Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallitus on toteuttanut erittäin positiivista liikennepolitiikkaa Pääkaupunkiseudun kannalta. Hallitus ei ole jättänyt liikennepolitiikkaansa vain tiehankkeiden toteuttamiseen. Lisäksi on tuotu esitykset työsuhdematkalipusta, joka on lisäämässä ja lisännyt jo nyt joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Olen erittäin iloinen, että nyt Helsingin kaupunkikin teki päätöksen, että ensi vuoden alusta otamme käyttöön työsuhdematkalipun ja tarjoamme sitä työntekijöille. Tämä ei olisi ollut meilläkään mahdollista, ellei hallitus olisi tehnyt tätä päätöstä ja edelleen eduskunta. Tällä tavoin sekä yksityiset että julkiset työnantajat voivat tulla mukaan kannustamaan työntekijöitä käyttämään ympäristöystävällisempää joukkoliikennettä.

Keskustelussa on kiinnitetty aiemmin tänään useassa puheenvuorossa huomiota suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen. Valtiovarainvaliokunta vaati jo vuosi sitten tätä vuotta koskevassa talousarviomietinnössään hallitusta osoittamaan tähän rahaa. Ei ole oikein, että suuret kaupungit joutuvat rahoittamaan täysin itse joukkoliikenteensä. Kuten valtiovarainvaliokuntakin toteaa, tämä ei ole kuntien ja kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun kannalta perusteltua.

Pääkaupunkiseudun kunnat eli Ytv-alue rahoittaa joka vuosi 145 miljoonaa euroa omaa joukkoliikennettään. Helsingissäkin joudumme käymään joka vuosi valtuustossa keskustelua siitä, kuinka paljon lippujen hintoja uskalletaan korottaa, ettei ylitetä joukkoliikenteen käyttäjien kipukynnystä, ja kuinka paljon kaupunki tukee liikennettä. Näemme erittäin tärkeäksi kuitenkin sen, että joukkoliikenne säilyy houkuttelevana Helsingissä. Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukeminen edellyttäisi kuitenkin huomattavaa korotusta joukkoliikennemäärärahoihin, koska sitä rahaa ei todellakaan voida ottaa haja-asutusalueiden liikenteen tuesta. Tätä mieltä olen helsinkiläisenäkin edustajana. Tukisumman korotuksesta olisikin hyvä sopia tulevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa ja kirjata ihan hallitusohjelmaan se, että suurten kaupunkien jouk-koliikennettä myös tuetaan.

Pääkaupunkiseudun liikenneongelmia ei kuitenkaan valitettavasti ratkaista vain joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisäämällä, vaikka joukkoliikenteen käyttöasteen nosto helpottaa myös muuta liikennettä. Tällä hallituskaudella on saatu Pääkaupunkiseudulle hyvin rahoitusta: Hakamäentien hankkeeseen, Kehä I:n rakentamiseen välillä Turunväylä—Vallikallio ja Keski-Pasilan ratapihatöihin. On muistettava, että Pääkaupunkiseudulla liikennemäärät ovat huomattavia verrattuna muuhun maahan ja se, missä kunnossa Pääkaupunkiseudun väylät ovat ja miten ne pystyvät välittämään liikennettä, vaikuttaa välillisesti tai suoraan koko maahan. Erityisesti hanke Pasilan ratapihan saattamisessa tämän päivän rautatieliikenteen vaatimuksia vastaavaksi vaikuttaa koko maan rautatieliikenteen toimivuuteen.

Kehä III:sta osa on parannettu jo aiemmin, ja tämä hanke on jo valmis, mutta muilta osin Kehä III on vielä päätöksiä odottamassa. Kehä III:han on kaksi plus kaksi -kaistainen väylä, jolla on vielä nytkin useita valo-ohjattuja tasoliittymiä. Teistäkin moni varmasti on siellä ruuhka-aikoina, erityisesti aamuisin ja iltaisin työmatka-aikoina, seissyt jonoissa. Arkisin Kehä III:lla kulkee noin 55 400 ajoneuvoa vuorokauden aikana. Liikenteen ennustetaan kasvavan puolitoista- tai jopa kaksinkertaiseksi reilussa kymmenessä vuodessa. Kehä III on osa Etelä-Suomen tärkeintä itä—länsi-suuntaista kuljetusväylää sekä Pääkaupunkiseudulla erittäin tärkeä sisäinen runkoyhteys. Tie ei vastaa nykyisellä tasollaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tärkeälle E18-tielle asetettuja vaatimuksia. Tiejakso kuuluu pääteiden vaarallisimpaan viidennekseen sekä kuolemantapaus- että henkilövahinkotiheyden osalta, ja matka-ajan ennustettavuus heikkenee, kun ruuhkaisuus lisääntyy.

Kehä III:n parantamisesta järjestettiin suunnittelukilpailu, joka ratkesi puolisen vuotta sitten. Odotankin nyt, että jatkosuunnittelu etenee nopeasti ja päätöksiä tien parantamisesta tehdään mahdollisimman pian. Suuremmat parannushankkeet varmasti toteutuvat vasta pidemmän aikavälin kuluessa, mutta pieniä, liikennettä joustavoittavia hankkeita ja parannuksia on tehtävä pikaisesti.

Marjukka Karttunen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Nostan tässä muutaman asian esiin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalta.

On erittäin epäoikeudenmukaista ja hallitusohjelman vastaista, että suuret kaupungit jäävät edelleen ilman joukkoliikennetukea, kun kaupunkilaiset valitsevat kulkuneuvokseen yhä mieluummin auton. Esimerkiksi Turku on joutunut nostamaan taas kerran kertalippujen hintaa, ja kun hinnat tästä taas nousevat, niin käyttö vähenee entisestään. Tässäkään ei auta se, että ministeri sysää asian seuraavalle hallitukselle. Toimiva joukkoliikenne on sivistysvaltion yksi peruspilari, mutta tällä kehityksellä ympäristö- ja turvallisuusongelmat lisääntyvät.

Arvoisa rouva puhemies! Meiltä poistuu tuhansia työpaikkoja perinteisestä kokoomateollisuudesta Kiinaan ja Intiaan, mutta ala, jota ei voi viedä muualle, on merenkulku. Vaikka päätöksenteko tästä suurelta osalta kuuluu valtiovarainministeriöön, mainitsen silti tämän alan. Koko klusteri työllistää pelkästään Varsinais-Suomessa vähintään 27 000 henkilöä eli 8,5 prosenttia alueen työllisistä. Suomen lipun alla on tällä hetkellä historian pienin tonnisto, runsas sata alusta. Odotamme tällä hetkellä Ruotsin tonnistoveropäätöstä, joka tullee keväällä. Toivon myös, että hallitus päättäisi alushankintavarauksesta, sillä suomalaisen lipun alla purjehtii tällä hetkellä Itämeren vanhimmat neidot.

Arvoisa rouva puhemies! Merenkulkulaitosta vaivaa väylien kunnossapitorahojen niukkuus. Merenkulkulaitoksella on tarve kehittää ja pitää väyliä kunnossa. Jo ainakin edellisvuoden elokuussa Merenkulkulaitoksen pääjohtaja Markku Mylly arvioi julkisuudessa, että kyseinen tarve on olemassa ja että resursseja ei ole riittävästi. Uudistankin siten viime vuonna tekemäni talousarvioaloitteen asian korjaamiseksi. Mikäli tämä toteutuu, huonokuntoisten väylien määrä vähenee ja taataan se, että Merenkulkulaitos voi reagoida puutteisiin nopeasti ja laittaa väylät kuntoon. Kuluvan vuoden elokuussa Merenkulkulaitokselta saatujen tietojen mukaan laitos tarvitsisi 4 miljoonaa euroa väylien kehittämiseen ja kunnossapitoon.

Arvoisa rouva puhemies! Myöskään tiestön kuntoon ei ole osoitettu riittävästi määrärahoja. Suomessa on noin 120 kilometriä teitä, joille tarvittaisiin erityisen kiireesti pohjavesien suojaus. Näillä tieosuuksilla pohjaveden suolapitoisuus on noussut tai nousussa ja suolan on voitu osoittaa olevan peräisin tieltä. Pohjavesien suojaus pelkästään Tiehallinnon mukaan vuoteen 2010 mennessä tarvitsisi vuosittain noin 20 miljoonaa euroa, jotta ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet saavutettaisiin. Tiehallinnon mukaan vuosien 2007—2011 tavoitteiden mukaan kaikkein kiireellisimpiä kohteita on kaksitoista kappaletta, joiden kilometrimäärä on noin 30. Näiden osuuksien pohjavesisuojauskustannus olisi noin 18 miljoonaa euroa, joten esitän 3 500 000 euroa pohjavesisuojaukseen.

Arvoisa rouva puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä vaatii lisää liikennekampanjointia, jotta kansalaisten asenteisiin ja käyttäytymiseen liikenteessä voitaisiin vaikuttaa. Vaikka liikenneturvallisuuden parantamiseksi on tehty töitä, on valitettavaa, että esimerkiksi koululaisille sattuu huomattavasti keskimääräistä enemmän liikenneonnettomuuksia juuri elokuun alussa ja varsinkin pyörän selässä. Näin kerrottiin Helsingin Sanomissa viime elokuussa.

Liikenteessä paras valtti on asenteissa. Ongelma asenteissa on, että ne muuttuvat hitaasti. Jos lapsuudessa omaksutaan leväperäinen suhtautuminen liikennesääntöihin, on tätä suhtautumista myöhemmin vaikea muuttaa. Liikenneasenteiden lisäksi on tärkeää panostaa esimerkiksi teiden kuntoon, autokoulun kuljettajaopetukseen ja rikkomusten seuraamusjärjestelmään. Lisäpanostusta tarvitaan erityisesti varhaisiän valistukseen ja koko koulujärjestelmän liikenneturvallisuusopetukseen selkeästi nykyistä enemmän. Liikenneturvallisuustyölle on todellista lisätarvetta, joten olenkin tehnyt talousarvioaloitteen tämän liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän esityksen mukaisesti.

Vielä viimeisenä asiana Turku—Toijala-radan akselipainon nosto 25 tonniin. On hölmöläisen hommaa, että nyt korjaillaan pintaa muttei tätä kantavuutta korjata. Turun satamassa toimii tällä hetkellä Suomen ainoa junalauttasatama. Tämä on todella hölmöläisen hommaa, ettei tätä akselipainoa ole korjattu.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Talousarviossa perustienpidon rahoitus on vuosia ollut riittämätön. Se on tänäkin iltana ties monestiko todettu. Nykyisellä rahoitustasolla ei pystytä ylläpitämään edes nykyistä tiestön tasoa, puhumattakaan elinkeinoelämän tarvitsemista investoinneista sekä välttämättömistä alempiasteisen tieverkon peruskorjauksista.

Tästä hyvä esimerkki oli, kun viikonloppuna vierailin eräässä oman kotikuntani taajamassa, kylässä. Sen tiet olivat tosiaan kaiken arvostelun alapuolella. On todettava, että tässä kylässä on yritystoimintaa, niin maatalousyrityksiä kuin muutakin elinkeinotoimintaa. Yksinkertaisesti tiepiirillä ei kuulemma ole määrärahoja edes kunnon lanaukseen. (Ed. Hemmilä: No, niitä voidaan lisätä!) — Tätä on jatkunut jo vuosia. Kokoomuskin oli hallituksessa, kun nämä perustienpidon määrärahat olivat riittämättömät. (Ed. Valpas: Menivätkö ne silloin rempalleen?) — Niin, ja vasemmistoliitto oli myös hallituksessa.

Arvoisa puhemies! Radanpidon korvausinvestointeihin ensi vuodelle esitetty määräraha on myös erittäin alhainen. Vaikka sitä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä hiukan esitetään korotettavaksi, joka tapauksessa tätä joudutaan taas seuraavana vuonna lisätalousarvioitten kautta paikkaamaan, ja pitkäjänteisyys on puuttunut myös radanpidon korvausinvestointirahoissa. Tällä menolla myös niin sanotut vähäliikenteiset radat varsin lyhyellä aikavälillä ovat siinä kunnossa, että liikenne niillä on lopetettava.

Tästä uutisoitiin tiedotusvälineissä muutama päivä sitten, mutta ei tässä mitään uutta ole. Muun muassa Pohjois-Karjalassa Joensuusta pohjoiseen johtava rata on jo tällä hetkellä siinä kunnossa, jotta nopeuksia ja akselipainoja on pitänyt pudottaa huomattavasti, joten kuljetusten kannattavuus on kyseenalaista. Radan varrella sijaitsevat muun muassa Vapon Lieksan ja Nurmeksen sahat sekä Pankakoski Board -kartonkitehdas. Myös Stora Enso on lisännyt puunkuljetuksia rajusti pohjoisen satamiin. Eli tämänkin ja muitten vähäliikenteisten ratojen osalta päätökset peruskorjauksesta on tehtävä hyvin pikaisesti, jos halutaan yleensäkin, että hillitään muuttoliikettä ja annetaan toimintaedellytyksiä teollisuudelle ja sillä tavalla taattaisiin alueen kilpailukyky. Näitä ratoja tosiaan löytyy muualtakin.

Tietysti on hyvä, että tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on todettu kehysbudjetoinnin korjauksen tarpeellisuus. Nyt on uskottava siihen, että seuraavalle hallituskaudelle määrärahakehys asetetaan jo alun perin sellaiseksi, että välttämättömät investoinnit ja peruskorjaukset voidaan tehdä.

Joukkoliikenteeseen esitetään lisää 500 000 euroa, ja tämä on tietysti hyvä. Tietysti viime aikoina joukkoliikennettäkin on jouduttu valitettavasti supistamaan ja on esimerkkejä, että kylätaajamat ovat yksinomaan kimppakyydin varassa. Sinänsä kimppakyyti on erittäin käyttökelpoinen, mutta joukkoliikenne kaipaa myös lisää määrärahoja.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi liittyen tähän, että alempiasteiselle tieverkolle ei näitä riittäviä määrärahoja ollut. Isoja tiehankkeita on viety kiitettävästi kyllä eteenpäin. On monia ikuisuushankkeita, jotka aluetaloudelle ovat erittäin tärkeitä. Niistä myös huomenna äänestetään. Tässä ei ole aikaa minun niitä käydä läpi.

Edelleen maakunnastamme löytyy Valtatie 6, Puhoksen risteyksen turvallisuuden parantaminen, joka pitäisi kiireesti hoitaa, Joensuun kehätie, edelleen rataosuuksien Säkäniemi—Niirala ja Joensuu—Uimaharju—Nurmes sekä Joensuu—Pieksämäki sähköistämiset. Ja totta kai monia muitakin hankkeita on, mutta toivottavasti määrärahat tuntuvasti lisääntyvät seuraavan vaalikauden alussa.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan budjetti on pääosin onnistunut, mutta Etelä-Karjalan infrahankkeiden huomiointi jättää vielä paljon toivomisen varaa. Kaikki tiedämme, miten suuri vaikutus tieverkon kunnolla on niin kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin kuin myös liikenneturvallisuuteen, joten on selvää, että teiden rakentamisesta, ylläpidosta ja kunnostamisesta on pidettävä asianmukaista huolta. On tärkeää, että liikenneinfrastruktuurin rahoittamiseen löydetään keinot, joilla hankkeita voidaan toteuttaa pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.

On erittäin tervetullutta, että liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut infrahanketyöryhmän, jonka mukaan infrahankkeiden rahoitusta pitäisi pitkäjänteistää 10—15 vuoden aikajänteelle. Infrahankkeista päättämisessä siirryttäisiin selontekomenettelyyn, jonka yhteydessä eduskunta ottaisi kantaa hankkeisiin ja niiden rahoitustasoon. Luonnollisesti tarkasteltaisiin aina uudelleen myös hankkeiden kiireellisyys.

Viime torstain kyselytunnilla nostin esiin hankkeen Lahti—Luumäki-radan ulottamisesta Imatralle asti, minkä edelleen toivon toteutuvan mahdollisimman nopealla aikataululla. Siitä ei tällä erää enempää.

Joukkoliikenteen ja erityisesti bussiliikenteen kehittämisestä ei täällä ole vähään aikaan paljoakaan puhuttu. Bussiliikenteen sujuvuus ratkaisee monta ongelmaa kasvavilla kaupunkiseuduilla, joille joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen toimii myös elinvoiman turvaajana. Joukkoliikenteen on kyettävä toimimaan hyvällä palvelutasolla ajoneuvoliikenteen ruuhkautumisesta huolimatta, mikä varmistetaan luomalla riittävästi niin kutsuttuja joukkoliikenteen laatuväyliä kuntiin. Tämä edellyttää sekä paikallisia joukkoliikenteen etuisuusjärjestelyjä ja kunnollisia vaihtoterminaalijärjestelyjä että myös liikenteen älykästä ohjausta. Bussiliikenteen kehittäminen on otettava huomioon kaavoituksesta lähtien, jotta joukkoliikenteen palvelut voitaisiin suunnitella tehokkaiksi ja toteuttaa mahdollisimman hyvin asiakkaita palveleviksi.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Tieasiat ovat menneinä vuosikymmeninä olleet hyvin keskeisiä politikoinnin kohteita. Ministerin kotikunnassa yllättävän pienetkin tiekohteet päällystettiin taannoin hänen valtakautenaan. Tilanne ei poliittisen pelin osalta ole täysin korjaantunut vieläkään. Räikeimmät tapaukset ovat onneksi tehokkaamman tiedonvälityksen ansiosta jääneet toteutumatta.

Tuosta tiepolitikoinnista meillä on useita tuoreita esimerkkejä. Hämmästyttävin niistä oli edellisen valtiovarainministerin Antti Kalliomäen suorittama pakan sekoittaminen tämän vuoden suurten tiehankkeiden osalta. Nuo kohteet oli edellinen liikenneministeri Leena Luhtanen saanut siedettävään järjestykseen, mutta pakka sekoitettiin ja ministerikin vaihdettiin. Vuoden 2007 budjetissa on tältä osin palattu ruotuun ainakin osittain, ja liikenneministeri Susanna Huovinen voi olla tyytyväinen, kuten me muut keskisuomalaiset kansanedustajat, siitä, että Nelostie välillä Lusi—Vaajakoski on mukana budjetissa.

Itse olen eniten hämmästellyt sitä, että koko sekoilun keskeiset henkilöt ovat olleet sosialidemokraatteja. Mutta kun ruotuun palattiin juuri vaalien alla, en ole enää ihmetellyt. Sosialidemokraatit hallitsevat edelleenkin pelin politiikan. Sen me olemme tänä iltana nähneet muun muassa keskustelusta globalisaatioselvityksen osalta.

Arvoisa puhemies! Pidän ehdottoman tarpeellisena ja välttämättömänä sitä, että Nelostien rakentaminen etenee Jyväskylästä pohjoiseen läpi Keski-Suomen. Suunnittelua tulisi jatkaa keskeytymättä, ja toteuttaminen olisi ajoitettava suoranaiseksi jatkoksi jo rahoitetulle Nelostien osalle. Nelostie on paitsi koko maan selkäranka myös aivan oleellinen väylä koko Keski-Suomen teollisuuden, työpaikkaliikenteen, puunkuljetuksen, matkailun jne. kannalta. Sen liikenneturvallisuus vaatii pikaisia toimenpiteitä. Konginkankaan onnettomuudessa on mielestäni aivan tarpeettoman kovan taakan alle asetettu kuorma-autonkuljettaja, kun aivan oleellinen syy onnettomuuksiin Nelostiellä on sen huono kunto tämän päivän liikenteeseen nähden.

Arvoisa puhemies! Punamultahallitus on tehnyt erittäin suuria virheitä säästämällä väärissä paikoissa ja väärien asioiden ja hankkeiden osalta. Tämä virhelinja käy ilmi läpi koko budjetin. Teiden ja ratojen kunnossapito on laiminlyöty, ja tästä on seurannut paitsi vakavia onnettomuuksia myös suuria vaikeuksia teollisuuden ja kaupan kuljetuksille, matkailulle, työmatkaliikenteelle jne.

Aivan erityisesti nostan esille rautateiden huonon kunnon. Esimerkiksi Keski-Suomessa on tapahtunut erittäin pahoja henkilövahinkoja aiheuttaneita tasoristeysonnettomuuksia sekä ratapenkan ja kiskotuksen sortumia. Vain hyvällä onnella on vältytty vieläkin pahemmilta onnettomuuksilta. Pitääkö rataverkolla tapahtua vastaavia onnettomuuksia kuin Konginkankaalla Nelostiellä, ennen kuin hallitus herää havaitsemaan, että ratojen kunnossapitoon pitää saada lisää määrärahoja?

Punamultahallituksen linja johtaa rataverkon rapistumiseen, matkustajien vähenemiseen junissa niiden hidastelun vuoksi, junaliikenteen huonoon taloudelliseen tulokseen matkustajien vähetessä ja siten liikenteen karsimiseen, ja näin kielteinen oravanpyörä pyörii ja aiheuttaa maallemme ja sen teollisuudelle ja ihmisille suuria menetyksiä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi huomioita maaseudun elämisen sekä maa- ja metsätalouden kannalta erittäin tärkeästä asiasta eli yksityistieverkoston tilasta. Ilman kunnollista yksityistieverkostoa teollisuuden tarvitsema puuhuolto on mahdotonta hoitaa niin, että tuotantotavoitteet toteutuvat, ja elleivät nuo toteudu, seuraukset ovat tuhoisia. Jopa kokonaisten tehtaitten toiminta saattaa vaarantua.

Metsäteiden ja muiden yksityisteiden hoito-töiden arvonlisäverovelvollisuus on eräs merkit-tävä syy yksityistieverkoston rapistumiseen. Tarkoittaahan se sitä, että ostettuun palveluun lisätään 22 prosenttia, jolloin moni hoitokunta joutuu harkitsemaan, korjaako se tietä vai ei. Yksityisteiden kunnosta huolehtiminen on kuitenkin entistäkin tärkeämpää, koska metsäteollisuudesta on kuulunut viestejä, että puuta pyritään entistäkin enemmän hankkimaan kotimaasta.

Arvoisa puhemies! Kaksi lausetta enää: Tämän vuoksi hallituksen tulisi pikaisesti selvittää, miten tuo arvonlisävero voidaan korvata metsänomistajille, jotta yksityisteiden peruskorjaus ei vaikeutuisi, jopa jäisi toteutumatta tuon arvonlisäveron vuoksi.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Yleisten teiden, katujen ja kaavateiden rahalliseksi arvoksi on laskettu noin 26 miljardia euroa. Kyseessä on siis mittava kansallisomaisuus. Sen lisäksi liikkuminen ja kuljetukset ovat keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää ja yhteiskunnan toimintaa. Tiehallinnon mukaan tienpidon punaisena lankana ovat ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet, elinkeinoelämän kilpailukyky, alueiden elinvoima ja kehittyminen sekä yhteiskunnan yleiset odotukset muun muassa liikenneturvallisuuteen, ympäristöön ja toiminnan taloudellisuuteen.

Perustienpidossa etusijalle asetetaan tiestön jokapäiväinen liikennöitävyys, tieverkon kunnosta huolehtiminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Lähivuosina väylänpidolle asettavat muutoksia muun muassa muuttoliike, väestön ikääntyminen sekä muutokset elinkeinoelämän rakenteissa. Väestön keskittyminen lisää investointitarpeita kasvualueille. On kuitenkin tärkeää huolehtia koko Suomen kulkuyhteyksistä, ei ainoastaan Ruuhka-Suomen.

Arvoisa puhemies! Tieasiat ovat kansalaisille erittäin tärkeitä. Erityisesti yhteydenottoja tulee niiltä alueilta, joilla asukkaita ja liikennettä on sen verran vähän, että esimerkiksi tien päällystämistä ei Tiehallinnon osalta katsota perustelluksi eikä siihen ole varojakaan. Perustienpidon resurssit saattavat olla niin vähäiset, että juuri ja juuri pahimmat pinta- ja runkokelirikkoalueet jollain lailla saadaan pahimpaan kelirikkoaikaan hoidettua, mutta muuten pienten teiden rappeutuminen käy yhä pahemmaksi. Silti ihmisten täytyy päästä liikkumaan joka päivä.

Mielestäni perustienpidon arvo ja merkitys olisikin huomioitava tämänpäiväistä paremmin. Pidänkin erittäin tärkeänä sitä, että valtiovarainvaliokunta esittää budjettimietinnössään perustienpidon momentille lisättäväksi 8 800 000 euroa. Tämä lisäys tulee todella tarpeeseen. Toivottavasti nämä lisämäärärahat tulevat näkymään myös Vaasan tiepiirin alueella ja esimerkiksi Kälviän kunnassa, josta olen saanut runsaasti yhteydenottoja viime aikoina.

Arvoisa puhemies! Marraskuussa pidettiin kotikaupungissani Kokkolassa juhlalliset Satamatien avajaiset. Kyseisen tiehankkeen saattaminen alkuun ja myönteiseen päätökseen oli erittäin pitkä prosessi. Satamatie on nimensä mukaan tie Kokkolan satamaan ja Ykspihlajan teollisuusalueelle. Kyseisen tien merkitys on keskeinen koko kaupungille ja myös tavarantoimittajille. Tähän saakka raskas rekkaliikenne on kulkenut kaupungin katuverkon kautta. Pahoilta onnettomuuksilta on onneksi vältytty, vaikka läheltä piti -tilanteita on ollut.

Satamatie risteää Kokkolan kaupungin eteläpuolella Valtatien 8 kanssa. Kyseinen liittymä oli jo ennestään erittäin ruuhkainen, ja nyt, kun sen kautta kulkee myös satamaan johtava liikenne, tilanne todennäköisesti tulee vain entisestään pahentumaan. Jotta Satamatiehen kohdistetut investoinnit saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä ja Kokkolan satamaan ja teollisuusalueelle suuntautuvat raskaat kuljetukset siirtymään uudelle väylälle, on kiertoliittymän rakentaminen Valtatien 8 ja Satamatien liittymään välttämätöntä. Hankkeen kokonaisarvio on noin 2,8 miljoonaa euroa. Kokkolan kaupungin vuoden 2007 talousarvioon on varattu 600 000 ja vuoden 2008 taloussuunnitelmaan 200 000 euroa hankkeen toteuttamiseen. Kyseessä on siis kaupungin osalta varsin mittava investointi.

Jotta kiertoliittymän rakentaminen saataisiin mahdollisimman pian käyntiin ja Satamatie täydellisesti siihen käyttöön, mihin se on tarkoitettu, edellyttää tämä Kokkolan Satamatien kiertoliittymän huomioimista valtion ensi vuoden talousarviossa. Koska tässä käsittelyssä olevassa talousarviossa sitä ei valitettavasti ole, toivon, että noin 2 miljoonan euron määrärahat voitaisiin osoittaa valtion ensi vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi: Pidän erittäin tärkeänä, että Pohjanmaan radan, siis Seinäjoki—Oulu-radan, peruskorjaushanke käynnistyy ensi vuonna, ja korostan myös kaksoisraiteen merkitystä välillä Pietarsaari—Ylivieska. Tämä kaksoisraide on aivan välttämätön, jotta esimerkiksi Kokkolan ja Pietarsaaren satamakapasiteetti pystytään täysimittaisesti hyödyntämään ja palvelemaan alueen teollisuutta. Sen lisäksi pidän tärkeänä Seinäjoki—Vaasa-radan sähköistämistä. Toivottavasti hanke lähtee käyntiin mahdollisimman nopeasti.

Aivan lopuksi: Pietarsaaren satamatien suunnitteluraha tarvitaan. Se on erittäin tärkeä myös elinkeinopoliittisesti, koska kyse on suurteollisuuden mittavista kuljetusvirroista. Toki se helpottaisi myös alueen asiointiliikennettä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kuten hyvin tiedämme, ei vaalikauden alussa hyväksytty menokehys huomioinut riittävästi liikenneväylien kehittämistarpeita. Siksi olemme joutuneet jokaisen budjetin yhteydessä käymään liikenneinvestoinneista runsasta keskustelua ja kädenvääntöä. Kuten mietinnössä todetaan, kehykseen sisältyivät alun perin vain keskeneräisten hankkeiden vaatimat kustannukset ja kunkin uuden hankkeen rahoituksesta on päätetty erikseen.

Arvoisa puhemies! Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Meillä on sekä asutusta ja matkailua että käytettäviä luonnonvaroja koko maassa. Suomessa ei ole laajoja erämaa-alueita, jotka olisivat tiettömien taipaleiden takana. Olemme pitäneet maata asuttuna, ja asumattomissakin kolkissa käydään metsätöissä tai matkailun vuoksi. Valitsemamme linja on osoittautunut hyväksi, ja olemme myös aluepolitiikan ja elinkeinopolitiikan keinoin pitäneet yllä alueiden elinvoimaisuutta. Myös kuntapolitiikan linjaukset ovat tukeneet alueita monin eri tavoin, ja niissä on tavoiteltu tasa-arvoa maan eri osien välille.

Mutta ilman toimivaa infrastruktuuria alueille ei anneta aitoa kehittymisen mahdollisuutta. Tiedämme, miten olennainen on kunnollinen tie tai toimiva raideyhteys kaupunkien ja kuntien välillä. Mietinnön mukaan on tärkeää, että maaseudun kuntakeskusten välisestä liikenteestä huolehditaan. Valitettavasti monilla paikkakunnilla ainoastaan koululaisvuorot kulkevat, muut asukkaat saavat sovittaa työ- ja asiointimatkansa näihin aikatauluihin, jos haluavat joukkoliikenteen kyytiin. Niin sanottua kutsutaksijärjestelmää tulisi kehittää koskemaan myös tavallisia kuntalaisia. Monissa kunnissa sinänsä hyväksi osoittautunut kutsutaksijärjestelmä saattaa olla tarkoitettu vain eläkeläisten ja erityisryhmien käyttöön tai se toimii vain parina päivänä viikossa. Meillä on valitettavasti alueita, joille ei julkinen liikenne kulje. Käytännössä silloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää oman auton käyttö.

Maaseudulla on myös teitä, joilla liikennemäärä moninkertaistuu kesäaikaan mökkiläisten myötä. Suosituimmissa mökkikunnissa väkiluku saattaa jopa kymmenkertaistua kesäisin. On selvää, että tällaisiin kohteisiin pitäisi satsata tarpeen mukaan: ei seuraamalla vuosikeskiarvoja vaan näkemällä myös kesäinen runsas liikennemäärä. Suomessa maaseudun kesäinen liikenne on kaiken kaikkiaan kovin erilaista kuin arkinen talviliikenne. Kesäisin ollaan liikenteessä matkailun ja vapaa-ajan merkeissä. Tienoot ovat tuntemattomia ja osittain myös turvattomia. Liikenteessä on myös hyvin erilaisia kulkuvälineitä: autoja, matkailuautoja, moottoripyöriä, traktoreita, polkupyöriä. Nämä tuovat oman riskinsä ja turvattomuuden liikenteeseen. Tästä syystä näiden teiden kunnossapito on myös erittäin tärkeää.

Perustienpidon ja yksityisteiden kunnossapidon määrärahoja sekä liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden rahoitusta esitetään lisättäväksi, ja tähän esitykseen on helppo yhtyä.

Arvoisa puhemies! Liikenneväyläpolitiikan suunnitteluun ja rahoitukseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Niin sanotun Vuorian työryhmän ehdotuksen mukaiset liikennepoliittiset selonteot voivat olla yksi ratkaisu pitkäjänteisempään rahoitukseen. Kuten ministeri Huovinen ja monet muutkin ovat täällä todenneet, pitkäjänteisyyden paras puoli on epävarmuuden poistaminen liikennehankkeiden etenemisessä. Pitkäjänteinen päätöksenteko mahdollistaa kaavoituksen tehostamisen sekä yritysten logistisen kehitystyön ja investointipäätökset. Juuri niin kuin mietinnössä todetaan, näin varmistetaan ennen muuta resurssien mahdollisimman tehokas käyttö. Hyötyjen ja kustannusten laskemisella saadaan kuva investoinnin kannattavuudesta, ja se todella helpottaa hankkeiden vertailua. Kuitenkaan kaikkea hyötyä ei voi mitata rahassa. Meidän on aina kiinnitettävä huomiota myös kokonaisuuteen, turvallisuuteen ja alueiden kehittämiseen. Liikenneväyläpolitiikkaan tarvitaan ehdottomasti poliittista ohjausta. Se ei ole pelkkää numeroilla määriteltävää hyöty—kustannus-arviointia. Kyse on huomattavasti laajemmasta kokonaisuudesta.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Toimivat liikenneyhteydet ovat entistä tärkeämpiä koko maan kehitykselle. On kiinnitettävä huomiota sekä liikenneväylien kuntoon, liikenneturvallisuuteen tasoylikäytävät mukaan luettuna että liikenteen sujuvuuteen. Lisää rahaa tarvitaan perustienpitoon ja perusradanpitoon (Ed. Kallis: Annetaan!) sekä väyläinvestointeihin vesiteitä, lentoliikenteen edellytyksiä ja tietoliikenneyhteyksiä unohtamatta. Liikennepolitiikka on keskeisellä sijalla myös maaseudun ja aluekehityksen näkökulmasta, samoin joukkoliikenteen kehittäminen. Jatkuvasti on tärkeää korostaa pientiestön ja yksityistieverkon merkitystä ja valtion rahoituksen riittävyyttä.

Arvoisa puhemies! Vaikka Pohjois-Karjalassa onkin saatu useita liikennehankkeita etenemään, niiden joukossa vihdoin myös juuri valmistunut Mönnin silta, on niin Joensuun seudulla kuin koko maakunnassa edelleen kiireellisiä hankkeita odottamassa. Rautatieinvestoinneista etusijalla ovat rataosuudet Joensuu—Ilomantsi ja Joensuu—Nurmes ja edelleen Nurmeksesta Vuokattiin. Ne ovat tärkeitä tavarankuljetuksen osalta. Ennen muuta sähköistyshankkeina olemme kiirehtimässä välejä Niirala—Honkamo ja Joensuu—Uimaharju ja edelleen Uimaharjusta Lieksaan. Nämä hankkeet ovat kiireellisiä myös tavarankuljetuksen ja puutavarankuljetuksen näkökulmasta.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä aikaisemmin, aivan niin kuin budjettikirjassakin, on mainittu, että tieverkon pääoma-arvo on noin 26 miljardia euroa. Kun ottaa huomioon, miten tiestö kuluu, niin jos kysyttäisiin edustajilta, monellako prosentilla arvo alenee kulutuksen johdosta, niin minä luulen, että vastaus pyörisi siinä 10 prosentin luokassa. Kovassa liikenteessä tiestö kuluu kyllä niin, että sen arvo alenee 10 prosentilla. Perustienpitoon annetaan kuitenkin vain 3 prosenttia sen pääoma-arvosta määrärahaa, ja tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiestön kunto ja taso laskee.

Tällä en halua sanoa, että päätiet Suomessa olisivat huonossa kunnossa. Päätiet ovat verraten hyvässä kunnossa, mutta on paljon, paljon teitä, joiden taso vuodesta toiseen laskee. Kun keskustelee tiepiirien johtajien kanssa, niin poikkeuksetta he sanovat, että se, mihin tarvittaisiin lisää rahaa, on juuri perustienpito ja se koskee, riippuen nyt tietenkin vaalipiiristä ja tiepiiristä, monesti siltojen korjaamista.

Toinen asia, mihin haluaisin kiinnittää huomiota, on joukkoliikenne. Ei joukkoliikennettä kannata ylläpitää, jos ei ole matkustajia. Kun olemme keskustelleet linja-autoliikenteen edustajien kanssa, niin he ovat todenneet, että mitä järkeä on ajaa, kun matkustajia on yksi, korkeintaan kaksi. Kun tilanne on tämä, niin ei sitä millään lailla voi saada kannattavaksi, ei edes rahalla. Mutta Helsingissä, missä minun mielestäni joukkoliikenne toimii erittäin hyvin, sitä tulisi kyllä laajentaa. Ennen kaikkea Pääkaupunkiseudun ja suurien kaupunkien joukkoliikennettä tulisi tukea. Molemmista asioista, mistä minä puhuin, kristillisdemokraatit ovat tehneet myöskin talousarvioaloitteita, ja ne sisältyvät meidän vaihtoehtobudjettiimme.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Minusta pääongelma on haja-asutusalueiden tieverkossa. Se on kyllä retuperällä. Suurille liikenneväylille eri puolille maata on merkitty määrärahoja. Tämä ei sinänsä ole moitittavaa, nekin tarvitsevat.

Ed. Väistö lupasi kaikkiin tiehankkeisiin kaikkea hyvää, ja tämänpäiväistä äänestystä ajatellen tämähän on ihan loistava lupaus. Uskon, että tukea sieltä sitten tulee, kun näistä äänestetään.

Nämä haja-asutusalueiden tiet eivät vaadi kovin suuria määrärahoja. Ne ovat huomattavasti pienempiä kuin nämä suuret väylät. Sen takia minusta tuntuu oudolta, että hallitus lykkää taas jollekin tulevalle hallitukselle nämä, kun ne voitaisiin aivan hyvin nyt jo tässä talousarvioesityksessä hyväksyä, ja ainakin siinä toivossa nyt elän, että näin voidaan tehdä.

Semmoinen kuittaaminen aina tulevalle hallitukselle, josta me emme vielä tiedä mitään, on ihan pohjatonta touhua. (Ed. Väistön välihuuto) — Niin, kai tämän neljän vuoden aikana tämänkin hallituksen olisi pitänyt jotakin tehdä. Turha aina syyttää edellistä hallitusta ja siirtää kaikki asiat tulevalle hallitukselle. Mitä varten tämä hallitus on sitten ollut neljä vuotta, kun se ei halua tehdä yhtään mitään?

Arvoisa puhemies! Kun valtiontalous on hyvä, kaikki toitottavat sitä, niin nyt jos koskaan ainakin tämä haja-asutusalueitten tieverkko pitäisi saada hoidettua. En ymmärrä kyllä, miksi juuri keskusta, joka nyt on vallassa, unohtaa tämän maaseudun. Siellä tiet rapautuvat ja maaseutu autioituu, kyläkouluja lopetetaan. Miksi te ette nyt kohdista sinne tätä rahoitusta, kun olette vallassa? Toivon nyt kyllä, että viimeistään tänä päivänä herättäisiin tämän asian suhteen. Kun näitä päätöksiä tehdään äänestämällä, niin tarkasti seuraan kyllä myös ed. Väistön äänestyskäyttäytymistä.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Valiokunnan lausumaehdotus n:o 10: "Eduskunta edellyttää, että keväällä 2007 alkavalla hallituskaudella määrärahakehys sisältää jo alusta lähtien riittävät määrärahat liikenneväylien pitkäjänteiseen kehittämiseen ja kunnossapitoon sekä joukkoliikenteen parantamiseen."

Arvoisa puhemies! Hallituksesta on monta kertaa puhuttu, että se jää historiaan hallituksena, joka sysää seuraajalleen kaikki ongelmat, ja niin edellinen puhujakin, ed. Valpas, tuossa totesi. Mutta nyt taitaa jäädä eduskuntakin historiaan, jos hyväksyy tämän ponnen. Nimittäin en itse ainakaan muista, että aiemmin eduskunta olisi edellyttänyt jotakin seuraavalta eduskunnalta. Kun sentään vaalit käydään välillä, niin tämä edellyttämisponsi ei nyt merkitse kyllä yhtään mitään. Kai tämä kuvastaa sitä neuvottomuutta, joka tällä hallituksella ja hallituspuolueilla on, kun puhutaan tieliikenteen määrärahoista ja ylipäätään liikenneministeriön käytettävissä olevista määrärahoista. Niitä nimittäin on vuosi vuodelta aina leikattu. Esimerkiksi Turun tiepiirissä arvioidaan olevan useitten miljoonien määrärahavaje pelkästään perustienpidossa, ja varmasti sama pätee ihan kautta maan kaikissa tiepiireissä. Perustienpitoon on käytetty paljon vähemmän kuin teiden nykykunnon säilyttäminen ja ylläpitäminen olisi edellyttänyt.

Arvoisa puhemies! Vielä pari sanaa tuosta yksityisteitten tilanteesta. Nimittäin kun yksityisteitä joka tapauksessa kymmenillä miljoonilla (Puhemies koputtaa) euroilla korjataan vuosittain, niin arvonlisäveroina kerätään todellisuudessa enemmän yksityisteiltä kuin valtion apuna niille myönnetään.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Päijäthämäläisenä kansanedustajana voin tyydytyksellä todeta, että pitkään toivomamme tiehanke Lusi—Vaajakoski on lähtemässä liikkeelle. Toivottavasti se etenee suunniteltua nopeammin. Se on erittäin kapea ja vaarallinen tie, jolla on paljon raskasta liikennettä. Samoin Lusi—Mikkeli-tie on vuodelle 2008 aloituksessa. Sen lisäksi Lahti—Luumäki-ratahanke on erittäin tärkeä rautateiden palvelukyvyn kannalta.

Mutta mitä haluaisin kiirehtiä, on näitten tasoristeysten tilanne. On todella hirvittävää, miten paljon onnettomuuksia meillä näinä päivinä on tapahtunut ja on vaarassa tapahtua. Sen tähden sekä alikulkuja että valvottuja risteyksiä on saatava enemmän eli tähän turvallisuuteen pitää kiinnittää huomiota myös rautatieliikenteessä. Ratahallintokeskuksen tulee tehdä tästä nopea aikatauluohjelma.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kaakkois-Suomen liikennehankkeet ja kasvava Venäjän liikenne on täällä ollut paljon esillä paitsi tänään, myös tämän syksyn aikana. Tunnemme hyvin nämä ongelmat. Liikenne jumiutuu, liikenneturvallisuus kärsii, alueen yleinen turvallisuus heikkenee, kuljettajien hygieniaolot ovat kehnot ja se heijastuu myös ympäristöön. Tiedämme myös, mistä nämä ongelmat johtuvat. Jotkut ongelmat ovat Suomen ratkaistavissa ja toimiin on jo tietysti ryhdytty. Liikenteen sujuvuuden parantamiseksi ensi vuonna aloitetaan muun muassa Vaalimaan rajanylityspaikan liikennejärjestelyjen rakentaminen sekä pientareen leventäminen Haminan ja Virojoen välillä. Myös etäjonotusjärjestelmä kuuluu näihin parannuskeinoihin.

Olemme arvelleet, että perimmäinen syy jonojen muodostumiseen on Venäjän tullin hitaus, ja se ei ole vain meidän toimillamme ratkaistavissa. Tuen ja ymmärrän ministeri Huovisen ja muun hallituksen kärsivällistä otetta asiassa. Jokaisessa ministeritasoisessa neuvottelu- ja keskustelutilanteessa Venäjän suuntaan on tuotava esiin rekkajonojen tuottamat ongelmat ja esitettävä niihin yhteistyössä ratkaisuja.

Ymmärrän kuitenkin hyvin myös alueen asukkaiden pinnanpalamisen. He elävät arkipäivänsä jatkuvassa rekkamelussa ja saasteessa. Sinänsä se, että tavara kulkee Suomen kautta, on positiivinen asia ja transitoliikenne tuottaa Suomeen paljon uusia työpaikkoja. Siksi ei mikään kova kovaa vastaan -tyyli ja siirretään jonot Venäjän puolelle -tyylinen argumentointi ole rakentavaa. Se ei ratkaise tätä ongelmaa.

Kaakkois-Suomen työllisyydelle olisi suuri takaisku, jos transitoliikenne siirtyisi pois Suomesta. Yksi ratkaisu ongelmiin on tiemaksujen käyttöönotto, mutta toisaalta, kuten ministerikin aiemmin linjasi, suomalaisen liikenteen maksuja ei saisi lisätä. Suomalaiset kuljetusalan yrittäjät ovat jo tällä hetkellä hyvin heikoissa kilpailuasetelmissa verrattuna venäläisiin yrittäjiin. Siksi maksut pitäisi kompensoida suomalaisille liikennöijille esimerkiksi verotuksen keinoin. Verotuksessakin liikkumavara lienee vähäinen, joten innovatiivisuutta kyllä liikenneministeriön suunnittelijoilta vaaditaan.

Jotta maksut voitaisiin kustannustehokkaasti kohdentaa vain raskaaseen liikenteeseen, tarvitaan uuden teknologian keinojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Muussa tapauksessa järjestelmää on vaikea saada kannattavaksi Keski-Euroopan tapaan, missä transitoliikenteen volyymi on Suomeen verrattuna moninkertainen. Toinen erittäin toivottava kehityssuunta olisi kuljetusten siirtyminen yhä enenevässä määrin raiteille.

Arvoisa herra puhemies! Saimaan kanavalla ja Saimaan vesistöalueella peritään alennettua luotsausmaksua, joka on noin 26 prosenttia rannikolla perittävästä luotsausmaksusta. Saimaan alemmasta maksutasosta johtuvat tulonmenetykset korvataan liikennelaitokselle valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen varatusta määrärahasta. Ensi vuodelle summa on 4,2 miljoonaa euroa, ja budjettikirjan mukaan Saimaan luotsauspalvelut ja niiden hinnoittelu on järjestettävä siten, että hintatuen tarve ei ylitä tätä määrää.

Saimaan liikenteen odotetaan uusimpien ennusteiden mukaan kasvavan aiemmin ennakoitua enemmän. Syksyllä on jo väläytetty luotsaustaksan 5 prosentin korotusta, jotta lisäbudjetin lisärahoitusneuvotteluilta vältyttäisiin. Tällaisia maksujen korotuksia tai edes niiden uhkaa ei Saimaan luotsaustoiminta kestä. Hintatuki on ollut jatkuvasti alimitoitettu toiminnan kuluihin nähden.

Valiokunta toteaakin mietinnössään — ja tähän näkemykseen on taas helppo minun yhtyä — että jatkossa alikatteelliseen toimintaan osoitettu määräraha mitoitetaan todellisten kulujen mukaan. Määrärahan tarpeen oikean arvion helpottamiseksi Saimaan luotsauksen hintatuen määräraha tulisi muuttaa arviomäärärahaksi.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Liikennepolitiikan ja väylähankkeiden toteutus edellyttää suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Näin pääministeri Matti Vanhasen hallitus on toiminut. Hallituksen aloittaessa talouden liikkumavara oli kuitenkin paljolti sidottu jo päätettyihin hankkeisiin. Tulevan hallituksen lähtötilanne on tässä suhteessa parempi, ja se evästys ja keskustelu, jota täällä on käyty, ja myös se evästys, mitä valtiovarainvaliokunnan mietintöön sisältyy, tähtää juuri siihen, että tuleva, vaalien jälkeen muodostettava hallitus mitoittaisi vaalikauden rahoituksen riittävälle tasolle tulevia investointihankkeita ja liikennepolitiikan hoitoa varten.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun on kuunnellut tämän liikenneministeriön pääluokan keskustelua, ei voi välttyä siltä ajatukselta, että tämä alemmanasteinen tieverkko ja tien ylläpidon määrärahat tulevat tulevaisuudessa vahvistumaan, sen verran yksimielisiä tässä asiassa on oltu. Tämä ongelma onkin todellinen. Itsekin olen saanut runsaasti yhteydenottoja monista kunnista näiden alemmanasteisten teiden huonosta kunnosta, ja tämä kunnostamattomuus aiheuttaa tällä hetkellä monissa paikoissa suurempia kustannuksia kuin sen tien kuntoon paneminen. Tämä on varmasti sellainen asia, oli sitten tuleva hallitus millä kokoonpanolla tahansa, että uskon, että tähän asiaan tullaan nyt paneutumaan merkittävästi.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, josta haluan todeta, joka tässä äskenkin oli esillä, on Nelostien hanke Lusi—Vaajakoski. Monet keskisuomalaiset ovat todenneet, miten merkittävä se on. Voin myös pohjoispohjalaisena todeta, että on myös Pohjois-Suomen kannalta hyvin merkittävää, että tämä valtakunnan päähuoltoväylä toimii kokonaisuudessaan.

Pertti Salovaara /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Runkotieverkkosuunnitelmaan olisi syytä sitoutua vahvasti, ja runkotieverkkosuunnitelmaan ei voi sitoutua kyllin vahvasti, ellemme tee niin kuin Ruotsissa on tehty: Irrotettu tavallaan budjettikehyksistä nämä suuret tiehankkeet, jotka ovat kustannusvaikutuksiltaan erittäin kalliita. Silloin kun näin tehdään, silloin voidaan saavuttaa pitkäjänteisyys ja ennustettavuus suuressa väyläpolitiikassa.

Liikenne- ja viestintäministerimme totesi täällä eduskunnan kyselytunnilla muutama viikko taaksepäin, kun oli puhe liikenneturvallisuudesta, että nopeus tappaa. Sen takia nopeuksia täytyy alentaa. Jos tämä ministerin logiikka pitäisi paikkansa, niin siinä tapauksessahan moottoriteillä eli juuri sillä korkeammalla laatuluokituksella olevilla teillä sattuisi kaikkein eniten kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia. Mutta kun tämä sattuu olemaan Suomen turvallisin tietyyppi, niin tämä logiikkahan ei tietenkään pidä paikkaansa. Liikenneturvallisuudella on aina suora yhteys liikenneympäristöön, ja moottoriteillä liikenneympäristö on balanssissa nopeusrajoitusten kanssa.

Tästä on nimenomaan kysymys tässä runkotieverkkosuunnitelmassa. Tien liikenneympäristö tulee saattaa sellaiseksi, että se mahdollistaa korkeamman käytettävissä olevan nopeuden. Se on elinkeinoelämän kannalta hyvä asia, ja se on myöskin liikenneturvallisuuden kannalta, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, hyvä asia.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Väistö puhui kauniisti, mutta voisitteko te, ed. Väistö, kertoa, mikä on riittävä taso esimerkiksi haja-asutusteiden ylläpidossa vaikkapa nyt seuraavalle hallitukselle, kun te olette kaiken kaataneet sen syliin. Siellä on jo kaikki mahdollinen. Mutta toisaalta kertokaa myös, mikä on tämän hallituksen tavoite tai saavutus nimenomaan näitten haja-asutusalueitten teiden kohdalla. Arvoisa edustaja, te tiedätte aivan hyvin, että nämä tiet ovat menneet rapakuntoon ja huonompaan suuntaan tämän hallituksen aikana. Mitä te olette tehneet, kun olette olleet neljä vuotta vallassa? Kertokaa nyt vähän.