Herra puhemies! Viime päivien Venäjän kaoottinen tilanne on varmasti meidän kaikkien mielestä erittäin huolestuttava. Valtiovarainministeriön ennusteet Suomen talouden tilasta ovat olleet tähänkin asti ylioptimistisia, ja edelleen ne näyttävät luovan liian hyvää kuvaa. Ruplan arvon romahdus ei voi olla vaikuttamatta Suomen vientinäkymiin. Jos Venäjän tilanne ei parane muutaman kuukauden sisällä, se syö Suomen nämä vähäisetkin kasvun eväät. Mutta tätä Suomen heikkoa talouskehitystä ei voi selittää pelkästään globaaleilla vaikutuksilla.

Arvoisa hallitus, te olette kyllä yrittäneet mutta ette ole onnistuneet tekemään tarvittavia uudistuksia ja muutoksia, joilla Suomi saadaan selvälle kasvu-uralle. Kysyn valtiovarainministeri Rinteeltä: aiotteko te ryhtyä konkreettisiin nopeisiin ja tehokkaisiin toimiin suunnan muuttamiseksi, ja mitä keinoja teillä on?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä salissa usein olen todennut, meidän ulkopuoliset tekijät ovat merkittävä syy siihen, minkä takia Suomi on tässä tilanteessa kuin on talouden suhteen. Meillä on ollut seitsemän vuotta erittäin heikkoa talouskehitystä, josta vuoden 2009 bruttokansantuotteen romahduksen jälkeen ei olla oikein kunnolla selvitty, niin että meillä on noin 30 miljardin aukko bkt-kehityksessä verrattuna aikaisempaan taloustrendiin. Tällä hetkellä on valmistelussa eri ministeriöissä ja myöskin valtiovarainministeriössä asioita, joilla toivotaan vielä tämän hallituskauden aikana kyettävän vaikuttamaan tämän talouden kehitykseen, sen suunnan kääntämiseen, ja toivon, että niitä voidaan ensi vuoden puolella tuoda tänne esille.

Herra puhemies! Tällä Venäjän talouskaaoksella on meihin suoria ja epäsuoria vaikutuksia. Esimerkiksi länsieurooppalaisilla pankeilla on erityyppisiä lainasaatavia Venäjältä yli 100 miljardia euroa. Eniten niitä on ranskalaisilla ja italialaisilla. Nyt tässä tilanteessa näiden sijoitusten ja sitä myöten näiden pankkien kohtalo myöskin on kyseenalainen. Tämä yhteisvastuullinen EU:n pankkiunioni, jota perussuomalaiset vastustivat, varmistaa, että suomalaiset veronmaksajat pääsevät jatkossakin maksamaan muiden maiden pankkien pelastamista. Nämä kauniit periaatteet siitä, että pankkien tappioita ei laiteta veronmaksajien harteille vaan sijoittajien kannettavaksi, unohtuivat esimerkiksi Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan kohdalla, ja näin voi käydä tässäkin.

Valtiovarainministeri Rinne, onko se teidän mielestänne oikein? Miten suureksi tämä summa voi pahimmassa tapauksessa nyt kasvaa, kun ottaa huomioon, millaisista summista Venäjän kohdalla on kysymys?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! On totta, että tämä Venäjän tilanne on 2012 lähtien ollut laskeva talouskehitys ja sen vaikutukset ovat eri puolille Eurooppaa mutta erityisesti Suomeen olleet merkityksellisiä. Tällä hetkellä noissa valtiovarainministeriön kansantalousosaston talousennusteissa sen vaikutus talouskehitykseen on otettu huomioon, 0,5—1 prosentin välillä suurin piirtein, ja sillä tulee olemaan vaikutuksia. Meillä on tarkka tieto siitä, millä tavalla eri eurooppalaisilla pankeilla on riskejä suhteessa Venäjän tilanteeseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ne ovat kuitenkin kokonaisuuteen nähden sellaiset, jotka ovat hallittavissa näitten pankkien omilla toimilla.

Herra puhemies! Valtiovarainministeri Rinne, te ette oikeastaan vastannut edustaja Lohelan kysymykseen.

Siteeraan palkittua taloustoimittaja Jan Hurria. Hän totesi Ilta-Sanomissa eilen näin Kreikan, Irlannin ja Portugalin paketeista: "Europäättäjät naamioivat nämä yhteensä satojen miljardien eurojen tukiluotot vaikeuksiin joutuneiden euromaiden pelastustalkoiksi, mutta Venäjällä tätä temppua ei voine sellaisenaan toistaa. Venäjä ei ole euromaa eikä edes EU:n jäsenmaa vaan päinvastoin EU:n epäsuosioon joutuma ja talouspakottein painostama ulkovalta."

Arvoisa ministeri, voitteko te nyt taata suomalaiselle veronmaksajalle, että me emme lähde toiselle pankkitukikierrokselle pelastamaan ranskalaisia ja italialaisia pankkeja? Voitteko te kertoa, millainen riski pankkiunioni on sellaisille EU-maille, jotka eivät ole eurossa, kuten Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia? Mihin järjestelmään ja mihin vastuisiin meidät on uitettu tämän pankkiunionin perusteella?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Tämä pankkiunioni ja siihen liittyvät kriisinhallintamekanismit tarkoittavat sitä, että tavalliset suomalaiset eivät joudu maksamaan vaan sijoittajat maksavat ja sen lisäksi pankit kantavat itse vastuuta.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohela tuossa puhui Euroopan pankkien tukemisesta. Kuten muistatte, 2010 EU:n maat ja IMF luotottivat Kreikkaa 110 miljardia euroa, 140 miljardia euroa 2011, eli 240 miljardia. Miten on käynyt? Kreikalle myönnettiin 2030:een aikaa suorittaa ensimmäiset lyhennykset, 10 vuotta annettiin lisäaikaa ensimmäiseen korkohommaan. Kuinka tämä on mahdollista, kun olen ymmärtänyt, että parhaillaan Suomi on jälleen EU:n kautta tukemassa Kreikkaa, taikka paremminkin Kreikkaa rahoittaneita pankkeja?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Juuri tällaisia tilanteita varten on luotu tämä pankkiunioni ja se kriisinratkaisumekanismi, ja tavoitteena sen luonnilla on ollut se, että tavalliset suomalaiset tai eurooppalaiset eivät joudu vastaamaan näistä.

Arvoisa herra puhemies! On selvä, että Euroopassa on talouskriisiä ja pankeissakin on ollut ongelmia, mutta akuuteimman kriisin tällä hetkellä muodostaa nyt kuitenkin Venäjän epävarma talouskehitys.

Arvoisa puhemies! Ministeri Rinne: onko Suomi saamassa EU:lta lisää tukea nyt tässä mahdollisesti pahentumassa olevassa tilanteessa, niin ettei pakotepolitiikka, jossa Suomi tietysti johdonmukaisesti on mukana yhdessä muiden EU-maiden kanssa, muodostu meille taloudellisesti kohtuuttomaksi tilanteeksi, koska Suomihan kantaa tästä nyt kuitenkin kokoonsa nähden luonnostaan suuremman osan?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! On syytä tarkastella tarkemmin sitä, mistä tämä Venäjän tilanne johtuu. Se johtuu siitä, että Venäjällä ei olla kyetty taloudellisiin uudistuksiin ja sen takia Venäjän talous on hyvin riippuvainen öljyn hinnasta ja öljyn hintakehityksestä. Siis kysymys ei ole pakotepolitiikasta vaan siitä, että Venäjän talous on kerta kaikkiaan 2012 lähtien sukeltanut alaspäin, ja tästä näkökulmasta tätä tilannetta pitää arvioida.

Arvoisa puhemies! Ministeri Rinne, sanotte, että veronmaksajat Suomessa eivät joudu osallistumaan pankkien ongelmiin. Kysyn teiltä: Jos nyt vaikka portugalilainen pankki menee nurin ja omistajien rahat eivät riitä, onko niin, että suomalaisenkin pankin asiakkaat Pihtiputaalla ja Hollolassa ja kaikkialla muuallakin osallistuvat sen portugalilaisen pankin ongelmien hoitoon ennemmin kuin Portugalin valtion veronmaksajat siihen osallistuvat? Onko niin, että nyt siis kriisien ratkaisusta aiheutuvat kustannukset todellakin sillä asetuksella, jonka te hyväksytte, jaetaan kaikkien Euroopan pankkien asiakkaiden maksettavaksi?

Toinen kysymys liittyy siihen, että nyt kun te annatte tekohengitystä Suomen taloudelle, potilaan kunto heikkenee kaiken aikaa. Tuleeko uusia ratkaisuja vielä teiltä ennen vaaleja?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Kuten totesin näistä tällä hetkellä valmisteilla olevista asioista, joilla pyritään vaikuttamaan Suomen talouskehitykseen ja työllisyystilanteeseen: ne ovat valmistelussa, ja toivon, että ne voidaan vielä tällä hallituskaudella, ensi vuoden alkupuolella, tuoda eduskuntaan käsiteltäväksi.

Pankkiunioniin liittyen totean sen, että tämä pankkiunioni rakennettiin sitä varten, että se tavallinen suomalainen ei joudu maksamaan vaan tämä kriisinhallintamekanismi huolehtii tästä.

Arvoisa herra puhemies! Onko suomalainen tallettaja veronmaksaja? Suomalainen tallettaja on veronmaksaja Pihtiputaalla, Hollolassa, Espoossa, joka paikassa. Arvoisa valtiovarainministeri, selvä kysymys teille. Osallistuvatko myös euron ulkopuoliset maat tähän pelastustalkooseen, kun meille sanottiin, että nyt pankkiunioni mukamas on se, joka estää nämä kriisit? Pankkiunioni ei estä näitä kriisejä, vaan se hommaa näille kriiseille maksajat. Ja aivan niin kuin edustaja Pekkarinen sanoi, etulinjassa ovat myös suomalaiset veronmaksajat, paljon enemmän etulinjassa kuin mahdollisesti kaatuvan ranskalaisen ja portugalilaisen valtion omat kansalaiset. Onko tämä teidän oikeudenmukaisuuskäsityksenne mukaista, että me maksamme muiden velkoja töräyksistä, (Puhemies: Aika on täynnä!) joita emme ole itse tehneet?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Totean uudelleen sen, että pankkiunioni ja kriisinhallintamekanismit on rakennettu sitä varten, että tavalliset suomalaiset eivät joudu vastuuseen.

Arvoisa herra puhemies! Mitä ensinnäkin tulee Venäjän talouteen, niin toivokaamme, että nämä talouden ongelmat saavat Venäjän muuttamaan politiikkaansa Ukrainassa niin, että se kunnioittaisi Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Toisaalta on huoli siitä, että tulemme näkemään entistä aggressiivisemman Venäjän.

Mutta mitä tulee tähän pankkiunioniin, niin pitää nyt hyvin selvästi todeta, että meillä Suomessa ja Euroopassa on jouduttu tilanteisiin, joissa veronmaksajien on pitänyt pelastaa pankit, koska ne ovat olleet liian suuria kaatumaan, siitä kaatumisesta olisi seurannut liian suuria ongelmia. Pankkiunionissa on sovittu, että pankkien ongelmista ovat ensisijaisesti vastuussa pankkien omistajat, pankkien velkojat ja pankkien suurtallettajat. Eli koko pankkiunionin tarkoitus on se, että tämä sietämätön tilanne, jossa veronmaksajat ovat vastuussa, pystyttäisiin välttämään.

Kolmanneksi Kreikasta: jos Kreikka ei ole valmis tekemään niitä ratkaisuja, joita tarvitaan, olettehan valmiita siihen, että Kreikalle avataan ovi ulos eurosta?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz hyvin kuvasi tämän tilanteen, jota tässä olen yrittänyt todeta useampaan otteeseen. Totean sen, että jos Kreikka ei täytä näitä viidennen väliarvion tavoitteita ja sitä kautta pysty jatkamaan, jos tulee likainen eksitti tai sitten puhdas eksitti, se on selvä, että Suomi ei ole valmis laittamaan sinne lisää rahaa.

Arvoisa puhemies! Alkuperäinen kysymys käsitteli myös talouden laajempaa kuvaa ja Venäjän kehitystä. Haluaisin kysyä pääministerin sijaiselta, miten te näette Suomen vientimarkkinoiden kehittymisen ja näkymät siellä. Monet Euroopan maat ovat panostaneet siihen, että ne kotimarkkinoillaan ottavat aktiivisesti esimerkiksi ympäristöteknologiaa, uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta käyttöön, ja Kiina on panostamassa seuraavan viiden vuoden aikana jäteongelmansa, ilmansaasteongelmansa ratkaisemiseen yhteensä valtavia rahamääriä, puhutaan yli 1 000 miljardista dollarista yhteensä. Miten te näette, että Suomi voisi valtion toimin, esimerkiksi Tekesin hankkeilla, edistää sitä, että meidän yrityksemme voivat muodostaa laajempia kokonaisuuksia ja päästä isompiin hankkeisiin myös viennissä kiinni, saada teollisuuteen kasvua ja talouteen kasvunäkymiä?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Team Finland on organisoitunut uudelleen, ja siellä on sekä tätä vientiä että myöskin investointeja Suomeen sisältäviä elementtejä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että sen ja sen osana Finpron toiminta kykenee vaikuttamaan sillä tavalla, että avataan uusia markkinoita. Tarvitaan pk-sektorin yritysten yhteenliittymiä, verkostoitumista ja sitä kautta vahvuutta kansainvälisillä markkinoilla. Me tarvitsemme myös kotimarkkinoita näille osa-alueille, jotta voidaan sitä vientiä edistää tätä kautta.

Herra puhemies! Edustaja Lohela aloitti vähän laajemmin talouden näköaloista tämän kysymyksen, joka on siis vakava. Jo nyt tämä tilanne on erittäin vakava, ja kun lukee Suomen Pankin taannoista raporttia kymmenen vuotta eteenpäin, niin kyllä se on kitukasvua ynnä siitä seuraavia erittäin vakavia seurauksia koko yhteiskuntaan. Nyt ei ole aika etsiä syyllisiä, nyt pitää koettaa katsoa tulevaisuuteen. Yksi on ihan varma, oli vallassa kuka tahansa ensi keväänä: tarvitaan poikkeuksellisen laajaa yhteisrintamaa, yhteistoimintaa näitten suurten talousvaikeuksien voittamiseen, poikkeuksellisen laajaa rintamaa.

Herra valtiovarainministeri, oletteko te pohtinut jo valmiiksi, mikä tällainen niin sanottu yhteiskuntasopimus voisi olla, joka parantaisi voimakkaasti työllisyyttä, loisi uusia työpaikkoja, mikä ratkaisee suuren osan yhteiskuntamme ongelmista? Nyt näyttää jo siltä, että työmarkkinajärjestöissä on hiukan elpyvää näkemystä siitä, että tähän suuntaan on pakko mennä. Mikä on teidän vastauksenne, herra valtiovarainministeri?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Edustaja Kääriäinen tarttui tärkeään asiaan, että me tarvitsemme tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa hyvää yhteistyötä eri tahojen kanssa ja sen kautta ratkaisuja tähän meidän tilanteeseen. 10 vuotta, 15 vuotta 1 prosentin kasvua, niin kuin Suomen Pankki ennustaa, tarkoittaa sitä, että meillä on tehtävä rakenteellisia uudistuksia, meidän täytyy kyetä pitämään tarkasti huolta taloudesta, mutta erityisen tärkeätä on se, että me pääsemme viennissä uudenlaiseen alkuun. Me tarvitsemme monenlaisia erilaisia ratkaisuja myös kotimarkkinoitten elvyttämiseen, ostovoiman lisäämiseen täällä.

Näistä elementeistä uskon, että yhdessä tekemällä, yhteistoiminnalla, voidaan löytää semmoisia elementtejä, joissa ehkä voidaan päästä hieman parempaan lopputulokseen kuin mitä nämä ennusteet edellyttävät. Rakennemuutoksia, rakenteellisia muutoksia, viennin hintakilpailukykyä, johon kuuluu myöskin palkkaratkaisu osana, ja näitten kautta pitää hakea sitten sellaista tulevaisuutta, jossa päästään Suomen kansantaloutta kasvattamaan, uutta työllisyyttä luomaan.

Kunnianarvoisa puhemies! Alkusyksystä vielä Venäjä-pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden vaikutuksia Suomen talouteen vähäteltiin. Nyt on kuitenkin selvillä, että nämä vaikutukset Suomen talouteen eivät ole vähäisiä. Esimerkiksi Lappeenrannan, Imatran, Savonlinnan seudulla venäläiset peruvat joulun ja uudenvuoden varauksiaan. Siellä on monessa yrityksessä aloitettu yt-neuvottelut. 27.8. ministeri Stubb sanoi tiedotustilaisuudessa: "Etsimme tarpeen mukaan helpottavia toimia sektoreille, joita pakotteet koskevat, eli maataloussektori ja vientialat." Lisäisin siihen kyllä matkailualan.

Kun, ministeri Rinne, olette tässä sanonut, että hallituksella on jotain toimia tekeillä, niin voitteko kertoa ihan, mitä konkreettisia toimia esimerkiksi matkailualalle on nyt suunnitteilla, jotka helpottavat tätä nykyistä tilannetta?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! On nyt syytä todeta selkeästi se, että näitten vastapakotteitten ja pakotteitten vaikutus on suhteessa siihen kokonaisuuteen, mitä Venäjällä nyt tapahtuu 2012 lähtien hidastuvan talouskasvun seurauksena. Nämä pakotteet ja vastapakotteet ovat pieni osa siitä. Lähtökohta on se, että öljyn hinta vaikuttaa erityisen paljon kehittymättömän talouden tilanteeseen, ja sitä kautta on syntynyt näitä vaikeuksia. Tällä hetkellä valmistellaan useita erilaisia eri kokonaisuuksiin vaikuttavia toimenpiteitä, ja minä toivon, että niitä voidaan tuoda eduskuntaan vuodenvaihteen jälkeen.