Jari Koskinen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin huomaatte puheenvuoropyynnöistä, tämä ei ole se pääluokka, joka eniten herättäisi keskustelua. Sen voi myös huomata valiokunnan mietinnöstä. Siellä ei ole sanaakaan, ei riviäkään tekstiä valtiovarainministeriön pääluokasta. Voi sanoa, että asiat ovat siltä osin kai aika lailla hyvin.

Haluaisin kuitenkin muutamaan asiaan sanoa ja kiinnittää huomiota. Ensinnäkin tietysti valtiovarainministeriön pääluokan kautta maksetaan myös ne valtion eläkkeet, ja siinä kasvua ensi vuodelle on arvioitu noin 136 miljoonaa euroa eli noin 4 prosenttia kuluvasta vuodesta. Tässä osittain jo näkyvät ne väestön ikääntymisestä aiheutuvat paineet, joita me kaikki tulemme kohtaamaan tulevina vuosina. Valtion osalta siis 136 miljoonaa kuluu enemmän eläkkeisiin ensi vuonna kuin tänä vuonna.

Herra puhemies! Ehkä vähän tärkeämpi asia kuitenkin on se, että myös Suomen maksama osuus EU:n yhteisiin menoihin kulkee valtiovarainministeriön pääluokan kautta. Kaikki varmaan muistavat, että kun tulevan vuoden ja tulevien vuosien rahoituskehyksistä EU:ssa neuvoteltiin, siis rahoituskehyksistä vuosille 2007—2013, niin neuvottelut eivät olleet missään mielessä helpot. Voisi sanoa, että on rakennettu erittäin vaikea yhtälö. Kun esimerkiksi aikanaan Yhdistynyt kuningaskunta liittyi EU:hun, se sai oman erityisjärjestelynsä, sai jäsenmaksualennusta, ja vaikka se nyt tulevalla rahoituskaudella vähän aleneekin, niin kuitenkin siitä huolimatta Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu EU:n yhteisten menojen rahoittamiseen sillä tavalla kuin monet muut jäsenvaltiot. On aivan selvää, että monet köyhemmät maat kyselevät tämän tyyppisten erityisjärjestelyjen perään, voiko tämmöinen kestää kovinkaan kauaa.

Samaan aikaan tiedän, että myös EU:n parlamentti miettii, millä tavalla voitaisiin tulevaisuudessa rahoittaa EU:n menoja, voitaisiinko keksiä parempia, läpinäkyvämpiä, selkeämpiä, ehkä yksinkertaisempiakin keinoja kerätä EU:lle rahaa niihin yhteisiin politiikkaohjelmiin, mitä EU sitten tekee?

Minulla oli kunnia tavata tuossa viime keväänä ranskalainen europarlamentaarikko Alain Lamassoure, joka on myös ollut Ranskassa aikanaan ministerinä. Hän on tekemässä EU:n parlamentissa ilmeisesti budjettivaliokunnalle tämän tyyppistä mietintöä, missä hahmoteltaisiin vaihtoehtoja, millä tavalla EU:n rahoitusta tulevaisuudessa kerättäisiin. Hän esitti siinä keskustelussa erilaisia malleja, muun muassa sitä, voitaisiinko rahoitusta kerätä vaikka sillä tavalla, että osan arvonlisäverotuotoista jäsenvaltiot tilittäisivät suoraan EU:lle eli sitä kautta tavallaan kun kansantaloudessa arvonlisäveromenoja kertyy valtiolle, se olisi se tietynlainen osuus, millä he osallistuisivat EU-rahoitukseen, tai voitaisiinko yritysten maksamista veroista tietty siivu pistää sitten suoraan EU:n menoihin, tai olisiko joku tämmöinen energian kulutukseen tai joihinkin ympäristöveroihin liittyvä rahoitusinstrumentti mahdollisesti käytössä.

Totesin hänelle, että tietysti oppositiopuolueen edustajana voin puhua pelkästään omiani, mutta olen kyllä samaa mieltä siitä kuin hallituskin on ollut, että ensinnäkään Suomi ei kannata erillistä EU-veroa. Suomen kansalaiset eivät tällä hetkellä ole kovin innostuneita EU:sta ylipäätään, puhumattakaan jos keksittäisiin vielä yksi ylimääräinen vero, EU-vero. Se ei varmastikaan menisi läpi eikä ole syytä mennäkään. Toisaalta Suomi on koko ajan korostanut johdonmukaisesti sitä, että ehkä oikeudenmukaisempi pohja kerätä varoja EU:lle on sellainen pohja, joka perustuu valtioiden bruttokansantuotteeseen, eli ne maat, joilla menee paremmin, jotka ovat vähän vauraampia ja rikkaampia, osallistuvat vähän enemmän maksujen maksamiseen. Nykyisin kun osittain on mukana myös arvonlisäveroihin pohjautuva keruujärjestelmä, niin se ei ole ihan niin reilu, koska arvonlisäverokannat eri EU-maissa ovat erilaisia ja sen lisäksi arvonlisäverokannoissa on monenlaisia erityisjärjestelyjä ja poikkeuksia olemassa, niin että sekään ei kovin hyvä asia ole.

Lisäksi kerroin hänelle, että kyllä Suomi jatkossakin on edelleen sitä mieltä, että EU:ssakin — kun monet muutkin jäsenvaltiot joutuvat tekemään tiukkoja toimenpiteitä, jotta hallinto olisi mahdollisimman tehokasta ja järkevää — pitää samalla tavalla näihin talkoisiin osallistua, katsoa, miten hallinto EU:ssa toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Mutta selvää on, että keskustelu tästä EU-rahoituksesta tulee jatkumaan. Toivon, että Suomikin olisi aktiivinen tässä keskustelussa. Me voisimme, vaikka puheenjohtajuuskausi kohta loppuukin, yrittää keksiä jonkun oman mallimme, millä tulevaisuudessa EU:n rahat kerättäisiin.

Herra puhemies! Sitten toiseen asiaan. Valtiovarainministeriön pääluokan kohdalla ovat myös verohallinnon menot. Viimeisten vuosien ja, voi sanoa, viimeisen vuosikymmenen aikana verohallinto on Suomessa kehittynyt hyvään suuntaan. On pyritty käyttämään modernia tietotekniikkaa hyväksi. Verotuksen yhtenäistämisen ohjeet ovat ohjanneet verotusta oikeaan suuntaan, ja kansalaisilta saatu palaute on hyvää. Verohallinto toimii tänä päivänä paljon paremmin kuin se toimi vaikkapa esimerkiksi 20 vuotta sitten. Vuosi sitten käyttöön otettu esitäytetty veroilmoitus ensimmäisellä käyttökerralla toimi minun mielestäni erittäin hyvin, ja kun sen itselleen myös sai, se oli erittäin selkeä paperi. Siinä mielessä on hyvä, että tämän tyyppistä uudistustyötä tehdään.

Mutta viime aikoina on tullut myös vähän huolestuttavaa palautetta. Kaikilta osin eivät ihan ehkä asiat vieläkään ole kunnossa. Kaikilta osin yhtenäistäminen ei toimi. Kaikki ovat varmaan saaneet palautetta muun muassa komennusmiesten asioista. Vaikka täällä noin vuosi sitten säädettiin uusi laki, joka kosketteli komennusmiesten verotuksia niin telakoilla kuin muillakin työpaikoilla, niin siitä huolimatta eivät taida vielä asiat olla ihan kaikilta osin kunnossa. Sen tyyppistä palautetta tulee, että edelleenkin taitaa olla aika montakin kiveä siellä kengässä hiertämässä. Toivottavasti tähän saadaan pikaisesti sen tyyppisiä ratkaisuja, että tiedetään, miten töitä milläkin työpaikalla tehdään ja millä tavalla verotus niiltä osin toteutetaan.

Toinen asia liittyy meidän suomalaiseen laajaan järjestökenttäämme. Verohallinto säikäytti monet sosiaalista työtä tekevät järjestöt noin vuosi sitten antamalla tietynlaisen yhtenäistämisohjeen, joka olisi johtanut aika lailla hankalaan tilanteeseen. Palaute oli sen verran rajua, että verohallinto joutui sitten ottamaan askeleita taaksepäin ja perumaan tämän yhtenäistämisohjeen, ja paraikaa varmaan valmistellaan sitten uusia ohjeita, millä tavalla otetaan huomioon tämä suomalainen järjestökenttä ja se työ, mitä järjestöt tekevät monella saralla, on sitten kysymys vaikka vammaisjärjestöistä tai vanhusjärjestöistä tai urheilujärjestöistä tai muista vastaavista.

Mutta viime viikolla tuli myös sähköpostia, joka kertoo aika tylyä kieltä siitä, että Tampereella päin on verohallinto alkanut syynätä urheiluseuroja eri tavalla ja todennut muun muassa, että jos urheiluseurat järjestävät talkoita ja käy niin, että kaikki vanhemmat eivät voikaan osallistua talkoisiin, on kysymys sitten vaikka joululahjojen paketoinnista tai jonkin muun tyyppisestä toiminnasta, niin silloin ei näitä rahoja voitaisikaan käyttää urheiluseuratoimintaan sillä tavalla, että se hyödyntäisi juuri nimenomaan niitten vanhempien maksuja seuran toiminnassa, vaan että kaikkien tavallaan pitäisi hyötyä näistä talkoista. Jokainen, joka nyt on ollut mukana urheiluseuratoiminnassa tai talkoissa mukana, tietää, ettei tämä käytännössä tällä tavalla toimi, ja kysymys ei ole mistään isoista fiskaalisista tulosummista eikä rahavirroista vaan ihan pienistä rahoista. (Puhemies: 7 minuuttia!)

Arvoisa puhemies! Niin on, ja kohta on 7,5 minuuttia. Lopetankin sanomalla, että nyt on kyllä syytä verohallinnon tarkkaan miettiä, minkä tyyppiset ohjeet annetaan muun muassa koskien urheiluseuroja.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeri on usein perustellut kielteistä kantaansa eläkeläisten verotuksen oikeudenmukaisuuteen ja perintöveron poistamiseen valtiontaloudellisin perustein. Eläkeläisten ostovoiman pienenemiseen on vihdoinkin kiinnitetty huomiota muualla talossa. Nostin eläkkeiden palkkatuloja korkeamman verotuksen tietyillä tulotasoilla esille jo kesällä. Hyvä, että siitä puhutaan nyt jo myös täällä. Kokoomus totesi elokuussa, että eläkeläisten verotus ei millään tulotasolla saa olla korkeampi kuin palkansaajien verotus. Tämä epäkohta on saatava korjattua. Lisäksi on myös pikaisesti selvitettävä, miten epäoikeudenmukainen leikattu indeksi voitaisiin korjata ja mistä siihen saataisiin rahat. Myös eläkeindeksi on korjattava siten, että se huomioisi paremmin lääkekulut. Osalla eläkeläisistä toimeentulo-ongelmat aiheutuvat korkeista terveydenhuolto- ja lääkemenoista. Lääkkeiden hintojen noustessa monet eläkeläiset ajautuvat ongelmalliseen tilanteeseen. Ikäihmisten muusta väestöstä eroava kulutusrakenne on täten huomioitava.

Perintö- ja lahjaverotus on Suomessa reilusti progressiivinen. Vero on sitä suurempi, mitä enemmän varallisuutta perintönä tai lahjana siirtyy. Testamentin kautta saatavaa perintöä verotetaan kaikkein kalleimman mukaisesti. Sotien jälkeen ihan tavallisen palkansaajankin on ollut mahdollista kerryttää omaisuuttaan jälkipolville siirrettäväksi. Yhteiskunnalle tämä tarkoittaa lisää vaurautta ja hyvinvointia. Tämän vuoksi perintö- ja lahjavero näyttääkin muodostuneen valtion tuloautomaatiksi, joka kerryttää valtion kassaan vuosittain runsaat 500 miljoonaa euroa. Veron tuotto nousee vuosi vuodelta. Perintövero on nykyisessä muodossaan johtanut usein kohtuuttomiin tilanteisiin. Vero on maksettava täysin elämäntilanteesta riippumatta pian läheisen kuoleman jälkeen. Tavallisesti perintönä siirtyvä varallisuus on kiinteää omaisuutta, kuten asunto tai kesämökki. Monessa tapauksessa edessä on omaisuuden myynti, jotta perintövero saadaan maksettua. Pahimmassa tapauksessa tämäkään ei ole mahdollista ja perillisten ainoa vaihtoehto on pankkilaina.

Kansainvälinen kehityskin tukee perintö- ja lahjaverotuksen poistamista. Muualla Euroo-passa perintöverotus on lievempää kuin Suo-messa tai sitä ei ole lainkaan. Ruotsissa perintöverotuksen poisto on jo tehty. Isossa-Britanniassa ja Tanskassa puoliso on vapautettu kokonaan perintöverosta. Perintöveron poistamisen laajasta kannatuksesta huolimatta ja kaikista sitä puoltavista ...

Kyllä. — Ongelmia on ollut, ja toivon, että tähän saadaan verotuksen kohdalla myöskin kommentteja, koska nämä tuovat tuloja, kun työllisyys ja myöskin kulutus paranevat.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön pääluokan kohdalla on mielestäni ehdottomasti otettava puheeksi vero-ohjauskeinot, ja toivon, että tämä on sallittua tässä keskustelussa. Nimittäin sekä menojen että tulojen kannalta on aivan olennaista, että yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden saavuttamista mietitään siltä kannalta, minkälaisia keinoja otetaan käyttöön.

Olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan valtiovarainministeri Heinäluoman näkemyksiä siitä, milloin aiotaan kansainvälisen virtauksen mukaisesti siirtyä Suomessakin vihdoin siihen, että verotuksen painopistettä siirretään työn ja tulojen verotuksesta ympäristöhaittojen ja luonnonvarojen kulutuksen veroon. Suomessa luonnonvarojen kulutus on erittäin korkealla tasolla, se on maailman huippuluokkaa. On aivan selvää, että tällainen ekotehokkuus, johon meidän pitäisi pyrkiä nimenomaan vero-ohjauskeinoilla, on myöskin taloudellisesti edullista sekä kansantaloudelle ja yrityksille että myöskin yksittäisille kuluttajille, koska silloin saadaan enemmän irti vähemmästä. Yksi hyvä askel, joka on nyt lähdössä liikkeelle, on materiaalitehokkuuden keskus, jolla voidaan todella yrittää saavuttaa hyvin kunnianhimoisia tavoitteita pyrittäessä vähentämään luonnonvarojen ja energian kulutusta ja silti pyrkiä turvaamaan tarpeellisten ja hyödyllisten palvelujen ja hyödykkeiden tuotanto.

Tietääkseni hallitus on iltakoulussaan tänä kuluvana vuonna päättänyt, että olisi laadittava pitkän aikavälin verolinjaukset. Näihin ilman muuta pitäisi kuulua se, että mietitään, miten tätä ekologista verouudistusta voitaisiin toteuttaa. Vihreän eduskuntaryhmän näkökulmasta on ollut suuri pettymys ...

Niin, käytin valtioneuvoston kanslian kohdalla sellaisen puheenvuoron, jossa otin puheeksi sen, että tarvitaan uusia ohjauskeinoja, mutta kun se kuuluu tähän valtiovarainministerin keinovalikoimaan, niin ehkä nyt sitten teen niin, että palaan asiaan ensi viikolla, mutta totean kuitenkin, että tässä on erittäin paljon mahdollisuuksia ja myöskin, jos verotuksen painopistettä siirretään, niin varmasti voidaan säästää valtion menoja. Toivon, että tähän keskusteluun sitten voidaan palata.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota sellaiseen menokohtaan, mikä tästä valtiovarainministeriön pääluokasta kokonaan puuttuu. Otan tässä kansainvälisen esimerkin siitä, mihinkä voidaan ajautua, ja olisi syytä toimia niin, ettei tarvitsisi ajautua. Otan esimerkin Italian asianomaisesta valtion budjetista, jossa ajauduttiin sellaiseen tilanteeseen, että pääomat olivat karanneet jo valtiosta pois. Nyt piti keksiä jokin menetelmä, järjestelmä, että saadaan pääomat palautumaan maahan takaisin.

Näin siirryttiin eräänlaiseen sakkojärjestelmään, jolla pestiin valtion toimesta laittomat omaisuudet laillisiksi omaisuuksiksi. Ensimmäiseksi otettiin käyttöön 2 prosentin sakkomaksujärjestelmä, jolla saatiin yhtäkkiä viikon aikana palautumaan 50 miljardia euroja rahoja takaisin. Siis valtio sijoitti operaatioon rahaa tällä tavalla. Ja kun ensin oli 2 prosentin sakkomaksujärjestelmä, johonka siis operaationa sijoitettiin kansainvälisessä toimeliaisuudessa, niin sen jälkeen sitten tämä sakkomaksujärjestelmä nostettiin 4 prosenttiin.

Minä olen sitä mieltä, arvoisa puhemies, että meillä on kehitys menossa tähän samaan suuntaan. Kun Saksa on joutunut tälle tielle, Itävalta on joutunut tälle tielle, Kreikka on joutunut tälle tielle, Espanja on joutunut tälle tielle, niin ei ole olemassa mitään muuta mahdollisuutta kuin että Suomi lähtee aivan samalle tielle.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Pertti Hemmilä /kok:

Puhemies! On tietysti harvinaista herkkua, että valtiovarainministeri itse on paikalla täällä ja salissa kuitenkin näin vähälukuinen joukko kansanedustajia, kun voidaan keskustella valtion menoista. Olisinkin nyt herisyttänyt herra valtiovarainministerin korvia, kun otan esille kaksi asiaa tässä lyhyessä puheenvuorossani.

Nimittäin toinen on se, että valtionvelka on kuitenkin joskus maksettava, korot on ainakin maksettava, nyt yleinen korkotaso on noussut jopa 1,5 prosenttia reilun vuoden aikana ja valtionvelan korot ovat jo reippaasti yli 2 miljardia tällä hetkellä elikkä se on lähes nelinkertaisesti esimerkiksi se rahasumma, mikä käytetään perustienpitoon vuosittain jo nyt. Jos korot jatkavat nousuaan edelleen ja jos suhdanteet kääntyvät sitten vähän alavireisempään suuntaan, niin millä tavalla valtiovarainministeriö on tähän varautunut?

Toinen asia on hyvin aktuelli. Se koskee autoverotusta. Korkein hallinto-oikeus on ottanut kantaa, ja nyt kysynkin valtiovarainministeriltä, onko valtiovarainministeriössä jo valmisteilla autoverotuksen osalta uudistus, jotta Tulli saisi uudet palikat toimia, kun autoverotus sitä kautta kaikkien osalta kuitenkin käy ja kun tällä hetkellä Tullin päätöksistä on yli kolmentuhannen valituksen jono hallinto-oikeudessa.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Kaksi lyhyttä kysymystä valtiovarainministerille. Minä verohallinnosta yritin metsästää tilastoja näistä matalapalkkatukimääristä ja käytetyistä rahoista. En onnistunut mutta Suomen Yrittäjiltä sain tilaston. Tässähän matalapalkkatuissa oli tarkoituksena, että tällä tuella luodaan uusia työpaikkoja. Siinä oli laskentapohja, että 60 000 euroa maksaa yksi työpaikka, ja tämän tilaston mukaan nyt on rahaa käytetty 41 miljoonaa euroa tänä vuonna ja ensi vuodelle on varattu sitten 100 miljoonaa kokonaissumma. Se on arviomääräraha. Mitä ministeri ajattelee tästä panos—tuotos-suhteesta tällä hetkellä ja ensi vuotta ajatellen?

Toinen asia on sitten tämä valtion tuottavuusohjelma. Valtion kohdallahan työbarometrin tulokset näyttivät aika lailla huolestuttavilta. Siihen liittyvät henkilöstön jaksaminen ja tietenkin ne eri organisaatioitten henkilöstövähennykset, joita tuottavuusohjelman kautta toteutetaan näissä organisaatioissa, ja tänne on valtiovarainministeriön pääluokkaan varattu rahat, 15 miljoonaa, esimerkiksi tuottavuuden edistämiseen ja henkilöstön sopeuttamisen tukemiseen. Mikä on valtiovarainministerin arvio siitä, tulevatko nämä rahat riittämään, kun kuitenkin tuottavuusohjelman kokonaistavoite on liki 10 000 työpaikkaa vähemmän?

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Valtionhallinnossa on sellainen kuin Valtiokonttori, jonka pitäisi huolehtia nimenomaan sotainvalidien haitta-asteen korvaamisesta, ja myös se päättää siitä, voidaanko haitta-astetta nostaa. Tämä on varsinainen taistelukenttä edelleen, ja vielä vuonna 2006 sotainvalidit taikka sodassa vammautuneet eivät saa lisää haitta-astetta oikeudenmukaisesti eivätkä pääse edes 10 prosentin haitta-asteen tasoon. Tämä on Valtiokonttorin asia, ja Valtiokonttori on tässä vahva vastustaja.

Mutta vielä, puhemies, hallitusohjelmassa, joka nyt alkaa olla tiensä päässä, todella todetaan ekologinen verouudistus. Sitä ei ole tapahtunut, ja se on varmasti verotuksellisesti suurin miinus, mitä nyt on tässä tapahtunut noin rakenteellisessa mielessä.

Vielä autojen verotukseen: siinä ehkä ollaan etenemässä nyt jo oikeaan suuntaan.

Vielä mitä tulee liikenteen biopolttoaineisiin, niin haluan lopuksi todeta, että vasta toisen sukupolven biopolttoaineet ovat vastaus tähän kysymykseen, miten voimme vähentää aidosti hiilidioksidipäästöjä kestävällä tavalla.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Muutama kommentti. Ensinnäkin haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa ja sen jaostoa erinomaisen hyvästä yhteistyöstä myös tämän mietinnön valmistamisen yhteydessä.

Ed. Jari Koskisen puheenvuoron johdosta: Komennusmiesten verotuksessa on ollut kiistattomia epäkohtia. On myös ilmeistä, että viime vuonna säädetty laki tältä osin ei ole riittävän toimiva vaan tarvitaan muutakin. Tätä varten olen asettanut työryhmän, joka saa työnsä valmiiksi, ja tarkoituksena on, että ensi viikolla arvioidaan, mitä on tehtävissä näiden jo syntyneiden epäkohtien osalta verotuksessa tehtyjen aika kovien päätösten jälkeen, jotta yksilöille, jotka ovat toimineet hyvässä uskossa, ei tulisi kohtuuttomia seurauksia. Siis tämän vuoden puolella on tarkoitus tässä ohjeistaa Verohallitusta.

Urheiluseurojen niin kuin eräiden muidenkin kansalaisjärjestöjen osalta on syntynyt kohtuuttomia tilanteita sen jälkeen, kun osin verotuksen tulkinnat ovat kehittyneet ja osin on tullut uutta lainsäädäntöä, joka liittyy erityisesti kilpailulainsäädäntöön ja sen tulkintoihin ja vaatimuksiin. Kaikilta osin tässä omaksutut tulkinnat eivät ole kestäviä eivätkä huomioi suomalaisen kansalaistoiminnan merkitystä eivätkä myöskään riittävästi toimintamahdollisuuksia. Näitä ongelmia on paitsi urheiluseurojen osalta myös sosiaalialan järjestöissä, ja nämä ovat parhaillaan selvittelyn kohteena hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman puolella. Ministeri Luhtanen on tähän liittyen valmistelemassa ministerityöryhmän kautta ehdotuksia. Lisäksi aluetta selvittää myös selvitysmiehenä tohtori Pentti Arajärvi.

Ed. Matikainen-Kallström puhui lähinnä verotukseen liittyvistä asioista, ja niiden keskustelun aika taitaa tulla varsinaisesti ensi viikolla. Samaten ed. Heidi Hautala puuttui erittäin tärkeään asiaan vero-ohjauksesta, ympäristökysymyksistä. Siihenkin voinemme palata ensi viikolla.

Ed. Pulliaisen osalta totean, että harmaan talouden ja siihen liittyvän rikollisuuden torjunta on erittäin tärkeä asia ei vain meillä vaan muuallakin. Olemme oman EU-puheenjohtajuutemme aikana tehneet kovasti töitä sen puolesta, että EU:ssa löydetään nykyistä paremmat eurooppalaiset ratkaisut harmaan talouden torjuntaan. Komissio on pyynnöstämme valmistellut oman toimintaohjelmansa, ja sen käsittely jatkuu Saksan puheenjohtajakaudella. Lisäksi käymme lävitse tähän liittyen arvonlisäverotuksen kehittämismahdollisuuksia. Molemmat ovat ensi kevään asioita.

Ed. Hemmilä puuttui autoverotukseen. Siihenkin lienee sopivaa palata ensi viikolla. Muutoin voi todeta vain sen, että ajankohtaisen tilanteen osalta, nykyisen verotusjärjestelmän osalta, meillä on tuore korkeimman hallinto-oikeuden päätös. Tämä päätös vahvistaa sen, että käytettyjen autojen verotuksen tulee määräytyä Suomessa myynnissä olevien vanhojen autojen mukaisesti, ja tähän liittyvät korjaukset ovat Tullin puolella käynnissä. Ne tarkoittavat sitä, että Tulli siirtyy käyttämään avoimia tietoja, jotka Tulli itse on koonnut käytettyjen autojen hintatasosta Suomessa. Näin ollen tämä korkeimman hallinto-oikeuden linjaus tulee näkymään myös sitten kansalaisten kannalta niin, että jatkossa näihin verotuksen pohjana oleviin tietoihin on pääsy eli voidaan tarkistaa, mikä on tämä käytettyjen autojen hintataso.

Ed. Mustajärvi puuttui nykyiseen matalapalkkatukeen, ja siihen liittyvät numerot olivat todellakin oikeat, eli tällä hetkellä tiedossa on runsaan 40 miljoonan euron käyttö tähän tukeen. Sehän on suunnattu nimenomaan ikääntyneille työntekijöille, eli lähtökohtana oli, että sitä ryhmää, joka herkemmin joutuu saneerauksen kohteeksi, pyritään tukemaan niin, että heillä on mahdollisuudet jatkaa työelämässä, ja tähän tällä tuella tähdätään. Sen käyttö jäänee tämän vuoden osalta alhaisemmaksi kuin alun perin on arvioitu. Uudistushan tuli voimaan tämän vuoden alusta. On liian aikaista arvioida, mikä tulee olemaan tämän merkitys työllisyyden kannalta. Kaikki nämä tukimuodot ovat taloudellisesti kalliita, se on totta, eli tässäkin tulee aika huomattavia summia, kun lasketaan per työpaikka, mutta lopullinen arvio tästä voitaneen tehdä ei tänä vuonna, tuskin edes ensi vuonnakaan vaan ensi vaalikauden aikana, miten tämä tuki on toiminut ja onko se johtanut tavoitteeseensa eli siihen, että 50 vuoden rajapyykin ylittäneitä pidettäisiin työelämässä nykyistä pidempään. Alkutiedot keväältä näyttivät siltä, että tällä on kyllä merkitystä eli se johtaa siihen, että osa työnantajia kokee sen hyvinkin tärkeänä varsinkin kaupan alalla, ja sillä voi olla myönteinen vaikutus tässä yli 54-vuotiaiden ryhmässä.

Tuottavuusohjelman toimeenpano on käynnissä. Valtiovarainministeriön puolella tähän varatut rahat on tarkoitettu edesauttamaan sitä, että voidaan tehdä uusia hankkeita niin, että pidemmällä juoksulla niistä saadaan huomattavia säästöjä. Tähän liittyy muun muassa sähköisen asioinnin lisääminen ja tavallaan atk-järjestelmien parempi hyväksikäyttö. Täällä on paljon sellaista, mikä voidaan tehdä ilman, että se on kenenkään selkänahasta pois.

Otan esimerkin vaan korkeakoulupuolelta: Meillä on tällä hetkellä yliopistoissa ja korkeakouluissa 2 000 ihmistä pelkästään talous- ja kirjanpitotehtävissä, ja kohtuullisen pätevä arvio on, että nämä palkkahallinnon, taloushallinnon kirjanpitotehtävät voitaisiin tehdä 400 henkilöllä. Tästä vapautuvat 1 600 henkilöä ovat käytettävissä yliopistojen opetustoimintaan, tutkimustoimintaan ja muualle, kun katsotaan asiaa pidemmällä aikavälillä, eli täällä tehtävät uudistukset toimivat sen hyväksi, että voidaan siirtää voimavaroja sinne, missä on palvelun ja kehittämisen etulinja. Samaten ne antavat myös mahdollisuuden kannustavaan palkkauspolitiikkaan. Olen erikseen korostanut myös tämän syksyn aikana ja ohjeistanut, että on tärkeätä, että tätä ohjelmaa viedään lävitse hyvässä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa ja niin, että henkilöstöjärjestöjä ohjelman toimeenpanossa huolellisesti kuullaan.

Jaa, anteeksi, sitten vielä ed. Tiusanen puuttui hallitusohjelman verouudistukseen, siihenkin voitaneen palata ensi viikolla. (Ed. Tiusanen: Valtiokonttori!) — Ja sitten Valtiokonttorin toimintaan, ja se Valtiokonttorin toiminta koski? (Ed. Tiusanen: Nimenomaan haitta-asteita!) — Tätä asiaa en riittävästi tunne, että voisin siitä sanoa oikeastaan yhtään mitään. Pyydän palata siihen sitten myöhemmässä vaiheessa, kun olen asiaan paneutunut.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos ministeri Heinäluomalle vastauksista. Kiitos, että te olette myös perjantaina täällä paikalla. On hyvä, että komennusmiesten asia katsotaan kunnolla läpi, ja jos siinä tarvitaan joitain lainsäädäntötoimenpiteitä, niin voin vakuuttaa ministerille, että verojaostossa näitten asioitten käsittely ei kauaa sitten kestä heti, kun tänne esitys saadaan. Se varmaan pystytään hoitamaan alkuvuoden aikana vielä ennen vaaleja ja ennen vaalitaukoa.

Tämä toinen asia sitten liittyy tähän kansalaisjärjestötoimintaan ja siinä mahdollisesti oleviin epäkohtiin verotuksessa ja verotuksen käytännössä ja sen toteuttamisessa. Se on isompi ja laajempi asia eikä ollenkaan niin helppo. Toivottavasti siihen nyt riittävästi uhrataan aikaa ja pannaan parhaat henkilöt tekemään sitä, että saataisiin sen tyyppinen ratkaisu, joka kestää sitten myös pitkälle tulevaisuuteen.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriltä ehkä epähuomiossa äsken jäi kiinnittämättä huomiota puheenvuoroni siihen osaan, kun totesin tulevaisuuden haasteista, miten valtiovarainministeriö itsekin ja -ministeri on moneen kertaan myöskin vakavasti kiinnittänyt huomiota näihin tulevaisuuden haasteisiin väestön ikääntymisestä alkaen. Luen täältä valtiovarainministeriön budjettiesityksen selvitysosasta:

"Valtiovarainministeriö pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnan mahdollisuuksien turvaamiseen. Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston esikuntana tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta ja tuloksellisesta julkisesta hallinnosta." Ja sitten: "Valtiovarainministeriön strategisena tavoitteena on - - valmistella talouden vakaata kehitystä, kasvuedellytyksiä sekä julkisen talouden kestävyyttä tukevaa talouspolitiikkaa, ennakoida tulevia haasteita ja varautua niihin mahdollisuuksien mukaan - -."

Nyt, arvoisa puhemies, valtiovarainministeri on varmasti selvillä siitä, niin kuin me kaikki, että maailmantalouden kasvu ei voi jatkua ihan maailman tappiin asti, niin kuin sanotaan, vaan nyt tämä suhdannehuippu on todennäköisesti tai hyvin mahdollisesti kääntymässä alavireiseen suuntaan. Tästä esimerkiksi OKO:n pääjohtaja Tanskanen on viime aikoina yhä tihenevään tahtiin varoitellut. Miten nyt sitten tämä valtiovarainministeriön strateginen tavoite numero 1 on tällä hetkellä, minkälaisessa hanskassa siellä ministeriössä?

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Minä myös osaltani kiitän siitä, että valtiovarainministeri on läsnä täällä tähän aikaan, kun monet kansanedustajatkaan eivät enää täällä ole. Ministeri otti puheenvuorossaan esiin tärkeitä asioita, joista puutun kahteen, ensinnäkin tähän tuottavuusohjelmaan, josta on käyty täällä keskustelua muun muassa eilen, kun käsiteltiin oikeusministeriön hallinnonalaa, ja aivan erityisesti nousi esiin vankeinhoidon vaikea henkilöstötilanne.

Vankilavirkailijoiden liittohan on vaatinut, vedonnut, tällä viikolla, että vankeinhoito jätettäisiin kokonaan tuon tuottavuusohjelman työpaikkojen vähentämisen ulkopuolelle. Sinänsä pidän positiivisena sitä, että myös julkishallinnossa tuottavuutta pyritään lisäämään esimerkiksi tietotekniikan paremman hyödyntämisen kautta, mutta vaikkapa vankeinhoidossa ihmistyö, ihmisen kohtaaminen, on aivan oleellisen tärkeää eikä sitä voida välttämättä korvata. Ja kun on jo tällä hetkellä puutetta, henkilöstövajausta, niin nuo vaatimukset tuntuvat henkilöstön näkökulmasta pelottavilta.

Sitten vielä nostan esiin näistä työllistämistoimenpiteistä sen ehdotuksen, että ensimmäisen työntekijän palkkauksen sosiaaliturvamaksuja tilapäisesti kevennettäisiin. Se on esitys, joka on ollut monessa eri yhteydessä esillä, muun muassa työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sitä eräässä mietinnössään ehdotti. Miksi hallitus ei ole tähän tarttunut?

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Koskinen puhui aikaisemmin tästä vapaaehtoistyöstä ja siihen liittyvistä verotusratkaisuista. Minullekin on tullut useampia viestejä siitä, että kolmannen sektorin järjestössä tai yhdistyksessä työskentelevät henkilöt ovat huolestuneita niistä huhuista, jotka liittyisivät siihen, tuleeko joku maksukatto yhdistyksen tai järjestön luottamustehtävissä hallinnossa työskentelevälle henkilölle matkakorvausten ja kilometrikorvausten suhteeseen. Varmaan tämä liittyy siihen tulkintaan, että on katsottu, että joissakin seuroissa tehdään semmoista työtä, josta pitäisi maksaa palkkaa mutta josta on maksettu tämmöisten korvausten muodossa. Olen erityisen huolestunut siitä, että jos tämmöiseen maksukattomenettelyyn matkakulujen osalta mennään, niin se kohtelee ihmisiä ja näitä kansalaisjärjestöjen aktiiveja, joita kai pitäisi tämän kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman suosia, äärimmäisen epätasa-arvoisesti eri puolilla maata. Ne huhut, mitä on kuultu näistä mahdollisista maksukatoista, tarkoittaisivat sitä, että esimerkiksi Lapissa, jos henkilö läänin reuna-alueilta kulkee läänin pääkaupunkiin pari kertaa vuodessa omalla autolla, niin se maksukatto täyttyisi jo siinä.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin hyvin tiedetään, niin tämä talouden kasvu, josta tämän hallituksen aikana nyt on saatu nauttia ja paljolti sen hallituksen toimenpiteistä johtuen, tulee olemaan erittäin hyvä pohja seuraavalle hallitukselle ja varmasti uudistuksille, joita seuraavan hallituksen pitää tehdä monellakin rintamalla. Mutta tässä ed. Räsänen puhui tuottavuusohjelmasta. Kannustaisin kyllä erittäin vahvasti valtiovarainministeriä tämän tuottavuusohjelman kehittämiseen, koska jos meillä on ongelmana ikäluokkien vanheneminen ja sieltä tulevat ongelmat, niin kyllä meillä ainakin saman suuruisena ongelmana tulee olemaan myös tuottavuuden kasvu ja yleensä tuottavuuden lisääminen niin yksityissektorilla kuin julkisellakin sektorilla. Tähän meidän tulee panostaa kyllä erittäin määrätietoisesti.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Kiitoksia, että saan puheenvuoron. Olin vähän tarkkaamaton tässä. Nopeat vastaukset:

Ikääntymisen osalta ongelma on aito, ja se on kaikkea meidän politiikkaamme ohjaava tekijä ja myös valtiovarainministerin kannalta keskeinen asia, jotta pystytään välittämään, mitä kaikkea tämä tarkoittaa. Sehän liittyy eläkepolitiikkaan, se liittyy julkiseen talouteen ja liittyy myös siihen, että on tähdellistä, että olemme valmiit työeläkemaksujen nostamiseen, jotta meillä on eläkkeet turvattu.

Ed. Räsänen puuttui tuottavuusohjelmaan niin kuin myös ed. Lintilä, ja täytyy sanoa, että tämän tuottavuusohjelman läpivienti on aivan välttämätöntä, jotta meillä on moderni, toimiva, julkinen sektori myös tulevaisuudessa ja meillä on resursseja niihin tarpeellisiin tehtäviin. Siellä on paljon semmoista, mitä voidaan tehdä, ilman että se on pois selkänahasta työntekijöiden osalta, ilman että sen olennainen asia on henkilöstön vähentäminen.

Vankeinhoidon osalta otan esille kaksi ajatusta. Toinen koskee sitä, että meidän pitää pystyä palauttamaan ulkolaiset vangit kotimaihinsa, ja se tarkoittaa sitä, että vähennämme sitä vankien lukumäärää, joka on sisällä, ja lisäksi toimimme niin, että emme salli tällaista rajat ylittävän rikollisammattitaidon lisääntymistä, jossa rikolliset pääsevät Suomen vankiloissa tutustumaan toisiinsa ja verkottumaan.

Toinen asia on, että toimimme niin, että sakkorangaistuksia ei enää nykyisellä tavalla muuteta vankeusrangaistuksiksi, jotka nekin johtavat vankeinhoidossa kohtuuttomaan työmäärään ja rasittavat vankilavirkailijoita. Ja niin kuin ehkä tiedätte, oikeusministeri Luhtanen on tällä alueella liikkeellä. Hän on asettanut erillisen vankeinhoidon selvityshenkilön tekemään esityksiä uudistuksiksi. Ne liittyvät muun muassa hallinnon selkiinnyttämiseen, voimavarojen vapauttamiseen turhasta byrokratiasta sinne vankilavirkailijoiden arkityöhön.

Ensimmäisen työntekijän osalta meillä on hallitus tehnyt päätöksen siitä, että väestöä menettäville alueille tulee tukimuotona yrityksille suunnattu tuki, johon liittyy tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, joten tässä on ensimmäiset päätökset tehty.

Ed. Mustajärvi kysyi tätä Verohallituksen tulkintaa. Muistelen niin, että Verohallituksella on jo tällä hetkellä olemassa sellainen ohje, jonka mukaisesti yhdistysten luottamustehtävissä oleville on määrätty enimmäisrajoja päivärahoihin ja kilometrikorvauksiin. Sen perusteita en tarkemmin tunne, ne on syytä selvittää, ja toimitan tätä koskevan tiedon ed. Mustajärvelle.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! On pakko kysyä, kun valtiovarainministeri on paikalla. Tässä ministeriön esityksessä alaotsikon "Veroeurojen käytön tehostaminen" alla sanotaan peruspalvelujen osalta: "- - edessä oleva nopea eläkkeelle siirtyminen mahdollistaa toimintojen rationalisoinnin ja pakottaa voimavarojen kohdentamiseen ydintoimintoihin."

Kun puhutaan peruspalveluista tässä, niin mitä se oikeastaan tarkoittaa muuta, kuin että tietysti tällä kunta- ja palvelurakenneuudistuksella haetaan tai tavoitellaan tätä? Mutta mitkä ovat peruspalvelujen osalta ne ydintoiminnot, tämä jäi askarruttamaan aika kovin.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Jokainen hallinto tulkitsee sen omalla kohdallaan. Vankeinhoidossa se tarkoittaa vaikkapa sitä, että keskitymme suomalaisten vankien hoitamiseen.