Hannu Aho /kesk:
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta voisi
            todeta heti aluksi, että muutos on ihan oikean suuntainen,
            mutta kun lakia lähdetään muuttamaan,
            mielestäni kannattaisi ottaa vähän laajemmin
            asia käsittelyyn eikä ihan näin yksityiskohtaisesti
            pieniltä osin.
         
         
         Niin kuin perusteluissakin on todettu, maatalous on joutunut
            melkoiseen kurimukseen, kun siirryttiin Euroopan unioniin ja monta
            asiaa muuttui aivan toisenlaiseksi kuin aikaisemmin on ollut. Tulevaa
            rahoitusta on eri lakien kautta maataloudelle pitemmällä ajalla
            annettu eri toimintoihin. Mutta ongelmia on ollut, koska aikaisemmin
            korkotaso tässä maassa oli hyvinkin korkea ja
            siellä on kiinteäkorkoisia lainoja mukana ja eri
            muotoihin on saanut eri prosenteilla olevaa lainoitusta.
         
         
         Toisena ongelmana on tietenkin maataloudessa ollut hyvin pitkään
            se, että vakuuskysymykset ovat olleet aika heikoilla monellakin
            tilalla ja sitä kautta olemme joutuneet maksamaan käytännössä huomattavastikin
            korkeampaa loppukorkoa kuin vastaavasti muuhun yritystoimintaan
            ym. on laitettu. Minusta nämä ovat asioita, jotka
            pitää tänä päivänä ottaa
            huomioon, että tässä samalla tehtäisiin
            hyvin rakentavia muutoksia ja nähtäisiin tässä asiassa
            kokonaisuus, miten pitäisi jatkossa toimia.
         
         
         Täällä on sanottu, että ennen
            vuotta 92 otettujen lainojen korkoja muutettaisiin, laskettaisiin niin,
            että korko olisi 4 prosenttia, koska siellä on paljon
            sen yli olevia. Mutta vähän ihmetyttää, että sinne
            kuitenkin jätettäisiin eräitä asioita,
            joita ei otettaisi huomioon. Alennus ei kuitenkaan koskisi vuoden
            94 lainoja, joiden korko on ollut yli 4 prosenttia. Ne ovat olleet
            asunto-, korkotuki- ja asuntolisälainoja sekä ympäristön
            parantamiseen myönnettyjä lainoja. On käsittämätöntä, miksi
            nämä jätettäisiin ulkopuolelle
            korjausliikkeestä, jota nyt tehdään.
            Otetaan esimerkkinä asunnot. Meille kaikille on yhtä tärkeää,
            että on hyvä asunto, mieluisa asua. Tässä pitää lähteä siitä,
            että myöskin nämä asiat korjataan
            samalla, kun tätä lakia muutetaan. Toisaalta asuinympäristön
            parantamiseen myönnettävät lainat ovat hyvin
            tärkeitä ympäristön, asumisen
            ja viihtymisen kannalta niin itselle kuin muillekin. Silloin katsottaisiin
            lainoja kokonaisuutena aivan laajassa mittakaavassa.
         
         
         Koska yleinen korkotaso on hyvinkin paljon laskenut siitä,
            kun näitä lainoja on myönnetty — silloin
            korot olivat korkeammat — tässä edelleenkin
            jää tilanne, ellemme pane joitain kattoja, että maatalous
            joutuu maksamaan huomattavasti enemmän korkoja. Tiedämme
            varsin hyvin, että tänä päivänä saa
            lainoituksia jo alle 1 prosentin marginaalilla, mutta käytännössä maatalous
            joutuu maksamaan 2—2,5 prosenttia yli normaalikoron. Mielestäni
            nämä asiat tulisi ottaa lain valmistelussa huomioon
            ja saattaa tämä kokonaisuutena sille oikealle
            tasolle, mille kuuluu. Muuten tämä on
            ihan hyvä ja oikean suuntainen esitys.
         
         
       
      
      Keskustelu päättyy.