Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa rouva puhemies! Sananvapaus on yksi demokraattisen yhteiskunnan keskeisimmistä periaatteista. Samanaikaisesti kansainvälisessä yhteisössä on laaja ymmärrys siitä, että luonteeltaan rasistiset teot loukkaavat ihmisoikeuksia ja uhkaavat oikeusvaltion periaatteita ja demokratian vakautta. Tämän vuoksi on ryhdytty myös oikeudellisiin toimenpiteisiin erityisesti tietoverkossa lisääntyvää rasistista propagandaa vastaan.

Vuonna 2003 tehtiin Euroopan neuvoston tietoverkkorikoksia koskevaan yleissopimukseen rasistisia rikoksia koskeva lisäpöytäkirja, jonka myös Suomi tuolloin allekirjoitti, ja vuonna 2008 puolestaan laadittiin Euroopan unionin neuvoston puitepäätös rasismin torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin. Molemmat instrumentit sisältävät velvoitteita kriminalisoida tietyin edellytyksin rasistisesta vaikuttimesta tehtyjä rikoksia. Näiden keskeinen merkitys on julkisesti internetissä esitettävän rasistisen propagandan kriminalisoinnissa.

Molempien instrumenttien tavoitteena on lisätä eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä rasististen lausumien leviämisen torjumiseksi puuttumatta kuitenkaan kansallisissa oikeusjärjestelmissä ja tietysti myös kansainvälisissä oikeusjärjestelmissä oleviin periaatteisiin ilmaisunvapaudesta.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi edellä mainitun lisäpöytäkirjan sekä rikoslakiin ehdotetut muutokset, joiden tarkoituksena on saattaa rikoslain säännökset vastaamaan niitä vaatimuksia, joita lisäpöytäkirja ja puitepäätös asettavat. Samalla ehdotetaan rikoslakiin myös muutoksia, joilla varmistettaisiin rikoslain säännösten soveltaminen rasististen rikosten ohella laajemminkin myös muihin niin sanottuihin viharikoksiin.

Arvoisa rouva puhemies! Rasistisia rikoksia ei ole määritelty rikoslaissa, eikä rikoslakiin sisälly rikosnimikkeenä rasistista rikosta. Rikoslaissa rasistisia vaikuttimia kuitenkin sisältyy toisaalta eräiden rikosten tunnusmerkistöihin ja toisaalta rangaistusten koventamista koskeviin säännöksiin. Keskeinen rasistisia vaikuttimia koskeva rangaistussäännös on kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Tätä säännöstä ehdotetaan nyt muutettavaksi ensinnäkin siten, että se nykyistä selkeämmin soveltuisi rasististen tekojen ohella myös muihin viharikoksiin. Rikoksen vaikuttimina mainittaisiin rasististen perusteiden, kuten etnisen alkuperän, lisäksi myös uskonto ja vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen sekä — ja tämän puuttumista pidän erittäin tärkeänä ja merkittävänä puutteena nykylainsäädännössä — vammaisuus. Myös näihin perusteisiin rinnastettavat perusteet rikoksen vaikuttimina voivat tulla katetuiksi tämän säännöksen piiriin.

Lisäksi kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevaa säännöstä ehdotetaan selvennettäväksi siten, että sen soveltaminen levittämisen eri tekotapoihin voidaan varmistaa. Teknologian kehitys on viime vuosina johtanut siihen, että tietoverkot tarjoavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia esimerkiksi vähemmistöryhmiin kohdistuvalle vihapuheelle. Tästä syystä myös rikoslain säännöksiä uudistettaessa on otettava huomioon rikoksentekijöiden muuttuva toimintaympä-ristö.

Erityisen vakavia tekoja varten rikoslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi törkeää kiihottamista kansanryhmää vastaan koskeva tunnusmerkistö, jonka rangaistusasteikko olisi vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta. Perusmuotoisen rikoksen asteikko on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeä tekomuoto voisi tulla sovellettavaksi tapauksissa, joissa kehotetaan tai houkutellaan joukkotuhontaan tai muihin vakaviin ihmisoikeusrikoksiin, murhaan tai terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn tappoon. Törkeä tekomuoto voisi soveltua myös muuhun vakavaan väkivaltaan kehottamiseen, jos sillä selvästi vaarannetaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

Kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan säännöksen lisäksi rikoslakiin sisältyy rangaistuksen koventamista koskeva säännös. Yksi rangaistusta koventava seikka on rikoksen kohdistuminen tiettyyn kansalliseen, rodulliseen, etniseen tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan henkilöön tähän ryhmään kuulumisen perusteella. Koventamissäännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että se, niin kuin edellä kuvatusti kiihottamisrikoskin, soveltuisi rasistisista vaikuttimista tehtyjen rikosten lisäksi myös laajemmin erilaisiin viharikoksiin.

Lisäpöytäkirjasta ja puitepäätöksestä tulee velvoitteita laajentaa oikeushenkilörangaistusvastuuta rasistisissa rikoksissa. Esityksessä ehdotetaankin, että oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotettaisiin eräisiin rikostyyppeihin silloin, kun rikoksen taustalla on rasistinen tai vihamotiivi. Jotta oikeushenkilö voitaisiin saattaa vastuuseen rasistisesta tai vihamotiivista tehdystä rikoksesta, vaaditaan yhteisöltä, jonka piirissä rikos tehdään, järjestäytynyttä ja systemaattista toimintaa. Rasismi- ja viharikokset ovat kuitenkin yleensä sellaisia yksilön tai järjestäytymättömän joukon tekemiä rikoksia, joissa oikeushenkilörangaistusvastuu ei ole ajateltavissa. Oikeushenkilörangaistusvastuu voineekin siten tulla Suomen oloissa kysymykseen varsin harvoissa poikkeustapauksissa.

Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää korostaa, ettei ehdotetuilla uudistuksilla ole tarkoitus rajoittaa vapautta keskustella yhteiskunnallisesti merkityksellisistä asioista. Esimerkiksi maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan tai siitä vastuussa olevien ankarakaan arvostelu ei sellaisena täytä tietenkään rikoksen tunnusmerkistöä. Rangaistavaa on ihmisryhmien uhkaaminen, solvaaminen tai panettelu. Vihapuhe on usein erittäin väkivaltainen tai väkivaltaan johtava teko. Poliittinen puhe taas nauttii mitä syvintä perusoikeussuojaa.

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä vihapuhelaiksi ristitty esitys on jo ehtinyt nostattaa tunteita ja keskustelua, ja hyvä niin. Aina, kun lainsäädännöllä vedetään sananvapauden rajoja, sen on perustuttava laajaan yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun. Sääli, että vaalit alkavat jo painaa päälle eikä julkiseen keskusteluun jää kuin pari kuukautta aikaa. Joka tapauksessa kritiikkiin on hyvä varautua ja se kritiikki on merkki terveestä yhteiskunnasta. Olisin paljon huolestuneempi suomalaisen yhteiskunnan tilasta, jos sitä kritiikkiä ei tulisi, sillä sananvapaus on demokratian kovaa ydintä. Vaikka sananvapaus ei olekaan absoluuttinen kansalaisoikeus vaan sen on oltava tasapainossa muiden perusoikeuksien kanssa, silti kiivainkaan sananvapauden puolustaja ei saa unohtaa, että vapauteen liittyy aina vastuu, sananvapauteen vastuu sanoistaan.

Tämän lakiesityksen ja taustalla olevan Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan taustalla on perusteltu huoli siitä, miten sosiaalisen median voimaa voidaan käyttää ja käytetään paitsi ihmisten voimaannuttamiseen myös vihan lietsomiseen, pelon kylvämiseen ja väkivaltaan yllyttämiseen. Tietysti voidaan kysyä, eikö rikokseen yllyttäminen ole jo nyt rikos, eikö nykyinen lainsäädäntö mahdollista viharikoksista kovennetut rangaistukset. Varsinainen viharikoslainsäädäntö meiltä kuitenkin puuttuu, eikä viranomaisilla ole välineitä yhteiskuntamme perusarvojen, kuten kansalaisten yhdenvertaisuuden, kimppuun käyvän vihankylvön hillitsemiseen.

Lainsäädännön ja viranomaisten haasteena on, missä menee kriittisen julkisen keskustelun ja vihan lietsomisen raja. Esimerkiksi kirjoitus, joka yllyttää pahoinpitelemään punatukkaiset ihmiset tai karkottamaan heidät maasta on selvä tapaus. Mutta miten pitäisi suhtautua kirjoitukseen, jossa vaaditaan lainmuutosta, jolla punatukkaisilta ihmisiltä kielletään oikeus mennä naimisiin? Kaukaa haettua. Korvatkaa punatukkainen jollain muulla yhtä triviaalilla, kuten ihonvärillä, etnisellä alkuperällä, uskonnolla, vakaumuksella tai seksuaalisella orientaatiolla tai vammaisuudella, ja googlatkaa. Ette tule pitämään kaikesta, mitä löydätte.

Arvoisa puhemies! Ehkä eniten keskustelua tässä esityksessä on herättänyt termin "asettaminen yleisön saataville" -määritelmä. Perustelujen mukaan sillä tarkoitetaan paitsi aineiston saattamista esimerkiksi internetin keskustelupalstalle tai muulle sivustolle myös linkkien perustamista ja kokoamista, jotta kyseinen aineisto olisi helpommin toisten saatavilla. Ihmisiä pelottaa, että tekijän vastuuseen voi joutua tekstin kirjoittajan ja hänen kirjoituksensa yleisön saataville asettaneen lisäksi myös henkilö, joka viittaa kyseiseen tekstiin. Perusteluissa todetaan kuitenkin lisäksi, että linkittämisen tulee täyttää kiihottamissäännöksen edellyttämät elementit. Mitä tämä sitten suomeksi tarkoittaa? Kiihottamissäännös tarkoittaa pykäliä 10 ja 10 a, joissa määritellään, mitä kiihottaminen ja törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan tarkoittaa: "Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella - -." Eli linkin tarkoituksena tulee olla nimenomaan uhkaaminen, panetteleminen tai solvaaminen.

Tämä rajaus on hyvin tärkeä, ja on sääli, ettei lakikieli taivu sanomaan sitä tämän suoremmin, ilman että esitystä joutuu lukemaan parista eri kohtaa. Moni on nimittäin pelännyt, ettei tämän lain voimaantulon jälkeen voi edes kritisoida vihapuhetta sisältäviä nettikeskusteluja linkin tai lainauksen kera. Linkittäminen on kuitenkin keskeinen osa sosiaalisen median keskustelukulttuuria, netissä monet kun ovat sattuneesta syystä varsin skeptistä ja epäluuloista porukkaa eivätkä usko mitään ilman viittausta alkuperäiseen tekstiin. Eli vihapuhetta saa tämän lain voimaantulonkin jälkeen kritisoida, sitä saa lainata ja siihen saa linkittää, kunhan sen lainaamisen ja linkittämisen tarkoituksena ei ole kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Joka tapauksessa linkittäminen on otettava tässä laissa jotenkin huomioon. Sitä ei voi jättää käsittelemättä, sillä yleissopimuksen lisäpöytäkirjan perustelujen mukaan sopimus nimenomaan kattaa myös linkkien perustamisen.

Arvoisa puhemies! Täältä syrjäisestä Suomesta katsottuna Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirja voi vaikuttaa ylireagoinnilta, mutta valitettavasti tilanne muualla Euroopassa on paljon pahempi kuin Suomessa. Häiriintyneet ihmiset ovat saaneet netin yhtä häiriintyneiltä vihasivustoilta kimmokkeita väkivallantekoihinsa. Internetin globaalin luonteen vuoksi kansallisella lainsäädännöllä ei ole vihapuheen hillinnässä merkitystä. Euroopan unioni on sekin vain pieni osa maailmasta ja netistä, mutta sen laajempaa lainsäädäntöfoorumia meillä ei ole käytettävissä.