Täysistunnon pöytäkirja 134/2013 vp

PTK 134/2013 vp

134. KESKIVIIKKONA 18. JOULUKUUTA 2013 kello 10.00

Tarkistettu versio 2.0

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 31

 

Kari Rajamäki /sd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Infran osalta on tietysti vakavin kysymys rautateiden, maanteiden ja vesiväylien rakenteiden korjaustarve, joka on 2 miljardia euroa, ja voin sanoa, että huonokuntoisten, välttämättömien rakenteiden osalta se on miljardin kysymys. Kehyspäätöksen mukaisestihan väyläverkon kehittämiseen siirretään nyt vuodesta 2016 alkaen 100 miljoonaa euroa, ja tämä on tietysti välttämätöntä tässä akuutissa tilanteessa.

Valtiovarainvaliokunta on pitänyt hyvänä sitä — ja on tyytyväinen, että se kehyspäätöksellä varmistettiin — että käynnissä olevat liikennehankkeet etenevät ja liikennepoliittisessa selonteossa nimetyt hankkeet aloitetaan tällä hallituskaudella. Valiokunta pitää hyvänä myös sitä, että Seinäjoki—Oulu-kakkosvaihe ja Kokkola—Ylivieska-kakkosraide yhdistetään nyt Pohjanmaan rata -hankkeeksi. Myös erittäin perusteltuna pidämme Keski-Pasilaa koskevan hankkeen käynnistämistä.

Ihan muutama näkökohta valtiovarainvaliokunnan lähestymistapaan. Ensinnäkin me olemme hallitusohjelmassa — ja myöskin hallitusohjelman ohella liikennepoliittisessa selonteossa ja valtiovarainvaliokunnassa — tukeneet pienehköjen liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden toteuttamista, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä myös täsmäkorjaten. Tältä osin nyt valiokunta esittää juuri Pietarsaaren logistiseen tilanteeseen liittyen satamatien kunnostamiseen 3 miljoonan euron lisäystä. Mustaan aukkoon putoavat sen sijaan keskikokoiset hankkeet, jotka ylittävät elyjen rajat ja ovat kuitenkin laajoja kuljetusjärjestelmän osia mutta eivät kuitenkaan niin suuria, että kuuluisivat kehittämishankkeisiin. Esimerkkinä mainitaan Kantatie 77:n Keitele Forestin läntisiin satamiin liittyvät kuljetusverkot sekä sitten myöskin idän osalta rajaliikenteen Onkamo—Niirala tieosuuden huono kunto. Valiokunta edellyttää, eli eduskunnalle esitetään, että edellytetään, että keskisuuret liikennehankkeet kootaan erilliseksi teemaohjelmaksi, jolla edistetään teollisuuden tarvitsemien logististen kuljetusketjujen toimivuutta.

Raskaan liikenteen enimmäismitat ja -painot suurenivat, ja tältä osinhan eduskunta piti tärkeänä, että massojen ja mittojen korotuksen vaikuttavuushyödyt ja aikataulu arvioidaan uudelleen. Tältä osin on nyt hyvin tärkeätä, että seurannan ohella katsotaan myös ne kuljetusketjut, jotka ovat käytössä, ja että turvallisuus sekä sujuvuus varmistetaan. Erillinen määräraha on tähän myös suunnattu.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, hallitusohjelman hengessä, on tärkeätä kytkeä TEM elinkeinoelämän ja metsäteollisuuden tarpeista lähtevään, juuri alueet, maakuntarajat ja ely-rajat ylittävään laajempaan tarkasteluun teollisuuden toimintaedellytysten turvaamisen näkökulmasta.

Puhemies! Hyvin tärkeä asia oli, että me käsittelimme näitä laajempia maankäyttösopimuksia, joita eri puolilla on tehty yleensä 30 prosentin valtion rahoituksella. Alustavasti on arvioitu tiettyjä maankäyttökysymyksiä, suurissa kaupungeissa varsinkin. Tältä osin me pidämme tärkeänä, että niitä kokonaistarkastellaan ja niiden vaikuttavuus arvioidaan myöskin osana kehyksen tulevaa järjestelyä. Mutta tältä osin pidettiin kokonaistaloudellisesti välttämättömänä varmistaa, että seuraavassa ratkaisussa Länsimetron jatkamista koskevan hankkeen 30 prosentin valtionavustuksen maksamisen ajoituksesta päätetään viimeistään ensi kevään kehyspäätöksen yhteydessä, tietysti sillä edellytyksellä, että Espoo itse omalta osaltaan siihen mennessä hankkeen toteuttamisedellytykset haluaa varmistaa.

Näistä MAL- ja maankäyttösopimuksista erityisenä myönteisenä esimerkkinä pidämme Lahden työtä ja tältä osin siihen kiinnitämme mietinnössä myöskin huomiota.

Hanko—Hyvinkää-ratahanke on lähes toteuttamisvalmiudessa. Siinä on suunnitelmat vuosilta 2005—2008, ja rakentamissuunnitelma puuttuu. Me haluamme nostaa tämän nyt kalkkiviivalle sillä tavalla, että hanke saa 2,6 miljoonaa euroa, jolla myöskin ratojen sähköistykseen ja myös metsäteollisuuden kuljetuksiin meidän lähes ainoaan jäävapaaseen satamaan luodaan edellytykset.

Lentostrategiassa korostetaan alueiden saavutettavuutta ja elinkeinoelämän tarvitsemien lentoyhteyksien toimivuutta; lähinnä Pohjois-Suomen erityistarpeita korostetaan. Joukkoliikenteen palvelujen tukea tältä osin tulee suoraan myöskin Savonlinnan—Varkauden ja Enontekiön suunnalle.

Sitten pidetään myöskin ministeri Viitasen tonttiin liittyen tärkeänä, että junaliikenteessä matkaviestimien kuuluvuutta parannetaan. Asiaan on myös VR:n hallintoneuvosto kiinnittänyt huomiota, ja ministeriö on edennyt myönteisesti.

Sanomalehdistön osalta, sananvapauden ja demokratian näkökulmasta, pidämme välttämättömänä hakea sellaisia ratkaisuja, jotka tukevat lehdistön toimintaedellytyksiä.

Laajakaistan uuden ohjelmakauden toteutukseen liittyviä ongelmia pidetään myös tärkeinä ratkaista, samoin kuin säämuutoksiin liittyvät jatkuvat vahingot edellyttävät ajantasaisten sääennusteiden ja -varoitusten varmistamiseksi uusien säätutka-asemien hankkimista.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Aivan ensimmäisenä välitän tosissaankin terveiset sairasvuoteella tällä hetkellä kuumeessa olevalta ministeri Viitaselta, jonka oman osuuden tietysti tässä teille kerron ja kuvailen. Parhaan kykyni mukaan vastailen sitten kysymyksiin, mihin tiedot ja taidot riittävät, ja loput sitten kirjeessä. Elikkä kynä sauhuten kirjoitan, mitä edustajat Pialle haluavat viestiä.

Jo aiemmin käydyssä keskustelussa ja myös eduskuntakäsittelyn aikana sekä valiokuntakäynneillä on tullut hyvin selväksi kansanedustajien suuri huoli väyläverkoston tilasta ja sen tulevaisuuden kehityksestä ja siitä, miten perusväylänpidon määrärahat riittävät jatkossa siihen, että väyläverkosto toimii elinkeinoelämän kuljetusten ja erilaisten matkojen tarpeiden mukaisesti. Ison haasteensa keskusteluun tuo myös se, että näkisimme lähtökohtaisesti liikennejärjestelmän kokonaisuutena eikä kilpailtaisi siitä, onko raide, merenkulku, maantiet tai lentoliikenne — irrallaan toinen toisistaan — niitä suurimpia ykkösiä, mitä viedään eteenpäin, vaan nähtäisiin koko järjestelmä kokonaisuutena ja kehitettäisiin sitä alueiden saavutettavuusnäkökohdat huomioiden.

Huolet perusväylänpidon rahoituksen tasosta eivät ole hälvenneet. On syytä tietysti todeta, että selonteon linjaus, jonka mukaan liikenneinvestoinneista siirretään rahoitusta perusväylänpitoon, helpottaa vähän, ja toki olisi voinut toivoa, että se olisi mahdollista aiemmin kuin vuonna 2016, mutta valtiontalouden tilanne ei valitettavasti anna siihen meille tällä hetkellä mahdollisuuksia. Tämä siirtohan oli tarkoitettu siihen, että pieniä parannushankkeita ja myös mietinnössä esille tuotuja keskisuuria väliinputoajahankkeita voitaisiin jatkossa toteuttaa. Selonteossa linjattiin, että ostovoiman turvaava tasokorotus tulee tehdä siirron lisäksi, ja se jääkin sitten yhteiseksi väännöksi hallitusneuvotteluihin seuraavaa kautta silmällä pitäen. Elikkä siitä jokainen toimija voi ottaa omalta osaltaan lobbauskopin.

Tärkeisiin asioihin on kiinnitetty huomiota valiokunnan mietinnössä, ja ministeriö ja virasto on laitettu töihin asioiden edistämiseksi. Keskisuurten liikennehankkeiden kokoaminen erilliseksi teemaohjelmaksi käydään lävitse ja mietitään, millaisia teemoja voisi olla. Jo nyt on olemassa kohtuullisen pitkä lista elinkeinoelämän logistiikkaa edistävistä, lähes välttämättömistä, pienemmistä ja keskisuurista hankkeista.

Raskaiden ajoneuvojen mittojen ja massojen korotusten suhteen Liikennevirasto tekee yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa ja käy läpi, mitkä ovat ne tärkeimmät reitit, joilla on oltava mahdollista käyttää uusia korotettuja mittoja ja massoja. Tilannetta seurataan jatkuvasti, ja Liikennevirasto raportoi säännöllisesti ministeriölle.

Rautatiesiltojen ennakoiva korjaus ja järjestelmällinen korjausten ohjelmointi on iso kysymys liikenteen turvallisuuden kannalta, ja sitä ei voi liikaa korostaa. Täsmällisyys on koko rautatieliikenteen kilpailukyvyn kannalta olennainen kysymys. Virastolta on pyydetty selvitys, mitä se tekee henkilöliikenteen täsmällisyyden eteen yleensä ja mitä se edellyttää myös kunnossapitotöiden järjestämisestä niin, että ne haittaisivat mahdollisimman vähän liikennettä.

Liikenne- ja viestintäministeriö tuo hallituksen käsittelyyn Länsimetron jatkamista koskevan hankkeen viimeistään kevään 2014 kehyspäätöksen yhteydessä. Tätä ei voida missään tapauksessa toteuttaa liikenne- ja viestintäministeriön kehysten sisällä, vaan se vaatii erillisen rahoituksen.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen eli MAL-aiesopimuksen mukaisista hankkeista Liikennevirastolta edellytetään myös erillinen seuranta.

Viranomaiset ovat havainneet saman kuin eduskunta EU-vaikuttamisen suhteen. Vahva ennakoiva vaikuttaminen liikennepoliittiseen päätöksentekoon on välttämätöntä. Suomen on myös pystyttävä hyödyntämään tehokkaasti EU-rahoitusta, ja muun muassa TEN-T-rahoituksen tiimoilta on vastikään järjestetty informaatiotilaisuus, ja senkin työkärkeä rakennetaan uusiksi.

Ministeriö tulee keskustelemaan maa- ja metsätalousministeriön kanssa siitä, miten puun tuotannon kestävyyden turvaamiseen osoitettuja resursseja voidaan käyttää siten, että edistetään raakapuu- ja energiapuukuljetuksia ja varmistetaan, että huonot tiet eivät ole esteenä puukaupan ja maatalouden toimivuudelle.

On tärkeää, että infra, liikkuminen, logistiikka nähdään palveluna ja kasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin liitteenä ja lähteenä. Yhteistyötä tehdään ja sitä pyritään koko ajan tiivistämään sekä ministeriö- että aluetasolla. Kansallisen kilpailukyvyn näkökulma on koko ajan pidettävä mielessä meidän logistista järjestelmäämme kehitettäessä, ja on myös löydettävä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Pohjois-Suomen liikenneyhteyksien kehittämisestä voisin mainita, että tekeillä on yhteistyössä Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa Barentsin alueen liikennestrategia.

Pohjois-Suomen matkailun tarpeet ovat esillä muun muassa lentoliikennestrategiassa, ja kaivosyhteyksistä päätetään erikseen.

Suomen ja Venäjän rajaliikenteen kehittämistarpeita tarkastellaan yhteistyössä Tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa muun muassa rajaliikennetyöryhmässä.

Budjettikäytäntöjen kehittämiseksi on jo pitkään käyty keskustelua siitä, että siirryttäisiin kokonaisbudjetointiin, eli investoinnista päätettäessä sille myönnettäisiin rakentamisen vaatima rahoitus kerralla, ja määräraha olisi sitten viisivuotinen eli koko hankkeen rakentamisen aikainen, ja hankkeen rakentaminen olisi näin ollen kustannustehokasta.

Viestintäviraston toiminnasta, sen verran terveisiä ministeri Viitaselta: ensi vuonna virastolle osoitetaan budjetista 1 miljoonan euron lisäpanostus kyberturvallisuutta vahvistaviin toimintoihin. Kuten valtiovarainvaliokunta on mietinnössään todennut, tämän kyberturvallisuuskeskuksen toiminnalla on hyvin keskeinen tehtävä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta.

Matkaviestinten kuuluvuusongelmat ovat olleet meidän talossa hyvin vahvasti esillä, ymmärrettävästi. Sekä raideliikenne että kuuluvuusongelmat ovat siellä samassa konttorissa. Ensisijainen tavoite on rautateiden oman matkaviestintäverkon GSM-R:n ja teleyritysten kaupallisten matkaviestintäverkkojen häiriöiden poistaminen. Soveltuvia keinoja on useita, ja näitä lähdetään sitten arvioimaan ja toteuttamaan edelleen.

Valiokunta piti lausunnossaan tärkeänä, että matkaviestimien kuuluvuutta parannetaan energiatehokkaissa rakennuksissa ja että matkaviestimien kuuluvuusongelmia pyritään muutoinkin poistamaan. Ratkaisuja kuuluvuusongelmiin on haettu ministeriön työryhmässä, jossa ovat edustettuina ympäristöministeriö, viestintä- ja rakennusalan viranomaiset, telealan yritykset ja rakennusalan asiantuntijat. Ongelmien ratkaisemiseen ei ole vain yhtä tapaa, vaan kuhunkin tilanteeseen on löydettävä parhaiten sopivat ja kustannustehokkaimmat ratkaisuvaihtoehdot. Työryhmä suositti erilaisia vaihtoehtoja. Ministeriö jatkaa näiden ehdotettujen toimenpiteiden toteutumisen seurantaa ja ryhtyy myös sitten tarvittaessa jatkotoimiin.

Taajuushuutokaupasta. Viestintävirasto on vastannut siitä toteutuksesta kuluvana vuonna. Valtiolle tuleviksi huutokauppatuloiksi on arvioitu vähintään 100 miljoonaa euroa. Huutokaupan tulos ylitti tämän tavoitteen 8 miljoonalla, ja tulot tuloutetaan 5 vuoden aikana. Vuonna 2014 valtiolle tuloutuva määrä on 21,6 miljoonaa. Toimiluvat huutokaupan tuloksen perusteella myönnettiin marraskuussa, ja niiden mukaiset verkot tulee rakentaa varsin kattaviksi 5 vuoden aikana.

Sanomalehdistön tuki on puhuttanut viime päivinä. Lehdistön roolia monipuolisen ja moniarvoisen tiedonvälityksen osana ja kulttuurisena yhteiskunnan tukijalkana on tässäkin syytä korostaa. Nykyisellään lehdistön tukemiseen osoitetaan 500 000 euroa, joka suunnataan ruotsin-, saamen-, romanin- ja karjalankielisten sanomalehtien sekä ruotsinkielisen uutispalvelun tukemiseen mukaan lukien sähköiset julkaisut. Valiokunta on viitannut mietinnössään jo vuonna 2011 asetetun lehtiasiain neuvottelukunnan selvitykseen lehdistön nykytilasta, haasteista ja toimenpiteistä, ja ministeri Viitanen on tiedostanut median erittäin ajankohtaisen ja rajun murroksen ja tarpeen vastata siihen. Eilen julkistettu neuvottelukunnan selvitys antaa meille eväitä siihen, ja neuvottelukunta on esittänyt erilaisia toimenpiteitä, jotka käsittävät lehdistöön liittyvät asiakokonaisuudet koko skaalassaan. Ministeri Viitanen panee merkille, että tärkeimpinä toimenpiteinä nähdään ensisijaisesti alan omat toimet mediamurroksesta selviytymisessä. Valtion rooli monessa asiassa on se, että sen toimin lehdistön asemaa ei enää entisestään maassamme vaikeutettaisi. Neuvottelukunta esittää, että lehdistölle myönnettäisiin lehdistötukea nimenomaan murrosvaiheen ajaksi. Valtion tuen myöntämisen muotoa, kohdentamista ja rahoitustasoa tulisi neuvottelukunnan mukaan pohtia erillisessä selvityksessä.

Ehdotuksen johdosta ministeri Viitanen on asettanut tehtävää varten selvitysmiehen, jonka tehtävänä on selvittää määräaikaisen lehdistötuen jakamista. Selvitysmies on Tuomas Harpf, ja hänen tehtävänsä määräaika on 4.3.2014 mennessä, ja odotamme tietysti ministeriössä mielenkiinnolla näitä tuloksia. Korostamme sitä, että vuoropuhelun on jatkuttava. Yhteistyö lehtialan toimijoiden ja viranomaisten välillä on ollut hyvää, ja sen tuloksena meillä on konkreettisia ehdotuksia.

Laajakaistahanke on tietysti sellainen, joka kiinnostaa meitä kaikkia, ehkä isoimpana asiana se, että väliarviointi on loppusuoralla. Arvioinnissa on tarkoitus etsiä ratkaisuja kaikkiin esille nousseisiin ongelmiin, tukiehtojen muutostarpeeseen, rahoitustilanteeseen ja mahdollisesti tarvittavaan lisärahoitukseen. Nämä arvioinnin tulokset tutkitaan ministeriössä huolella, ja ministeri Viitanen tekee päätöksiä etenemisen suhteen sitten vuoden 2014 alkupuolella.

No, olen 10 minuuttia omien ja ministeri Viitasen papereiden kanssa käyttänyt tässä vaiheessa. Sydämellinen kiitos kaikille teille hyvästä yhteistyöstä. On ollut ilo tehdä haasteellisessa tilanteessa töitä teidän kanssanne tämäkin vuosi. Kiitoksia kaikille, ja nyt varmaan ruvetaan debatoimaan.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Näin kuulimme kahden ministerin puheenvuoron, ja nyt sitten debattiin halukkaat painavat V-painiketta ja nousevat seisomaan.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että autoilijoilta kerätään 7 600 miljoonaa vuodessa verovaroja eri muodoissa, mutta tienpitoon tästä osoitetaan vain vajaat 560 miljoonaa. Arvoisa ministeri, tämä autoilijoilta kerätty 7,6 miljardia suhteessa siihen 600 miljoonaan on paljon isompi epäsuhta kuin missään muussa Länsi-Euroopan maassa, siis suhteellisesti ihan moninkertainen epäsuhta. Se yli 7 miljardia, mikä tästä jää, käytetään vain muun yhteiskunnan toimintojen ylläpitämiseen. Mitä te liikenneministerinä olette mieltä tästä epäsuhdasta?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Kun aloitettiin tällä lailla minuutin puheenvuorolla, niin pyritään pysymään siinä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille arviosta, ja kiitos myös valtiovarainvaliokunnalle hyvin vastuullisesta lähestymistavasta. Tässä on tärkeätä juuri ministeri Viitasen puolella, että 2011 tulleen lehdistöalvin johdosta nyt vihdoin ryhdytään toimenpiteisiin, kuten myös valtiovarainvaliokunta silloin edellytti seurantaa, ja on hyvä, että hän on ryhtymässä toimenpiteisiin.

Ministeri Kyllösen puolella on todella nyt tärkeätä painottaa myös, että samoin eduskunta pitää välttämättömänä arktisen ja Venäjä-strategian osalta, että meidän on kansallisen kilpailukyvyn näkökulmasta pystyttävä voimakkaampiin vipuvarsiin, voimakkaammin ennakoimaan sitä, mitä on tapahtumassa, ja erityisesti EU-puolella on kyettävä myös EU:n oman intressin näkökulmasta kytkemään laajempiin, rajat ylittäviin järjestelmiin ja rajat ylittävän verkoston rakentamiseen, myös EU, Suomen suunnalla. Tässä meillä on yhteinen kansallinen tehtävä.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Jälleen pysyttiin minuutissa.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin olen, aivan niin kuin edustaja Hemmilä, huolestunut, kun mietitään, että yli 7 miljardia kerätään liikenteeltä rahoja mutta tiestön hoitoon sinne liikkuu vain tuo, mistä Hemmilä puhui.

Nyt, kun ajattelemme, että meillä 1.10. nimenomaan raskaan liikenteen massat ja mitat muuttuivat ja vastaavasti ei sitten valiokunnan käsittelyssä löytynyt tälle tiestölle lisärahoitusta, mitä nyt poikkeuksena yksityistiepuolelle tuo 3 miljoonaa, niin tästä tilanteesta minä olen erittäin huolestunut. Siellä kuljetuselinkeinoyrittäjät ovat jo investoineet uusille massoille ja mitoille, ja sen kautta olisi tarvittu lisää toimenpiteitä, että meillä sillat ja perustie olisi saatu oikeaan järjestykseen ja näin ollen yrittäjät olisivat päässeet kuolettamaan niitä kalliita investointejaan.

Vielä haluan puhua tästä lentokenttäverkosta: Maakunnista on puoli... (Puhemies: No niin, nyt on minuutti täynnä!) — Selvä.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Painorajoista johtuen tällä hetkellä puhutuin asia, se, josta eniten kritiikkiä edustajille tulee, on nämä alemman tieverkon painorajoitetut sillat, ja kun samaan aikaan yksityisteiden valtionosuutta ei ole pystytty pitämään sillä tasolla, jolla se oli muutama vuosi sitten, tähän tarkoitukseen, korjaukseen, on varattu tietty määrä rahaa. Puhun nyt enemmän Varsinais-Suomen ja Satakunnan kannalta, missä näitä siltoja, rajoitettuja siltoja, on selvästi enemmän ja missä ne tällä hetkellä haittaavat esimerkiksi puun korjuuta. Kysynkin — ja toivon, että ministeri vastaa — kun tämän alueen tiestön osuus on noin 10 prosenttia ja näiden siltojen, korjattavien siltojen, osuus on kuitenkin kaksinkertainen: voidaanko nyt näitä rahoja, jotka ovat käytössä, kohdentaa enemmän sinne, missä näitä tarpeita on enemmän?

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun olen ensimmäisen kauden edustaja, niin voin esittää sellaisenkin näkökulman, että tähän saakka liikennepolitiikka on pitkästi ollut sitä, että rakennetaan uusia väyliä. Mutta ajattelen nyt, varsinkin tämän aamun tiedotustilaisuuden perusteella, että erilaisista älykkäistä ratkaisuista voisi saada tehoa nykyiseen tieverkostoon ja ylipäätään tähän liikkumiseen, muussakin kuin pelkästään maantieliikenteessä. Tätä haluaisin ministeriltä kysyä: mitä vastauksia älyliikenne antaa meidän rahanpuutteeseemme?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä taloustilanteessa investoinnit joukkoliikenteeseen ovat aivan erityisen arvokkaita. Ne lisäävät työllisyyttä, ne vähentävät päästöjä, ja ne itse asiassa myös parantavat työvoiman liikkuvuutta, millä on myös vaikutusta kansantalouteen.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä otetaan aika vankasti kantaa Länsimetron jatkamiseen, ja valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Sasi, on julkisuudessa todennut, että Länsimetro menee Tampereen ja Turun raitiotiehankkeiden edelle. No, hallitus kuitenkin liikennepoliittisessa selonteossa linjasi, ja eduskunta sen kuittasi, että valtio rahoittaa kohtuullisella osuudella myös näitä muitten kaupunkien raitiotiehankkeita. Toivoisin, että ministeri voisi nyt tässä yhteydessä vahvistaa, että valtio on edelleen sitoutunut vauhdittamaan näitä hankkeita ja tulemaan omalla osuudellaan vastaan, ja samalla tavalla kuin Länsimetro voi edetä, jos Espoo kaupunkina rahoittaa oman osuutensa, niin myös nämä muut, muiden kaupunkien raitiohankkeet, voivat edetä, jos siellä kaupungit rahoittavat oman osuutensa.

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade herr talman! Vi vet alla att vägnätet skulle behöva ännu större satsningar än vad vi klarar av att anslå just nu.

Herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa, että liikenteen määrärahojen määräytymisessä on otettava jatkossa huomioon liikennesektorin toimivuuden huomattava kokonaismerkitys talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, muille hallinnonaloille ja ihmisten arkiliikkumiselle. Tämä on tietysti erittäin, erittäin tärkeää, ja näin ollen nämä liikennealan investoinnit ovat kannattavia kokonaistaloudellisesti.

Herra puhemies! Kysyisin liikenneministeriltä — ja samalla kiitän myös jaostoa siitä, että se puheenjohtaja, edustaja Rajamäen johdolla on nostanut Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämisen nyt aika vahvasti esille ja ehdottaa, että sille myönnetään 2,6 miljoonaa euroa, mikä on erittäin hyvä asia: mikä tämän aikataulu nyt tästä eteenpäin, tällä määrärahalla, on?

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että valtiovarainvaliokunta päätyi esittämään 3 miljoonan euron määrärahaa Pietarsaaren satamatien kunnostamiseen. Haluan aivan erikseen kiittää sekä liikenneministeriä että liikennejaoston puheenjohtaja, edustaja Rajamäkeä siitä, että te kävitte seudullamme.

Jakobstadsregionen har trots en relativt liten befolkningsmängd en livskraftig industri. Man kan nämna tre olika kluster. Vi talar om pappersindustrin, båtindustrin och livsmedelsindustrin, och speciellt ur den här industrins synvinkel var det livsviktigt att vi fick investeringar till nämnda hamnväg.

Kysyisin vielä ministeriltä: Te olette itse painottanut, että kattavat ja toimivat lentoyhteydet ovat kriittisiä menestystekijöitä yrityksille. Miltä Kokkolan ja Pietarsaaren lentokentän ja lentoyhteyksien tulevaisuus näyttää teidän näkökulmastanne?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tällä vaalikaudella liikenneinvestoinneissa on ollut vahva raideliikennepainotus, ja aivan perustellusti niitä epäkohtien korjauksia on siellä tehty. Yhtenä vahvana tavoitteena on ollut se, että raiteilla kuljetettavan tavaran määrää pystytään lisäämään ja edistämään näiden investointien kautta. Tavoitteena on myös eri kuljetusmuotojen kuljetusketjujen multimodaalin rakenteen muodostaminen, että voi sujuvasti vaihtaa kuljetusmuotoa toiseen kumipyöriltä raiteille ja niin edespäin.

Nyt kuitenkin VR:n taholta ollaan menossa toiseen suuntaan. Viimeisenä olen kuullut, että VR lopettaa rekkojen kuljettamisen junilla Helsinki—Oulu-välillä, ja sehän on ollut erittäin hyvä tapa siirtää rekkoja yön aikana. Mitä, ministeri, aiotte tehdä, jotta tavarankuljetus lisääntyy raiteilla näiden tavoitteiden mukaan, joita on asetettu ja joihin investointeja on tehty?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totean vain, että joukkoliikennetuet valtion budjetissa ovat niin pieniä, että yksi kaupunki eli Helsinki käyttää yksin joukkoliikennetukiin tuplasti sen verran, mitä valtio koko maahan. Katsooko ministeri, että väylärahojen tällainen tuntuva kohdentaminen lippujen hintojen alentamiseen toisi tilaa nykyisille väylille?

Ja sitten muutama kysymys Länsimetro-lausumasta. Toivoisin ministerin julkista kantaa, miten te siihen suhtaudutte. Samoin kantanne Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämisen nopeuttamiseen ja edistämiseen kiinnostaa kovasti. Sitten kokemuksia näistä PPP-hankkeista ja myöskin jonkinlaista kommenttia infrarahastosta ynnä muista niin sanotuista uusista rahoitusmalleista — voisiko sieltä löytyä teidän mielestänne joitakin ratkaisuja? Ainakin kommentit ja mielipiteet kiinnostavat.

Ari  Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perusväylänpitorahat ja yksityisteiden rahat ovat aivan liian pienet, olleet jo pitkään. Tämähän on vanha virsi, tiedätte sen, mutta varsinkin yksityisteiden rahat ovat suurin piirtein kirjanpitokulujen luokkaa nykypäivänä, ja samaan syssyyn te pistitte mitat ja massat liikkeelle. Tästä syystä useisiin siltoihin on tullut painorajoituksia, ja kun ollaan tämmöisen hataran tiedon pohjalla ja noudatetaan varovaisuusperiaatetta, niin vanhatkaan massat eivät pääse enää näitten siltojen yli. Kuinka nyt aiotte toimia, että nämä sillat saadaan korjattua ja ylisuuret varovaisuudet poistettua näistä rajoituksista?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Väylänpidon rahoitustaso on aivan liian niukka kaikkiin tarpeisiin nähden. Väylien korjausvelka on tuo 2 miljardia euroa. Ministeri Kyllönen, te olette tehnyt päätösesityksen seuraavalle hallitukselle, että perusväylänpidon tasokorotukseen tehtäisiin 100 miljoonan euron korotus. Onko tämä jo kiveen hakattu niin, että se on se 100 miljoonaa, vai pitäisikö sen olla enemmän, koska kustannusten nousu laukkaa koko ajan eteenpäin?

Toisekseen keskusta on esittänyt, että perusväylänpidon rahoitus tulisi edelleenkin tavallisesta valtion budjetista, mutta suurten väylähankkeiden rahoittamiseen olemme esittäneet Valtion infra Oy:n perustamista. Miltä tämä kuulostaa, ministeri Kyllönen, Infra Oy, joka toisi liikkumavaraa uusiin investointeihin ja väyliin?

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön sektorilla on tällä hetkellä monia mielenkiintoisia puheenaiheita. Haluan kuitenkin tässä yhteydessä esittää suuret kiitokset valiokunnan perusteelliselle pohdinnalle. Valiokunnan mietinnössä nimittäin paistaa sivulla 65 tulikirjaimin 3 miljoonaa euroa Pietarsaaren satamatien kunnostamiseen. (Naurua) Kun mietitään investointien vaikuttavuutta, tässä kohdassa on varmasti mennyt kyllä todella nappiin. (Naurua) Nimittäin tämä Alholman alue tulee tuottamaan tulevaisuudessa investointia ja työllisyyttä, ja tämä on hyvä päätös. Tiedän, että varmasti muitakin on ollut, mutta huomaa, että tätä on oikein mietitty.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin toivon, että ministeri Kyllönen välittää ministeri Viitaselle kiitokset siitä, että 800 megahertsin mobiiliverkon taajuushuutokauppa saatiin päätökseen ja kaikki kolme operaattoria saivat siitä rakentamisluvan ja tällä tavalla päästään sitten tässä asiassa eteenpäin.

Täällä on esitetty huolestuneita puheenvuoroja väyläverkon korjausvelasta, ja todella 2 miljardia on iso määräraha, ja jos tätä ruvetaan umpeen ajamaan, niin siinä menee vuosia, ja senpä johdosta kysyn: onko ministeriöllä minkälaisia suunnitelmia korjausvelan umpeen ajamisesta niin rataverkon kuin tieverkonkin osalta?

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Päätöksenteossa minua eniten harmittaa se, että asioista tehdään päätöksiä tosiasiat sivuuttaen, samalla jopa tietoisesti yhteiskunnalle vahinkoa aiheuttaen. Asiantuntijat ovat laskeneet, että tiestön korjausvelka on tällä hetkellä peräti 2 miljardin euron luokkaa. Tilanne vain pahenee nykymenolla: unohdetaan tosiasia, että riittävän kunnossapidon laiminlyönti aiheuttaa kolminkertaisen vahingon, koska myöhemmin joudutaan tekemään kalliita peruskorjauksia — siltojen osalta vahinko on jopa seitsenkertainen. Tällainen toiminta on suorastaan edesvastuutonta. Ymmärrän kyllä, että rahaa on niukasti, mutta silloinkin pitää ensin pitää huolta olemassa olevasta tieverkosta ja sen jälkeen rakentaa uutta sen verran kuin rahaa liikenee.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aluksi kiitos valtiovarainvaliokunnalle 3 miljoonan euron korotuksesta hallituksen esittämiin yksityistiemäärärahoihin. Mutta silti 8 miljoonaa on aivan liian pieni summa tarpeisiin nähden, siitä ollaan kaikki samaa mieltä varmaan.

Perusväylänpidon määrärahoihin tarvitaan selkeä tasokorotus pikaisesti eikä vasta vuonna 2016. Korjausvaje on noin 2 miljardia euroa, ja kun kustannukset kohoavat vuosittain noin 3—5 prosenttia, niin tieverkon kunto heikkenee jatkuvasti. Tämä on tosiasia.

Uusista isoista tiehankkeista olisin kyllä lämpimästi toivonut, että valtatie 6 välillä Taavetti—Lappeenranta olisi ensi vuoden aloitettavien listalla, ja toivon, että ministeri voi vaikuttaa siihen, että hanke voitaisiin aloittaa vaikkapa sitten lisätalousarvion aloitteiden kautta.

Arvoisa ministeri, mikä on teidän mielestänne oikea rahoitustaso perusväylänpitoon ja yksityisteiden parantamisen määrärahoihin?

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta se iso linja ja olennainen kysymys on, miten me pystymme näkemään ja hahmottamaan tämän liikenneverkoston kehittämisen pidemmälle tulevaisuuteen. Minä nyt pahaa pelkään, että me olemme taas tilanteessa... Ehkä hallitus on sivuluisussa, mutta sivuluisussa kumminkin menossa kohti hallitusneuvotteluja, ja hallitusneuvottelut eivät kyllä ole tämän mittaluokan asioitten suhteen paras paikka hakea niitä ratkaisuvaihtoehtoja. Me olemme jossakin vaiheessa puhuneet siitä, pitäisikö olla parlamentaarinen työryhmä, joka sitoutuisi 10—15 vuoden ohjelmaan, koska nyt puhutaan jo niin isosta kuopasta kaikilla meidän väyläverkoillamme, että meidän tarvitsisi hakea siihen tämmöinen ratkaisu, olkoon se rahoitusmalli sitten Infra tai joku muu, mutta se pitäisi pystyä löytämään.

Minua oikeasti huolestuttaa se, että reilun vuoden päästä olemme taas siinä tilanteessa, että me katsomme neljää vuotta eteenpäin. (Mauri Pekkarinen: Aikaisemmin, aikaisemmin!) Siitä syystä ministeriltä kysyisin: onko ministeri miettinyt tai ministeriössä tai valtioneuvoston piirissä mietitty sitä, että otettaisiin tämä isompana kysymyksenä ja parlamentaarisen työryhmän kautta?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettipäätöksissä on painavaa asiaa Uudellemaalle keskeisistä raidehankkeista: suunnitteluraha Hanko—Hyvinkää-radan sähköistykseen ja ponsi Länsimetron jatkeen rahoitusaikataulusta.

Arvoisa puhemies! Vielä kansanterveydestä: Nimittäin WHO arvioi, että Suomessa liikkumattomuuden hinta yksin diabeteksen osalta on yli 700 miljoonaa euroa vuodessa, joten kansanterveys ja ilmastopolitiikka lyövät tässä kättä. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen on kannattavaa myös kansanterveyden näkökulmasta. Kysyisin arvoisalta ministeri Kyllöseltä: minkälaisia suunnitelmia tai ajatuksia ministeriössä on kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi?

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Farledsavgiften ska halveras från 2015 för att kompensera de kostnader som den finska industrin och andra drabbas av när svaveldirektivet träder i kraft 2015. Det är fastslaget. Men hur halveringen ska se ut, det är helt öppet.

Det finns olika modeller för sänkning av farledsavgifterna. En går ut på att sänka avgifterna till hälften för alla. Det kanske är frestande för industrin. Alla transporter blir billigare, även transporter med fartyg som inte är så säkra. En annan modell innebär att fartyg som är av bättre isklass och är säkrare skulle få en större sänkning. Detta skulle gynna den finska sjöfarten, och jag vill fråga ministern: Vilken modell kommer vi att få se?

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tämä talousarvioesitys LVM:n osalta on tässä vaikeassa taloustilanteessa kohtuullinen ja rahoitustilanne lähes ennallaan, mikä varmasti on ministerin määrätietoisen ja jämäkän toiminnan ansiota. Pari ajatusta:

Tuossa puhuttiin lehdistötuesta, ja meidän lehdistömmehän on tällä hetkellä varsin suurissa vaikeuksissa, ja eräänlainen kuolemanlaakso on tulossa siellä edessä. Puhutaan siirtymäkaudesta digitaalisten sisältöjen myynnin kehittyessä, mutta minusta tuntuu, että siihen menee vielä pitkä aika. Kysymys kuuluu suoraan: voisiko tämä määräaikainen lehdistötuki, jota pohditaan, olla esimerkiksi tilapäinen arvonlisäveron alennus 5 prosenttiin myytävien sanomalehtien osalta? Se varmasti helpottaisi tuolla kentällä.

Yhdyn edustaja Torniaisen näkemyksiin tästä Valtatie 6:n remontista Luumäki—Lappeenranta-välillä. Se on nyt aikataulutettu vuodelle 2015 ja on äärimmäisen tärkeä Suomen viennin kannalta. Toivonkin, että ministerillä olisi mahdollisuus vaikuttaa valtiovarainministeriön muihin suunnitelmiin, jotta se otettaisiin mukaan sitten vuoden 2015 budjettia laadittaessa, jotta työt saataisiin käyntiin heti vuoden... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uudellamaalla perusväylänpitoon kaivataan lisärahoitusta pienien liikenneinvestointien toteuttamiseen. Alueen hankekorissa odottaa 1 500 tarpeelliseksi todettua investointikohdetta. Jonossa on myös yli 400 liittymien parantamiskohdetta. Alueen omiin investointeihin on Uudenmaan elyn käyttöön osoitettu ainoastaan 1,5 miljoonaa euroa, mihin sisältyy tie- ja rakennussuunnittelu. Tämä rahoitus ei riitä edes tie- ja rakennussuunnitelmiin. Uusia investointeja ei voida käynnistää laisinkaan. Kunnat ja elinkeinoelämä rahoittavat maankäytön kehittymistä ja elinkeinoelämän tarpeista aiheutuvia investointeja maantieverkollekin. Toteutus tapahtuu elyn myöntämillä suunnittelu- ja toteutussopimuksilla. Olisin kysynyt...

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Ja nyt on minuutti mennyt.

Puhuja:

...ministeriltä: miten voidaan rahoittaa näitä niin sanottuja pienempiä...[Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtionrautatiet on myllerryksessä. Paljon junilla matkustavana olen monesti ihan omakohtaisesti todennut, että junat eivät pysy aikataulussa. Myöhästelyjä selitellään milloin milläkin luonnonmullistuksella: välillä on raiteella liikaa lunta ja välillä liikaa puita. Tiedossa on tapaus, jossa juna oli myöhässä 35 minuuttia. Syynä oli se, että kyseisen junan kuljettaja tuli junanvaihtoon toisella junalla, joka puolestaan oli myöhässä 30 minuuttia. (Raimo Piiraisen välihuuto) — Aivan oikein. — Yksi kuljettaja kuljettaa montaa junaa, eikä niin sanottua särkymävaraa juuri ole. Henkilökuntaa on auttamatta liian vähän. Arvoisa rouva ministeri, kysyn: onko rautateiden ongelmat tiedostettu ministeriössä, ja jos on, mihin toimiin aiotaan ryhtyä, että tulevaisuudessa junat pysyisivät aikataulussa?

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä siltojen painorajoitus minua kanssa ihmetyttää: ovatko tässä virkamiehet olleet vähän nopeampia kuin mitä tässä ajatus on edennyt, eli onko käytetty nyt sitten massoja ja mittoja keppihevosena tässä asiassa? Ja kun esimerkiksi pienille silloille on tällä hetkellä ajateltu niin kuin siellä kaksi isoa rekkaa olisi, vaikka ne eivät sinne mahdukaan, niin nyt ei pääse edes nykypainoilla sinne. Tästä saatiin aika iso remonttivaade koko Suomen kartalle.

Mutta kiitos kuitenkin ministerille lisäbudjetista, että Vilppulan sillat saivat lisärahoituksen ja Suomen suurin saha saa jälleen puutavaraa ehkä tulevaisuudessakin.

Tämä yksityistierahoituspohja, mikä tässä on, on riittämätön, ja se vielä kertaantuu sitä kautta, että kuntien rahoitustilanne on todella heikko myös näihin hoitotoimenpiteisiin ja investointeihin.

Vielä terveiset ministeri Viitaselle laajakaistarakentamisesta: Olen todella huolissani valokuituverkon tulevasta rahoituksesta. Me olemme menossa kohti digitaaliyhteiskuntaa, mutta tällä hetkellä yhteiskunnan rahat eivät sovellu valokuituverkon vetämiseen.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten vielä yksi kysymys, ja sen jälkeen ministeri vastaa.

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on päättänyt panostaa selvästi raiteisiin ja myös suosittaa periaatepäätöksessään seuraavan hallituksen lisäämään raideinvestointeja. Pasila—Riihimäki-välin kakkosvaihe, johon sisältyy Riihimäen asemalaitureiden korottaminen, sekä Pisara-radan rakentaminen jäävät seuraavan hallituksen päätettäväksi. Arvoisa ministeri, voisiko tämä hallitus jo vahvistaa näiden päätösten sitovuutta vielä ensi kevään kehysriihessä?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Ja ministeri Kyllönen, 5 minuuttia täältä korokkeelta.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Perusväylänpidon rahoitustasosta tehtiin niin monta kysymystä, että vastaan niihin ihan ensimmäisenä. Todellakin lähtökohta omissa ajatuksissani on sellainen, että selonteon linjauksen mukaan vuodesta 2016 lähtien nimenomaan suurista kehittämishankkeista tehtäisiin se siirto automaattisesti, 100 miljoonaa euroa perusväylänpitoon. Mutta sen lisäksi tarvitaan erillinen tasokorotus, johon pitäisi olla se poliittinen sitoumus, minkä täällä edustaja Korhonen nosti esille.

Siinä mielessä ollaan ajan hermolla, että liikenneministeriö on asettanut Liikennevirastolle velvoitteen rakentaa malli, jonka pohjalta korjausvelka tietyllä aikajänteellä purettaisiin. Näen ihan positiivisena ajatuksena ja otan kyllä kopin tuosta ideasta, että se tuotaisiin sitten parlamentaarisen työryhmän käsiteltäväksi ja siihen olisi poliittinen sitoutuminen, (Martti Korhonen: Hyvä, hyvä!) koska sitähän se nimenomaisesti tarkoittaa, että meidän poliitikkojen täytyy se työ ja päätökset tehdä, jotta ei käy jälleen kerran niin kuin on käynyt kymmenien vuosien aikana, että hallitusneuvotteluissa määrärahakorotus on tuotu esille mutta jostakin kumman syystä jonkun toimijan punakynä on sen sieltä pois ajanut. Elikkä tätä latua on menty vuosikaudet, ja nyt on sitten hypättävä toisenlaiselle ladulle ja vietävä asiaa eteenpäin.

Länsimetron osalta mainitsin jo avauspuheenvuorossani sen, että liikenne- ja viestintäministeriö tuo hallituksen käsittelyyn Länsimetron jatkamista koskevan hankkeen viimeistään kevään 2014 päätösten yhteydessä. On aivan selvää, että tämänhetkisissä kehyksissä meillä ei ole siihen rahaa vaan on tehtävä erillisiä päätöksiä, mikäli hanke tahdotaan käynnistää. Sama kysymys on myös sitten Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämisen osalta elikkä siinä, miten sen pienen lisärahoituksen — kiitos siitä — jatkoksi pystytään saamaan tarvittava rahoitus, koska puhutaan kokonaisuudessaan 50 miljoonan hankkeesta. (Matti Saarinen: Kolmelle vuodelle!)

Toki on huomioitava se, että kun puhutaan tästä liikenteen verotuksesta ja siitä kerätystä rahasummasta, niin eiväthän ne rahat mihinkään Kankkulan kaivoon mene. Ne menevät muihin palveluihin: terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin, koulutukseen. Isoista rahoista ei tietysti ole kysymys suhteessa koko kerättävään pottiin, mitä liikenne tarvitsisi enemmän, mutta se on aina poissa jostain toisesta elintärkeästä palvelusta ja toiminnasta, ja sen takia ne ovat aina poliittisia päätöksiä, minkä verran kerätyistä veroeuroista sitten mihinkin kohdennetaan.

Kaikkien kokonaisuuksien osalta paljon tuli kysymyksiä myös mitoista ja massoista. Täytyy huomioida se, että yhteisesti päätetty 55 miljoonaa euroa lisärahoitusta perusväylänpitoon tuo helpotuksen jo noin sadalle kaikkein pahimmalle sillalle, ja ne pystytään jo tämän hallituskauden aikana sitten laittamaan kuntoon. Iso kysymys on tänä päivänä se, kuinka tietoisia me olimme sen korjausvelan konkretiasta ja siitä todellisuudesta, missä kunnossa meidän väyläverkosto ja sillat ovat, ja surullista oli se, että tämän mitat ja massat -prosessin yhteydessä on paljastunut se, että varsinkaan kuntien puolella ei ollut minkäänlaista analyysia eikä tilastointia siitä, missä kunnossa ja milloin niitä siltoja on kunnostettu. Tämä on ikävä tosiasia tässä maassa, että me emme ole pitäneet siitä väyläverkosta niin hyvää huolta, että me olisimme edes tienneet tosiasiallisesti, kuinka huonossa kunnossa osa meidän silloista ja päällysteistä on ollut.

Totuuden nimessä on sanottava se, että mikäli halutaan laittaa meidän väyläverkostoa, perusväyläverkostoa, joka on jo olemassa, kuntoon, niin siihen tarvitaan vähintään se 200 miljoonan euron lisäpotti ja sen päälle vielä sitten korjausvelan purku.

Alemman tieverkoston osalta yksityisteistä on sanottava se, että vähintään noin 20 miljoonaa vuodessa takaisi sen, että alempi tieverkko nimenomaan pelkästään yksityisteiden osalta — ne sitten kohdennettaisiin nimenomaan maaseudun kuljetusten ja puuhuollon kuljetusten turvaamiseen — pystyttäisiin pitämään kunnossa ja järjestyksessä.

Katsotaan kaikkinensa tietysti meidän kuljetusketjuja kokonaisuutena. Edustaja Östman nosti esille lentoyhteydet. Näen sen niin, että Kokkola—Pietarsaaren osalta tulevaisuus on haasteellinen liittyen nimenomaan asiakasvirtaan, ja yhteinen ponnistus on siinä, miten me saamme asiakkaat käyttämään lentoasemaa niin, että operaattori säilyisi paikkakunnalla ja pystyisi kilpailukykyisesti järkevillä aikatauluilla sitä palvelua tuottamaan.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Voisiko ministeri jatkaa sitten myöhemmin, kun viisi minuuttia täyttyi? Kauheasti oli kyllä kysymyksiä.

Puhuja:

Saanko vastata siihen yhteen kysymykseen, mikä esitettiin ministeri Viitaselle? Jos sen verran ministeri Viitaselta saataisiin vaikka minuutti tänne. (Naurua)

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

No, hänen puolestaan.

Puhuja:

Elikkä lehdistötuki, kuolemanlaakso. Kopra nosti kysymyksen tästä alvin 5 prosentin osuudesta. Sen tiedän, että ministeriössä on ollut keskustelua, kun tätä asiaa on nostettu esille, ja ajatus on ollut sellainen, että kannat tähänkin kysymykseen nostettaisiin esille vasta siinä vaiheessa, kun selvitysmiehen työ on valmistunut ja se kokonaisuus olisi hanskattavana.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

No niin, kiitoksia ministerille.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi minä toistan edustaja Tynkkysen kysymyksen siitä, että kun Länsimetron osalta oli puhetta, että jos Espoo lähtee mukaan, niin sitä asiaa sitten erikseen harkitaan, mutta koskeeko tämä sama myös Turun ja Tampereen katuraitiotiehankkeita, jos nämä kunnat ovat niissä mukana?

Kaiken kaikkineen talouden toimivuuden kannalta on ihan välttämätöntä se, että työssäkäyntiliikenne on sujuvaa ja kohtuuhintaista, ja tältä pohjalta pitää arvioida myös tämän Ollilan työryhmän työtä. Se tarkoittaa sekä julkisen liikenteen että myöskin oman auton käyttäjiä.

Näistä lisäyksistä, mitä valtiovarainvaliokunta on tehnyt, pidän hyvänä tätä yksityisteille tehtyä määrärahan korotusta. En halua olla ilonpilaaja, mutta sanon silti, että en pidä sellaista käytäntöä hyvänä, että muutama yksittäinen hanke nostetaan esille sieltä korista, jossa on useita erittäin hyviä hankkeita. Varmasti on tarpeellinen Pietarsaaren satamatie ja Hanko—Hyvinkää-välin sähköistäminen, mutta olisi myös monia muita. Minusta tässä pitäisi katsoa enemmän kokonaisuutta kuin nyt on tehty.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi haluan kiittää ministeri Kyllöstä siitä, että tuossa ensi vuoden talousarviossa merkityistä kolmesta liikennehankkeesta yksi sijaitsee Rovaniemellä valtatie 4:n kohdalla ja saamme tämän liikenteellisen pullonkaulan nyt purettua siltä osin. Samoin Kaukosen silta on nyt saanut rahoituksen, ja voi sanoa, että Suomen heikkokuntoisin silta tulee kuntoon. Elinkeinoelämän kannalta on erityisen tärkeä asia, että tämä kiertolenkki nyt poistuu.

Sitten olisin kysynyt Ollilan työryhmän työstä. Hän on jättänyt uuden esityksen kilometriverosta, joka korvaisi auto- ja ajoneuvoveron, ja luin, että tämä on tarkoitettu koskemaan myös Suomessa ajavia ulkomaalaisia henkilöautoilijoita. Kysyisinkin: miten tämä veronkeruu on aikomus toteuttaa käytännössä ulkomaalaisten osalta?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni on utopiaa se, että liikenneministeriön tavoitteena on tehostaa tavarankuljetusta ja vähentää sekä alan kuluja että hiilidioksidipäästöjä parilla prosentilla vuodessa. Säästöjä pitäisi kertyä yli 3 miljardia euroa 20 vuodessa. Kuljetusyrittäjien järjestö SKAL ei usko ministeriön haaveisiin vaan arvelee rahdin hinnankin nousevan. Syynä on, että jättirekat joutuvat kiertämään painorajoitettuja siltoja ja tieosuuksia. Tällöin ajomatkat pitenevät ja päästöt vastaavasti kasvavat. Mitäpä arvon ministeri on tästä asiasta mieltä?

Ja kun vielä on jäljellä, arvoisa puhemies, aikaa, (Puhemies: Ei kovin paljoa!) niin tästä alvista. Kokoomus oli hallituksessa, kun määrättiin sanomalehtien tilausmaksulle alvi, en muista suuruutta, mutta se oli liikaa. Tämä on aiheuttanut sen, että monessa lehdessä tilaukset ovat vähentyneet useammalla tuhannella kappaleella. (Ilkka Kanerva: Eikä siellä muita puolueita sitten ollutkaan!)

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunta hyväksyi lisäbudjetissaan tänä syksynä 200 miljoonan euron pääomituksen Finavialle Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennusta ja kehittämistä varten. Samalla eduskunta edellytti, että osa pääomituksesta tulee käyttää maakuntalentokenttien parannustöihin. No, mitä tapahtui? Samaan aikaan kun Finavia sai näin mittavan pääomituksen valtiolta, se suunnittelee suuria korotuksia lentokenttämaksuihin lentoyhtiöille. No, tämän seurauksena maakuntakentille lentäminen tulee kuulemma kalliiksi lentoyhtiöille ja on riski, että eräiltä kentiltä, aika monilta, lentoliikenne olisi loppumassa jo ensi vuonna. Yksi tällainen kenttä on Jyväskylän kenttä.

Ministeri, valtioneuvosto on aikanaan päättänyt, että alle 3 tunnin pitää päästä maakuntakeskuksesta pääkaupunkiseudulle. Jyväskylästä se ei ole onnistunut enää pitkään aikaan. Mitä ministeri ihan oikeasti aikoo tehdä, että yritykset säilyisivät myös Keski-Suomessa ja lentoliikenne pelaisi? Se nyt on vähintä, (Puhemies koputtaa) mitä voi elinkeinoelämälle tarjota.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on kannettu huolta maakuntakentistä ja aivan syystä. Ne ovat monelle paikalle tosi olennaisia. Itse pidän kuitenkin hirvittävän tärkeänä panostuksena tämän hallituksen kaudella panostusta raideyhteyksiin. Ehkä se on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä visio, joka ministerillä on raiteiden suhteen ollut. Otetaan esimerkkinä Espanja, missä maan sisäiset lennot ovat myös olleet erittäin olennaisia maan talouselämälle ja muulle. He rakensivat Espanjan halkaisevan luotijunan, joka vie Malagasta Madridiin 2,5 tunnissa, ja sisäisten lentojen tarve väheni suunnattomasti, mutta liikkuminen oli ihmisille ja elinkeinoelämälle täysin mahdollista.

Ministeri Kyllöselle esitettiin aikaisemminkin kysymys Pisara-radasta, ja toistaisin tämän kysymyksen: onko hallituksella mahdollisuutta tehdä jotain ratkaisuja sen hankkeen eteenpäin viemiseksi? Vaikka se fyysisesti on Helsingissä, niin rautatieaseman välityskykyä parantamalla ne hyödyt tulevat maanlaajuisiksi.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että tässä vaikeassa taloustilanteessa meidän täytyy etsiä pitkäjänteisiä ratkaisuja siihen, miten rahoitamme tätä valtavaa määrää liikennetarpeita, mitä meillä maassamme on. Tässä jo päivittelin hiukan, kun opposition edustajat ovat jättäneet nyt tähän talousarvioesitykseen liittyen 152 esitystä yksittäisten hankkeiden vaihdellessa 45 000:sta 75 miljoonaan, niin tarpeita kyllä todellakin on valtavasti. Onneksi tähän talousarvioesitykseen kuitenkin sisältyy useita panostuksia tärkeisiin hankkeisiin, jotka parantavat Suomen kilpailukykyä ja toivottavasti luovat myös työpaikkoja.

Huolenaiheeni on kuitenkin matkailu- ja lentoliikenne, ne kulkevat käsi kädessä. Matkailu on nopeimmin kasvava elinkeino. Meillä olisi valtava potentiaali Pohjois-Suomessa, Itä-Suomessa, kauniit maisemat ja luonto ovat siellä, mutta siellä ei ole suuria joukkoja ihmisiä, mutta meidän pitäisi siirtää matkailijoita muualtapäin maailmaa näille alueille. Nyt onneksi tämä lentoliikennestrategia on (Puhemies koputtaa) tekeillä, mutta edelleen kysyisin ministeriltä oikeastaan sitä, että näettekö, miten me kestävällä tavalla voimme turvata lentoliikennettä alueilla, jonne matkailijavirrat kohdistetaan?

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kyllönen vastasikin jo hyvin siltoja koskeviin kysymyksiin, mutta haluan vielä vähän jatkaa keskustelua näistä silloista. Nimenomaan painomuutoksesta johtuen liikennettä on jouduttu nyt siirtämään käytössä olleilta silloilta ehkä vähän sieltä syrjäisemmiltä alueilta keskuksiin aiheuttaen sen, että siellä raskaan liikenteen seassa on koululaisia ja muuta henkilöliikennettä, ja tämä ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista.

On puhuttu paljon siitä, että tarvittaisiin lisää rahoja, jotta saataisiin sillat kuntoon, mutta haluaisin kysyä ministeri Kyllöseltä: onko nyt arvioitu sitä, että siltojen käyttöä voitaisiin mahdollistaa esimerkiksi laskemalla siltojen ajonopeutta tai lisäämällä väistämisvelvollisuuksia nykyisiin siltoihin?

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa esiin kolme Lappiakin koskettavaa akuuttia asiaa: teiden kunnon, joukkoliikenteen sekä lentoliikenteen. Toki muitakin asioita olisi, mutta nämä nyt tässä näin alkuun.

Teiden kuntohan on yksinkertaisesti surkea. Sananmukaisesti ihmiset ajavat siellä paikoitellen henkensä kaupalla, samoin pienet koululaiset liikkuvat koulumatkojaan. Raskas liikenne varmasti lisääntyy tulevina vuosina huomattavasti, samoin kuljetusten massat. Lisäksi esimerkiksi Venäjältä tulevien matkailijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta, mikä luo omat haasteensa.

Joukkoliikenteen tilanne heikentyy myös vuosi vuodelta. Kuitenkin esimerkiksi työssäkäyntialueita ollaan laajentamassa, ja polttoainekulut sekä oman auton käyttökustannukset nousevat jatkuvasti. Tämänkin vuoksi joukkoliikenteen tulisi olla kehitettävien asioiden listalla.

Kolmas tärkeä asia on lentoliikenteen turvaaminen myös Lapissa alueellisesti kattavasti, sillä lentoliikenne on elintärkeä Lapin jokaisella alueella, ja näihin asioihin toivoisin ministeriltä vielä hiukan lisää valaistusta.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koko vaalikauden aikaan ei ensimmäistäkään tiepuolen, ei ratapuolen, ei ilmailu- eikä vesiliikenteen kehittämishanketta: maakunta on Keski-Suomi. Meillä tilanne on kaiken lisäksi se, että lentoliikenteessä paria pientä alemman asteen kohdetta lukuun ottamatta ei ole yhtään kehittämiskohdetta koko vaalikaudelle!

Mitä sitten tulee, arvoisa puhemies, siihen jatkoon, meillä lentoliikenne uhkaa loppua syystä, johonka edustaja Paloniemi täällä jo kiinnitti huomiota. Meillä ratayhteys on yli kolme tuntia Jyväskylän ja Helsingin välillä. (Martti Korhonen: Kuinka paljon yli?) Mitä hallitus ja ministeri aikovat tehdä pitääkseen kiinni siitä, minkä Suomi on myöskin Euroopan unionin yhteyksissä taannut, siitä, että kolme tuntia maakuntakeskuksesta pääkaupunkiin toteutetaan? Nyt se ei toteudu ja uhkaa lentoliikenteen osalta todellakin jäädä toteutumatta muutaman ajan kuluttua.

Me olemme esittäneet, että jos ratayhteys saadaan nopeaksi, emme vaadi valtion tukea lentoliikenteelle, mutta niin kauan kuin ei ole nopeaa ratayhteyttä, me vaadimme sille lentoyhteyden turvaamiselle julkista tukea. Lupaako hallitus, että se toteutuu?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Täällä on vaadittu, että kaikilla minuutti olisi samanpituinen.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liputta matkustamisen vuoksi Helsingin seudun liikenteeltä jää vuosittain lipputuloja saamatta noin 10 miljoonaa euroa, ja tämä on erittäin merkittävä summa verrattuna esimerkiksi valtion HSL-alueelle myöntämään suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen, joka tänä vuonna on 5,6 miljoonaa euroa. Koska lipputuloilla on rahoitettava puolet HSL:n toiminnasta, saamatta jäävät lipputulot vaikuttavat joukkoliikenteen palvelutasoon.

Tarkastusmaksun tulee olla riittävän suuri, jotta se ehkäisee liputta matkustamista, ja HSL onkin esittänyt tarkastusmaksun korottamista nykyisestä 80 eurosta 100 euroon HSL:n toimialueella ja valtion koko rataverkolla. Kysyisinkin ministeriltä, voisiko hän nähdä tämän korotuksen mahdollisena — tarpeellinen se nimittäin ainakin olisi.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mietinnössä todetaan liikennepolitiikasta mielestäni hyvin osuvasti, että liikennepolitiikka tulee kytkeä kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kehykseen. Infraa ja liikkumista on arvioitava palveluna, kasvun ja hyvinvoinnin lähteenä. Liikennejärjestelmien toteuttaminen edellyttää siis monialaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä.

Nyt jos ajattelen tätä budjettimietinnössä olevaa Venäjää, niin tämä kokonaisajattelu sopii hyvin tähän mietinnön strategiaan, elikkä meidän pitää toimia kokonaisvaltaisesti. Venäjän myönteinen, vahva taloudellinen kasvu näkyy rajaliikenteessä. Pelkästään viime vuonna rajan ylitti noin 12 miljoonaa henkilöautoa. On arvioitu, että noin 3—4 vuoden päästä rajan ylittää 18 miljoonaa ihmistä, ja kun me ajattelemme, että mahdollinen viisumivapaus Euroopan unionin ja Venäjän välille luodaan, tämä rajaliikenteen sujuvuus on ehdottoman tärkeä. Tästä syystä kysyisin ministeriltä vt 6:n todellista tilannetta, missä sen kanssa mennään, koska edelleen siitä keskustellaan, sekä kanavan huoltotietilannetta, missä neuvottelut... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle].

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vantaa aloitti yhdessä valtion kanssa Kehä kolmosen parannustyöt vuonna 2009 Vantaan valtiolle myöntämällä 50 miljoonan korottomalla lainalla. Samoin Kehä kolmosen toisen vaiheen noin 150 miljoonan hankkeen rahoituksesta Vantaa lainaa valtiolle jälleen 50 miljoonaa euroa korottomasti. Toisena esimerkkinä voisin sanoa Espoon Kehä ykkösen hankkeen, jossa Espoo lainasi valtiolle 82 miljoonaa euroa vuonna 2008 viideksi vuodeksi.

Kysyisin arvoisalta ministeriltä: Onko Vantaa valtiota varakkaampi, kun suuria hankkeita ei saada toteutettua ilman valtion sosiaalitoimistona olemista? Miten yleistä tämä koroton kuntapankkitoiminta on liikenne- ja viestintäministeriön hallintoalalla?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten edustajat Paloniemi ja Pekkarinen tuossa nostivatkin esille, meidän maakuntamme saavutettavuus kolmessa tunnissa ei ole taattu. Miten te, arvoisa ministeri, takaatte sen tulevaisuudessa? (Ilkka Kanerva: Pääkaupunki Keski-Suomeen!)

Haluaisin saada vastauksen myös siihen, miten aiotte järjestää sen, että kun Keski-Suomessakin on 30 siltaa, jotka ovat painorajoituksien piirissä mitta- ja massasäännösten seurauksena, siellä on alueita, jotka ovat rekkamotissa. Miten kuljetukset näiltä tulisi teidän mielestänne hoitaa?

Ja vielä toiselle ministerille eteenpäin vietäväksi: Laajakaistarahoitus on joittenkin kuntien osalta riittämätön nyt, kun kunnat ovat surkeassa tilassa. Mutta toinen, Keski-Suomen kannalta vielä tärkeämpi asia on se, että tämä rahoitus on jälkijättöistä. Olisiko mitenkään mahdollista, että sitä voisi osissa maksaa, kuten monissa muissakin hankkeissa (Puhemies koputtaa) ja itse asiassa uusissa hankerahoituksissa jo onkin, niin että saisimme sen laajakaistahankkeen Keski-Suomessakin etenemään?

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vähän samaa asiaa aluksi kuin mitä edustaja Toivakka sanoi: kun ruvetaan nostamaan tiettyjä hankkeita, niin tosiaan tässä on 152 hanketta ja, nopeasti luin, laskin yhteen, 970 miljoonaa euroa lisää. (Lenita Toivakka: Kestävyysvaje unohtui!) — Kestävyysvaje pikkuhiljaa alkaa unohtua näitten hankkeiden osalta, että voitaisiin miettiä niitä.

Mutta toinen kysymys arvoisalle ministerille tähän lentoliikennestrategiaan. Nyt olen ihan samaa mieltä kuin edustaja Korhonen: täytyy miettiä myöskin pisemmältä näitä asioita. Tässä väliraportissa lentoliikennestrategian puolella on katsottu erilaisia kenttiä: Helsinki-Vantaa on omansa, sitten on peruslentoasemat, matkailulentoasemat, kaupunkilentoasemat ja muut lentoasemat, ja Tampereen seutu on tässä kaupunkilentoasemien joukossa. Siinä sanotaan, että nämä voisivat toimia itsenäisesti. Kysynkin: koska esimerkiksi Tampere ja Turku pääsevät Finavian ikeestä siten, että pystyvät toimimaan itsenäisesti ja kehittämään omaa lentokenttäänsä?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Julkisen paikallisliikenteen ja sen tukemisen, koulu- ja oppilaskuljetusten, sairasvakuutuskorvattavien matkojen sekä vanhus- ja vammaispalvelujen yhdistäminen olisi mielestäni erittäin järkevää. Se toisi varmasti myös kustannussäästöjä. Mielestäni on käsittämätöntä, että edelleenkin syrjäseuduilla saattavat taksit ajaa kymmeniä, jopa satoja kilometrejä perätysten niin, että jokaisen taksin takapenkillä on yksi matkustaja. Meidän pitäisi löytää palvelukokonaisuuksia, jotka ovat nykyistä joustavampia ja taloudellisempia ja jotka kuitenkin turvaavat myös haja-asutusalueiden joukkoliikennepalvelut. Taisin kysyä tätä samaa asiaa viime vuonnakin ministeriltä, mutta kysyn taas uudelleen: mitä näille hankkeille kuuluu?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mennään välillä vesille.

Valtiovarainvaliokunta kirjasi varsin rohkaisevan lausuman Kouvolassa sijaitsevasta Kimolan kanavasta vuoden 2014 talousarviomietintöön: "Sisävesiväyliä voitaisiin hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän matkailussa, sillä Suomessa on sisävesiväyliä noin 8 000 kilometriä. Esimerkiksi Kimolan kanavan kunnostamisella on arvioitu olevan merkittävää hyötyä Itä-Hämeen ja Kymenlaakson matkailulle ja palvelutyöpaikkojen syntymiselle, ja kanavan kunnostaminen kasvattaisi merkittävästi Keski- ja Itä-Suomen vesiteiden verkostoa."

Ministeri Kyllönen, miten te itse arvioitte sisävesiväylien merkityksen, ja miten pontevasti aiotte toimia sisävesiliikenteen kehittämiseksi?

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensimmäisenä on todettava, että lehdistöalvin tulo oli katastrofi. Ja toiseksi: yksityistiemäärärahat eivät riitä mihinkään.

Mutta sitten kiitoksia sekä valiokunnalle että ministeriölle tuosta tuesta Varkauden—Savonlinnan—Helsingin-kolmiolennolle. Se oli hyvä päätös.

Liikenteen tiekohteissa sitten linja onkin ollut niukempi. Viitostien Mikkelin kohdan korjaus pääsee alkuun ensi vuonna, mutta alkuperäinen kokonaisuus, Juva—Mikkeli-väli odottaa edelleen rahoitusta. Samoin tekee tuo Savonlinnan ohitustiehankkeen kolmas vaihe. Syväväylän siirto keskeneräisenä hankkeena luvattiin hoitaa eri tahoilla loppuun tällä vaalikaudella, hallitusohjelmassakin viitattiin keskeneräisiin hankkeisiin, ja muutoksiin aikanaan ryhdyttiin sillä ajatuksella, että tämä kokonaisuus saadaan hoidettua niin kuin on luvattu.

Miltä, ministeri, näyttää nyt tällä hetkellä, saavatko keskeneräiset tiehankkeet rahoituksen vielä tällä vaalikaudella, kuten on luvattu?

Sitten viimeiseksi vielä tuosta hallituksen kehysriihipäätöksestä, jonka perusteella tosiaan perusväylänpitoon tulee sitten tasokorotus seuraavalla hallituskaudella, jota ei periaatteessa kyllä tämä hallitus tietysti pysty päättämään, että ihan kivaa vastuunsiirtoa sekin.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ollilan työryhmä esitti eilen suunnitelmansa autojen satelliittipaikannuksesta ja seurantajärjestelmistä. Arvoisa ministeri, tuntuu, että te olette ainakin hieman tykästynyt tähän satelliittiseurantaan. Siinä määrin käärmettä pyssyyn te olette sitä ollut eteenpäin viemässä. Haluaisin tietää, kuinka paljon ensi vuonna olette käyttämässä valtion rahoja tämän satelliittipaikannuksen kokeiluun. Eli kuinka paljon valtion rahaa palaa ensi vuonna, kun järjestelmää ajetaan ylös?

Toisena kysymyksenä: millaisia yrityksiä on ollut tämän hankkeen valmistelussa mukana, ja onko asiaa valmistelleilla henkilöillä yhteyksiä, esimerkiksi omistajuusyhteyksiä, näihin yrityksiin? Minun mielestäni ne olisi oikeus ja kohtuus kansanedustajienkin saada tietää.

Toinen varapuhemies Antti Joutsenlahti:

Meillä on täällä vielä kuusi sellaista, jotka eivät ole saaneet lainkaan kysyä. Nyt sitten seuraavana on edustaja Juvonen.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! EU:n puhtaan liikenteen tavoitteisiin kuuluu sähköautojen infrastruktuurin rakentaminen. Suomessa velvoite on 71 000 latauspistettä, joista julkisten pisteiden osuus on 7 000 kappaletta, ja tämä velvoite tulisi täyttää vuoteen 2020 mennessä. EU:sta tuleva direktiivi velvoittaa maakohtaisiin toimenpiteisiin tämän sähköautoilun edistämiseksi.

Liikenteen uudet teknologiat muodostavat tärkeän vientipotentiaalin myös suomalaiselle teollisuudelle ja ict-sektorille, mitä liikennepolitiikassa ei ole tähän mennessä kuitenkaan otettu riittävästi huomioon. Useat maat, kuten Norja, Viro ja Japani, ovat tässä Suomea hyvin paljon edellä. Kysyisinkin teiltä, hyvä ministeri: Missä vaiheessa me olemme Suomessa? Pidättekö te näitä EU:n asettamia puhtaan liikenteen tavoitteita toteuttamiskelpoisina, ja kuinka me aiomme täällä Suomessa edistää tätä sähköautoilua?

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Me jokainen tässä salissa ja jokainen suomalainen tiedämme, että väylärahoitustaso on tällä hetkellä liian matala. On hyvä, että nyt ministerikin ja hallitus näkyy lämmenneen sille, että lähdetään hakemaan ja etsimään uusia rahoittamiskeinoja — jollainen keskustan jo pitkään esittämä Infra Oy esimerkiksi on. Samoin äsken esille tullut parlamentaarinen valmistelu, joka toisi pitkäjänteisyyttä, on erittäin hyvä avaus. Toivon, että näihin ryhdytään pikaisesti, ettei meidän kilpailukykymme ja taloutemme moottori, väylästö, ehdi rapautua.

Samoin, puhemies, on tärkeää, että me etsimme uusia malleja toteuttaa varsinkin korjaushankkeita teillämme. Nyt ne hankkeet ovat erittäin isoja, ne ovat erittäin jäykkiä ja erittäin kalliita. Niihin on mahdollisuuksia puuttua, ja niihin pitää puuttua.

Puhemies! Kolmas asia on se, että meidän ongelmamme numero yksi tietoliikenteessä on täällä hetkellä se häiriöalttius, joka on tukiasemilla puheluiden ja nettiyhteyksien kanssa. Yhtään euroa ei budjettirahaa tarvita. Ministeri, laittakaa operaattoreille velvoite hoitaa varavoima tukiasemille nykyistä paremmin, jotta ne kestävät myöskin vähän isommat rajuilmat.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysymykseni koskee eilen julkaistun lentoliikennestrategian väliraporttia. Varmasti tärkein väliraportin esille nostama näkemys oli se, että tämänhetkisen palvelutason turvaaminen valtakunnallisesti ja alueellisesti voi olla mahdollista myös nykyistä rajatumman lentoasemaverkon puitteissa, jos alueellisia matkustajavirtoja keskitetään. Kuitenkin samaisessa raportissa esitetyt alueiden mielipiteet ovat tämän käsityksen kanssa täysin vastakkaiset. Palvelutason säilyttämisen uskotaan toteutuvan vain nyt jo käytössä olevalla rakenteella. Sen sijaan mahdollisten lentoasemien lakkautusten uskotaan luovan painetta muiden liikennemuotojen massiiviseen kehittämiseen maakunnissa ja välittömiin työpaikkojen menetyksiin.

Kysyisinkin nyt ministeri Kyllöseltä sitä, miten nämä alueiden mielipiteet tullaan huomioimaan strategian loppuvalmisteluissa. Lehtitietojen mukaanhan lopullisen päätöksen pohjana olevat vaikuttavuusarviot kunkin kentän kohdalta valmistuvat kevään kehysriiheen mennessä.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten edustaja Turunen, ja sen jälkeen vielä edustajat Vikman ja Kanerva, ja sen jälkeen ministeri.

Kaj  Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perinteellisesti olen aina suurennuslasin kanssa etsinyt niin, että pääsee jostakin asiasta hallitusta kehumaan, ja tänään olen löytänyt kehumista kyllä siitä, että hallitus on panostanut hiukan tähän lentoliikenteen ostopalveluun. Kiitos ministerille siitä. Kiitos myöskin edustaja Rajamäelle siitä työstä, mitä on tehnyt. Toivoisin, että myöskin Varkaudessa sitten tällä kunnallisella tasolla ollaan mukana tässä hankkeessa kaikin puolin.

Hallitusohjelmassa on kuitenkin kirjaus siitä, että keskeneräiset liikennehankkeet viedään loppuun. Taustoja tässä nyt sen enempää kertomatta siitä, miten nämä erilaiset neuvottelut on käyty, olen todellakin pettynyt siihen, että keskeneräinen hanke Savonlinnassa, syväväylän siirto, ei saanut rahoitusta tälle hallituskaudelle ja se on siirretty hamaan tulevaisuuteen. Kysynkin ministeriltä: kuinka tämä Savonlinnan syväväylän siirtohanke (Puhemies koputtaa) on ajateltu kuitenkin pohjustaa tämän hallituksen aikana niin, että se on valmista evästä sitten jatkossa?

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kataisen hallitusohjelma tukee Tampereen raitiotien suunnitelmaa ja valtion osallistumista ratikan rahoitukseen, samoin liikennepoliittinen selonteko, jossa on jopa suoraan kirjattu tuki Tampereen ratikalle. Ratikka on myös Tampereen pormestariohjelman kärkihanke. Nyt Tampereella on kuitenkin herännyt suuri huoli siitä, että Tampereen ratikan rahat oltaisiinkin siirtämässä Länsimetron taakse. Voisiko ministeri vielä nyt vahvistaa, että valtion mukanaolo Tampereen ratikassa ei ole vaarassa tai tilanne sen osalta ei ole muuttunut?

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vastaan ensin edustaja Tuupaiselle, vihdoin viimein, kun pääsin puhumaan. Hän arvosteli kokoomusta lehdistön arvonlisäverosta. Hän arvosteli kokoomusta, vaikka sen enempää LVM kuin VM:kään eivät ole kokoomusjohtoisia ministeriöitä.

Mutta, herra puhemies, luojan kiitos sitten muistin, että Tuupainenhan on itse vanha sosialidemokraatti, ja tämä tietysti teki tämän ymmärrettäväksi.

Puhemies! Haluan kysyä kyllä ministeriltä, kun tänään on lehtiasiainneuvottelukunta kait antanut tämän mietintönsä, ja vaikka se ei suoraan teidän rooteliin kuulukaan: onko teillä näkemystä siitä, aiotaanko tämä paljon porua ja harkintaa aiheuttanut paperi jollain tavalla saattaa arvioitavaksi jo kehysriiheen, vai tuleeko se menemään vasta mahdollisten hallitusneuvottelujen suuntaan? Vai ryhtyykö ministeriö tässä toimiin nyt pikavauhtia tämän asiaintilan korjaamiseksi, joka on aiheuttanut enemmän vahinkoa kuin mitä osattiin ennakoida?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten ministeri Kyllönen, jälleen 5 minuuttia ja sitten se 1 minuutti ministeri Viitasen rootelilta. (Naurua)

Liikenneministeri  Merja  Kyllönen

Kiitoksia, arvoisa puhemies, joustavuudesta.

Edustaja Tiainen jo edellisellä kierroksella kysyi näistä älykkäistä ratkaisuista liikenteen osalta. Liikenteen ohjauksen ja järjestelytoimien sekä liikenneturvallisuuden kannalta älykkään liikenteen, liikenteen internetin, tulo mahdollistaa monia asioita, joilla pystytään tekemään järkevämpää ja tehokkaampaa väyläpolitiikkaa. Ja siinä mielessä tietysti se eurooppalainen kehitys, mitä viedään tällä hetkellä koko ajan eteenpäin, on positiivista, ja Suomen kannattaa olla siinä mukana, koska meillä on vahva ict-alan osaaminen ja kovan murroksen alla tänä päivänä ollaan, joten uutta työtä sitäkin kautta maahamme olisi tarjolla.

Edustaja Tynkkynen ja moni muukin edustaja täällä nosti esille Tampereen ja Turun raitiotiehankkeet. Selonteossa on omat linjauksensa, ja nyt on Länsimetro nostettu tässä valiokunnan mietinnössä. Täytyy muistaa, että on ollut yhteinen linjaus jo pidemmän aikaa siitä, että tulevaan kehysriiheen keväällä, siihen mennessä, meillä täytyy olla yhteiset poliittiset linjaukset siitä, mitä tehdään näiden kaupunkiseutujen isojen hankkeiden osalta. Näkisin itse, että se perusperiaate ei ole muuttunut miksikään. Meillä on se tilanne, että me joudumme tekemään näistä erillisratkaisut, ja kehyksessä tällä hetkellä olevat rahat eivät tule riittämään niihin kokonaisuuksiin ja niitten hankkeitten hoitamiseen. Itse lähden siitä, että isot hankkeet ovat lähtökohtaisesti, niin kauan kuin hallitus on ne yhteisesti linjannut, samalla peliviivalla, kun tiedetään, minkä verran sitä rahaa sitten kaiken kaikkiaan on käytettävissä.

Edustaja Blomqvist nosti esille liikennesektorin huomattavan painoarvon elinkeinoelämälle ja Suomen kilpailukyvylle. Hanko—Hyvinkää-radan aikataulusta tiedämme sen verran, että hankkeen kokonaisuus voi valmistua aikaisintaan ensi hallituskaudella, mikäli sitten yhteiset ratkaisut menevät siihen suuntaan, että hankkeelle myönnetään tarvittavaa lisärahoitusta.

Edustaja Jokinen nosti esille tämän tavarankuljetuskysymyksen raiteilla. Olen halunnut antaa vähän tutustumisaikaa uudelle kollega Haavistolle, joka vastaa VR:n omistajaohjauksesta. Tämä on semmoinen kysymys, josta itse olen käynyt keskusteluja VR:n kanssa, mutta tietysti omistajaohjauksella on vahvempi rooli siihen kysymykseen, joten tulen tulevan kevään aikana nostamaan asian työpöydälle sitten myös ministeri Haaviston kanssa, jotta saataisiin tähän yhteinen liikennepoliittinen näkemys.

Edustaja Saarinen nosti esille joukkoliikennetuet ja lippujen hintojen alentamisen. Totta kai sillä olisi merkitystä, jos me pystyisimme alentamaan lippujen hintoja. Houkuttelevuus on heti aivan erilainen. Naapurimaassa Virossa, Tallinnassa on otettu ilmainen joukkoliikenne käyttöön kaupungin asukkaille, ja se on näkynyt heti liikennemuotojen valinnassa, se on aivan selkeää.

Infra Oy:stä on kysytty paljon. Olen itse nähnyt sen positiivisena mutta miettinyt myös itse sitä, mistä otetaan sitten rahat siihen Infra Oy:hyn. Nekin rahat täytyy hankkia ja olla jostain olemassa, että ne eivät vain tupsahda sitten rahoitukseksi.

Edustaja Torniainen ja ketkähän kaikki kysyivät vt 6:sta. Toki itse olin lähtenyt siitä, että vt 6 olisi ollut jo 2014 ja tehnyt kovasti töitä sen eteen, mutta valitettavasti se rahasumma, mikä meillä on käytettävissä hankkeiden aloitukseen, ei tällä hetkellä riitä. Ja toki, jos näyttää siltä, että poliittista puskua ja taustatukea löytyy sille, että asialla voisi olla nostetta lisätalousarvion kautta, niin sitä keskustelua kannattaa käydä. Kyse on sen verran alueellisesti merkittävästä ja isosta hankkeesta.

Käpy-hankkeiden elikkä kävelyn ja pyöräilyn osalta edustaja Karimäelle: Niiden edistäminen on ollut meille tärkeä asia. Tieliikennelain uudistuksessa viedään lainsäädäntöasioita eteenpäin pyöräilyn osalta eritoten, samoin myös sitten kävelyn turvallisuudessa, kun puhutaan suojateistä. Liityntäliikenne, liityntäpysäköinnit on otettu MAL-prosesseihin mukaan, jotta niitä saataisiin pikkuhiljaa asteittain kehitettyä niin, että joukkoliikenne olisi kilpailukykyinen vaihtoehto.

Edustaja Nauclér nosti esille kysymyksen väylämaksuista, millainen malli nähdään mahdollisena. Tulevan kevään aikana ministerityöryhmässä käydään läpi se kokonaisuus myös väylämaksun tulevaisuudesta ottaen huomioon tämän muutosajan, mikä on tähän rikkidirektiivikompensaatioon otettu, ja sen lisäksi täytyy miettiä, pidetäänkö väylämaksujärjestelmä kokonaisuutena ennallaan vai lähdetäänkö siitä, että jääluokista otetaan sitten entistä enemmän irti. Ja sen päätöksenteon aika on nyt sitten joulun jälkeen tulevalla kevätpuolella.

Nämä kaupunkien hankkeet ovat tietysti iso kysymys siinä suhteessa, että halutaanko niitä alueellisesti tärkeitä hankkeita tehdä. Voimmehan me tehdä ratkaisun, että kaupunkien ei tarvitse lainata valtiolle rahaa, ja jätetään hankkeet tekemättä, (Mika Niikko: Hyvä ajatus!) mutta näkisin, että se ei ehkä alueen tarpeista lähtien ole kauhean järkevä toimintatapa.

VR:n toiminnan osalta on sanottava se, että käydään koko ajan vuoropuhelua sekä omistajaohjauksen että myös yhtiön kanssa siitä, mitä tarvitsee tehdä, jotta aikatauluissa pysyttäisiin, mutta paljon on peiliin katsomisen paikkaa meillä poliittisilla päätöksentekijöillä siinä suhteessa, että minkälaisessa kunnossa se meidän raideverkostomme on. Se juna ei siellä 200:aa pyyhi, jos rataverkko on 40:n kunnossa, että aika paljon on meillä kaikilla yhteisesti tekemistä.

Jos vastaan vielä Mäkisalo-Ropposelle tästä henkilökuljetusten uudistamisesta: Siitä on tehty valtioneuvoston periaatepäätös. Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla toimii parhaillaan työryhmä, joka rakentaa mallia, miten julkisin varoin rahoitettuja liikenteen palveluja, kuten kuntien ja valtion ostamia ja tukemia joukkoliikennepalveluja, Kelan maksamia matkoja, koulukuljetuksia ja niin edelleen, voitaisiin kehittää niin, että kustannukset eivät jatkuvasti nousisi ja pystyttäisiin myös turvaamaan ne haja-asutusalueen joukkoliikennepalvelut. Hanke on nostettu meidän hallinnonalamme yhdeksi vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman kärkihankkeista ja myös yhdeksi tämän kuuluisan rakennepoliittisen ohjelman ykköshankkeista.

Ministeri Viitasen rootelista sitten sen verran, että selvitysmies on asetettu 17.12.2013—4.3.2014 väliselle ajalle, jolloin ajatus on sellainen, että nämä riittävät päätökset lehdistötuen osalta pystyttäisiin tekemään kehysriiheen mennessä tai viimeistään sitten lopulliset päätökset kehysriihessä.

Ja luulisin, arvoisa puhemies, että on vielä mahdollisuus sitten jatkaa viimeisiin kysymyksiin vastaamiseen — tai näitähän vielä varmaan tulee tässä pilvin pimein.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Meillä on 14 kysymystä täällä vielä, ja ne aloittaa edustaja Jokinen.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tästä perusväylänpidon korjausvelasta sen verran, että liikenne- ja viestintävaliokunta on aloittanut tämän korjausvelan selvittämisen ja sen selvitystyön, ja siihen on pyydetty ministeriöltä kommentteja, miten tuo korjausvelka pystytään taittamaan, mitä uusia tekniikoita käytetään ja mitä uusia rahoitusmalleja käytetään. Se on välttämätöntä, jotta korjausvelka pystytään taittamaan ja voittamaan tulevina vuosina.

Mutta kysyn ministeriltä meriliikenteestä, varsinkin rikkidirektiivin kompensaatioon tarkoitetusta rikkipesureiden investointituesta, kun on käynyt ilmi, että nyt sitä on palautumassa 11 miljoonaa euroa sen takia, että näihin investointeihin ei ole kuitenkaan lähdetty niillä ehdoilla, joita on sille asetettu. Kysymys kuuluu: Valiokunnassa on linjattu, että näihin tuleviin meriliikenteen päästöihin suhtauduttaisiin niin, että samaan aikaan samalle merialueelle... (Puhemies: No niin!) Onko tämä periaate se, mitä tullaan noudattamaan esimerkiksi... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä vielä palaisin näihin raskaan liikenteen kuljetuksiin ja ennen kaikkea siihen, että raskas liikenne pitäisi saada rautatielle. Kun tiedetään se, että rekkaliikenteellä ainakin puutavaran osalta kuljetukset kannattavat vain alle 100 kilometrin matkan, niin olisi järkevää, että nuo rekat saataisiin rautateille. Mutta tämä on varmaan tariffipolitiikkaa, ja tämä on VR:n oma asia, mutta jos ministeri pystyy siihen omistajaohjauksen kautta vaikuttamaan, niin se on todella hyvä.

Sitten toinen asia on tämä rautatiehenkilöliikenteen kilpailuttaminen. EU:n suunnaltahan paine kasvaa koko ajan. Mitenkä ministeri näkee tämän? Onko mahdollista Suomen itse päättää kansallisesti siitä, milloin kilpailutuksessa mennään sille linjalle, ja millä tavalla tämä sitten toteutetaan, elikkä se, että EU:sta ei oteta niitä saneluja vastaan?

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa äskeisessä debattikohdassa ei jäänyt aikaa, mutta tästä lentokenttäverkostosta: Ennen kaikkea meillä siellä Itä-Suomen, Joensuun, ympäristössä on elinkeinoelämä ollut huolissaan, että mikä on tässä tilanne, niin tästä haluaisin tietää. Mitenkä on, vieläkö valtio on mukana, vai onko se vetäytymässä?

Sitten myös tähän laajakaista-asiaan ja sen etenemiseen. 100 megabitin linjat täytyy vuoden 2015 loppuun mennessä vakinaisille asunnoille turvata. Tästä syystä haluaisin tiedustella, missä tilanteessa ollaan. Nythän EU:n uudella ohjelmakaudella, 2014—2020, laajakaistahankkeisiin ei ole enää saatavilla rahoitusta. Miten tässäkin tilanteessa etenemme?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtion infra Oy, tekninen toteuttaja tie- ja liikennehankkeissa, on vallan mainio rahoitusväline nykyiseen malliin verrattuna. Todellakaan nämä rahat eivät tupsahda Infra Oy:n tilille ihan tuosta vain. On ajateltu, että suoraan valtion kassasta tulisi osa rahoituksesta sisäisillä lainoilla, ja se olisi myöskin sijoituskohteena eläkeyhtiöille mutta myöskin tavallisille suomalaisille veronmaksajille: voisi sijoittaa kotimaiseen työhön, suomalaiseen kasvuun ja suomalaiseen infraan, joka varmasti säilyy täällä. Tämä on se Valtion infra Oy:n rahoituspohja.

Arvoisa puhemies! Tuon vielä huoleni yksityisteiden rahoituksesta. Todellakaan tuo 7 miljoonaa miinus 2 miljoonaa, mistä losseille tulee jo 2 miljoonaa, ei riitä millään alempiasteisen tieverkon tarpeisiin. Tarve on todellakin 20 miljoonaa euroa vähintään, jotta elinkeinoelämä ja liikkuminen maaseudulla turvattaisiin tulevaisuudessa.

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Kokko tuossa äsken viittasi lentokenttiin tuolla Itä-Suomessa, niin minä kysyisin nyt ministeriltä sitä, että kun meillä on lentokenttäverkostoa ja meillä on raideverkostoa ja tieverkostoa — me asumme Keski-Suomessa, josta nyt juuri ja juuri 3 tunnissa pääsee Helsinkiin — niin millä tavalla näitä verkkoja tarkastellaan yhtäaikaisesti sillä tavalla, että edes jollakin kulkumuodolla pääsee tässä 3 tunnissa pääkaupunkiseudulle. Se on ihan samantekevää, mikä se väline on, millä pääsee, aivan niin kuin edustaja Pekkarinen täällä aikaisemmin sanoi, mutta jollakin konstilla pitäisi päästä.

Sitten ministeri Viitaselle sillä tavalla terveisiä, että nyt kun tässä tätä lehdistöasiaa ja lehdistön tukea tarkastellaan, niin jos tällaisiin erilaisiin tukimuotoihin päädytään, niin minusta silloin pitää pitää huolta siitä, että se tuki menee nimenomaan journalismin hyväksi. Aika monet lehtitalot ovat, huolimatta ankeista ajoista, jakaneet omistajilleen osinkoja. Tässä mielessä on todella tärkeätä turvata nimenomaan journalismin tulevaisuus.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten edustaja Tynkkynen, joka pääsee reippaasti alle 3 tunnissa Helsinkiin.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 3 tunnissa ehdin jopa Tampereelle ja takaisin.

Mutta oikeastaan samasta aiheesta ajattelinkin puhua. Ministeri vastasi erinomaisen hyvin edustaja Hongiston kysymykseen junien myöhästelystä. Aina kun me istumme myöhässä olevassa junassa, niin meidän kannattaa kysyä itseltämme kahta asiaa: Ensimmäinen on se, johtuuko myöhästyminen VR:stä vai johtuuko se esimerkiksi rata- tai ohjausjärjestelmän rikosta, joka taas on Liikenneviraston tontilla. Jos se johtuu VR:stä riippumattomista syistä, meidän kannattaa kysyä silloin itseltämme, mitä me olemme lainsäätäjinä ja valtion budjetista päättävinä ihmisinä tehneet, jotta rataverkon kunnossapidon ja kehittämisen riittävä rahoitus turvataan. Kun sen kysymyksen olemme itseltämme kysyneet, niin sen jälkeen sitten voidaan myös lähettää vihaista palautetta VR:lle.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä taloudellisessa tilanteessa ei missään tapauksessa pitäisi aloittaa mitään uusia raidehankkeita, kuten nyt on esiin nostettu nämä raitiotiet Tampereelle ja Turkuun. Ei ainakaan Turussa ole mitään järkeä käyttää monia satoja miljoonia tämmöiseen haihatteluun. Tämä pitäisi kirkkaana pitää mielessä.

Minä haluaisin nostaa esille tämän, mitä valtiovarainvaliokunta on lausunut yksimielisesti yksityisteistä: yksityistiet ovat koko kansantalouden näkökulmasta keskeinen osa liikennejärjestelmää, siis koko kansantalouden näkökulmasta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun eduskunta tulee yksimielisesti toteamaan tämän, ja tämä olkoon viesti myöskin hallitukselle, joka rakennepaketissaan toissa viikolla ilmaisi halunsa poistaa yksityistieavustukset tulevaisuudessa kokonaan.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Satoselle olisi todennut, valitettavasti hän ei ole paikalla, tästä Hanko—Hyvinkää-radasta, että edustaja Satonen ei ole ehkä perehtynyt niin perusteellisesti tähän hankkeeseen kuin liikennejaosto, joka on kuullut laajalti asiantuntijoita. Tämä hankehan on koko Suomeen heijastuva työllisyys- ja teollisuuspoliittinen hanke, joka nojaa hallitusohjelmaan.

Valitettava huti tehtiin viime vaalikaudella: nämä Hanko—Hyvinkää-radan tarvitsemat miljoonat menivät Savonlinnan Huutokosken radalle — silloinen ministeri Vehviläinen myönsi 40 miljoonaa yhdelle vuodelle rahaa — ja se on lähinnä horsmatarha. Siellä ei ole käytännössä liikennettä sillä rataosuudella lainkaan, niin että tässä on valitettavasti nämä eväät jossain mielessä syöty.

Ministeri puhui mielenkiintoisesti vt 6:n mahdollisuudesta lisäbudjetin kautta. Entä Hanko—Hyvinkää-rataosuuden sähköistäminen? Tilanne on muuttunut dramaattisesti huonommaksi siitä, kun liikennepoliittinen selonteko tehtiin, ja yleensä katastrofeihin reagoidaan.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perusväylänpitorahoista puhuttiin, tai indeksikorotuksesta. Pitäisikö sitä tarkastella vuosittain, ja jos pitäisi, niin miten aiotte toimia, että se tulee tapahtumaan?

Muun muassa rikkidirektiivi on yksi asia, mikä tulee nostamaan meidän aluskokojamme. Tästä syystä meidän väylästömme tulee pieneksi. Onko laskettu, mikä on väylästön ruoppaustarpeen, sen seurauksen, hintalappu?

Ja sitten, jos otetaan samaan kohtaan tämä sataman ja maaliikenteen infra, onko kenties tämä kokonaisuus katsottu niin, että oikeisiin kohteisiin jaetaan nyt tätä kurjuutta, mitä meillä vain on jaettavana?

Vielä rikkidirektiivin väylämaksuista: pitäisikö ne poistaa, koska Venäjä nyt etsii reittejä omalle tavaraliikenteelleen? Pitäisikö meiltä poistaa väylämaksut, että se liikenne tulee Suomen kautta?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tarvittava tieverkon rahoitus on normaalilla budjettirahoituksella todella vaikeaa. Raskaan liikenteen tienkäyttömaksulla saataisiin myös ulkomaiset kuorma-autot ja rekat osallistumaan tieverkkomme ylläpidon rahoittamiseen. Esimerkiksi vinjet-järjestelmän kaltainen aikaperusteinen tienkäyttömaksu olisi hallinto- ja perustamiskustannuksiltaan kevyt ja otettavissa nopeastikin käyttöön. Suomalaisille yrityksille taas tienkäyttömaksuja voitaisiin kompensoida perustamalla rinnalle polttoaineveron palautusjärjestelmä tai vastaava. Arvoisa ministeri, miten te näette tällaisen vaihtoehdon, ja tulisiko tätä selvittää?

Ja lopuksi, arvoisa puhemies, haluan lämpimästi kiittää liikenneministeriä tuosta näkemyksestänne valtatie 6:sta.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Raideliikenne on tulevaisuutta, jota on syytä priorisoida. Kyllä meillä tulee olla valmius toteuttaa kaikki suurten kaupunkien raideliikennehankkeet kaupunkien esittämässä aikataulussa. Erityisesti Länsimetron jatke on koko pääkaupunkiseudun kannalta tärkeä ja kiireellinen. Raideliikenteeseen panostaminen vähentää liikenteen ilmastopäästöjä, vähentää ruuhkia, parantaa ilmanlaatua sekä edistää asukkaiden hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Metroa rakennetaan parastaikaa välillä Ruoholahti—Matinkylä. Tämä Länsimetron kokonaisuus jatkuu Matinkylästä Kivenlahteen, ja koska louhinnat Matinkylään ovat likipitäen valmiit, olisi järkevää saman tien jatkaa louhintoja samalla projektiorganisaatiolla. Tästä saataisiin parin sadan miljoonan säästöt, joten Länsimetron rahoituspäätös on todella ajankohtainen.

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Heti ensimmäiseksi kiitokset edustaja Torniaiselle. Hän kannattaa lähes sanasta sanaan tekemääni toimenpide-ehdotusta raskaan liikenteen tienkäyttömaksuista. Kiitos siitä.

Raideliikenteestä on nyt puhuttu paljon, ja raiteet ovat aina meille iso investointi. Minusta, jos me investoimme uusiin ratoihin, kyllä meidän pitäisi vetää se uusi rata välille Helsinki—Jäämeri. Eli Koillisväylä alkaa vetää laivaliikennettä Aasiasta Eurooppaan. Tämän kaltainen yhteys Suomen kautta, jossa Aasiasta tulevaa tavaraa voitaisiin viedä Euroopan markkinoille, voisi olla meille erittäin hyödyllinen.

Toisena ajatuksena nostaisin esiin — kun viime kesänä istuntokauden alkaessa nousi keskusteluun ajatus nopeusrajoitusten pienestä nostamisesta mutta se keskustelu sitten kuoli hyvin nopeasti — että meillä on varmasti paljon tieosuuksia, joilla voisi nykyisen 80:n sijaan ajaa 90:tä ja nykyisen satasen sijaan ajaa 110:tä. (Puhemies koputtaa) Olisi erittäin hienoa, jos tätä asiaa selvitettäisiin ja nopeusrajoituksien noston mahdollisuutta tutkittaisiin.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kyllönen otti tuossa alkupuheenvuorossaan esiin nämä MAL-aiesopimukset ja puhui niistä, että täytyy tarkemmin tutustua. Se on erittäin hyvä asia, koska kumminkin meitä on tässä pääkaupunkiseudun ympäristössä 10 kuntaa, jotka olemme tämän MAL-aiesopimuksen tehneet, eli olemme lupautuneet rakentamaan lisää asuntoja, lähinnä tietyn määrän vuokra-asuntoja. Sen mukaan myös valtiolta on luvattu investointimäärärahaa esimerkiksi tähän pieneen, kustannustehokkaaseen liikenneinfran rakentamiseen. Tällä hetkellä on niin, että monet kunnat ovat toteuttaneet tätä asuntorakentamista, mutta ne infrarahat puuttuvat. Meillä on tietysti kaikilla kunnilla hyvin paljon semmoisia kiireellisiä liikenneinvestointeja, mitkä sopivat tähän koriin, (Puhemies koputtaa) ei kauhean kalliita mutta liikenneturvallisuutta ja liikenteen joustavuutta parantavia, ja ylipäätään ruuhkia pystyttäisiin välttämään.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten viimeinen vastauspuheenvuoro, edustaja Pirttilahti, ja sitten ministerille.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kopran tekemää esitystä nopeusrajoitusten harmonisoinnista ja pienestä nostostakin. Se olisi aivan loistava asia. Lainaan täältä hallitusohjelmasta: "Maaseudun kannalta on tärkeää, että infrastruktuuri, tie- ja tietoverkko on toimiva." Kysynkin ministeriltä: Mitä mahdollisuuksia tämä nykyinen budjetti antaa tähän? Kuinka saavutetaan se, että maaseudun infra on kunnossa?

Ja toinen asia, arvoisa ministeri. Täällä on, että "liikennepolitiikassa otetaan huomioon Suo- men päästövähennystavoite liikennesektorille", ja täällä on vahvasti otettu esille, että biokaasun liikennekäyttöä tultaisiin edistämään ja myös kiinnitettäisiin huomiota ajoneuvoteknologian ja biopolttoaineiden kehittämiseen. Onko liikenneministeriön osa-alueelta nyt näihin asioihin panostettu ja millä tavalla?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin edustaja Paloniemi, ja aika moni muukin, on kysynyt tästä lentoliikennestrategiasta ja maakuntalentokenttien tulevaisuudesta. Iso kysymys on se, kuinka paljon on ja onko riittävissä määrin asiakkaita käyttämässä lentoliikenteen palveluita. Jyväskylän osalta luvut ovat olleet surullisen alhaisia, ja toki täytyy sanoa se, että operaattoreita kiinnostavat ne reitit, joissa on riittävästi asiakkaita kannattavan lentotoiminnan järjestämiseen. Sen tiedän, että VR on omistajaohjausministerin suulla antanut lupauksen siitä, että alle 3 tuntiin vuodenvaihteen jälkeen kevätkaudella rupeaa Jyväskylästäkin junalla pääsemään. Kaikkemme tietysti teemme sen eteen, että tarvitsijat pääsisivät sekä junalla että lentokoneella, mutta iso kysymys on kaikilla lentokentillä, kaikilla lentoasemilla se, riittävätkö matkustajamäärät ja onko matkustajavirta sellainen, että se houkuttelee sen operaattorin, joka aina tarvitaan, jotta sitä lentoliikennettä voidaan järjestää.

Edustaja Toivakka nosti esille tämän, että oli 152 esitystä ja hanketta. Tarpeita on. Niin niitä riittää. Meillä on tiepätkiä, siltoja, erilaisia paikkoja ja tarpeita runsaasti olemassa. Iso kysymys on se, millä tavalla me pystymme kaikkiin näihin tarpeisiin vastaamaan järkevästi niin, että otetaan ne kaikkein tärkeimmät, kaikkein kipeimmin korjausta tarvitsevat kohteet, uskalletaan laittaa ne kärkeen ja sitten tehdään sitä myötä niitä vähemmän kiireisiä hankkeita, mitä meillä nyt tietysti niitäkin on jokunen miljoona rivissä jokaisessa maakunnassa.

Edustaja Kuusisto kun nosti esille tämän, minkä verran elyssä on rahaa käytettävissä, niin todellakin puhutaan noin miljoonan euron summasta, joka itse kullakin elyllä on käytettävissä alueen kehittämiseen ja hanketoimintaan, ja jokainen teistä tietää, että sillä miljoonalla ei kyllä herranhuonetta tänä päivänä rakenneta, eli siinä on tekemistä, että pystytään edes jotain suunnittelemaan ja viemään askelittain eteenpäin.

Edustaja Salonen nosti esille tämän silta- ja mittakysymyksen siinä suhteessa, että keskuksiin ja keskustoihin suuntautuu liikennettä. Nämä ovat niitä ensimmäisiä, kriittisimpiä paikkoja, mitä pyritään nyt tällä lisärahoituksella korjaamaan, että keskustoihin suuntautuvaa liikennettä pystyttäisiin rajoittamaan ja vähentämään, etteivät siellä myös meidän pienet tulevaisuuden toivot olisi vaaratilanteiden äärellä.

Edustaja Mäntylä puhui siitä, että Lapissa olisivat tiet aivan suurin piirtein rullalle kerittävässä kunnossa, ja sehän ei pidä lainkaan paikkaansa. Tosiasia on se, että väestömäärään nähden meillä on Lapissa Suomen lähestulkoon parhaimmassa kunnossa olevat tiet. Siellä on myös alempaa tieverkostoa, josta näin ei voi sanoa, mutta pääväyläverkosto on kyllä todella hyvässä kunnossa verrattuna moneen muuhun väylään. Eli siinä suhteessa ei pidä ehkä liioitella tämänhetkistä tilannetta. Toki alemmalla tieverkostolla tarpeita on maan jokaisessa kolkassa, ja Lappi ei tässä muodosta poikkeusta.

Joukkoliikenne, lentoliikenne ovat meille kaikille tärkeitä asioita, ja toki Lapin osalta on myös iso kysymys siitä, miten virrat asiakkaiden osalta pystytään turvaamaan. Edustaja Pelkonen nosti esille tarkastusmaksun, ja olen sitä mieltä, että 80 euron tarkastusmaksu on tällä hetkellä ihan tarkoituksenmukainen, eikä ole järkeä sitä lähteä korottamaan, vaikka HSL:n paineet ja tarpeet hyvin vahvasti tiedostankin.

Edustaja Jaskari nosti kysymyksen siitä, voisivatko kentät toimia itsenäisesti. Olen sanonut sen aikaisemminkin, että alueilta voi tulla ja saa tulla esityksiä siitä, millä tavalla siellä hoidettaisiin kenttiä itsenäisesti. Lappeenranta taitaa olla ainut, josta on ollut aloitteellisuutta siihen suuntaan. Mikäli Tampereella tällaista tahtoa on, niin kukaanhan ei estä sellaista esitystä tehtäväksi, mutta täytyy miettiä, mistä se raha sitten kentän ylläpitoon otetaan. Se ei ole ilmaista sekään.

Edustaja Komi nosti esille vastuunsiirron siitä, että seuraavalla hallituskaudella täytyy tehdä ratkaisuja perusväylänpidon rahoituksen suhteen. Toki olisin ilolla siirtänyt rahoitusta jo tällä hallituskaudella, jos sitä rahoitusta olisi, mistä siirtää. Tästä vastuun siirtämisestä voi varmaan syyttää kaikkia hallituksia ennen ja jälkeen, koska meillä on ollut semmoinen perusperiaate, että pitkät listat hankkeita on päätetty, ja ne yleensä ovat lähteneet toteutukseen vasta hyvin pitkälti toisen hallituksen kaudella, ja sitä myöten on syöty rahoituspohjaa erityisesti näissä suurissa hankkeissa myös siltä uudelta hallitukselta. Valitettavasti meillä ei ole evästystä siirtää hankerahoitusta ennen vuotta 2016, jolloin sitä rahaa siellä on sen verran.

Edustaja Heinonen nosti esille liikenteen hinnoittelukysymyksen ja kysyi, onko nähtävillä jossain niitä yrityksiä, jotka ovat olleet työryhmän kuultavina tai kutsuseminaareissa mukana. Liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilta löytyy kattava lista siitä, mitä yrityksiä on ollut mukana kutsuseminaareissa tai mitkä ovat antaneet informaatiota omista toiminnoistaan ja tiedoistaan ja sitten luottamuksellisesti siitä, minkälaisia innovaatioita ja työmahdollisuuksia heillä kokonaisuudessa on. Voi sanoa sen, että tätä työtä ei ole tehty liiketoiminta tai elinkeinotoiminta edellä. Tämä on yksi niistä hallituksen hankkeista, joissa hallitusohjelman mukaisesti selvitetään niitä kysymyksiä, millä voidaan vaikuttaa liikenteen tulevaisuuteen, liikennemääriin, liikenteen päästöihin, liikenteen energiatehokkuuteen, niihin isoihin kysymyksiin, joissa hinnoittelulla pystytään pääsemään erilaisiin tuloksiin kuin tänä päivänä liikenteen verotuksessa muutoin päästään.

Edustaja Juvonen kysyi sähköautoilusta ja sen edistämisestä. Tässä on nimenomaan kysymys siitä, kyetäänkö rakentamaan sellaiset veromallit, joissa sähköautoilu esimerkiksi energiatehokkuuden ja ympäristökysymysten puolelta tulee yhdeksi vastaukseksi. Suomessa on aloittanut latausoperaattori. Kaksi viikkoa sitten käynnistettiin avajaisissa toiminta, ja sähköautojen infraa viedään eteenpäin. Toki tietysti iso kysymys on se, millä tavalla me pystymme myös rakentamaan meidän verojärjestelmäämme semmoiseksi, että se kannustaa hankkimaan erilaisia käyttövoimia.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

(koputtaa)

Olisikohan nyt tullut jo ministeri Viitasenkin osuus?

Puhuja:

Saanko vastata siihen yhteen kysymykseen...

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

No, yksi kysymys.

Puhuja:

...minkä kaivoin tuossa laajakaistasta edustaja Viitaselle. Pahoittelen, jos joku on jäänyt vastausta vaille. Ministeri Viitaselta kysyttiin useamman kerran, tai hänelle laitettiin terveisiä, tästä valtakunnallisesta laajakaista hankkeesta, ja valtiovarainvaliokunta on mietinnössään todennut, että alkukankeutta on ollut riittävästi, hanke on vauhdissa, mutta tällä hetkellä tilanne on tosiaankin se, että rahoitustarvetta olisi monellakin alueella reippaasti. Viestintävirasto ja ely-keskukset ovat antaneet yhteensä yli 80 tukipäätöstä ja yli 40 maksatuspäätöstä. Valtion ja EU:n maatalousrahaston tukea on myönnetty yli 34 miljoonaa euroa ja maksettu siitä lähes 12. Tuen tarve käynnistetyille hankkeille, joille tukea ei ole vielä myönnetty, on tällä hetkellä noin 85,6 miljoonaa, ja kokemuksen mukaan arvio tukikelpoisesta osuudesta tässä on noin 75 prosenttia. Tukipäätösten jälkeen sitomatonta rahaa on jäljellä arviolta 53 miljoonaa euroa ja yhteensä tukea käytettävissä noin 87 miljoonaa. EU:n ohjelmakauden 2007—2013 tukipäätökset on tehtävä 30.6.2014 ja maksatuspäätökset 30.4.2015 mennessä. 22 prosentin kunnat ovat jäämässä pois laajakaistatuen piiristä meneillään olevan ohjelmakauden jälkeen, ja väliarviointi kun on käynnissä nyt tässä kokonaisuudessa, niin sen jälkeen tehdään sitten ratkaisuja vuoden 2014 alkupuolella siitä, miten jatkoetenemistä ja rahoituksen suuntaamista vielä pitäisi tehostaa.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Kiitoksia ministeri Kyllöselle ja ministeri Viitaselle, ja nyt siirrymme sitten yleiskeskusteluun.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle esitetään ensi vuodelle määrärahaa yhteensä 2 960 miljoonaa euroa. Tästä liikenneverkon osuus on 1 701 miljoonaa euroa. Määräraha ei ole mielestäni riittävä.

Maamme hallitukset ovat menneinä vuosina jatkuvasti laiminlyöneet määrärahojen riittävyyden koskien maantie- ja rataverkoston investointeja. Sanomattakin on selvää, että on merkittävästi järkevämpää hoitaa teiden perusparannukset ja kunnossapito ajallaan kuin siirtää ne kaukaiseen tulevaisuuteen. Perussuomalaisten valiokuntaryhmän ehdotus lisätä 100 miljoonaa euroa perustienpitoon ja 75 miljoonaa euroa aikaistettuihin tiehankkeisiin on mielestäni järkevä.

Onhan selvää, että huonokuntoinen tiestö syö myös niin sanottujen jättirekkojen hyödyn. Suomen maanteillä on muutaman kuukauden ajan liikkunut aiempaa painavampia ajoneuvoyhdistelmiä, joiden maksimipainot kasvatettiin EU-direktiivin vaatimuksesta 60 tonnista 76 tonniin.

Arvoisa puhemies! Toistan sen, minkä totesin jo debatissa. Mielestäni on utopiaa se, että liikenneministeriön tavoitteena on tehostaa tavarankuljetusta ja vähentää sekä alan kuluja että hiilidioksidipäästöjä parilla prosentilla vuodessa — säästöjä pitäisi kertyä yli 3 miljardia euroa 20 vuodessa. Kuljetusyrittäjien järjestö SKAL ei usko ministeriön haaveisiin, vaan arvelee rahdin hinnankin nousevan. Syynä on, että jättirekat joutuvat kiertämään painorajoitettuja siltoja ja tieosuuksia. Tällöin ajomatkat pitenevät ja päästöt vastaavasti kasvavat.

Minun ja muiden perussuomalaisten mielestä myös maakuntien lentoliikenne on turvattava. Edistäähän pelkkä reittiliikenteen olemassaolo paikallista yrittäjyyttä ja lisää taloudellista toimeliaisuutta. Erityisesti yrityselämän näkökulmasta katsottuna lentoliikenteen olemassaolosta saatavat kokonaishyödyt ovat suuremmat kuin siitä aiheutuvat menot.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on tänään tässä istunnossa esittänyt lehdistöön kohdistuvan alv:n alentamista 5 prosentilla. Vaatimus on mielestäni kannatettava. Totean kuitenkin, että niin sanotun johtavan hallituspuolueen, kokoomuksen, johdolla hallitus heikensi talousongelmien kanssa taistelevien sanomalehtien asemaa. Tämä tapahtui siten, että sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksuista ryhdyttiin perimään 9 prosentin arvonlisäveroa. Tämä temppu aiheutti muun muassa useille maakuntalehdille usean tuhannen lehtitilauksen peruuntumisen, kun tiedostetaan, että sanomalehtien levikistä 90 prosenttia muodostuu lehtitilauksista. Kun arvonlisävero menee suoraan sanomalehtien tilausmaksuun, ymmärrän niitä vähävaraisia, jotka ovat peruuttaneet lehden tilauksen.

Arvoisa puhemies! Edellä esittämäni perusteella totean, että kokoomuksesta on tullut tällä päivämäärällä hallituksen johtava populistipuolue.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Uudenmaan osalta valiokunta on tehnyt kaksi tärkeää budjettipäätöstä: Hanko—Hyvinkää-radan sähköistys saa suunnittelurahaa, ja Länsimetron jatkeesta on eduskunnan ponsi. Hanko—Hyvinkää-rata on alueen teollisuuden ja satamien tärkeä yhteys. Radan sähköistäminen parantaa raidekuljetusten kilpailukykyä sekä parantaa henkilöliikenteen laatua ja käytettävyyttä. Tasoristeysten poistojen myötä myös radan liikenneturvallisuus paranee. Tulevaisuudessa on mahdollista yhdistää uusia yritysalueita rataverkkoon.

Valiokunta lisäsi 2,6 miljoonaa euroa Hanko—Hyvinkää-radan sähköistyksen suunnitteluun ja toteutusvalmiuden nostoon. Hanke on liikennepoliittisessa selonteossa aikataulutettu vuosille 2016—2022, mutta valiokunnan mielestä hanketta tulee aikaistaa, jotta Hangon satamaa voidaan käyttää ja hyödyntää enemmän. Hangon satama on Suomen eteläisin satama, joka jäätyy harvoin (Matti Saarinen: Ei koskaan!) ja jonka kautta on lyhin reitti muun muassa Keski-Eurooppaan. Sähköistetty ratayhteys vähentää teollisuuden kuljetuskustannuksia ja junaliikenteen päästöjä. Sähköistystä koskeva päätös on alueen kehityksen kannalta erittäin tärkeä, sillä Raaseporin seutu on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Hankkeen kustannusarvio on 50 miljoonaa euroa, ja sen rakentamisen on arvioitu kestävän kolme vuotta.

Arvoisa puhemies! Länsimetron jatke on koko pääkaupunkiseudun kannalta tärkeä ja kiireellinen hanke. Raideliikenteeseen panostaminen on tehokas keino vähentää liikenteen ilmastopäästöjä, vähentää ruuhkia ja parantaa ilmanlaatua. Kaupunkiseuduille tarvitaan kattavat raideliikennejärjestelmät, jotka edistävät niin alueen asukkaiden hyvinvointia kuin elinkeinoelämän kilpailukykyäkin. Pääkaupunkiseudun metroliikenne jatkuu pian Ruoholahdesta Lauttasaaren kautta Espooseen Matinkylään. Valmistuttuaan Länsimetro kuljettaa yli 100 000 matkustajaa päivässä. Metroa rakennetaan parasta aikaa välillä Ruoholahti—Matinkylä, mutta Länsimetro on kokonaisuus, joka ei pääty Matinkylään.

Seuraavassa vaiheessa metron rakentamista jatketaan Kivenlahteen. Liikennöinti Matinkylään alkanee vuonna 2015. Taloudellisesti on järkevää aloittaa louhinnat välillä Matinkylä—Kivenlahti jo ennen kuin liikennöinti Matinkylään alkaa. Silloin olemassa oleva projektiorganisaatio voi keskeytyksettä jatkaa työtään. Espoon puolella maanalaiset louhinnat ovat jo pitkällä. Matinkylä—Kivenlahti-välin rahoituspäätöksellä on jo kiire. Espoon valtuusto on kesäkuussa 2012 hyväksynyt Länsimetron jatkeen hankesuunnitelman osuudella Matinkylä—Kivenlahti, ja metrotunnelin asemakaava hyväksyttiin valtuustossa kesäkuussa 2013. Se sisältää kuusi asemaa ja noin 9 kilometriä pitkän, pääosin maanalaisen osuuden.

Hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon on kirjattu tärkeä periaatepäätös: valtio osallistuu kaupunkiraideliikennehankkeisiin 30 prosentin maksuosuudella. Länsimetro kuuluu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja aiesopimukseen. Hankkeen kokonaishinta on arviolta 770 miljoonaa euroa. Ruoholahti—Matinkylä-osuutta koskevat louhintatyöt saadaan päätökseen vuoden 2013 lopulla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaisesti hanketta olisi perusteltua jatkaa välittömästi käynnissä olevien louhintatöiden valmistuttua, sillä näin työmaa voisi jatkua keskeytyksettä, millä saavutettaisiin merkittäviä kokonaistaloudellisia hyötyjä. Tällä hetkellä ei myöskään ole käynnistymässä muita suuria louhintahankkeita, joten töiden välitön jatkaminen edistäisi ja tasoittaisi myös alan työllisyyttä.

On tärkeää, että Espoon kaupunki, joka maksaa 70 prosenttia kustannuksista, saa varmuuden valtion maksuosuudesta ja pystyy omalta osaltaan jatkamaan Länsimetron toteutusta ja rahoittamista. Hankkeen välitön jatkaminen tuo Espoon kaupungin arvion mukaan 100—200 miljoonan euron säästöt verrattuna siihen, että hanke tehtäisiin vuosia myöhemmin epäedullisemmassa suhdannetilanteessa.

Valiokunta ehdottaakin hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: "Eduskunta edellyttää, että hallitus päättää Länsimetron jatkamista koskevan hankkeen 30 prosentin valtionavustuksen maksamisen ajoituksesta viimeistään kevään 2014 kehyspäätöksen yhteydessä edellyttäen, että Espoo on omalta osaltaan tehnyt siihen mennessä hanketta koskevat toteuttamispäätökset."

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Muutama sana tästä paikalta vielä.

Budjettirahoitus on tosiaan tehnyt liikennepolitiikasta aika lyhytjänteistä ja tempoilevaa, kuten täälläkin on tänään puhuttu. Tiukat kehykset voivat jopa estää sellaisia liikennehankkeita, jotka olisivat kaikilla mittareilla selkeästi osoitettavissa talouskasvua edistäviksi. Ongelmana voidaan pitää myös sitä, että liikenneinvestointien määrä on jäänyt selvästi jälkeen bruttokansantuotteen kasvusta viimeisen 20 vuoden aikana, ja tämä ei tietenkään silloin tarkoita, että pelkästään tämän hallituksen aikana. Mihin ministeri tuossa viittasikin, niin keskusta on yhtenä isona ratkaisuna näihin ongelmiin esittänyt myös Valtion infra Oy:n perustamista.

Toisena asiana vielä tästä lentoliikenteestä. Eduskuntahan hyväksyi lisäbudjetissaan tänä syksynä 200 miljoonaa euroa pääomitusta Finavialle Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennusta ja kehittämistä varten, mutta samalla eduskunta myös edellytti, että osa pääomituksista pitää käyttää maakuntalentokenttien parannustöihin. Nyt sitten samaan aikaan Finavia suunnittelee suuria korotuksia lentokenttämaksuihin lentoyhtiöille, ja voi olla, että jo tämä riittää sitten sulkemaan tiettyjä maakuntalentokenttiä, kun lentäminen sinne tulee yhä kalliimmaksi. Hallituksen ja Finavian pitäisi sitoutua siihen, että lentoliikenne turvataan maakuntakentille. Ministeri viittasi siihen, että asiakkaita on vähän: tietenkin on erittäin kurjaa, että juuri lentoliikennestrategiaa tehdään tämmöisessä tilanteessa, kun olemme talouden taantumassa ja ne lentoliikennasiakkaiden määrät ovat pienentyneet lähes joka puolella Suomea.

Vielä pari sanaa sitten yksityistiemäärärahoista. Tämä hallitus on kyllä tehnyt suuret leikkaukset näihin yksityistiemäärärahoihin — joka vuosi tätä on saanut päivitellä. Ensi vuonna pitäisi tosiaan pärjätä sillä 8 miljoonalla eurolla. Tämän vuoksi keskusta esittää omassa vastalauseessaan 15 miljoonan euron lisäystä tälle yksityistiemomentille. Yksityisteitten kunnolla on aivan olennainen merkitys maa- ja metsätalouden, uusiutuvan energian, matkailun ja muun yritystoiminnan sekä haja-asutusalueilla asuvien ja vapaa-aikaansa viettävien ihmisten kannalta.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kaavailtu kilometrivero on vanhaa sanontaa mukaellen teoriaherrojen touhuja. Perustelut ovat nimittäin monelta osin lähes hatusta temmatut ja kustannukset ovat aivan kohtuuttomat. Kilometriveron ylläpidon, valvonnan ja perinnän kustannukset ovat 130 miljoonaa euroa vuodessa. Sen päälle tulevat muut investoinnit ovat peräti 460 miljoonaa euroa. Jo muutamalla luvulla voidaan perustella hankkeen, sanoisiko, järjettömyys. Nykyisten autoiluun liittyvien verojen — siis polttoaine-, ajoneuvo- ja autoveron — kantokustannukset ovat vain 0,2 prosenttia veron tuotosta. Suunnitellun kilometriveron kustannukset ovat peräti 6,5 prosenttia veron tuotosta. Kustannukset ovat siis yli 30 kertaa suuremmat — siis yli 30 kertaa suuremmat.

Ollilan työryhmän laskemat säästöt ovat nekin kyseenalaistettavissa. Väitetään, että kilometriveron vaikutuksesta tehdään yhden prosentin verran — siis yhden prosentin verran — vähemmän automatkoja. En mitenkään voi ymmärtää, miten tällainen yksi prosentti voidaan näin täsmällisesti laskea. Sen sijaan ymmärrän kyllä hyvin, että se on helppo hatusta tempaista. Lisäksi arvioidaan, että liikennekuolemat vähenevät viidellätoista. Jälleen ihmettelen, kuinka jokin vero voi vähentää liikennekuolemia. Jos tämä logiikka pätisi, niin silloinhan liikennekuolemat voitaisiin poistaa nostamalla verot todella korkealle. Sen jälkeen ainakin Urpilainen olisi tyytyväinen.

Arvoisa puhemies! Lehtien tilausmaksujen arvonlisäveroa käsiteltiin aikoinaan täällä eduskunnassa. Pitkäaikaisena lehtialan yrittäjänä arvostelin sitä heikosti valmistelluksi ja täysin perusteettomaksi. Silloin sain osakseni ylimielisiä huomautuksia esimerkiksi kokoomuksen suunnalta. Todellakin, nyt lehtien tilausmaksujen alvi on osoittautunut täysin epäonnistuneeksi. Se ei ole tuottanut valtion kassaan läheskään sitä, mitä sen piti. Lisäksi alvi on lisännyt printtimedian syöksykierrettä. Kun sivuvaikutukset huomioidaan, niin alvin kokonaisvaikutus on hyvin negatiivinen. Tässä asiassa jos missä voidaan puhua omaan nilkkaan ampumisesta, jonka aiheutti asian puutteellinen ja asiantuntematon valmistelu. Nyt tilausmaksujen alvia ajaneet keräävät täällä aloitteeseen nimiä, jotta alvin kielteisiä vaikutuksia hieman vähennettäisiin. Tässä tilanteessa voisi todeta vanhan sanonnan tavoin: voi pyhä yksinkertaisuus!

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Eero Heinäluoma.

__________

Yleiskeskustelu pääluokasta 31 päättyi.