Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomalainen urheilu on käännekohdassa. Suomalaisen liikunnan ja urheilun tavoitteena on, että olemme maailman liikkuvin urheilukansa vuoteen 2020 mennessä. Valo eli Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio julkistettiin marraskuun lopulla, ja sen tehtävänä on toimia suomalaisen liikunnan ja urheilun yhdistävänä voimana.

Huippu-urheilussa on lisäksi ollut käynnissä kehitystyönsä. Huippu-urheilun muutosryhmä on jättänyt raporttinsa muutama viikko sitten. Liikunnan ja urheilun kehittämistyö edellyttää osaamis- ja olosuhderesurssien lisäksi taloudellisia ponnistuksia. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: millä tavalla opetus- ja kulttuuriministeriössä on tarkoitus huomioida liikunnan ja urheilun käynnissä olevat rakenteelliset uudistukset, ja minkälaisia rakenteellisia uudistuksia huippu-urheilun kehitystyö edellyttää valtion liikuntabudjetilta, jotta sen läpinäkyvyys paranisi tältä osin?

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Isoin panostus tällä hetkellä on lasten ja nuorten liikunta. Se on se, joka kantaa sitten myös aikuisiällä, kun saa liikunnallisen elämäntavan. Tällä hetkellä lasten ja nuorten liikunnan harrastuskustannukset ovat nousseet aivan liian korkeiksi. Kun kymmenen vuotta sitten noin 10 prosenttia perheistä sanoi, että liikuntaharrastuksen esteenä on kustannukset, nyt sanoo jo lähes kolmasosa.

Ensi vuonna tullaan yli kaksinkertaistamaan seuroille suoraan annettava tuki, ja sen kriteerinä on nimenomaan se, että nämä kuukausimaksut ovat riittävän matalat. Eli tämä on se iso ponnistus. Me emme tule pärjäämään huippu-urheilussa pienenä kansana, jos me emme saa kaikkia lapsia ja nuoria lahjakkuuksia mukaan, mutta vielä tärkeämpää on se, että jokainen saa liikunnallisen elämäntavan.

Huippu-urheilun muutostyöryhmä esitti aika mittavia lisäresurssitoiveita huippu-urheiluun. Jos katsotaan liikunnan ja urheilun rahoituksen kehitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana, niin se rahoitus, joka on huippu-urheilulle tullut, on reilusti yli kaksinkertaistunut. Sen vuoksi nyt pitää nimenomaan rakenteita uudistamalla löytää se, millä saadaan sinne suoraan valmentajille, suoraan huippu-urheilijoille lisää tukea. Tätähän on myös olympiakomitean uusi puheenjohtaja tuonut esille.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa puhemies! Ministerin vastaukset olivat oikeansuuntaisia, olen niistä tyytyväinen. Haluan kuitenkin kysyä vielä lisää. Hallitusohjelman mukaisesti liikuntalaki pitäisi uudistaa tällä vaalikaudella. Kysyn ministeriltä: mihin toimiin opetus- ja kulttuuriministeriössä on asian suhteen ryhdytty, ja koska hallituksen esitys tulee?

Lisäksi: täällä on keskusteltu alkoholilaista, miten liikuntalaki ja alkoholilain mahdollinen uudistus, joka on myös hallitusohjelmassa, miten nämä kaksi asiaa koordinoidaan parhaalla mahdollisella tavalla?

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Liikuntalakia lähdetään virkamiestyöryhmän pohjalta heti ensi vuoden alussa tarkastelemaan. Sen jälkeen kun saadaan esitys, se menee laajalle lausuntokierrokselle, ja sen jälkeen on tarkoitus vielä ensi vuoden aikana tuoda se eduskuntaan.

Tärkeintä liikuntalaissa on huomioida se, että liikunta pitää saada läpi yhteiskunnan menevänä ajatteluna, että meillä ei panosteta vain huippu-urheiluun ja lasten ja nuorten urheiluun. Niin kuin tiedetään, esimerkiksi kakkostyypin diabetes on lisääntynyt räjähdysmäisesti, koska liikkuminen, arkiliikkuminen, työpaikoilla liikkuminen, on vähentynyt. Ja siinä olen huomannut, että esimerkiksi elinkeinoministeri Vapaavuori on myös tuonut esille tätä, että toivon mukaan löydetään entistä paremmin se, miten me voimme tukea myös työpaikoilla liikkumista, sitä, että mennään kävellen, polkupyörillä töihin, jos se on mahdollista. Eli tarvitaan tätä liikkumista, ja tämä tulee olemaan yksi painopistealueista liikuntalaissa.