Täysistunnon pöytäkirja 133/2014 vp

PTK 133/2014 vp

133. TORSTAINA 18. JOULUKUUTA 2014 kello 10.04

Tarkistettu versio 2.0

Yksinäisyyden lievittäminen

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Valtiosaliin on pystytetty joulukuusi, johon on ripustettu lasten toiveita toisilleen. Yksi niistä on 6-vuotiaalta Ilarilta. Hän kirjoittaa seuraavasti: "Toivoisin, että niillä olisi lelu. Ei kun jotain parempaa. Toivoisin, että niillä olisi kaveri." Ilarin huoli yksinäisyydestä koskettaa satojatuhansia suomalaisia, niin lapsia kuin aikuisia. Kysynkin pääministerin sijaiselta, ministeri Antti Rinteeltä: Mitä työkaluja hallituksella olisi puuttua yksinäisyyteen? Mitä hallitus tekee vähentääkseen suomalaisten, niin lasten kuin aikuisten, kokemaa yksinäisyyttä?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on erittäin vaikea ja tärkeä kysymys. Politiikan pitää lähteä jakamattomasta ihmisarvosta. Se tarkoittaa sitä, että jokaisella ihmisellä on oikeus läheiseen ihmissuhteeseen. Valtio ei voi olla kenenkään kaveri, kenenkään ystävä, eivät myöskään kunnat. Paljon on kysymys siitä, miten me suhtaudumme toisiimme ihmisinä, millä tavalla huolehditaan siitä, että läheiset ihmissuhteet löytyvät jokaiselle suomalaiselle ihmiselle.

Tämä on myöskin tässä taloudellisessa tilanteessa hankala kysymys, koska tämä koskettaa sekä vanhuksia että lapsia, niin kuin Ilari kertoi omista ajatuksistaan. Olen asettanut työryhmän, joka pyrkii miettimään tämän taloudellisen tilanteen johdosta erityisesti sitä, miten meidän raha vaikuttaa, se yhteinen raha vaikuttaa, lapsiperheitten arkeen, yksinäisten ihmisten arkeen. (Puhemies koputtaa) Tästä minä toivon, että tämän työryhmän kautta löytyy tehokkuutta ja vaikuttavuutta katsoa kokonaisuuksia yksittäisten siivujen sijaan.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä esimerkki kertoo myöskin suomalaislasten ja -nuorten arjesta, koska niin moni kouluikäinen lapsi on yksinäinen. Se on todella iso kysymys suomalaisen peruskoulun tulevaisuuden kannalta, mutta myöskin toisella asteella yksi iso haaste on se, että nuoret kokevat yksinäisyyttä. Ne ovat valtavan suuria lukuja, kun nuoret itse arvioivat sitä, onko heillä kavereita ja viihtyvätkö he koulussa, onko ketään, joka heidän asioistaan on kiinnostunut.

Meidän iso haaste on se, että oppimistulosten laskua ei selitä vain se, että ei ole opittu oppimaan, vaan kyllä siellä taustalla on lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät asiat, osallisuus ja sellainen aikuisten ja muiden nuorten halu ymmärtää ja kokea myöskin eettistä herkkyyttä toisen ihmisen asemaan asettumisessa. Kaikkein kamalin esimerkki on kai se, että 7:ää prosenttia suomalaisista lapsista kiusataan joka hetki koulussa. Tämä kertoo siitä, että nämä asiat on nyt otettu vakavasti ja laitettu peruskoulun remontti pystyyn.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Yksinäisyys on vakava ongelma, ja tähän teemaan liittyy myös yksin asuvien ongelma. Suomessa on kaikessa hiljaisuudessa päässyt syntymään noin miljoona yhden ihmisen kotitaloutta. Kaikki he eivät suinkaan ole yksinäisiä. Osa asuu yksin aivan omasta vapaasta tahdostaan, mutta varmasti yksin asuvien asema vaatii huomiota ja myös korjaustoimenpiteitä. Kysynkin varapääministeriltä, pääministerin sijaiselta Antti Rinteeltä: onko hallituksella toimenpiteitä yksin asuvien ihmisten aseman parantamiseen, ja onko hallitus valinnut painopistettä, kenen asemaa halutaan parantaa, onko se esimerkiksi yksin asuvat ikäihmiset, vanhukset, jotka asuvat yksin?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, olen asettanut tämän työryhmän, jota johtaa kansanedustaja Anneli Kiljunen, ja uskon, että tämän työryhmän kautta löytyy ratkaisuja myöskin yksin asuvien ihmisten tilanteeseen vaikuttamiseen valtion budjetin kautta.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä tuli hyvin esille tämä yksinäisyyden tematiikka, että mitenkä se koskettaa sekä ikäihmisiä että lapsia ja nuoria, ja myös tuohon äskeiseen puheenaiheeseen, vapaaehtoistoimintaan, tällä on hyvä yhteys. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin ja netti kertovat, kuinka tuhannet lapset ottavat sinne yhteyttä ja monta kertaa syynä on yksinäisyys.

Tässä seuraavassa kysymyksessä, minkä edustaja Tuppurainen toi esille, tulivat myös nämä yksin elävät. Varmasti osa yksin elävistäkin on yksinäisiä. Pidän hyvänä, että valtiovarainministeri on asettanut tällaisen työryhmän, mutta haluaisin kysyä yhdestä asiasta: Nythän on niin, että jos on perhe toisella paikkakunnalla ja olet toisella paikkakunnalla töissä, niin voit saada siitä verovähennyksen, että sinulla on asunto toisella paikkakunnalla, mutta yksin elävät eivät voi tätä saada. Minun käsitykseni mukaan se maksaisi vain miljoona euroa. Onko mahdollista, ministeri Rinne, että voisitte tuoda vielä tällaisen esityksen tänne eduskuntaan?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Tällä on vaikutusta myöskin työvoiman liikkuvuuteen, ja olen valmis selvityttämään tämän asian, että olisiko mahdollista korjata tilannetta kuvaamallanne tavalla.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Kaikki tiedämme, että yksinäisyys altistaa erittäin monenlaisille ongelmille kaikissa väestöryhmissä. Nyt oikeastaan tässä olen huomannut, että esimerkiksi sosiaalisen median puolella on lähdetty tätä yksinäisyyden tuskaa ja tämmöistä kipua purkamaan sillä, että yksittäiset henkilöt ovat perustaneet sinne tämmöisiä ryhmiä, joissa pyritään antamaan sitä vertaistukea siihen yksinäisyyteen, muun muassa äidit tarjoavat siellä toisilleen apua arjessa jaksamiseen. Sitä työtä kyllä arvostan erittäin paljon, ja varmasti me kaikki, koska se on hyvä osoitus vapaaehtoistyön merkityksestä ja siitä, kuinka sitä voidaan parhaimmillaan arjessa toteuttaa.

Lopuksi haluaisin ministereiltä kysyä: nyt kun esimerkiksi vanhusten laitosasumista ollaan lähdössä purkamaan ja tiedetään, että yhä enemmän vanhuksia kotihoitoon siirretään, kuinka näette, miten heidän yksinäisyyttään voidaan sitten siellä kotona helpottaa?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Varmasti asuntoministeri voi kommentoida tätä samaa kysymystä, koska tämä liittyy myös siihen, minkälaisia asumisratkaisuja meillä on käytettävissä silloin, kun ihmiset ikääntyvät. Itse asiassa edustaja Mäntylän kysymys, tämä johdanto, oli hyvä siinäkin mielessä, että myös järjestöjen rooli, jota jo aikaisemmassakin kysymyksessä käsiteltiin, on nähdäkseni ensiarvoisen tärkeä silloin, kun puhumme siitä, miten voimme vastata siihen, että liian moni myöskin suomalainen ikääntynyt on liian yksinäinen.

Tietenkin tämä palvelujärjestelmä on varmaan se ensimmäinen, eli kun viemme ikäihmisille palveluja kotiin, pitäisi muistaa kysyä myös siitä, miten jaksaa, miten pärjää, onko omia verkostoja, onko omia läheisiä, ja jollei ole, pitäisi olla sitten jotain vastausta myöskin siihen, mistä sitä tukea ja apua siihen yksinäisyyteen voi saada, koska aina ei ole niin, että se henkilö, joka siellä kotona käy esimerkiksi lääkinnällisiä asioita hoitamassa, on ensisijainen, vaan siihen me tarvitsemme tueksi myös muunlaisia verkostoja.

Uskon kyllä, (Puhemies koputtaa) että tässä työssä esimerkiksi sote-uudistuksella on myös tärkeä rooli, saamme ehkä uutta tietoa ja osaamista koottua (Puhemies: Aika on täynnä!) paremmin.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Minä olen kyllä vakuuttunut siitä, että yhteisöllisyyden arvot kaikkinensa tulevat vahvasti korostumaan nyt ja tulevaisuudessa. Kukaan ei jaksa yksin, eikä kenenkään pidä jaksaa yksin. Olen asuntoministerin roolissa kiertänyt hyvin paljon esimerkiksi lähiöitä ja keskustellut asukkaiden kanssa, ja yksiselitteisesti toive siellä on, että esimerkiksi asuinympäristöt olisivat sellaisia, että ne lisäisivät yhteisöllisyyttä. On hyvä asia, että olemme osana lähiöiden kehittämistä voineet lisätä ensi vuodelle esimerkiksi 4 miljoonaa lisää tukea ratkaisuihin, joilla voidaan vaikkapa rakentaa asukastiloja.

Puhemies! Tämä kysymys koski ikäihmisten asumisratkaisuja, ja myös siellä meillä on meneillään kehittämisohjelma, jossa haluamme kehittää yhteisöllisiä asumisratkaisuja, ja myös tässä korostuvat yhteisölliset asumisympäristöt: ympäristö on sellainen, missä eri ikäpolvet kohtaavat toisiaan, on virikkeitä, toisia ihmisiä, paikkoja, missä yhdessä kokoontua ja olla, lähikirjastoja, kaikkea tätä.

Puhemies! Pidän myös tärkeänä, (Puhemies koputtaa) kulttuuriministerin näkökulmasta, että saimme lisävoimavaroja nuorten harrastamisen tukemiseen. Myös nämä asiat vahvistavat yhteisöllisyyttä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tältä kyselytunnilta käsitelty.