Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys liittyy niihin moniin toimiin, joilla hallitus pyrkii parantamaan Suomen innovaatiojärjestelmän toimivuutta entisestään. Toki erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa me tässä suhteessakin olemme pärjänneet aika hyvin. Parantamisen varaa ilmiselvästi on, ja yhteen niistä parannustarvekohdista tällä esityksellä pyritään puuttumaan.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin. Esityksellä pyritään selkeyttämään korkeakouluissa tehtävien keksintöjen hyödyntämiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Tarkoitus on luoda keksintöjä ja niiden kaupallista hyödyntämistä koskevat yhdenmukaiset pelisäännöt. Näin ei ole tällä hetkellä asianlaita, siis ne eivät ole yhdenmukaiset nuo pelisäännöt.

Ehdotuksella yhdenmukaistettaisiin korkeakouluhenkilöstön tekemiä keksintöjä koskevat oikeudelliset säännöt. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen henkilöstö samoin kuin yliopistojen muut kuin tutkijat ja opettajat kuuluvat työsuhdekeksintölain soveltamisalaan, kun taas yliopistojen tutkijat ja opettajat eivät kuulu sanotun lain soveltamisalaan niin sanotusti tutkijapoikkeuksen vuoksi. Tutkijapoikkeuksella pyrittiin aikanaan turvaamaan yliopistoissa tehtävä vapaa tutkimus säätämällä, ettei työsuhdekeksintölakia sovelleta sanottuihin tutkijoihin ja opettajiin. Käytännössä ennen kaikkea tämä oli ajateltu professoreita varten. Lakia säädettäessä vapaan tutkimuksen osuus yliopistoissa tehtävästä tutkimuksesta oli huomattavasti suurempi, oikein todella huomattavasti suurempi kuin se tällä hetkellä on. Tämän ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluisivat korkeakoulujen palveluksessa olevat henkilöt virka-asemasta riippumatta. Siten esimerkiksi tutkimusapulaisen tekemään keksintöön sovellettaisiin tulevaisuudessa aivan samoja sääntöjä kuin professorinkin tekemään keksintöön. Ehdotettua lakia olisi sovellettava kaikissa suomalaisissa korkeakouluissa, mikä tarkoittaa siis käytännössä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, molempia näitä.

Tämän ehdotetun lain mukaan korkeakoulu voisi ottaa itselleen oikeudet keksintöön, joka tehdään niin sanotussa sopimustutkimuksessa eli ulkopuolisten tahojen rahoittamassa tutkimuksessa tai tutkimuksessa, jossa muuten on olennaisesti mukana ulkopuolisia tahoja. Puhtaimpana esimerkkinä tällaisesta tutkimuksesta on tilaustutkimus, jossa yritys tai muu ulkopuolinen tilaa korkeakoululta tutkimussuoritteen periaatteessa aivan markkinahintaan. Nykyisinkin oikeudet tällaisessa tutkimuksessa siirretään kyllä tilaajalle, mutta oikeuksien siirto edellyttää hyvin monimutkaista sopimusketjua keksijältä yritykseen asti, eikä näiden riidaton hoito ole aina ollut oikein mahdollista. Uusi laki mahdollistaisi sen, että korkeakoulu voisi nyt suoraan tutkimustilaushankkeesta sopiessaan sitoutua siirtämään oikeudet tilaajalle ilman etukäteen hankkeeseen osallistuvien tutkijoiden kanssa tehtäviä oikeudensiirtosopimuksia.

Sopimustutkimus kattaa yllä mainitun tilaustutkimuksen lisäksi myös esimerkiksi valtaosan Tekes-rahoitteisista hankkeista. Tällaisissa hankkeissa edellytetään rahoitusehdoissa varsin usein, että tutkimustulokset ja tutkimuksessa syntyneet keksinnöt, sikäli kuin niitä syntyy, on saatettava kaupallisesti hyödynnettäviksi. Ehdotettava laki mahdollistaisi nyt sen, että korkeakoulu joko pitää oikeudet itsellään tai myöntää yrityksille käyttöoikeuksia tai, niin kuin useimmiten todennäköisesti kävisi, siirtää oikeudet yhdelle hankkeeseen osallistuvista yrityksistä. Laissa ei otettaisi tarkemmin kantaa siihen, miten keksinnöt on tällaisissa tapauksissa kaupallistettava. Kaupallistamisen lähtökohtana olisi lain yleinen vaatimus hyödyntämisen tarkoituksenmukaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti: Tieteen ja tutkimuksen kehittämiseen perustuvassa avoimessa tutkimuksessa syntyneitä keksintöjä koskisivat erilaiset säännöt. Yliopistoissa perinteisesti harjoitetussa vapaassa tutkimuksessa, samoin kuin muussa korkeakoulujen omien toimintamäärärahojen turvin tehtävässä tutkimuksessa, keksijä saisi pitää oikeudet itsellään samoin kuin nykyisinkin. Korkeakoulu saisi kuitenkin toissijaisen oikeuden ottaa keksintöön kohdistuvat oikeudet itselleen, jos keksijä ei lainkaan hyödyntäisi keksintöä esimerkiksi myymällä tai muuten siirtämällä siihen kohdistuvat oikeudet ulkopuolisille taikka julkaisemalla sen. Tämän sääntelyn tarkoituksena on nyt mahdollistaa edelleen tutkijan uteliaisuuteen perustuvan ja korkeakoulujen omista varoista rahoitettavan tutkimuksen tekeminen siten, että tulokset jäävät tutkimuksen tekijälle. Tällöin keksijä päättäisi hyvin pitkälle keksintönsä hyödyntämistavoista. Korkeakoulu voisi ryhtyä keksintöä koskeviin toimiin vain, jos keksijä ei itse tekisi keksinnölleen mitään.

Ehkä vielä kannattaa tämän lain tämmöisenä yleisenä kuvauksena pariin pieneen yksityiskohtaan kiinnittää huomiota, ensinnäkin keksintöilmoitukseen ja korvauksiin. Keksintöilmoituksen osalta kannattaa huomata, että jotta korkeakoululla olisi tosiasialliset mahdollisuudet yhtäältä valvoa tutkimustoiminnassa syntyviä keksintöjä ja toisaalta tarvittaessa ottaa keksintöihin kohdistuvat oikeudet ja tätä kautta osallistua keksinnön kaupallistamiseen, asetettaisiin keksijälle velvollisuus tehdä korkeakoululle ilmoitus keksinnöstä. Tällä hetkellä korkeakoulut saavat keksinnöstä ilmoituksen vain, jos keksijä vapaaehtoisesti sellaisen päättää tehdä.

Näitten korvausten osalta ensinnäkin ehdotus helpottaisi nyt sitten korkeakouluissa tehtävien keksintöjen saattamista kaupallisesti hyödynnettäviksi, mutta samalla tällä lailla turvattaisiin peräti lain tasolla tutkijoiden ja muiden keksijöiden edut muun muassa turvaamalla keksijälle aina korvaus keksinnön siirrosta korkeakouluille.

Arvoisa puhemies! Tällä lyhyellä luonnehdinnalla yritän kuvata tätä periaatteellisesti aika merkittävää muutosta, mikä nyt tapahtuu. Tässä käytän tällaista ilmaisua kuin innovaatiojärjestelmä. Meillä perinteisesti on tämmöisen vapaan tutkimuksen osuus todella ollut suuri yliopistoissa, ja vielä joskus 70—80-luvullakin katsottiin, että tällaiseen tilaustutkimukseen yliopistojen edes ei välttämättä pitäisi juurikaan mennä. Ajat tässä suhteessa ovat selvästi muuttuneet, ja tästä syystä myöskin professoreita ja vastaavaa muuta henkilökuntaa koskevat säädökset on pantava ajan tasalle. Tällä hallituksen esityksellä nyt sitten pyritään juuri tähän tavoitteeseen.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten ministeri Pekkarinen tässä totesi, niin tämä korkeakoulukeksintöjä koskeva lakiesitys on todella tervetullut. Tällä uudella lailla on tarkoitus selkiyttää korkeakouluissa tehtävien keksintöjen hyödyntämiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Lain tarkoituksena on tehostaa keksintöjen tunnistamista ja hyödyntämistä. Uuden lain soveltamisalaan kuuluvat kaikki korkeakoulujen palveluksessa olevat henkilöt, ja sitä on sovellettava kaikissa suomalaisissa korkeakouluissa.

Korkeakoulukeksintölain mukaan korkeakouluissa tehtävä tutkimus jaotellaan avoimeen tutkimukseen ja sopimustutkimukseen. Tällöin korkeakoulu hallinnoi ulkopuolisen yhteistyökumppanin kanssa tehtäviin sopimuksiin tai muuhun ulkopuoliseen rahoitukseen perustuvissa tutkimushankkeissa syntyvien keksintöjen oikeuksia. Korkeakoululla on tällaisessa tilanteessa oikeus ottaa itselleen oikeudet keksintöön. Lailla ei sen sijaan oteta kantaa siihen, miten keksintöjen kaupallistaminen tulisi tällöin järjestää. Sen sijaan laissa määritellyssä avoimessa tutkimuksessa keksijä saa pääsääntöisesti pitää itsellään oikeuden tekemäänsä keksintöön. Kaikista korkeakouluissa tehtävistä keksinnöistä tulee tehdä keksintöilmoitus, ja keksijällä on aina lähtökohtaisesti oikeus saada kohtuullinen korvaus, kun korkeakoulu ottaa keksinnön itselleen. Lakiin sisältyvät myös säännökset keksintöjen julkistamisesta.

Uusi laki selkeyttää korkeakouluissa tehtyjen keksintöjen oikeudellista tilannetta ja vaikuttaa siten yritysten ja korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön positiivisesti. Korkeakouluille tulee nykyistä selvempi velvoite järjestää tutkimustulosten hyödyntämisen edellyttämät toimintatavat. Hyödyntäminen on osa tuoreen yliopistolain asettamaa yhteiskunnallista palveluvelvoitetta. Lisäksi ehdotettu laki valtion talousarviolain muuttamisesta, hallituksen esitys 152/2004 vp, sisältää nyt ehdotetun korkeakoulukeksintölain kannalta merkittäviä taloudellisia uudistuksia antamalla yliopistolle aiempaa laajemman taloudellisen itsemääräämisoikeuden erityisesti tutkimustulosten hyödyntämisen osalta.

Arvoisa herra puhemies! Korkeakoulukeksintölakia koskeva esitys on merkittävä edistysaskel suomalaisissa korkeakouluissa suoritettavan tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamiseksi. Toteutuessaan laki tulee selkiyttämään koko tutkimustoiminnassa työskentelevän henkilöstön ja erityisesti ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan henkilöstön asemaa ja oikeuksia työsuhteessa tapahtuneiden keksintöjen osalta. Tähän astihan ammattikorkeakoulujen ja tiedekorkeakoulujen henkilöstöt ovat olleet eriarvoisessa asemassa.

Lakiluonnoksessa oleva ehdotus työsuhdekeksintölain tutkijapoikkeuksen laajentamiseksi koskemaan kaikkia korkeakoulujen palveluksessa olevia henkilöitä on varsinkin ammattikorkeakoulujen näkökulmasta erittäin tervetullut uudistus. Myös jaottelu avoimeen tutkimukseen ja sopimustutkimukseen sekä muihin keksintöihin selventää nykyistä käytäntöä. Lakiehdotuksen edellyttämä keksintöilmoitus parantaa keksintöjen hyödyntämistä ja niiden omistukseen liittyvää oikeusturvaa sekä keksijän että korkeakoulun näkökulmasta.

Tässä vain muutama kannanotto ja näkökulma siitä, miksi tämä lakiesitys on niin kovin tervetullut, ja toivon lämpimästi sen nopeaa käsittelyä.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä lakiehdotus on todella tervetullut. Tämä selkiyttää selvästi korkeakoulujen mahdollisuuksia keksintöjen hyödyntämiseen ja on osa sitä suurta uudistusta, joka meillä on tapahtumassa kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla kokonaisuudessaan: innovaatioista tuotteiksi eri yhteiskunnan osa-alueilla. On todella tärkeää, että tutkijat tietävät, että heillä on mahdollisuuksia oikeudellisesti toimia. Tätä selkiyttämistä on jo vuosia kaivattu, ja siitä erittäin paljon kiitoksia, että tämä nyt toteutuu.