Arvoisa herra puhemies! STX telakkana puhuttaa Suomea, ja paineet hallitusta kohtaan saada yrityksen vaatimat 50 miljoonaa ovat kovat. Kysyn kuitenkin Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeriltä: mitä on tähän mennessä tehty ja mihin toimiin hallitus ryhtyy, koska Euroopassa ja EU-alueella rehottava markkinoita vääristävä ja epäterve telakkatukien viidakko on valtaisa? Meidän tarvitsisi saada kieltävä päätös näiden tukien osalta tai vähintään, että nämä harmonisoitaisiin jokaisen maan kohdalta, jotta suomalainen työllisyys voitaisiin turvata.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Sinänsä valtiontukisäännökset telakkapuolella ovat hyvin yksiselitteiset. Telakkapuolella sallittuja valtiontukimuotoja ovat ainoastaan innovaatiotuki sekä tietyin edellytyksin alueellisin perustein myönnettävä tuki. Telakkateollisuuden puitesäännön nojalla kaikki muut valtiontuet ovat kiellettyjä. Eli sinänsä tämä säännöstö on hyvin yksinkertainen, ja komissio tätä omalta osaltaan valvoo.

Se, mikä sitten jonkun verran sotkee tätä kokonaisasetelmaa, on se, että esimerkiksi Ranskassa valtio on suoraan telakkayhtiön omistajana, mikä on sinänsä laillista.

Arvoisa herra puhemies! Enemmänkin kaipaisin tähän kysymykseen sitä vastausta, että mitä Eurooppa-tasolla tehdään, minkälaisia ponnisteluja käydään, koska me jokainen tiedämme, että sitä epätervettä tukea käytetään hyväksi, ja se on meidän osaamisen ja työmahdollisuuksien karkaamisen kautta erittäin suuri riski. Ne toimenpiteet, joita nyt haluttaisiin tehdä, on se, että me pystyisimme tarttumaan siihen Ranskassa mutta myös Italiassa ja muissakin Euroopan maissa olevaan epäterveeseen tukemiseen. Ne toimenpiteet, joita nyt tarvitaan, ovat sitä, että meillä Suomessa ryhdikkäästi pystyttäisiin niihin toimiin. Nyt todellakin haluan kysyä eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Stubbilta, mitkä ovat ne ajatellut toimenpiteet, jotta me voimme tämän asian viedä riittävän hyvään päätöksentekoon.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Itse asiassa on aika vähän, mitä me voimme tehdä tässä kysymyksessä, koska kilpailupolitiikka on yksi niistä viidestä kokonaisuudesta, jotka ovat Euroopan unionin yksinomaisessa toimivallassa, siis komission päätettävissä. Eli jokainen tapaus, joka liittyy valtiontukiin tai kilpailupolitiikkaan, katsotaan tapauskohtaisesti komission puolelta. Kuten ministeri Vapaavuori tuossa totesi, Ranskan keissi valtion tuissa telakkapuolella on siinä mielessä erilainen, että heillä on omistusta tässä. Eli jokainen katsotaan yksittäin, mutta se on ilman muuta selvää, että jos me näemme jonkin epäterveen kilpailutilanteen, niin me liputamme yleensä sitä vastaan ja tuomme sen esille komission puolella, mutta muuta me emme voi tässä tilanteessa tehdä.

Arvoisa puhemies! Suomalainen korkeaan ammattitaitoon nojaava telakkateollisuus on osa sitä kivijalkaa, johon työllisyytemme ja hyvinvointimme ovat perinteisesti rakentuneet. Nykyisellään telakkateollisuus elää epävarmoissa oloissa. Tilauskirjojen tyhjetessä telakka hiljenee ja riskinä on, että alueelta menetetään suuri määrä erikoisammattitaitoa, osaamista, kun työtä vaille jääneet hakeutuvat muualle.

Olisikin pohdittava sitä, miten telakoilta vapautuvien työntekijöiden ammattitaitoa ja kokemusta voitaisiin hyödyntää muuhunkin kuin laivanrakennukseen. Esimerkiksi Turun telakalla tartuttiin kaupungin siltahankkeeseen ja sitä kautta saatiin työtä telakalle ja sen työntekijöille. Kyse oli toki paljon pienemmästä yrityksestä kuin aluksen rakentaminen, mutta asia on silti pohdinnan arvoinen.

Tällaisia työllistäviä siltoja kahden alustilauksen välille tulisi miettiä laajemminkin. Kysynkin: mitä uutta hallitus voisi tuoda siihen, että telakoiden kapasiteettia ja telakoiden ammattitaitoista työvoimaa voitaisiin hyödyntää myös muihin kuin laivanrakennustöihin?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! On selvää, että itse asiassa melkein kaikilla elinkeinotoiminnan aloilla kun on osaavaa ja kykenevää väkeä, niin heillä syntyy yhä useampia tilaisuuksia siirtyä myös toisille aloille. Esimerkiksi meriteollisuuden puolella on jo tähän mennessä tapahtunut merkittävää siirtymistä offshore-puolelle, joka on merkittävä tulevaisuuden elinkeinotoiminnan ala, ja tiedossani on, että useat niistä alihankkijoista ja alihankkijayrityksistä, jotka ovat palvelleet suomalaista telakkateollisuutta, ovat kehittäneet osaamistaan tähän suuntaan. Kyllä tämäntyyppistä kehitystä tapahtuu koko ajan ja ennen kaikkea yritysvetoisesti. Miten valtiovalta siinä vielä erikseen voisi olla mukana: oletan, että siihen ministeri Ihalainen osaa vastata minua fiksummin.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Telakkateollisuus on ainoana toimialana tämmöisen äkillisen rakennemuutoksen ala. Näitä muutoksia on tässä vuosien varrella ollut tosi paljon, ja yhteiskuntahan on ollut mukana kahdella tavalla: on luotu tavallaan investointimahdollisuuksia uuden ja korvaavan työn etsimiseen näillä alueilla, ja sitten on järjestetty työvoimapoliittista koulutusta ja muutosturvapalveluja, jotka tähtäävät uuden työn ja monitaitoisuuden hankkimiseen. Ne ovat ne yhteiskunnan panokset, joita täällä tehdään.

Mutta siellä on erittäin suurta ammattitaitoa, ja kun ylimalkaan teollista työtä on, niin näillä monitaitoisilla ihmisillä, jotka telakoilla työskentelevät, on ollut aika hyviä mahdollisuuksia päästä milloin ydinvoimarakentamistyöhön tai milloin vastaaviin töihin. Suurimmat haasteet tulevat varmaan alihankintaketjussa olevien ihmisten saamiseksi uuteen työhön, jos nämä heijastevaikutukset koskevat alihankintayrityksiä. Siinä tietysti yhteiskunta tarjoaa sitä, että meillä on joko tämmöistä yhteishankintakoulutusta (Puhemies koputtaa) tai työvoimapoliittista koulutusta, ja niitä palveluja me voimme aina kehittää.

Arvoisa herra puhemies! Työmiehen, duunarin, asia on koko Suomen selviytymisen kannalta olennainen. Ministeri Stubb oli hyvin rehellinen, kun hän sanoi, että komissiolla on valta. Vaaleilla valitsemattomalla byrokraatilla on valta vaaleilla valitun Myllykosken ja meidän yli. Tämähän tässä ongelmana onkin. Mutta kysyisin: kun nyt Kroatia liittyy Euroopan unioniin mahdollisesti 1.7. ja siellä on nyt telakkateollisuutta, jota on voimakkaasti tuettu, niin miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että myös tässä tulevassa jäsenmaassa noudatetaan näitä pelisääntöjä niin, ettei suomalainen duunari kärsi ja häviä tarjouskilpailuja?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Aina silloin kun uusi maa tulee mukaan unioniin, heidän pitää täyttää samat edellytykset kuin kaikkien muidenkin. Heidän pitää hyväksyä esimerkiksi kilpailulainsäädännön yksityiskohdat, eli heillä on samat säännöt kuin suomalaisilla ja kaikilla muilla.

No, sitten on tietysti EU-sääntelystä johtumattomia kilpailukykyeroja maiden välillä. Toiset maat ovat kilpailukykyisempiä kuin toiset, vaikka noudattavat samoja sääntöjä, ja tässä kilpajuoksussa meidän suomalaisten pitää pärjätä. Eli meidän pitää pärjätä toisten eurooppalaisten kilpakumppanien kanssa maana, jossa kannattaa harjoittaa teollisuutta ja näin ollen myös sitten työllistää ihmisiä.

Mutta se, missä me tarvitsemme EU:ta oikeastaan tästä kilpailunäkökulmasta vielä nykyistä enemmän, on se yhteistyö, mitä me voimme tehdä kolmansien maiden kanssa. Esimerkiksi tässä tapauksessahan Korea on erittäin kova kilpailija laivanrakennuspuolella. Jos me saamme parempia pelisääntöjä EU:n ja kolmansien maiden kanssa, niin siinä (Puhemies koputtaa) se kilpailuolosuhde sitten tasapainottuu.

Arvoisa herra puhemies! Meriteollisuus on todellakin paljon muutakin kuin pelkästään risteilijöiden rakentamista. Se on satojen huippuosaavien verkostoyritysten joukko. Nämä ovat löytämässä uusia tuotteita, mutta edelleen näitten suurien risteilijöiden rakentaminen on se alus, joka kantaa meriteollisuuden tu-levaisuuden toivottavasti menestyksekkäisiin hankkeisiin. Minä tiedän, että hallitus tämän tiedostaa ja tekee varmasti kaikkensa, jotta tähän esillä olevaan risteilijäkauppaan saadaan ratkaisu niillä keinoin, mitä hallitus voi tehdä. Tänään kuitenkin olemme saaneet lukea uutisia STX-konsernin huolestuttavasta taloudellisesta tilanteesta maailmalla. Haluaisin kysyä ministeriltä: onko näillä vaikutusta näihin neuvotteluihin? Ja vielä toisena kysymyksenä: onhan neuvotteluprosessi koko ajan käynnissä?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Neuvotteluprosessi on koko ajan käynnissä. Se on lyhyt vastaus jälkimmäiseen kysymykseen.

Mitä tulee ensimmäiseen kysymykseen, kysymys on aina kokonaisarviosta valtion toimenpiteitten osalta. On tietenkin selvää, että sillä kysymyksellä, minkälaisessa taloudellisessa tilanteessa telakka tai sen emoyhtiö on, on oma merkityksensä, mutta on valtava määrä muitakin asioita, joilla on oma merkityksensä. Kysymys on ennen kaikkea kokonaisarviosta.