Juha Väätäinen /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvon ministerit! Hyvät kansanedustajat! Lähestyn pääluokkaa hieman aiemmista vuosista poiketen. Jätän tilaa enemmän ministereille ja arvon edustajille.

Käsittelyssä on siis ympäristöministeriön pääluokan 35 kokonaisuus. Pääluokka on budjettikirjan pienin kooltaan, ensi vuodelle runsaat 200 miljoonaa, jossa vähennystä vuoteen 2014 liki 70 miljoonaa eli 25 prosenttia. Aloittaessamme vaalikautta 2011 oltiin 300 miljoonassa. Valiokunta ja asunto- ja ympäristöjaosto ovat joutuneet ponnistelemaan saadakseen budjetin määrärahoilla aikaiseksi niitä välttämättömiä toimia, joita ihmisten elinolosuhteet vaativat niin rakentamattoman kuin rakennetunkin ympäristömme säilymiseksi elinkelpoisena ja toimivana.

Kasvavana uhkana niin Suomessa kuin muuallakin on luonnon, ilmaston kuin asumisenkin vaipuminen ihmiskunnalle ja kotien eläjille huonoon suuntaan. Olemme itse suurin uhka itsellemme itsekkyydessämme ja riistäjinä. Valiokunnan kannalta päävaikutustavoitteet suuntautuvat pääluokassa vähähiiliseen, energiatehokkaaseen Suomeen, luonnonvarojen kestävään käyttöön, toimiviin kierrätysmarkkinoihin, hyvään ympäristön tilaan, monimuotoiseen luontoon ja ekosysteemipalveluihin sekä hyvinvointia ja kilpailukykyä tukeviin asunto-oloihin.

Edellisen huomioiden valiokunta pitää huomattavana ja harmillisena pääluokkaan kohdistuneita supistuksia. Suurimmat supistukset kohdistuvat aiempaan verrattuna ympäristön ja luonnonsuojelun osalle 21,5 miljoonan verran sekä yhdyskuntarakentamisen ja asumisen osalle 44 miljoonaa. Viime mainitussa toki 43 miljoonan poistuma korjausavustuksesta korvaantuu joten kuten 40 miljoonan siirrolla Aran kautta maksettavaksi jo aiemmin peruskorjausavustuksiin suunnatun 115 miljoonan lisäksi. Tästä rahoituksesta kiitos asuntoministerille. Hän tullee omassa puheenvuorossaan selventämään tarkemmin näkemyksiään käsiteltävästä budjetista, muun muassa, miksi kaksikymmentävuotinen tukimalli asuntotuotannossa ei toteudukaan. Aran määrärahat ovat tulevalle vuodelle 1 250 000 000, jossa on nousua tuntuvasti edellisvuoden lukuihin, 1 040 000 000:aan. Valiokunta pitää tätä suuntausta hyvänä.

Tulevien vuosien kehyksissä on yllättäviä näkymiä valtion liikennemäärärahojen ja asuntorakentamisen yhteen nivomisesta, ennen muuta pääkaupunkiseudun kuntien osalta. Kun valtion ja kuntien MALPE-sopimus pitää valtion osalta luvatun noin 2 miljardin osalta, kunnat tuottaisivat tontteja 25 prosentin lisäyksellä, mikä merkitsee 22 000 uuden asunnon syntymistä Helsingin seudulle. Toki osa pitää tätä Helsingin seudun suosimisena. Määrä ei toteutuessaan poista kuitenkaan kuin vain pienen osan ennustettavan 150 000 asunnon tarpeesta. Jo nyt 30 000 ihmistä jonottaa Helsingin kaupungin vuokra-asuntoja. Asuminen vie liian monelta yli puolet palkasta tai eläkkeestä. Toisaalta maaseudulla tyhjät ja tyhjenevät kiinteistöt menettävät arvonsa tyystin.

Arvoisa puhemies! Lopuksi valiokunnan yleinen toteamus: Ei ole mitään järkeä, että ihmisen elämää värittää koko sen keston ajan asunnon maksaminen kipuun saakka tai että hän joutuu odottamaan sitä koko elämänsä. Olemme itse ongelmamme rakentaneet, meidän on myös ne ratkaistava. Tämä koskee niin ympäristöä, ilmastoa kuin vesiämme ja koko elinympäristömme suojelua. Valiokunta tunnistaa nämä ratkaisut niin tärkeäksi, että se toivoo ja uskoo seuraavan kahden vaalikauden hallitusten nostavan ympäristönsuojelun, ilmastokysymykset ja asuntorakentamisen hallitusohjelmiensa ykkösasiaksi.

Haluan omalta osaltani kiittää valiokuntaa, asunto- ja ympäristöjaostoa ja sen jäseniä, ehyestä ja rakentavasta työskentelystä, vilpittömyydestä edistää suomalaisten elinolosuhteita niukkenevassa taloudellisessa tilanteessa. Sama kiitos kuuluu molemmille ministereille.

Tarkempiin momenttikohtaisiin numeroihin ei tässä esityksessä ole aikaa eikä mahdollisuutta mennä. Ehkä avaan niitä omassa puheenvuorossani. Salihan pullistelee valiokuntien ja jaoston erinomaisia jäseniä, joilla riittää asiapitoisia kysymyksiä, ehdotuksia kummallekin ministerille. Ministereiltä on lupa odottaa vastauksia mieltä painaviin kysymyksiin. Kysymyksiä varmasti riittää jätevesiasetuksesta kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon saakka. — Kiitoksia.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Kiitos eduskunnalle, valtiovarainvaliokunnalle ja asunto- ja ympäristöjaostolle hyvästä työstä. Valtiovarainvaliokunnan esittämät lisäykset, yhteensä 2,8 miljoonaa euroa, ilahduttavat, sillä ympäristöministeriö toimii, niin kuin todettua täällä, pienellä budjetilla, ja resurssimme ovat niukat. Ympäristöministeriön hallinnonalan talousarvioesityshän on yhteensä 201,1 miljoonaa euroa eli vajaa 0,4 prosenttia budjetin loppusummasta. Tästä ympäristön ja luonnonsuojelun menot ovat 122,5 miljoonaa euroa ja toimintamenot, kattaen sekä ympäristöministeriön että Suomen ympäristökeskuksen, ovat 63,2 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön hallinnonalan budjetin ympäristötehtävien määrärahojen taso alenee noin 11 miljoonaa euroa kertaluonteisten erien poisottamisen jälkeen.

Arvoisa puhemies! Meillä on vastassa, tulevaisuudessa ja jo nyt, valtavia ympäristöhaasteita. Niistä ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat suurimpia. Meillä on vastuu myös tulevista sukupolvista ja siitä, mitä jätämme jälkeemme. Meillä on yhteinen vastuu ympäristöstä.

Lähtökohtana tulee olla, että luonnonvaroja hyödynnetään materiaali- ja energiatehokkaasti. Tarvitaan erilaisia tapoja muun muassa edistää vihreää taloutta. Ympäristöhallinnon ensi vuoden talousarvioon sisältyy vielä määräraha, vaikkakin vähenevä, vihreää taloutta edistäviin kehittämis- ja kokeilutoimintoihin. Määrärahaa on tähän asti suunnattu muun muassa kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman ja jätteiden kierrätyksen kokeilujen edistämiseen. Näiltä osin olisi toivottavaa, että myös jatkossa tällaiseen kehittämis- ja kokeilutoimintaan olisi mahdollisuuksia. Myös muun muassa ilmastopaneelin toiminta ja eräät ilmastoselvitykset rahoitetaan tällä vihreän talouden määrärahalla.

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriön hallinnonalan talousarvioesityksessä Itämeren suojeluun varattua määrärahaa suunnataan edelleen muun muassa ravinnekierrätyksen kehittämishankkeisiin ja muihin kuormitusta vähentäviin toimiin. Tarkoitus on löytää käytännön teknologioita ja monistettavia menettelytapoja kuormituksen vähentämiseen. Kiitän valtiovarainvaliokuntaa siitä, että se päätti nostaa Itämeri-määrärahan yhteensä noin 5 miljoonan euron tasolle ja mahdollistaa näiden hankkeiden johdonmukaisen jatkamisen. Itämeri niin ikään on meille yhteinen asia ja kaikille suomalaisille tärkeä.

Arvoisa puhemies! Meriliikenteen ja erityisesti öljynkuljetusten määrän voimakas kasvu Suomenlahdella korostaa torjuntavalmiuden tarvetta. Öljyvahinkojen torjuntavalmiuden ylläpito perustuu Suomessa hyvin toimivaan yhteistyöhön ja alusten yhteiskäyttöön Merivoimien, Rajavartiolaitoksen ja Meritaito Oy:n kanssa. Torjuntakapasiteetti onkin saatu viime vuosina suhteellisen hyvälle tasolle. Torjuntavalmiuden ylläpitomenot ovat kuitenkin kasvussa muun muassa alusten määrän kasvun takia.

Liikenneviraston suunnitteilla ja valmisteilla olevan jäänmurtajan tulevaan käyttöön liittyviä suunnitelmia on seurattu myös ympäristöministeriössä. Alus on varustettu myös öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan, mutta miten se jatkossa on käytettävissä vuoden ympäri myös torjuntatehtävissä, on asia, jota pitää seurata. Tarvittaessa asiaan on myöskin tulevaisuudessa reagoitava sen varmistamiseksi, että öljyntorjuntakapasiteettimme on tulevaisuudessa riittävä.

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriö on yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa toteuttanut valtakunnallista viemäröintiohjelmaa, jolla osaltaan vaikutetaan myös Itämeren tilaan. Ohjelman toteutusaste on kuitenkin jäämässä vajaaksi. Talousarvioesityksen mukaan valtio ei enää jatkossa tukisi kuntien vesihuoltohankkeiden toteuttamista, ja ne ovat kuitenkin keskeisiä vesienhoitosuunnitelmien toteuttamisessa. Joka tapauksessa on tärkeää, että ainakin useammassa vaiheessa toteutettavaksi suunnitellut hankkeet voitaisiin hoitaa loppuun asianmukaisesti. Siinä mielessä valtiovarainvaliokunnan esittämä lisäys näihin hankkeisiin on pantava kiitoksin merkille.

Ympäristöhallinnon tärkeä toimija, Metsähallituksen luontopalvelut, hoitaa muun muassa olemassa olevia luonnonsuojelualueita. Kansallispuistoilla ja muilla hoidetuilla luontokohteilla on tutkitusti merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia, eikä myöskään niiden virkistys- ja terveysvaikutuksia ole syytä aliarvioida. Vastaperustettujen kansallispuistojen palvelujen rakentaminen asiakkaiden tarpeisiin lisää kuitenkin resurssitarpeita, samoin Luontopalveluille siirretyt lukuisat kulttuuriperintökohteiden kunnostustarpeet. Luontopalvelut on viime vuosina ansiok-kaasti työllistänyt nuoria ihmisiä ja voi jatkaa kyseistä toimintaa myös ensi vuonna, kiitos valtiovarainvaliokunnan lisämäärärahan.

Arvoisa puhemies! On välttämätöntä pystyä huolehtimaan ympäristöhallinnon toimintakyvystä myös muuttuvissa tilanteissa elyjen valitettavista irtisanomisista huolimatta. Tässä täydentävässä talousarviossa aluehallintovirastojen ruuhkan purkuun suunnattiin 700 000 euroa, mikä on toki hyvä asia. Ympäristölupien joutuisa käsittely on kaikkien, sekä toiminnanharjoittajien että mahdollisten haitankärsijöiden, kannalta hyvä asia. Lupaprosessien sujuvoittamiseksi tehdään töitä. Ympäristönsuojelulain uudistus on tällä hetkellä täällä eduskunnassa käsittelyssä. Uudistuksen arvioidaan vähentävän lupahakemusten määrää noin 20 prosentilla. Tätä työtä on pyritty tekemään ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä. Viranomaisten voimavaroja halutaan kohdistaa ympäristön ja sen pilaantumisen ehkäisemisen kannalta olennaisiin toimintoihin ja tilanteisiin, joita ei ole riittävästi voitu ennakoida, kun alkuperäinen lupa on myönnetty.

Arvoisa puhemies! Lisäksi luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi tehdään töitä muun muassa turvaamalla ekosysteemejä ja lajeja sekä vähentämällä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita. Metso-ohjelman toteutusta jatketaan myös ensi vuonna. Ohjeistamme lisäksi, että Metson keinoin tehostamme myös puustoisten soiden suojelua.

Arvoisa puhemies! Käytän myös tämän tilaisuuden hyödyksi kertoakseni, että soidensuojeluohjelman valmistelu etenee. Soidensuojeluohjelma on meille tärkeä, ja se on tärkeä toteuttaa. Tässä työssä edetään sellaisen kompromissin kautta, joka on solmittu hyvässä yhteistyössä koolle kutsutussa soidensuojelupäivässä, missä kävimme läpi yhdessä näitä suojelun keinoja niin, että saisimme mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman monen suomalaisen ja soidensuojelusta kiinnostuneen osapuolen sitoutettua tähän työhön mukaan, ei ylhäältä käsin alaspäin vaan sitouttaen. Näin ollen on syntynyt kompromissi, jota tuoreeltaan kiittelivät sekä luonnonsuojelujärjestöt että maanomistajat. Näin ollen tätä soidensuojeluohjelman valmistelua jatketaan kunnianhimoisesti niiden suuntaviivojen pohjalta, joita tässä yhteisessä kompromississa olenkin aiemminkin esittänyt.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Tähän alkuun tietenkin ja luonnollisesti lämpimät kiitokset niin ympäristövaliokunnalle kuin asunto- ja ympäristöjaostollekin. Me olemme tehneet erinomaisen hyvää yhteistyötä. Arvostan erinomaisen paljon sitä asiantuntemusta, tietotaitoa, näkemystä ja ideointia ja kaikkea, mitä teiltä aina terveisinä ministerille tulee. Teillä on myös hyvä mietintö, siinä on tärkeitä näkökulmia ja terveisiä tästä tilanteesta ja myös tulevaisuudesta.

Varmasti me jaamme sen yhteisen huolen, että erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla meillä on isoja ongelmia sen kanssa, että ihmisille ei ole kylliksi kohtuuhintaisia koteja, niitä tarvitaan enemmän, ja kaiken kaikkiaan asumisen hinta on tietenkin meillä korkea, ja näitä asioita ajatellen me tarvitsemme toimia mittakaupalla ja me tarvitsemme myös monia toimijoita mukaan. Yksin valtio ei ratkaise näitä asioita. Tarvitaan kuntia, tarvitaan niitä, jotka niitä koteja rakentavat.

Valtiolla, puhemies, on isot kortit pöydässä. Me olemme tällä kaudella tehneet lukuisia erilaisia yksittäisiä toimenpiteitä, joilla me olemme tukeneet kohtuuhintaisempien kotien synnyttämistä. Meillä on pitkän korkotuen ehdot edullisimmillaan koskaan. Olemme pääomittaneet A-Kruunun omaksi toimijaksi, koska toimijoita on ollut liian vähän. Olemme parantaneet opiskelija- ja nuorisoasuntojen tuotannon tukiehtoja. Uutena avauksena tässä on ensi vuodelle toimisto- ja teollisuustilojen vuokra-asuntokäyttöön muuttamisen avustaminen, ja parhaillaan on käytössä ja myös ensi vuonna jatkuu eräänlainen väliaikainen, voisiko sanoa, välimuotoinen asumisen tuotannon tukimalli, jossa täytetakausjärjestelmään lisäsimme 5 000 euron käynnistysavustuksen. Silläkin synnytetään lisää koteja tässä suhdannetilanteessa, koska on tärkeää ajatella kahta asiaa tässä tilanteessa: rakentaminen tuo työtä, se tuo ihmisille koteja, ja siksi nämä on viisasta yhdistää.

Pettymys tietenkin oli, että täälläkin jo viime torstaina esillä ollut lyhyt korkotuki jää nyt tällä kaudella saavuttamatta. Malleja yritettiin, ja itselläni oli siitä malli, jota hiottiin matkan varrella useaan kertaan. Sellaista yhteistä näkemystä ei syntynyt, että tämä malli olisi sitten tullut tänne eduskuntaan asti. Mutta sitäkin tärkeämpää, kun tämä tapahtui, on juuri se, että meillä on tämä paletti. Kun ajatellaan vaikka maalarin palettia, siellä on useita eri värejä, ja meillä on hyvin monia niitä värejä siinä paletilla. Kun tämä yksi nyt jää siitä puuttumaan, se on tietenkin harmi, mutta sitäkin tärkeämpää on esimerkiksi tuo äsken mainitsemani tukimuoto, jossa tähän täytetakaukseen on liitetty käynnistysavustus.

Sen lisäksi, että me olemme tätä vuokra-asuntopuolta miettineet, olemme myös helpottaneet aso-asuntojen tuotantoa siten, että nyt kytkettiin pois tämä kytky siitä, että aso-asuntoja saa rakentaa vain, jos syntyy saman verran vuokra-asuntotuotantoa. Siinä on ollut sellainen tilanne, että monia toteuttamiskelpoisia hankkeita on jäänyt tämän takia syntymättä, ja minusta siinä ei ole järkeä, ja sen vuoksi tämä kytkös purettiin, ja pistin merkille ilolla, että myös valiokunta piti tätä toimenpidettä tarpeellisena ja hyvänä.

Teillä oli, arvoisa eduskunta, myös tärkeä lakiesitys käsiteltävänä jokin aika sitten. Halusimme tukea nuorten asumista, nuorten omistusasumiseen pääsemistä, eli paransimme asp-lainan ehtoja. Olen saanut jatkoakin varten ideoita ja palautetta, että ehkä tätä järjestelmää voidaan vielä tästäkin parantaa muun muassa siten, että otetaan huomioon paremmin eri kunnissa olevien asuntojen hintaerot. Tänäkin päivänä niitä otetaan huomioon, mutta voisi ehkä ottaa paremminkin, ja aion tutkailla tällaista vaihtoehtoa tältä osin.

Myös kuntien toimia tarvitaan, niin kuin tuossa aluksi sanoin. Pelkät valtion toimet eivät riitä, vaan on hyvin olennaista ja usean asiantuntijan sanomisen mukaan on nimenomaisesti niin, että kunnilta tarvitaan vahvasti nyt sitten paljon tontteja ja maata. Olisi myös erittäin tärkeä asia, että pystyisimme tätä edistämään. Näin ollen minä pidän aika historiallisena ja tärkeänä sitä, että onnistuimme tekemään, puhemies, tämän sitovan sopimuksen pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion välillä siitä, että jos ja kun tuetaan tärkeitä liikennehankkeita, se edellyttää myös sitä, että tontteja syntyy, ja niitä syntyy tämän sopimuksen mukaan neljännes sitten lisää. Valiokunta kiinnittää myös huomiota tähän, että näitä sopimusmenettelyjä tulisi tulevaisuudessa laajentaa, ja minusta se on hyvää pohdintaa. Samoin valiokunta kiinnittää huomiota näihin valituksiin, mitä voimme tehdä sille, että näitä niin sanottuja, jos voi sanoa, turhia valituksia olisi tulevaisuudessa vähemmän, ja valiokunnan terveisten perusteella sekä myös maankäyttö- ja rakennuslain arviointityön perusteella me vielä keväällä selvitämme näitä mahdollisuuksia, miten jatkossa voimme tätä järjestelmää kehittää.

Puhemies! Koteja on myös korjattava. Tätä on tuettu hyvin mittavasti tällä kaudella. Meillä on suhdanneluonteiset käynnistysavustukset, yhteensä 155 miljoonaa pistetty kotien korjaamiseen. Sen lisäksi tämä korjausmomenttihan, josta jaoston puheenjohtaja Väätäinen mainitsi, siirrettiin ympäristöministeriön omasta toimesta Aran puolelle, koska ne tulivat nyt kahdesta tuutista ja me halusimme ensi vuodelle ne sieltä yhdestä tuutista Arasta, koska sinne oli tullut myös ylimääräistä tukea tämän 155 miljoonan lisäksi. Näiden kahden avustuksen funktiohan on vähän toinen, mutta siellä on sitten tätä rahaa, ja vielä täydentävässä talousarvioesityksessä sitä lisättiin 5 miljoonalla. Valtion tuet tulevat ensi vuonna lisääntymään siten, että asunto-osakeyhtiöille valtio tulee myöntämään pankkilainaan valtiontakausta peruskorjauksiin, ja oli hienoa, puhemies, että valiokunta myös omassa mietinnössään huomioi tämän remonttiryhmän lukuisat hyvät esitykset, joita on tehty, jotta saisimme pitkäjänteistä, kokonaisvaltaista peruskorjaustoimintaa pidettyä yllä ja suunnitellusti vietyä tulevaisuuteen kaiken kaikkiaan.

Myönteistä on myös se, että valiokunta toteaa tämän 4 miljoonan euron lisäsatsauksen lähiöympäristöjen kohentamistöihin. Sitä lisättiin 4 miljoonalla eli tuplattiin tämä summa viime syksynä, ja nyt se summa tuplataan myös ensi vuonna. Eli 4 miljoonaa tuli tähän lisää, se on myönteinen asia. On tärkeää myös, että tähän asumisneuvontaan lisäämme resursseja ja vahvistamme sitä, koska jos esimerkiksi pystymme häätöjä estämään, ehkäisemään ennalta, se on erittäin tärkeä asia. Nämä asumisvaikeudet ovat inhimillisesti väärin ja traagisia, mutta on myös yhteiskunnallisesti epäviisasta, jos me joudumme tilanteeseen, että ihmisiä häädetään kodeistaan pois.

Lähiöiden kehittämistyö on kokonaisvaltaista, ja siksi olemme perustaneet lähiöasiain neuvottelukunnan, johon kuuluu useampi ministeri, ja se on myös pitkäjänteistä, ja siksi katson, että myös tämä valiokunnan mietintö antaa tulevaisuutta sille, että tämä työ voi jatkua myös seuraavalla hallituskaudella.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen tuossa totesi, että ympäristöhaasteet ovat tulevaisuuteen kovat, niin kuin ne ovatkin. Ongelma on nyt vain se, että ympäristöhallinnon osalta kone yskii kyllä nyt todella pahasti. Jos me katsomme ihan lukujen kautta, nyt näitten viimeisten päätöksien kautta, mitä henkilöstöön on kohdistunut, niin voimavarat ovat kaventuneet noin 35 prosenttia. Ja sehän on ihan sietämätön se tilanne, jos me ajattelemme, mitä haasteita meillä tulevaisuuteen, niin kuin itse totesitte, tulee olemaan.

Siellä lisäksi tällä hetkellä, jos me katsomme henkilöstönäkökulmaa, voimavarojen kautta sitä tilannetta, ikärakenne on sellainen, että sieltä eläköityy nyt melko paljon sitä huippuosaamista, sitä tietotaitoa, jota siellä on. Ei suomalaisella yhteiskunnalla yksinkertaisesti ole varaa siihen, eikä ympäristöllä ole siihen varaa.

Kun on tämä on nurinkurinen tavoite itse asiassa myös, mitä nyt on vahvasti tuotu esille, elikkä normitalkoiden purun kautta helpottaa prosesseja, niin tämä itse asiassa vaikeuttaa prosesseja, tuo niihin lisäaikaa ja siten vaikeuttaa myös ympäristössä olevaa elinkeinotoimintaa. Tämä on sietämätön linja, johon pitää kyllä saada muutos nopeasti.

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Otan esille yhden tärkeän, mielenkiintoisen asian. On esitetty, että julkinen liikenne, maankäyttö ja asuminen mahdollisesti tulisi panna omaksi ministeriökseen. Minua tämä vähän hämmästyttää. Mitenkä sitten ja missä silloin hoidettaisiin luonnonsuojelu- ja muut ympäristökysymykset? Haluaisin kuulla ministereiltä: onko tällaista ajattelua enempikin olemassa, ja miten te suhtaudutte siihen?

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Onko ympäristöpuolella järjen käyttö enää sallittua? Onko maalaisjärjen käyttö muuten sallittua näissä asioissa? Mitä kaikkea on oikeasti tarkoitus kirjata lakiin ja säädöksiin? Meillä on ympäristöministeriössä aika paljon henkilökuntaa kuitenkin vielä töissä, mutta mitä toimintoja sieltä voisi ottaa kokonaan pois? Voisi miettiä, mitä rakenteellisia muutoksia voisi tehdä, niin että maalaisjärjen käyttö olisi sallittua.

Elyistä, aveista ollaan nyt vähentämässä henkilökuntaa — mikä siinä. Mutta enää ei puhuta hallinnon keventämisestä, vaan nyt sieltä pitää purkaa turhaa tekemistä. Otetaan se maalaisjärki käyttöön ja katsotaan, mitä toimintoja sieltä oikeasti pystyy purkamaan ja ottamaan pois. Nyt on hyvä alku tämä ympäristönsuojelulaki, että niitä tiettyjä toimintoja ollaan nyt siirtämässä kuntien päätettäväksi ja kokonaan pois luvista. Mitä muita asioita on nyt saatu jo hyvällä tavalla liikkeelle? Odotan todellakin vielä paljon lisää toimintoja.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meitä poliitikkoja syytetään usein siitä, että emme kuuntele kansaa, ja jos kuuntelemme, niin emme kuule. Nyt täytyy antaa kiitosta ministeri Grahn-Laasoselle, että hän kuuntelee ja toimii myös niin kuin kansa toivoo.

Soidensuojelua ei olla runnomassa nyt pakolla vaan yhdessä tehden eteenpäin, niin kuin kuulimme. Tästä kiitoksia. Ja tänään saimme tietoa, että jätevesiasetustakin lykätään ainakin kahdella vuodella eteenpäin ja myös maalaisjärkeistetään sitä. Tämä on erittäin perusteltua senkin takia, että meillä ei ole siirtoviemäreihin rahaa. Eduskunta nyt lisää sen, että pystymme tekemään nämä keskeneräiset siirtoviemärit valmiiksi, mutta valtion taloustilanne on se, että uusiin ei valtion tukea löydy.

Pidän itse perusteltuna, että ministeri Grahn-Laasonen nyt määrätietoisesti esimerkiksi kuivanmaan mökkien ja talojen kohdalla jätevesiasetusta kohtuullistaa ja toisaalta myös (Puhemies koputtaa) tuo sen mallin, että nämä remonttien yhteydessä tehtäisiin valmiiksi.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Otan itse puheenvuoron nyt asuntopolitiikasta. Vaikka nyt tämän hallituksen aikana on tehty enemmän asuntopolitiikan eteen kuin vuosikymmeninä sitä aikaisemmin, niin edelleen meillä ovat nämä isot asuntojonot, mistä puhuttiin.

Meillähän olisi budjetin mukaan mahdollisuus rakentaa enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kuin rakennetaan. Ongelma on se, että meillä ei niitä rakentajia löydy, ei löydy niitä yleishyödyllisinä itseään pitäviä tahoja, jotka haluavat rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja. Sen vuoksi on ollut tärkeätä, että tämä A-Kruunu asuntorakennuttajaksi on saatu mukaan. Valitettavasti sen liikkeellelähtö on ollut kuitenkin melkoisen hidasta.

Sitten erittäin hyvä on tämä asumisoikeusasuntojen ja vuokra-asuntojen kytköksen purkaminen. Nyt näiden asumisoikeusasuntojen käyttömahdollisuuksia voitaisiin vielä laajentaa vielä. Me kaikki tiedämme, että esimerkiksi (Puhemies koputtaa) vanhusten asumisen puolella on paljon tarpeita... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että minä olen kyllä ollut viime viikkoina aika surullinen. Soidensuojeluohjelman, jonka valmistelu aloitettiin ministeri Lehtomäen aikana, jota jatkettiin hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ministeri Niinistön aikana ja joka on myös hyvin selkeästi kirjattu hallitusohjelmaan, on ministeri nyt vesittänyt. (Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!)

Olen itse tottunut siihen, että erilaisissa vaikeissakin olosuhteissa meillä on Suomessa ollut sellainen ympäristöministeri, joka puolustaa luontoa ja ympäristöä. Ei se ole aina helppoa. Joskus siitä voi saada kritiikkiäkin. Mutta ei meillä tässä yhteiskunnassa ole liikaa niitä, jotka puolustavat luonnon monimuotoisuutta, sen vaalimista ja suojelevat sitä hupenemiselta. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on kuitenkin yksi suurista ympäristöuhista. Toivoisin, että keskustelussa sosialidemokraattien kanssa päästäisiin (Puhemies koputtaa) tilanteeseen, (Puhemies: No niin!) jossa ohjelma tehdään kokonaan.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Grahn-Laasoselle täytyy todellakin antaa tunnustus siitä, että tämä soidensuojeluohjelman lykkääminen ei minun mielestäni ole mikään ongelma. Minusta hän on ottanut ihan oikean otteen, nimenomaan tähän vapaaehtoisuuden puolelle pitää mennä. Olen aivan samoilla linjoilla siinä. Jätevesiasetuksen jatkoaika vuoteen 2018, se suunta on oikea, mutta se ei ratkaise sitä perusongelmaa.

Se kysymys, jonka haluaisin kysyä, on se, kun ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain lupamenettelyn yhdistäminen on menossa, mikä on äärimmäisen hyvä asia, niin mitä muita tämmöisiä ketteröittäviä hankkeita ympäristöministeriössä on menossa kuin tämä.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olemme kaartamassa vaalikauden loppupuolelle, ja, ministeri Pia Viitanen, teiltä ei ainakaan energia lopu tämän asuntopolitiikan asioiden edistämiseen, mutta kohtuuhintaisia asuntoja täällä pääkaupunkiseudulla ei näy. Vuokrat ovat nousseet koko ajan, ja meille syyksi on sanottu tonttimaan saatavuus, sen ongelmat, sujuva kaavoitus ja sen epäloogisuus. Tarvitaanko tänne sitten metropolihallinto tai kuntaliitokset pääkaupunkiseudulle, että nämä MAL- ja MALPE-asiat menevät sitten eteenpäin?

Erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asuntojen rakentaminen on myös pahasti takkuillut. Asunnottomien ohjelmaa ei ole edistetty valitettavasti. Ikääntyvät, kehitysvammaiset ja erityisryhmät tarvitsevat asuntoja. Tämä yleishyödyllisyyssäännös tai tämä korkotukimalli todellakin on nyt jarruttanut sitä, niin että (Puhemies koputtaa) monet yhteisöt ovat pistäneet omat hankkeensa jäihin.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itämeren ja erityisesti Saaristomeren tila ei ole sellainen, että siitä voisi olla ylpeä. Kun edustaja Sinnemäki sanoi, että hän on ollut surullinen viime aikoina, niin minäkin olin valtavan surullinen, kun sain tämän budjettiesityksen Itämeren osalta. Kun hallitusohjelmaneuvotteluissa sovittiin 5 miljoonan euron tasosta, niin sitä oli rankasti karsittu ja valtiovarainvaliokunnassa jouduimme tekemään siihen lisäyksiä. Siitä kiitos, että saimme ne pienet miljoonat kohdistettua tärkeään asiaan.

Toinen asia, mikä liittyy Itämereen, varsinkin sinne Saaristomerelle: Siellä toimii Pidä Saaristo Siistinä ry, ja heidän jätehuoltokalustonsa on erittäin vanhentunutta. Siihen viime vuoden budjettiin saimme pienen määrärahan lisättyä, mutta nyt niitä rahoja ei enää löytynyt. Minä kannustaisin ministeri Grahn-Laasosta etsimään myös sellaisia innovatiivisia rahoitusmalleja, joilla me saisimme...

...ehkä eri tahoja tukemaan tätä.

Maria Guzenina /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus teki todella tärkeän päätöksen osallistumisesta Länsimetron jatkeen rahoittamiseen. Se on ekologinen teko, mutta sillä on myös suuri vaikutus siihen, millä tavalla Espoo rakentuu tulevina vuosina. Espoohan on lähiöiden kaupunki, ja ministeri Viitanen on erityisesti kunnostautunut lähiöiden kehittäjänä.

Nyt haluaisinkin kuulla ministerin näkemyksen siihen, kun Länsimetron jatkeesta on tehty päätös ja siellä rakennustyömaat jo jylläävät ja asuntoja nousee: mikä teidän näkemyksenne on, tuleeko asuminen edullisemmaksi pääkaupunkiseudulla nyt tämän massiivisen rakentamisen seurauksena?

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristönsuojelu on hyvin kansainvälistä toimintaa, ja te, ministeri Grahn-Laasonen, olette juuri palannut Perusta, tärkeästä ilmastokokouksesta, johon lähdettiin suurin odotuksin. Kiinan ja USA:n uudet lupaukset olivat siellä pohjalla, mutta tulokset näyttävät ehkä aika vaatimattomilta. Miten itse arvioitte näitä tuloksia ja miten arvioitte Suomen ja EU:n roolia tässä ilmastotaistelussa, ja mitä ensi vuonna on sitten odotettavissa?

Toinen kysymys liittyy EU-komission työohjelmaan. Ensimmäiset uutiset, jotka siitä tulivat, olivat hyvin hälyttäviä sen suhteen, että sieltä olisi pudotettu ympäristöasioita pois. Nyt ilmeisesti komissio on tätä osaltaan luvannut korjata kovan paineen alla, kovan kritiikin alla, mutta mitä odotatte tältä komission työohjelmalta tulevana vuonna?

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yhteinen huolemme on asuntojen kalleus pääkaupunkiseudulla. Mutta kysyisin ministeriltä tässä suhteessa, oletteko käynyt läpi tätä analyysia. Markkinathan ovat meidän ongelmamme. Markkinoihin on vaikea puuttua, vaikka tietysti teemme kaikkemme tämän kaavoituksen kohdalla. Toisin kuin edustaja Vehkaperä arvioi, kyllä täällä kaavoitetaan.

Asia, johon jatkossa toivoisin tietysti lisää rahaa, on korjausneuvonta. Valtavat korjaustarpeet meillä on olemassa, mutta nimenomaan valtio voisi olla kuntia ja tekijöitä korjausneuvonnan puolella auttamassa.

Grahn-Laasoselta kysyin ihan, taisivat olla tämän päivän uutisissa nämä arseenikysymykset mereen laitettujen aseitten kohdalla. He toivoivat siellä radiouutisten mukaan ehkä noin miljoonan euron määrärahaa, että voisivat tutkia. Saadaanko tähän tulevaisuudessa apua?

Samoin itse paikalla olleena tietysti pyrimme tätä siirtoviemäriasiaa auttamaan, mutta mikä niitten tulevaisuus on? Ne ovat olleet kuitenkin tärkeitä maaseudulle.

Vielä näistä aveista. Yhdyn edustaja Korhosen huoleen (Puhemies koputtaa) siinä, että järjestelmä tarvitsee ennakoitavuutta ja tehokkuutta. Voidaanko ne turvata tässä tilanteessa?

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen tulevaisuus ja politiikkahan rakennettiin viiden kasvukeskuksen varaan ja samalla unohdettiin maaseutu lähes täydellisesti ihan oman onnensa nojaan.

Mutta kuten hyvin tiedämme — ja edustaja Sinnemäki varsinkin ympäristövaliokunnasta — hiilijalanjälki on paljon pienempi maaseudulla kuin täällä Helsingissä, ja lähinnä kysymys rakentuukin tämän ympärille, eikö siellä maaseudulla kuitenkin olisi sen kestävän kehityksen näkökulmasta parempi tulevaisuus. Ja asuntojahan siellä riittää, niitä on tyhjillään, ja... (Eduskunnasta: No, miksi ihmiset eivät halua asua siellä?) — No, sinä tiedät sen varmaan paremmin, kun olet ollut täällä kauemmin, taikka te, sanotaan nyt näinpäin. — Eli tässä on melkoinen ristiriita. Arvoisat ministerit, näettekö te enää maaseudulla tulevaisuutta? Voidaanko valot sammuttaa?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuokra-asuntojen rakentaminen on tärkeää, mutta kaikki suomalaiset eivät halua asua lähiöissä, vaan monet nuoret perheet haluavat rakentaa ja muuttaa myös haja-asutusalueille. Nykyisin sille on kuitenkin aivan liian paljon turhia esteitä ja eri ely-keskuksissa erilaisia käytäntöjä lupien myöntämisessä. Vallitseva byrokratia rajoittaa liiaksi ihmisten vapautta valita asuinpaikkansa, vaikka se olisi yhteiskuntamme kokonaisedun mukaista. Kunnan pitäisi myös saada päättää, voidaanko esimerkiksi vapaa-ajan asunto muuttaa vakituiseksi asunnoksi, eikä ely-keskuksilla saisi olla valitusoikeutta tuohon päätökseen. Kunnathan vastaavat palvelujen järjestämisestä.

Arvoisa ministeri, miten te näitä asioita veisitte eteenpäin?

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hevosenlantaa poltetaan energiaksi esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa ja Saksassa. Suomessa EU-direktiiviä jätteenpoltosta tulkitaan kuitenkin niin, että hevosenlannan polttaminen energiaksi ilman kalliita investointeja ja jatkuvaa savukaasumittausta on kielletty. Suomi on valinnut kalliin ja ympäristön kannalta huonon tien. Meillä hevosenlantaa kuskataan kuorma-autoilla kaatopaikoille ja talleilla lämmitetään öljyllä. Yhden hevosen päivittäinen lanta kuivikkeineen vastaa noin kolmea litraa lämmitysöljyä, ja jo viiden hevosen talli lämmittäisi yhden omakotitalon ympäri vuoden.

Kysynkin ministeriltä: olisiko jotakin tehtävissä, jotta myös Suomessa siirrytään maalaisjärjen käyttöön ja järkivihreisiin tekoihin sallimalla hevosenlannan poltto energiaksi?

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhden hengen asuntokuntien lisääntyminen ja väestön vanheneminen ovat molemmat tämän hetken suurimpia väestötrendejä. Yksinäisyys ja turvattomuus ovat etenkin ikääntyvien yksinasujien ongelmia. Yksin asuvia ikäihmisiä onkin paljon, sillä yli 65-vuotiaista asuu yksin 70 prosenttia. Uudenlaiset asumismuodot voisivat tuoda ratkaisun monen yksinasujan ongelmiin. Yhteisöllinen asuminen, jossa voi saada ja antaa naapuriapua, voisi tuoda turvaa monille yksin eläville, etenkin ikääntyneille. Monissa tapauksissa myös hoivan ja avun tarve voisi naapuriavun myötä vähentyä. Onko hallitus miettinyt uudenlaisia yhteisöllisiä asumiseen liittyviä ratkaisuja, etenkin yksin asuvien ikäihmisten turvallisuuden parantamiseksi ja yksinäisyyden helpottamiseksi?

Kysyisin ministeriltä myös nuorten pitkäaikaistyöttömyydestä, joka on lisääntynyt, sillä joka neljäs asunnoton on alle 25-vuotias. Onko asunnottomille valoa näkyvissä?

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos häirinnästä.

Tällä vaalikaudella on tehty ympäristönsuojelussa paljon ja Itämeren suojelun, metsiensuojelun, kansallispuistojen, jätepolitiikan, ilmastopolitiikan tavoitteet ovat onneksi edenneet, mutta tämä soidensuojeluohjelma jäi suunnitellusti tähän loppukaudelle. Sitä on monta vuotta valmisteltu, ja kyllä täytyy sanoa — kaikella kunnioituksella — ministerille, että kyllähän te olette tässä nyt aika pahasti sählännyt. Tämän kuulemisen maanomistajien osalta piti alkaa lokakuussa, kaikki viiteryhmät ovat olleet mukana vuosien valmistelussa, joka käynnistyi jo ministeri Lehtomäen aikana, sadat asiantuntijat kartoittaneet arvokkaimmat suot, ja nyt ei ole käytännössä tämän viivästyksen takia, jonka te olette itse kompuroinnilla aiheuttanut, mahdollista tällä hallituskaudella tätä ohjelmaa kokonaisuudessaan viedä eteenpäin. Se on tosi surullista, koska ennen kaikkea Etelä-Suomessa soiden tila taantuu, uhanalaiset lajit sieltä muuttohaukoista, suokukoista alkaen uhkaavat hävitä, jollei näitä hoitotoimenpiteitä käynnistetä. Ja täällä omistus on yksityistä. Te olette puhunut valtion mailla ja yhtiöiden mailla etenemisestä, (Puhemies koputtaa) mutta ne ovat lähinnä Pohjois-Suomessa. Nyt haluaisin kuulla vielä, puhemies, loppuun sen, että ministeri kertoo, miten valtaosa tästä ohjelmasta voitaisiin toteuttaa vielä tällä vaalikaudella ja Etelä-Suomessa... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Norminpurkutalkoista: Tulvasuojeluongelmat ovat usein ruoppauksesta kiinni, ja Natura-alueet ovat sitten taas näiden jokien alasuistoilla lähes poikkeuksetta, ja tässä on sitten tämä yhtälö, että ruoppaus on hankalaa. Miten tähän tulvasuojelu-ruoppausongelmaan Natura-alueella voitaisiin puuttua, ettei tulisi isompia kustannuksia myöhemmin?

Sitten täällä Natura-aluetta perustettaessa on usein puhuttu myös siitä, että siellä on metsästys sallittu, ja sitten kun se on perustettu, niin se ei olekaan. Miten tämä vaikuttaa mahdolliseen Natura-alueitten tai luonnonsuojelualueitten syntymiseen tulevaisuudessa, jos sana ei pidä neuvotellessa?

Ja vielä tästä haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta: pelkkä siirto tai muokkaus (Puhemies koputtaa) ei riitä, se pitää purkaa.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kohdistan tämän kysymyksen asuntoministerille. Rakennusalalla menee tänä päivänä varsin huonosti, ja hallituksen aikaansaannokset ovat varsin vaatimattomia. Me kaikki tiedämme, että kaikista aloista heikoin tilanne tällä hetkellä on rakennusalalla. Monet syyt johtavat siihen, että ala ei oikein vedä. Yksi on yleishyödyllisyyslainsäädännön puuttuminen. Sitä on hallituksen sisällä valmisteltu moneen otteeseen. Se kaatui ilmeisesti päähallituspuolueitten sisäisiin ristiriitoihin. Aivan käsittämätöntä tilanteessa, jossa työttömiä on vaikka kuinka paljon.

Toinen iso kysymys on se, että korjausvelka on erittäin iso ja korjausmäärärahat ovat laskeneet. Te olette lähinnä olleet julkisuudessa esillä näitten lähiöitten korjaamisessa ja niissä asioissa liikkeellä, lähinnä omassa kotikaupungissanne Tampereella. Näinkö asioita edistetään, eikö pitäisi vähän laajemmin arvioida asioita tällä alalla, (Puhemies koputtaa) joka on työvoimavaltainen?

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on esimerkillistä se, kuinka ministeri Grahn-Laasosen johdolla ympäristöministeriössä on vihdoinkin tervettä järkeä alettu käyttää — korostan sanaa "vihdoinkin". Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen lykkääminen, uudelleentarkastelu, on hyvä asia, samoin soidensuojeluohjelman uudelleen pohtiminen. Tähänastinen valmistelu on perustunut pakkoon. Se vapaaehtoisuuden huomioiminen on kannatettavaa.

Kerronpa esimerkin Pien-Saimaalta. Lappeenrannan ja Taipalsaaren kuntien alueella aloitettiin muutama vuosi sitten kosteikkoprojekti, jossa tavoitteena oli muutamassa vuodessa saada muutama kosteikko rakennettua. Kaikki perustui vapaaehtoisuuteen, ja maanomistajat saatiin innostettua hommaan mukaan. Muutamassa vuodessa 30 kosteikkoa rakennettiin alueelle. Maanomistajat ovat ylpeitä siitä, että heillä on siellä omat kosteikot, luontoa suojellaan, ympäristö paranee, valumat järveen vähenevät. Kaikki voittavat, (Puhemies: No niin, kiitoksia!) ja aivan vapaaehtoiselta pohjalta.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon tänä syksynä normien purkamisesta.

Olen itse törmännyt siihen, että Arassa on paljon erityisasumisen rakentamiseen liittyvää, minun mielestäni ainakin turhaa normitusta. Esimerkiksi tavallisessa ikäihmisten asumisessa ei tarvitse minkäänlaisia sprinklausjärjestelmiä, mutta ryhmäkotiasumisessa niitä vaaditaan, ja tämä nostaa sitten rakentamisen kustannuksia. Minusta on myös outoa, ettei vammaisten asuntoja voi rakentaa samaan kortteliin kuin ikäihmisten asuntoja, oli kortteli miten suuri tahansa, tai että neliömääriä tuijotetaan niin tiukkaan, että vanhoihin tiloihin perustettua tehostetun palveluasumisen yhteisökotia uhkaa lopettaminen, jos huoneiden neliömäärää ei saada heti nostetuksi. Voisiko ministeri Viitanen käynnistää Aran kanssa normientarkastustalkoot, joissa katsottaisiin, mitkä normit ovat todella tarpeellisia ja mistä voitaisiin kenties luopua?

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtava rakennuskanta on tuhoutumassa pahenevien homeongelmien takia. Kyseessä on miljardien eurojen tuhoutuva kansallisomaisuus. Myös julkisten rakennusten — koulujen, terveyskeskusten ja muiden rakennusten — kunto on rapistumassa niin, että suuri osa valtion ja kuntien rakennuskannasta on suorastaan poissa käytöstä.

Kysyn asianomaisilta ministereiltä: onko teillä tietoa, miten suuresta julkisesta rakennuskannasta ja taloudellisesta omaisuudesta arvioidaan olevan kysymys, ja eikö keskeiseksi tavoitteeksi tule asettaa, että panostettaisiin aivan eri mittakaavassa kuin nyt homeongelmien poistamiseen? Toisihan tämä työtä ja toimeentuloa tuhansille työttömille sekä terveelliset asunto- ja työtilat.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maa, jossa metsät kasvavat ja synnyttävät luonnontieteellistä nielua suhteellisesti ottaen enemmän kuin missään muualla koko Euroopassa, siis Suomi — meillä tämä valtava metsän kasvu, joka synnyttää kaiken aikaa uutta nielua, otetaan vain tietyn stetsonista otetun laskentakaavan perusteella huomioon metsien kokonaisnielujen laskentakaavassa. Samaan aikaan maankäytön muutokset otetaan pitkältä ajalta huomioon täysimääräisesti, siis ne, jotka synnyttävät päästöjä. Maankäytön muutokset synnyttävät päästöjä. Päästöt otetaan laskennallisesti pitkältä aikaa huomioon, mutta ne nielun synnyttäjät, se kasvava metsä — se on tuolta stetsonista vedetty tietty kaava, jonka mukaan se nielu otetaan huomioon, minkä seurauksena syntyy tilanne, että Suomen metsät (Puhemies: Nyt on valitettavasti...) aiheuttavat päästöjä!

Kysymys kuuluu: onko ministeri tuolla Liman kokouksessa tai muilla toimin päässyt kääntämään tätä kaavaa jotenkin järjellisesti ymmärrettävään muotoon?

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen tyytyväinen ministeri Grahn-Laasosen tapaan ottaa kokonaisuus huomioon ja tarttua niihin käytännön ongelmiin, mitä tällä hetkellä on. Tässä viimeisin on nämä jätevesiasetuksen — minun mielestäni — valuvirheet, ja on kohtuullista, että asetuksen siirtymäaikaa pidennetään vuoteen 2018. On myös kannatettavaa, että ympäristönsuojelun kannalta tärkeät kohteet, kuivanmaan kiinteistöt ja muut alueet, erotetaan toisistaan.

Kysyisinkin lopuksi: mitä vaikeuksia olisi tullut, mikäli siirtymäaikaa ei tulisi?

Laila Koskela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden huutavaan asuntopulaan Nuorisoasuntoliitto ja Nuorisosäätiö ovat esitelleet niin sanottuja konttikoteja, jotka voisi sijoittaa hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Pienillä kustannuksilla ja tehokkaalla maankäytöllä saataisiin hinta—laatu-suhteeltaan edullisia asuntoja esimerkiksi opiskelijoille. Esittelyn mukaan yksi raakakontti maksaisi noin 2 500—4 500 euroa. 14,3 neliön asunnon vuokra nykykustannuksilla olisi 250—300 euroa. Kontti sisältäisi kaikki viihtyisään asumiseen kuuluvat elementit, wc:t, keittiöt, kylpyhuoneet, jopa parvekkeen. Tarvittaessa kontin voisi siirtää toiseen paikkaan. Nyt rakennusmääräykset eivät salli rakentaa alle 20 neliön asuntoja, joten tässä tulisi sallia joustoa.

Arvoisa ministeri, tämän huutavan asuntopulan helpottamiseksi esimerkiksi opiskelijoiden kohdalla (Puhemies koputtaa) parempi vaihtoehto kai tämäkin olisi kuin jäädä ilman asuntoa.

Terhi Peltokorpi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellisessä, edustaja Koskelan puheenvuorossa ja edustaja Mäkisalo-Ropposen puheenvuorossa tuotiin hyvin esille sitä, miten asumiseen liittyy erilaista byrokratiaa ja normistoa, jossa olisi syytä käydä perkausta läpi ja miettiä, voisimmeko me keventää lainsäädäntöä tai karsia semmoisia käytäntöjä, joita on myös syntynyt eri puolille maata ilman, että välttämättä on kysymys aina lainsäädännöstä. Keskustan vastalauseessa on tuotu myös näitä esille.

Olisin nyt tässä yhteydessä kuitenkin kysynyt ministeri Viitaselta sitä, että kun eduskunta käsitteli kansalaisaloitetta energiatodistuksista ja sen jälkeenkin asiasta on käyty keskustelua, miten tämä asia on nyt edennyt. Eteneekö asia siten, että saisimme alle vuonna 2008 rakennettujen rakennusten osalta riittävän näytön toteutuneesta energiankulutuksesta todellisen kulutuksen mukaan eikä arvioitujen kaavojen mukaan?

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Kiitän monipuolisista ja oikein hyvistä kysymyksistä.

Jos aloitetaan vaikka tuolta, edustaja Haavisto otti esille Liman ilmastokokouksen, joka tosiaan päättyi muutama päivä sitten, ja niin kuin olen luonnehtinut myöskin tiedotusvälineissä, siellä saavutettu tulos oli hyvä, sieltä saatiin tulosta, sieltä saatiin päätöksiä, mutta ne eivät olleet riittäviä kuitenkaan Suomen näkökulmasta siihen nähden, mitä me olisimme odottaneet ja toivoneet, ja myöskin Euroopan unionin tasolla sama tulkinta.

Tämä Liman kokous oli tärkeä vaihe valmisteltaessa uutta globaalia, kattavaa, sitovaa ilmastosopimusta, johon pyritään ensi vuoden Pariisin ilmastokokouksessa. Nyt tämä tarkoittaa sitä, että paljon töitä on tehtävänä, jotta tähän tavoitteeseen voidaan päästä. Kaikki tiedämme, että nämä kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat vaikeita, mutta tavoite on niin tärkeä: ilmastonmuutoksen hillitseminen. Se, mikä siellä kokouksessa oli kuitenkin ilahduttavaa, oli yhteinen tahto siihen, että tähän vaikeaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen kuitenkin kunnianhimoisesti tartutaan, mistä kertoivat ne lukuisat hyvät signaalit, mitä ennen kokousta saatiin ja myös esimerkiksi ilmastorahoituksen osalta vielä kokouksen aikanakin.

Tähän liittyen myös edustaja Pekkarinen nosti esiin tämän maankäyttösektorin roolin. Sen osalta työ jatkuu sekä EU:n sisällä tätä 2030-pakettia konkretisoitaessa tämän taakanjaon osalta että myöskin varsinaisesti ensi vuonna siellä Pariisin ilmastokokouksessa. (Mauri Pekkarinen: Se malli pitää muuttaa, onko se muutoksen alla?) — Myös laskentamallin osalta.

Samoin edustaja Haavisto nosti esiin komission uuden työohjelman, ja minäkin odotan komissiolta kunnianhimoisia toimia ilmanlaadun parantamiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Komissio on luvannut, että se tuo uusia esityksiä, jotka ovat kunnianhimoisia. Tätä toki myöskin sieltä odotan, ja tämän puolesta Suomi tulee tekemään töitä.

Edustaja Vikman nosti tämän hevosenlantakysymyksen esille, joka on kyllä tuttu muun muassa Ypäjältä ja Orimattilasta. Meillä on ympäristöministeriössä selvittelyssä, miten lannanpoltto olisi mahdollista EU-lainsäännön puitteissa. Pyrimme tekemään tämänkin asian suhteen parhaamme.

Valiokunnan puheenjohtaja nosti esiin ympäristöhallinnon voimavarojen kaventumisen huolen. Kiitänkin siitä, että myös valiokunta nosti tämän asian esiin. Tämä valtiontalouden vaikea tilanne on iso haaste myös ympäristöhallinnolle, ja meidän täytyy miettiä, millä tavalla näistä vähenevistä resursseista huolimatta pystytään turvaamaan ympäristönsuojelun hyvä tila ja näiden tärkeiden asioiden edistäminen.

Monissa puheenvuoroissa nostettiin esiin lupaprosessien sujuvoittamistyö. Sitä todella tehdään kyllä kunnianhimoisesti ympäristöhallinnossa tällä hetkellä. Se liittyy myös siihen, millä tavalla me saamme tulevaisuudessa entistä paremmin puhtaita uusiutuvia energiamuotoja ja muita ympäristöfiksuja ratkaisuja käytäntöön.

Meillä on tällä hetkellä tilanne, että monia hyviä hankkeita, muun muassa tuulivoimahankkeita ja monia muita, on tällä hetkellä odottamassa vuosia lupaprosesseissa ilman, että saadaan näitä käyttöön, jotka olisivat tärkeitä paitsi kansantalouden kannalta myös ympäristön ja ilmaston kannalta. Tätä työtä lupaprosessien sujuvoittamiseksi tehdään kunnianhimoisesti, ja keskeisenä linjauksena on se, että sitä tehdään ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.

Olen nimittänyt Lauri Tarastin johtamaan työtä, jossa etsitään parhaat keinot vauhdittaa lupaprosesseja. Jo nyt on tuotu eduskuntaan tämä ympäristönsuojelulain toinen vaihe, jossa oli maa-ainesluvan ja ympäristöluvan menettelyllinen yhdistäminen. Sen lisäksi se sisälsi monia muitakin toimia, joiden yhteisvaikutus on se, että lupa-asioiden määrä vähenee 20 prosentilla, mikä on merkittävä vauhditus lupaprosesseihin. Se myös auttaa osaltaan sitä, että näihin ympäristön kannalta kinkkisimpiin kysymyksiin riittää paremmat resurssit siellä lupaviranomaisilla käsitellä niitä huolella. Tämä työ jatkuu. Meillä on tekeillä siihen liittyen koko ajan toimia. Minä uskon, että tämä on sellainen yhteinen hanke, missä kannattaa kaikkien olla mukana. Tämä on koko Suomen kannalta iso ja tärkeä asia, jossa pitää edetä yksi steppi kerrallaan niin miettien, että ne ratkaisut ovat ympäristön kannalta kestäviä ja järkeviä.

Sitten vielä, aika tikittää, mutta soidensuojeluohjelmasta haluaisin sanoa sekä edustaja Sinnemäelle että edustaja Niinistölle: Toivon, ettei välitettäisi väärää mielikuvaa. Soidensuojeluohjelmaa valmistellaan koko ajan. Se tehdään. Myöskin olen havainnut sen, että eduskunnassa sille on vahva tahto, kun olen keskustellut eri ryhmien edustajien kanssa. Tämä työ on sellainen työ, jonka on ajateltu alun perinkin, edustaja Niinistö, kestävän kymmenen vuotta. Se on kymmenvuotinen, pitkä projekti. On aivan selvää, että siinä on vaiheita, että se etenee vaiheittain. Nyt meillä on hyvä malli siihen. Me olemme löytäneet paremman tavan, jossa sitoutetaan maanomistajia mukaan tähän työhön, lisätään luonnonsuojelumyönteisyyttä. Haluan itse kunnianhimoisesti edistää tätä asiaa. Toivon myöskin, että seuraava hallitus näin toimii, ja uskon niin, koska täällä eduskunnassa se vahva tahtotila sille on.

Me olemme löytäneet kompromissimallin, jota ovat kiitelleet tuoreeltaan sekä luontojärjestöt että maanomistajat, ja siitä on ihan kirjallistakin aineistoa olemassa. Sen keskeinen ajatus on se, että me pyrimme sitouttamaan. Ei mennä pakko edellä, mutta kuitenkin niin, että turvataan myös eteläisessä Suomessa se, että me pystymme saamaan näitä arvokkaita maita suojeluun. Nyt lähtee maanomistajille kysely, jonka jälkeen valitaan keinot, jotka minun nähdäkseni voisivat olla sentyyppinen kokonaisuus, (Puhemies koputtaa) että siinä olisi mukana sekä lakisääteistä ohjelmaa että näitä vapaaehtoisia keinoja valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. (Puhemies: Kiitoksia!) Jo ennen kuin tästä saadaan päätöstä, pyrimme etenemään valtion maiden osalta. Olemme jo käynnistäneet erillisneuvottelut yhtiöiden kanssa, joilla on paljon arvokasta suoluontoa ja suomaita.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Yritän nopeasti.

Konttikodissa olen muuten vieraillut Porin areenassa, se oli aika mielenkiintoinen, ja olemme kyllä olleet yhteydessä Nuorisoasuntoliittoon näiden asioiden puitteissa.

Edustaja Peltokorpi kysyi energiatodistuksesta. Viime viikolla kävin sitä läpi tälle salille. Olen siis kirjelmöinyt komissaarille ehdotuksestani, että EU:ssa tehtäisiin päätös, että luopuisimme pakollisesta energiatodistuksesta vanhoille pientaloille, ja sieltä on tullut vastaus, että otetaan sille REFIT-listalle ensi keväänä, ja aiomme tietenkin jatkaa työtä, jotta tämä saataisiin. Tämä on sellainen turha säädös, jonka voisi pistää roskakoriin.

Eduskunta- ja kansalaisaloitteen johdosta olen myös käynnistänyt kansallisesti jatkotyön siten, että saisimme vanhojen pientalojen osalta tästä energiatodistuksesta selkeämmän, aivan kuten eduskunta edellytti. Siinä on nyt parhaillaan pystyssä työryhmä, jossa on muun muassa Omakotiliiton edustus. Eli hyvää yhteistyötä, kiitos, eduskunnan kanssa on tehty, ja samoin kansalaisaloitteen tekijöille iso kiitos. Se aloite etenee.

Edustaja Reijoselle näistä korjauksista. Kyllä minä sanon, että 155 miljoonaa, suhdanneluonteinen 10 prosentin käynnistysavustus, on iso satsaus suhdanneluonteisesti peruskorjaukseen. Se on täsmälleen sama malli, mikä oli käytössä viime kaudella tässä asiassa, ja minä kyllä sanon, että taisi olla vähän isompikin summa kuin joskus näissä vastalauseissa on esitetty ja toivottu. Yhteissumma minutkin on positiivisuudellaan yllättänyt, kun lähdin hakemaan aika isoa lohta siinä vaiheessa, kun lähdimme tätä reilua 100:aa miljoonaa tavoittelemaan.

Kuten sanottu, asunto-osakeyhtiöille on tulossa uusi tukimuoto peruskorjauksiin. Remonttiryhmä pistettiin pystyyn jo edelliskesänä. Sen toimenpiteitä otetaan huomioon jatkosuunnittelussa nimenomaisesti kokonaisvaltaisessa korjausvelan huomioimisessa, ja olenpa sitä väläytellyt, että uudetkin keinot ovat sallittuja. Itse pitäisin viisaana, että miettisimme esimerkiksi kotitalousvähennyksen laajentamista kerrostaloihin eli myös asunto-osakeyhtiöihin. Mielestäni kaikki tämä täytyy käydä läpi.

Homeongelma on tärkeä. Jälleen kerran kiitos eduskunnalle siitä, että se loistava mietintö on täältä tullut. Me olemme, ympäristöministeriö, koordinoiva niille 14:lle ikään kuin toimenpide-ehdotukselle, jotka koskevat useita eri ministeriöitä, ja joka ministeriössä toimitaan nyt sen oman sektorin mukaisesti niiden ohjenuorien mukaan, mitä eduskunta on edellyttänyt meidän tekevän tälle vakavalle homeongelmalle. Ihmiset eivät hyväksy, että syntyy sutta ja sekundaa. Kyllä koulujen, lasten työpaikkojen täytyy olla sellaisia, että niissä on hyvä sisäilma, ja tässä tehdään hartiavoimin työtä. Yksi ongelma meillä on. Yksi toimenpide tähän liittyen on tämä Hometalkoot, joka on meillä siellä tällainen koordinoiva asiantuntijatyö, mitä sen puitteissa tehdään, ja siinä on hyvin pienet voimavarat, niin kuin eduskunta (Puhemies koputtaa) varsin hyvin tietää, ja varmasti jaamme tämän huolen yhdessä.

Aran normitus, sitä käymme läpi. Juuri nämä terveiset olen sanonut eteenpäin, että nämä täytyy katsoa, mitä edustaja Mäkisalo-Ropponen täällä toi esiin. Erityisryhmiin on panostettu. Se valtuus on nostettu tällä kaudella 120 miljoonaan, ja kehyksen mukainen valtuus tulee nousemaan sitä seuraavana vuonna 140:een, sitten 160 miljoonaan, eli trendi kehyksessä erityisryhmien asumisen tukemiseen on nouseva juuri siksi, että meidän täytyy pystyä tukemaan sitä, että näitä asuntoja syntyy tarvetta vastaavasti. (Puhemies koputtaa)

Meillä on kehitysvammaisten asumisen kehittämishanke, jota toteutamme ihan kirjan mukaan. Se on hyvin tärkeä paperi. Kehitysvammaisten asumista on tuettava. Meillä on käynnissä Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma, joka kirjattiin viime hallitusohjelmaan. Sitä toteutamme. Siellä on budjetoitu sen mukaan lisää voimavaroja muun muassa hissirakentamiseen, korjausrakentamiseen, viihtyisien asuinympäristöjen kehittämiseen ja kaikkeen tähän. Eli sitä pistämme parhaillaan toimeen.

Samoin täällä puhuttiin myös pitkäaikais-asunnottomuudesta, nuorten asunnottomuudesta. Meillä on käynnistymässä kahden asunnottomuusohjelman jatko-ohjelma, jossa painopiste tulee olemaan nimenomaan ennaltaehkäisy ja nuorten asunnottomuus, eli juuri näihin edustaja Elorannan kysymyksiin tulemme kiinnittämään huomiota.

Edustaja Guzenina kysyi siitä, että kun nyt syntyy muun muassa näiden kaavoitussopimusten kautta vahvasti rakentamista, tontteja, miten se vaikuttaa hintoihin. Tietenkin positiivisesti, koska yksi ongelma siinä asumisen kalleudessa pääkaupunkiseudulla on juuri siinä, että kysyntä ei vastaa tarjontaa, ja silloin on sitä tarjontaa vain lisättävä niin tonttien osalta kuin kotienkin osalta. Teemme työtä nyt, että se tarjonta ja kysyntä vastaisi, ja silloin markkinataloudessa yhtälö toimii niin, että hinnat tulevat alas.

Yksin asumisesta Eloranta kysyi. Kyllä, näitä yhteisöllisiä asumisratkaisuja tulemme myös kehittämään. Sille on iso tarve, ja tämä on meidän suunnitelmissamme kyllä huomioitu.

Tässä oli kysymys näistä haja-asutusalueista ja muun muassa näistä vapaa-ajanasunnoista. Kun maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnissa todettiin, että kun näitä ratkaisujahan voidaan tehdä poikkeamispäätöksellä tai suunnittelutarvealueen kautta tai kaavan kautta, niin katsoin sen kirjauksen jo etukäteen, kun luin teidän vastalausettanne. Siinä sanotaan kokonaisarvioinnista, että poikkeamispäätösten myöntämis-edellytysten selkeyttäminen ja suunnittelutarvealueiden ratkaisu käyttöalaan liittyvien näkökohtien, kuten myöntämisedellytyksien ja tarkoituksenmukaisuuden, selvittäminen. Tätä on edellytetty, ja me teemme juuri nyt sitä, mitä tämä kokonaisarviointi osoittaa, että juuri nämä kysymykset tulevat varmasti selvitettyä.

Päätän, puhemies, kahteen asiaan.

Lyhyesti tämä aso-asia, minkä Riitta Myller toi esille: Oli hyvin tärkeää, että valiokunta puhui paljon tästä aso-asumisesta, ja minä näen, että siinä on kehittämismahdollisuuksia myös tulevaisuudessa esim. juuri ikääntyneiden asumismuotona tai nuorten asumismuotona, ja mielestäni on tarpeen selvittää vielä kevään aikana, mitä kaikkia toimia tulevaisuudessa voisimme tehdä aso-asumisen kehittämiseksi.

Ja loppuun tietenkin, arvoisa jaoston puheenjohtaja, teille vastaus kysymykseenne, jonka esititte molemmille ministereille — mikä mahtaisi olla ympäristöministeriön tulevaisuus — niin kyllä minusta se, minkäkaltaisia ministeriöratkaisuja tehdäänkään sitten siellä Säätytalolla keväällä, niin kyllä ympäristöministeriön ympäristöasioista vastaavana tulee olla itsenäinen. Se on hyvin pitkä perinne, ja olen itsekin tässä salissa useasti siitä puhunut ja pidän sitä hyvin tärkeänä. Eli kyllä se ympäristö on niin tärkeä arvo, että ympäristöasiaa ei voi sulattaa mihinkään muuhun.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Asumisen hintaan liittyen, ei markkinatalous tule koskaan hoitamaan Suomen kaltaisessa maassa sitä lopullisesti kuntoon, jos emme me pane soraa nyt markkinatalouden rattaisiin yhteiskunnan toimesta. Tässähän on se hulluus, että jos asumista katsoo yksinkertaisesti, asumisen hintahan muodostuu tontista, liittymistä ja rakentamisesta. Kun näissä liittymissä ja tontissa jo yhteiskunta on omilla päätöksillään nostamassa sitä asunnon hintaa, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kaupungit ja kunnat tontin hinnoittelulla. Kun siellä on 1 500—2 000 euroa siinä asunnon hinnassa jo pelkästään tontin hintaa ja liittymien hintaa, ei sitä hoida markkinatalous, ja jos se rakentamisen hinta on 1 500 euroa karkeasti neliö tällä hetkellä, niin me olemme jo silloin 3 000:ssa, ja myyntihinnat ovat 4 000—5 000, jopa 6 000 euroa.

Kyllä meillä pitää olla vahva tahtotila. Miljoonakaupungit Euroopassa pystyvät hoitamaan asumisen huomattavan paljon edullisemmin kuin me pystymme Suomessa hoitamaan. Silloin meidän pitää yhteiskuntana ja lainsäädännössä ottaa ote siitä. Jos me annamme markkinoilla olla otteen, niin me emme pärjää sille.

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla oli vieraana täällä arkkitehteja ja insinöörejä tänään, ja heillä oli yksi erittäin suuri ihmettelyn kohde eli hirveä määrä erilaisia sääntelyitä ja määräyksiä rakentamisessa. He kokivat, että se hidastaa, kallistaa ja pilaa asuntorakentamisen normeineen ja liian tiukkoine määrityksineen. He myöskin ihmettelivät, että kun pääkaupunkiseudulla on mittava määrä liikekiinteistöjä tyhjinä, miksi näitä ei muuteta asuntokäyttöön. Heidän arvionsa mukaan sieltä löytyisi kymmeniätuhansia asuntoja, jos tämä pantaisiin liikkeelle. Nythän tuolla budjetissa on tähän viittaavaa määrärahaa, ja toivoisin, että tätä asiaa edelleenkin käytäisiin kiihkeästi hoitamaan. Helsingin kaupunkihan gryndaa, siitä syystä hinnat ovat niin korkeita.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on Suomessa menossa nyt kaikkien aikojen suurin keskittymisaalto. Kyse ei ole pelkästä markkinatalouden tilanteesta, miksi tässä ollaan, vaan kyse on Suomessa ihan poliittisista ja myöskin ihan toiminnallisista päätöksistä, jotka ovat johtaneet tähän tilanteeseen. Yksi olennainen työkalu, mikä on tällä vaalikaudella vaikuttanut tähän asiaan, ovat ympäristölle haitalliset tuet. Tämä on yksi niistä työkaluista, mikä rakennettiin sillä tavalla, että aluksi neljä ympäristöjärjestöä teki listan ympäristölle haitallisista tuista. Sen jälkeen vuoden päästä ympäristöministeriö hyväksyi työkaluksensa ympäristölle haitalliset tuet. Kyllä se vain tähän tyyliin meni se asia. (Välihuuto) Sen jälkeen... — No, valtiovarainministeriö ns. hyväksyi sen asian. — Mutta nyt minä kysynkin tästä listasta: oletteko te, ministeri, tutustunut tähän asiaan ja allekirjoitatteko te omaksi työkaluksenne nämä ympäristölle haitalliset tuet, vai voisiko tätä suuntaa jollakin tavalla muuttaa?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luin läpi näitä talousarvioaloitteita ja törmäsin Littoistenjärven tilan parantamiseen, johon edustaja Lohela esittää lisämäärärahoja. Olen hieman hämilläni tästä, koska tämä asia ei ole missään jaoksen kokouksissa tullut esiin ja siitäkin syystä, että olen kaksi vaalikautta kunnanvaltuuston puheenjohtajana edistänyt tätä asiaa erittäin määrätietoisesti ja olemme tehneet hyvää yhteistyötä Kaarinan kaupungin kanssa ja luottaneet professori Sarvalan asiantuntemukseen. Siellä on tehty hoitokalastusta, kosteikon laskuojan suunta on käännetty järvestä poispäin, sadevesiä varten on tehty laskeuma-allas ja samoiten päätös siitä, että kemikaalilupa haetaan, ja se kemikaalilupa tuli vastikään.

Elikkä tämä on ilmeisesti sellainen asia, että tämä on ministeriössä salaa valmisteltu, tai sitten tämä on vain meidän paikallispäättäjien asia. Ministeri varmaan kertoo minulle, onko syytä ruveta pontevasti taas eräänlaisiin toimenpiteisiin.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä todettiin, että energiatodistus siinä muodossa kuin se on tullut tässäkin eduskunnassa hyväksyttyä on ollut turha, ja mietitään, että tarvitaanko sitä ollenkaan, toivottavasti tämä ei tarkoita sitä, että energiatehokkuus rakentamisessa ja asumisessa jotenkin jätettäisiin huomiotta. Samoin sitten tässä soidensuojeluohjelmassa ymmärtääkseni tämä pakkolunastusasia ei ollut millään tavalla ongelma ennen, kuin siitä tehtiin ongelma.

Sitten haluaisin kiinnittää huomiota myöskin siihen, että nyt kun näistä normitalkoista puhutaan, varmasti monessa asiassa niitä tarvitaan, mutta on erittäin huolestuttavaa se, mitä esimerkiksi tällä hetkellä Euroopan unionista kuuluu näitten normitalkoitten purkamisen osalta, eli tämä resurssitehokkuus on erittäin tärkeä asia viedä eteenpäin. Jos tällaiset isot kokonaisuudet otetaan sieltä lainsäädäntöesityksistä pois, niin kysyn ministeriltä: millä tavalla Suomen pitää näihin asioihin suhtautua? Ehkä nyt pitäisi miettiä sitä, että puhumme eksaktisti (Puhemies koputtaa) normitalkoista emmekä liian laveasti, jolloin kaikki hukkuu.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy ministerille tosiaan täsmentää se, että eihän tässä soidensuojeluohjelmassa kyllä ole mitään yhteistä kompromissia tehty. Kun te viittaatte tähän kokoukseen ja luontojärjestöjen kantoihin, niin eivät he ole tätä hyväksyneet. Osa on toki sanonut, että hyvä, että edes jotain saadaan aikaan. Mutta haluaisin tuoda esille tosiaan sen, että soidensuojeluohjelmassa on sovittu koko ajan yhdessä, että tehdään lakisääteinen ohjelma, ja tosiasiassa tässähän ei ole vastakkain vapaaehtoisuus tai pakkosuojelu, vaan vapaaehtoisiin neuvotteluihin pohjautuva kokonaisvaltainen ohjelma, johon oltiin sitouduttu, jossa sitten maanomistajan kanssa neuvotellaan ja pyritään löytämään yhteisiä ratkaisuja.

Sitten on tämmöinen hajalle ammuttu malli, mitä te olette kehittämässä, jota ei ole missään edes konkreettisesti esitetty, mitä se on. Toivon nyt, kun SDP:kin on näitä neuvotteluja hallituksen sisällä vaatinut, että täsmennätte sitä, että mahdollisimman iso osa ohjelmasta, käytännössä yli puolet hehtaarimäärästä voitaisiin vielä toteuttaa tällä hallituskaudella lakisääteisenä ohjelmana, ja se vastakkainasettelu, mikä tässä on tullut, saataisiin purettua. Valtaosa maanomistajista haluaa tämän ohjelman piiriin, haluaa suojella suonsa, haluaa ne korvaukset, ja nyt on luotu sitä jännitettä, että osa puolueista (Puhemies koputtaa), oppositiopuolueista, haluaisi näitä rahojakin vähentää. Voi olla, että riski on se, että he eivät saakaan niitä korvauksia eivätkä saa maita suojeluun. Tämä on se riski, ei se, että ohjelma toteutetaan.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Korhonen ansiokkaassa puheenvuorossaan jätti syrjään asian: kyllä luontokin tietysti meillä kustannuksia lisää rakentamisessa. Mutta, asuntoministeri, voitaisiinko rakentamisen kustannuksia keventää siinä, että esteellisyysmääräykset eivät ihan kaikissa kerroksissa olisi samat? Tästähän me olemme jaostossakin kysyneet.

Haluaisin vielä ympäristöministerille esittää uudestaan kysymyksen tästä arseeniasiasta, jossa siis ansiokas suomalaisen tutkijaryhmä on saanut palkinnonkin ja nyt haluaisi tutkia näiden sotalaivojen jäänteitä. Kannattako heidän kääntyä teidän puoleenne vai etsiä tiedepuolelta tätä rahoitusta? He kai pyysivät itse asiassa miljoonaa, sillä voisivat tehdä tässä paljon.

Vielä, arvoisa puhemies, Liikenneviraston hankkeesta jäänmurtajan mahdollisesta myynnistä. Sillähän on vaikutusta sitten Itämeren suojelumahdollisuuksiin, niin kuin me tässä valiokunnan mietinnössä kiinnitämme huomiota. Onko ministerillä näkökulmaa tähän, miten tässä pitäisi edetä, että tämä öljynsuojeluvalmius säilyisi?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rikkidirektiivi on paljon kustannuksia tuova, ja yksi tämmöinen huojentava teko siihen oli näiden rikkipesureiden tukeminen ja mahdollistaminen. Nyt kuitenkin näistä tulee sitten jätettä, ja se voi olla ongelmajätettäkin, ja jos se on ongelmajätettä, sen käsittely on huomattavan kallista. Onko ympäristöministerillä joitain suunnitelmia tämän mahdollisen ongelmajätteen käsittelyyn ja kuljetukseen ja joitain tukia tähän, ettei tämä rikkipesuri koidu liian kalliiksi?

Sitten asuntopuolelta: Oletteko pohtinut vielä Malmin kentän säilyttämistä? Minun mielestäni se on arvokkaampi toimivana lentokenttänä kuin asuntoalueena.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kolme asiaa. Ensinnäkin ympäristöministeriön tulevaisuus: Minusta ympäristöministeriöllä on oma roolinsa, jos se keskittyy niihin asioihin, joihin pitää, eli tämän lupabyrokratian karsimiseen. Mutta asuntoasiat eivät kuulu missään tapauksessa sinne, vaan rakennetun ympäristön ministeriöön. Sinne myös asuntoasiat.

Toinen asia: Olen hämmästellyt tämän vaalikauden aikana, kun on perustettu erilaisia osakeyhtiöitä, kuten Kruunuasunnot ja Remontti Oy, ja kaikki on mennyt kiville käytännössä. 30 miljoonalla pääomitettiin Kruunuasuntoja. Nekin rahat olisi voinut panna paljon järkevämpään ja saada jotain aikaiseksi.

Kolmas näkökulma koskee tätä soidensuojeluohjelmaa. On erittäin hienoa, että nyt vähän mietitään sitä, miten tässä mennään eteenpäin. Viime kesänä meidänkin mailla käveli niitä yliopistojen pitkätukkaisia, ja minä pelkäsin, että heti nämä maat pakkolunastetaan, mutta onneksi tässä nyt lisäaikaa tuli ja vähän hengähdystaukoa. (Riitta Myller: Ei niitä kukaan pyrkinyt pakkolunastamaan!) Minusta tässä on iso periaatteellinen kysymys. Minä toivon, että jotain järkeä tähän asiaan tulee eikä lähdetä ojitettuja soita pakkolunastamaan.

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomella ei ole varaa siihen, että yrittäjät jättävät investointeja tekemättä ympäristölupien käsittelyn hitauden vuoksi. Tällä hetkellä hitaissa lupaprosesseissa on jumissa investointeja noin 3,6 miljardin euron verran, mikä käytännössä merkitsee tuhansia toteutumatto-mia työpaikkoja. Pitkät lupaprosessit hidastavat myös uusiutuvan energian ja uusien ympäristöteknologioiden käyttöönottoa.

Ympäristöministeri Grahn-Laasonen on ansiokkaasti ryhtynyt toimiin lupaprosessien sujuvoittamiseksi ja tehostamiseksi. Ympäristönsuojelulain toisen vaiheen uudistus osaltaan edistää tavoitetta. Kysyn ministeriltä: miten erinomaisesti alkanutta työtä lupaprosessien vauhdittamiseksi ja turhan byrokratian purkamiseksi ympäristönsuojelun tavoitteista tinkimättä jatketaan?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vanhuspalvelulaissa mainittu laitoshoidon purkaminen ei onnistu, ellei samanaikaisesti lisätä ikäihmisten yhteisöllistä asumista. Yhteisöllistä asumistahan ovat muun muassa tehostettu palveluasuminen, tavallinen palveluasuminen ja ryhmäkodit.

Erityisesti muistisairaille tarkoitettuja yhteisökoteja on liian vähän. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitaan vuosittain muistisairautta sairastavien tarpeita varten noin 1 500—2 000 uutta tehostetun palveluasumisen kotia. Muistiliiton puheenjohtajana väitän tai oikeastaan pelkään, ettei tämä määrä riitä, sillä kansakunnan ikääntyminen tarkoittaa myös muistisairauksien lisääntymistä. Vuosittain meillä sairastuu 13 000 henkilöä muistisairauteen, ja tietyssä sairauden vaiheessa he usein tarvitsevat yhteisökotia kotihoidon kehittämisestä huolimatta. Kysynkin ministeri Viitaselta: miten tähän erityisesti muistisairautta sairastavien erityistarpeisiin vastaavaan yhteisökotiasumisen tarpeeseen voisi paremmin vastata ja tätä asumismuotoa kehittää?

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä moni on kantanut huolta, ihan syystä, Itämeren tilasta. Olisin vielä jatkanut tästä komission työohjelmasta, kun Itämeri on yhteinen meremme, ja ajattelen silloin ennen kaikkea esimerkiksi typpipäästöjä, jotka tulevat pitkälti jokien myötä yhdyskunnista, maataloudesta ja niin poispäin. Tiedättekö, onko työohjelmaan tulossa jotakin näiden typpipäästöjen osalta tai onko Suomi sellaisia ollut ajamassa, mikä on linjamme? Myöskin Itämeren osalta minusta on huomattava se, että kun puhutaan maailman uhanalaisista lajeista, niin osa Itämeren kalakannoista on uhanalaisia lajeja. Tämäkin näkökulma olisi hyvä pitää mielessä.

Mutta sitten minulla on toinen kysymys teille, ministeri, ja se liittyy koskiensuojeluun ja koskiensuojelulainsäädäntöön. Monet ympäristöjärjestöt pelkäävät, että nyt, kun näitä allashankkeita, Kollajaa ja muita, nostetaan uudestaan esiin, niin tosiasiallisena tarkoituksena on avata koskiensuojelulainsäädäntöä. Mitä te tästä ajattelette?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vesistöjen suojelu on tärkeää, siksi siirtoviemärihankkeisiin pitää olla riittävästi rahoitusta. Niillä määrärahoilla on edistetty hyvin siirtoviemäreiden rakentamiseen liittyvää päätöksentekoa ja hankkeiden ennakoitavuutta. Lisäksi hankkeilla on myös työllistävä vaikutus.

Myös monet maanomistajat ja yhdistykset tekevät paljon vapaaehtoistyötä vesistöjen suojelemiseksi. Kuten edustaja Kopra jo aiemmin kertoi, niin esimerkiksi Saimaan rannoille Etelä-Karjalassa on viime vuosina rakennettu useita kosteikkoja estämään soilta, metsistä tai pelloilta tulevia humuspitoisia vesiä valumasta arvokkaaseen vesistöön. Vapaaehtoisuus ei kuitenkaan aina riitä, vaan vesistöjen suojeluun pitää saada myös valtion tukea. Arvoisa ympäristöministeri, löytyyhän ensi vuonna myös tällaisiin hankkeisiin riittävästi varoja?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa istui liikenneväylätyöryhmä, jonka tehtävä oli selvittää liikenneväylien korjausvelka, ja saatiinhan se selville: se on 2,4 miljardia euroa. Rakennusten ja maan alla olevan infran korjausvelka ja sen selvittäminen olisi varmaan tärkeää, ja kysyn asuntoministeriltä: onko tämä remonttiryhmä juuri sitä varten, että selvitetään, minkälainen korjausvelka meillä on rakennuksissa ja maanalaisessa infrassa?

Ministeri Rinne on pistänyt jalalle Remontti Oy:n, jolla huonokuntoisia kiinteistöjä korjattaisiin valtion rakennuttajayhtiön kautta. Itse suhtaudun tämmöiseen Remontti Oy:hyn hieman varauksella, mutta mitä te, asuntoministeri, itse pidätte ja mietitte tuosta Remontti Oy:stä ja oletteko mukana sen valmistelussa?

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Kiitos, oli taas monia mielenkiintoisia vastauksia, ja tämä keskustelu varmasti jatkuukin tässä.

Itse asiassa aloittaisin sillä, että tuossa edellisessä kysymyksessä kysyttiin ympäristöministeriön tulevaisuudesta. Itse ajattelen niin, että ympäristönsuojelu on niin tärkeä asia ja ympäristöministeriössä tehdään hyvää työtä, että se ansaitsee kyllä jatkossakin oman ministeriönsä. Kokonaan toinen asia on sitten se, mikäli tehdään jotakin laajempaa harkintaa siitä, miten meillä valtioneuvosto tulevaisuudessa on järjestäytynyt erilaisilla tavoilla, mutta lähtökohtaisesti en kannata sitä, että ministeriöitä lähdettäisiin tältä osin yhdistämään.

Täällä nousi kysymys ympäristölle haitallisista tuista, ja niin kuin välihuudoistakin kävi ilmi, se on ollut valtiovarainministeriön työryhmätyön alla ja siellä pohdinnassa. Minä veisin tämän ehkä periaatteellisimmalle ja laajemmalle tasolle, että minusta on tärkeätä, että ylipäätään ympäristövaikutukset selvitetään kaikessa lainsäädäntötyössä, se on keskeinen osa lainsäädäntöharkintaa. Esimerkiksi verotuksen osalta on hyvä pohtia, miten voisimme ohjata verotuksellisesti ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin.

Tämä arseeniasia kuulosti mielenkiintoiselta, ja kuulen siitä mielelläni enemmänkin, en tämän yksityiskohtia tunne.

Sitten Itämeren suojelusta nousi muun muassa se, miten Suomi voisi vaikuttaa paremmin EU-tasolla. Minusta on aivan selvää, että meidän pitää aktiivisesti toimia. Itämeri-kysymys on sellainen, jossa kansainvälinen yhteistyö on aivan keskiössä, ja silloin on tärkeää, että tämä on vahvasti esillä myöskin EU-vaikuttamisessa, että saisimme Itämeren suojeluun selkänojaa myös EU-tasolta.

Koskiensuojelulaista, sen avaamisesta: sitä ei tällä kaudella avata, se on hallitusohjelmakirjauskin, ja sitä ehdottomasti kunnioitan.

Samoin vielä tuosta soidensuojeluohjelmasta lyhyesti haluaisin sanoa sen, että täällä sanottiin, että se on hajalleen ammuttua. Se ei ole hajalleen ammuttua se suunnitelma, miten sitä tulevaisuudessa tehdään, vaan siinä on kyse paremmasta tavasta, jossa otetaan asiantuntijoiden tekemä kartoitus arvokkaista soista huomioon, mutta se tehdään valtioneuvoston periaatepäätöstä kunnioittaen niin, että siinä on olemassa myöskin vapaaehtoisuuteen perustuvia elementtejä.

Ylipäätänsä se filosofia on se, että luonnonsuojelua 2010-luvulla pitää tehdä niin, että siihen sitoutetaan ihmisiä mukaan. Silloin on hyvä käydä sellaista keskustelua, että myöskin siinä toteutumistavassa näkyy se, että se aloite olisi mahdollisimman paljon näillä maanomistajilla itsellään.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa puhemies! Kyllä siitä Malmin kentästä on nyt nimenomaisesti linjattu, että sinne tulee asuntoja, ja se on mielestäni asuntoministerin näkökulmasta erittäin hyvä. Me tarvitsemme lisää kohtuuhintaisia asuntoja, ja tämä ratkaisu on tältä kannalta perusteltu.

Edustaja Reijonen puhui Kruunuasunnoista. Minä en kyllä anna periksi. Kun sanotaan, että markkinoilla tarvitsee olla riittävästi toimijoita, miksi sellainen toimija, jossa valtio on mukana, olisi sen huonompi? Kyllä tätä tarvitaan, jos tarvitsemme rakennuttajia ja ihmisille koteja, ja kun arvioiden mukaan semmoista pariatuhatta asuntoa tavoitellaan, se on kyllä 2 000 enemmän kuin nolla, ja sitä vain tarvitaan, joten tässä en anna, kuulkaa, periksi.

Muistisairaista täällä kysyttiin. Se on juuri näin, eli siinä ikääntyvien asumisohjelmassa on arvioitu tiettyjä määriä, ja niitä täytyy toki seurata koko ajan, että tämä on riittävää, mutta eikö niin, että juuri se on hyvin tärkeää, että tämä meidän valtuutemme määrä rakentaa näitä koteja on riittävä, ja se on kehyksissä nouseva, ja minusta se nouseva suunta on tärkeä ja tunnistaa tulevaisuutta.

Edustaja Korhoselle sanon: En minäkään usko, että markkinavoimat yksin ratkaisevat, että asuntomarkkinat olisivat kunnossa, vaan nimenomaan siksi me tarvitsemme myös valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja siksi olemme tehneet tämän paletillisen erilaisia toimenpiteitä. Suhdannetilanne on vaikea, ja tällä hetkellä ne tuet eivät ole aina kiinnostaneet, ja siksi olemme tässä tilanteessa, ja siksi olemme yrittäneet kehitellä niitä kaiken kaikkiaan lisää.

Energiatehokkuutta tulee ehdottomasti kehittää, se tulee nähdä kilpailuvalttina. Meillähän on paljon hyviä hankkeita ja osaamista täällä. Niitä pitää kehittää kaiken kaikkiaan.

Esteettömyys on tärkeä asia. On syytä rakentaa esteetöntä, koska on paljon helpompi rakentaa heti esteetöntä kuin korjata myöhemmin esteettömäksi, se on paljon kalliimpaa. Meiltä juuri ilmestyi selvityskin esteettömyyden kustannuksista, ja ne eivät ole niin korkeita kuin on kuviteltu. Mutta samaan aikaan meillä on parhaillaan meneillään siellä Jyväskylässä kokeilu opiskelija-asumisen osalta näistä mahdollisista ratkaisuista eri kerrosten suhteen, ja keväällä odotamme tuloksia sen suhteen ja katsomme, tuleeko sen tuloksen perusteella joitakin linjanvetoja, se on ensi kevään asia. Koittaa vastaus juuri edustaja Jääskeläiselle sitten siinä vaiheessa.

Lähiöt ovat tärkeitä, puhemies, siellä ollaan kierretty niin Lappeenrannan Sammonlahdessa, Porissa, Kuopiossa, Tampereella, Turussa, Oulussa, ja kaikkialla kyllä ovat ihmiset paitsi puhuneet siitä, että tarvitaan yhteisöllisiä ratkaisuja, myös kantaneet huolta tästä korjausvelasta, joka täällä esiin tuli. Juuri siksi on tehty näitä suhdanneluonteisia toimia hyvin mittavassa määrin, korjausvelan umpeenkuromiseksi. Siksi perustimme remonttiryhmän — tässä menevät nyt se Remontti Oy ja remonttiryhmä sekaisin — joka oli kuuden henkilön asiantuntijaryhmä, joka on jo antanut mietintönsä minulle, ja siellä on lukuisa määrä erilaisia toimenpiteitä, miten juuri tätä rakennusten korjausvelkaa, joka on arvioitu 30—50 miljardiksi euroksi, suunnitelmallisesti, kokonaisvaltaisesti, ennakoitavasti ja pitkäjänteisesti pystymme kuromaan umpeen. Tämä on sellainen iso ongelma, joka yleisesti tunnustetaan yhteiskunnassa, ja minusta on hyvä, että siihen on nyt herätty ja etsitään järjestelmällisiä tapoja, miten pystymme kuromaan sitä umpeen.