, että me lisäämme ihmisten mahdollisuuksia päästä verkkoon ja viestintään kiinni. Minusta tämä on ollut iso poliittinen, periaatteellinen päätös, että me olemme halunneet sitä, että me voimme myöskin omista veronmaksajien rahoista tukea sitä, että kaikilla olisi hyvät yhteydet, ja näin on myös tehty. Mutta ongelmia on ollut, koska me ensimmäistä kertaa päätimme julkisella tuella osallistua näiden verkkojen rakentamiseen, ja voi sanoa, että kun pyörää ensimmäistä kertaa keksitään, niin ei se harjoitus tietenkään ihan helpolla synny.

Maakuntaliitot ovat tähän mennessä nyt valinneet nämä hankkeet, noin 165 hanketta suurin piirtein, ja niillä on nyt toteuttaja. Me lähdemme siitä, että ehkä noin parisataa hanketta meillä Suomessa toteutuu, ja vielä voisi olla, kun oikein raavittaisiin kokoon, vielä toiset sata — mutta toteutuvatko ne koskaan, siellä on erityyppisiä ongelmia — ja monet edustajat ovat jo viitanneet siihen, voisiko näitä hankkeita vielä olla lisääkin. Ne on nyt kaikki kartoitettu maakuntien johdolla, ja tämä on se määrä, josta me puhumme.

Ongelma on kuitenkin se, että me emme ole löytäneet todellisia toteuttajia aina joka alueelle. Se on iso ongelma, jos me olemme linjanneet, että tämä homma hoidetaan, mutta me emme löydä markkinavetoisia asian edistäjiä. Eli meiltä puuttuu tosiasiassa yhteiskuntavastuuta hoitaa tätä tehtävää. Sen takia minä haluan kiittää erityisesti niitä tahoja, jotka ovat yhteiskuntavastuuta tunteneet. Ne ovat tietenkin Finnet-yhtiöt, mutta myöskin monen monenlaiset osuuskunnat, jotka ovat kääräisseet hihansa ja lähteneet hommaan mukaan, ja myöskin kuntien omat verkkoyhtiöt, jotka ovat tuoneet monelle kuntalaiselle helpotuksen, ja sitten sitä piuhaa on saanut sinne omaan kotiseinään kiinni. Eli tarkoituksena on todella, että niin yrittäjien kuin kuluttajienkin asemaa parannettaisiin näillä ei-markkinavetoisilla alueilla.

Me teimme niin, että heti ensimmäisenä syksynä lähdimme käärimään hihoja myöskin siinä, että katsotaan, mitä tämä hanke on syönyt, eli sitä kautta me olemme tehneet laajan väliarvioinnin. Siinä väliarvioinnissa oli halu parantaa entisestään tätä juoksua. Monet edustajat kysyivät, mikä siinä erityisesti on parantunut, ja minusta se erityinen parannus on ollut se, että me olemme yrittäneet lisätä mahdollisuuksia pienien paikallisten teleyritysten toimintaedellytyksille, jotta ne voisivat tulla enemmän ja enemmän hanakasti kilpailutuksiin mukaan. Ja siksi suurin uudistus on todella se, että tuesta maksetaan — niin kuin edustaja Virolainen täällä sanoi — jatkossa puolet ennakkona heti tukipäätöksen jälkeen. Tämä tietenkin lisää myöskin ikään kuin rahoituskykyä pienemmille toimijoille, ja sitä kautta minä uskon, että tämä on iso muutos, joka myöskin tulee lisäämään kiinnostusta osallistua näihin hankkeisiin.

Toinen tärkeä lähtökohta on se, että maakuntakiintiöt poistetaan. Toki maakunnittain käytiin siitä keskustelua, vähän ärähtämisiäkin oli, mutta ei minulla ole minkäänlaista mahdollisuutta edistää tällaista hanketta, jos tämä on maakuntavetoista niin, että kiintiöitten yli ei voi mennä. Samaan aikaan, kun meillä on rahaa käytettävissä, meillä ei ole hankkeita, kun ne ovat väärän maakunnan puolella. Nyt se vain on niin, että kaikkia tuetaan ja niin nopeasti kuin vain pystytään, ja minusta se on eduskunnan tahtotilan mukaista, ja tätä kautta maakuntakiintiöt on nyt poistettu.

Tukihakemusten pitkää käsittelyaikaa on kritisoitu, ja syystä. Niin kuin totesin, ei ole helppoa hoitaa tällaista tukipolitiikkaa ihan puhtaalta pöydältä, kun ruvetaan siihen menemään. Iso ongelma on myöskin se, että kun pannaan nämä hakemukset meille sisään virastoon, niin useimmissa tapauksissa, kun esimerkiksi, kansanedustajat, olette ottaneet yhteyttä, isoin ongelma on se, että sieltä on puuttunut asiakirjoja ja on oltu puutteellisilla tiedoilla mukana. Tätä kautta on iso juttu se, miten me voimme virtaviivaistaa sitä hakemusvirtaa mutta samalla ymmärtää niitä erityisoloja, joista nämä hakemukset sitten kumpuavat. Tätä kautta meillä kaikilla osapuolilla on ollut opittavaa koko prosessissa, mutta hyvä on sanoa, että tilanne paranee koko ajan.

Summa summarum, tähän asiaan liittyen, valtiontukea on siis varattu kaiken kaikkiaan 66 miljoonaa, ja tämä määräraha ei ole toistaiseksi mihinkään loppumassa, koska yksinkertaisesti me olemme nyt jakaneet noin 5 miljoonaa euroa siitä määrärahasta ja tätä hallituskautta on enää jäljellä 2,5 vuotta, ei sitäkään. No niin, eli nyt ollaan tilanteessa, jossa siis 8:n ja 33:n prosentin kunnille tuo tarve olisi käytännössä meidän laskelmien mukaan, jos ne kaikki hankkeet toteutuisivat, 50 miljoonaa, eli turvallisilla vesillä ollaan tältä osin ainakin tällä hetkellä.

Ja hyvä on vielä todeta kaikille edustajille, että valtioneuvosto on omassa periaatepäätöksessään jo linjannut, että jos laajakaistahankkeen rahoitusta tarvitaan, niin arvioidaan se myöhemmin valtion kehys- ja budjettivalmistelun yhteydessä tarvittaessa, ja sekin lause löytyy, joten minusta tämä on aika napakka kokonaisuus, jota me nyt edistämme.

Osa kysyi, onko tämä nyt sitten langattomalta laajakaistalta pois vai onko langattoman laajakaistan rakentaminen 800-taajuudella tältä pois. Nämä eivät, kuulkaa, kilpaile samalla astialla, kun on kysymys erilaisista tekniikoista ja erilaisista käyttäjäkokemuksista, ja alueista ja paikallisista tarpeista riippuen ratkaisut ovat erilaiset. Mutta kun me saimme tuon 800-taajuuden käyttöön, niin kyllä meidän täytyy myöskin pystyä hyödyntämään sitä mobiilina erityisesti sellaisilla alueilla, jotka muuten eivät tähän pääsisi käsiksi. Me rakennamme sille 4G:tä, ja se on tietysti valtakunnallisesti iso juttu.

Arvoisa puhemies! Yle-kokonaisuudesta en lähde valtavasti nyt yksityiskohtiin. Me olemme monta kertaa asiasta keskustelleet. Minä kiitän teitä siitä, että olette nostaneet esiin sen, että oli valtavan iso ja merkittävä ponnistus taloudellisesti vaikeana aikana, että tämmöinen iso ratkaisu on saatu syntymään. Siinä tarvittiin jokaista kansanedustajaa vaikuttamaan siihen, että asia saatiin hoidettua. Sitä kautta asiaan liittyy vielä sellaisia isoja juttuja, voidaanko palata menneeseen, ja minä en kerta kaikkiaan usko.

Edustaja Saarakkala kysyi, voitaisiinko panna uudestaan mietintään, mitä Ylen tehtävät ovat. Ne juuri arvioitiin, ja on aivan mahdoton suoritus, että me alkaisimme samaan prosessiin uudelleen. Niillä mennään, mitä yhdessä sovittiin, ja tätä kautta on jatkossa aina käytävä keskustelu siitä, missä kulkevat yleisen julkisen palvelun rajat. Sitä varten meillä on hallintoneuvosto, jonka keskeisin tehtävä on edustaa eduskunnan ääntä siellä. Ja toisin kuin yleisesti ajatellaan, ei yksittäinen ministeri, Yle-ministeri, päätä siitä, mitä Ylen kanavilta tulee. Eli näin se vain on, eli sille on ihan oma viranomainen, koska se on eduskunnan radio, ja eduskunnalla on oma vahtikoiransa, hallintoneuvosto, siellä näitä asioita hoitamassa.

Arvoisa puhemies! Lupasitte 10 minuuttia, niin käytän sen hyväksi tämän perspektiivin hahmottamiseksi, ja tästä edustaja...

— Hienoa! — Edustaja Karhu nimittäin kyllä käytti minusta oivallisen puheenvuoron, ja sanon vielä, että edustaja Virolaisella ja edustaja Kuusistolla oli samanhenkisiä puheenvuoroja ja myöskin edustaja Kopralla, kiitän teitä siitä — ja nyt unohdin myöskin, että muutamalla muullakin.

Nimittäin asia on niin, että kyllä me olemme, niin kuin tässä Tynkkynen nosti yhden yksittäisen asian esiin, siinä murroksessa, että digitaaliset palvelut ovat tulleet jäädäkseen. Me olemme tekemässä palveluyhteiskunnan seuraavaa versiota, ja digitaalisten palveluiden yhteiskunta erityisesti näkyy täällä viestinnän puolella.

Minun mielestäni se iso juttu tässä koko jutussa on siinä, olemmeko me valmiita, mukana vai ei mukana. Ne ovat ne keskeiset kysymykset, ja nyt meidän pitää päättää, haluammeko me infralla tukea sitä kehitystä, ja me sanomme sille kaikelle "kyllä". Me sanomme "kyllä" myöskin kaikelle sille, mitä me voimme itse valtion panostuksella tehdä, ja me olemme todella tiukasti mukana, meidän ministeriö, ja myöskin tuemme valtiovarainministeriön avoimen tiedon vapauttamisen hanketta. Täältä meidän kynästämme kyllä irtoaa, ja siellä sitten toteutetaan, ja sitä kautta minusta on hienoa, että meillä on semmoinen valtiovarainministeri, joka on todella ottanut tämän asiakseen. Ja nyt joka kerta me toivomme tietenkin henkeä pidätellen, miten seuraavassa budjettiavauksessa, olisiko tätä mukana.

Uskomme siihen, että nyt me vapautamme siis digitaaliset palvelut niin, että me saamme ensinnäkin sitä avointa dataa. Sieltä me jalostamme uusia palveluita perinteisen ict-teollisuuden päälle. Tarvitaan seuraava kerros, ja se tullaan rakentamaan ei vain meillä vaan muuallakin digitaalisten palveluiden piiriin. Me emme enää yhdistä ihmisiä, me emme enää edes yhdistä asioita tai laitteita keskenään kommunikoimaan, (Puhemies koputtaa) vaan me yhdistämme jatkossa palveluita, ja tässä projektissa Suomen kannattaa olla mukana, koska internettalouden kaikenmääräinen hyödyntäminen on se juttu.

Samaan aikaan printtimediapuolella me tarvitsemme varmasti erilaisia toimia, jotta me kestämme myöskin maailman murroksessa olemisen ja elämisen, mutta siinä me myöskin luomme kasvua ja työllisyyttä. Minusta tähän tarjoukseen kannattaa sanoa "kyllä".