Sari Sarkomaa /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä pääluokassa keskeistä ovat työn kannattavammaksi tekevät uudistukset ja panostukset hyvinvointipalveluihin tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Esittelen pääluokassa tehdyt viisi määrärahamuutosta, jotka ovat yhteensä 5 700 000, sekä kaksi lausumaehdotustamme.

Eduskunta on neljästi perättäin lisännyt talousarvioon määrärahan päihteitä käyttävien raskaana olevien ja heidän perheidensä hoitoon, ja näin piti tehdä nytkin. Summa on 1,5 miljoonaa euroa. Edellytämme, että päihdeäitien rahoitus saatetaan kestävälle pohjalle vuodesta 2015 lähtien. Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Päihteetön äitiys ja vanhemmuus on asia, jota kannattaa tukea. Valiokunta kiirehtii Istanbulin sopimuksen ratifiointia ja pitää sopimuksen mukaisten palveluiden valtakunnallistamista ja turvakotipaikkojen lisäämistä aivan välttämättömänä. Naisten suojelemiseksi väkivallalta tarvitaan Suomessa tehostettuja toimia.

Valiokunta lisää... (Hälinää)

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

__________

Kiitos, arvoisa puhemies. — Olin juuri sanomassa, että valiokunta lisää 300 000 euroa auttavan puhelimen kehittämiseen. Edellytämme myös lausumaehdotuksessamme, että Istanbulin sopimuksen toimeenpanon edellyttämät voimavarat otetaan huomioon vuosia 2015—2018 koskevassa kehyspäätöksessä.

Kolmanneksi, valiokunta lisää 200 000 euroa Hoitotyön Tutkimussäätiön näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen. Hoitotyön menetelmien ja hoitokäytäntöjen kehittäminen ja yhtenäistäminen parantavat hoidon laatua, tuloksellisuutta ja kustannustehokkuutta.

Valiokunta korostaa kolmannen sektorin, kuten Sininauhaliiton jäsenjärjestön Valo-projektin, Vamoksen ja PosiViren toimintaa nuorisotakuun toteutumisessa. Uusien matalan kynnyksen toiminta- ja koulutusmallien tarkoituksena on tavoittaa erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia nuoria. Keskeistä on kokonaisvaltaisen tuen tarjoaminen sekä sopivan väylän löytäminen ammattiin ja työelämään. Valiokunta lisää 400 000 euroa matalan kynnyksen toimintamallien juurruttamiseen.

Eduskunta teki kuluvan vuoden budjettiin lisäyksen, jotta määrärahat riittäisivät veteraanien laadukkaaseen kuntoutukseen. Nyt on arvioitu, että raha ei kustannustennousun ja veteraanien ikääntymisen myötä ole riittävä. Siksi valiokunta lisää 2 miljoonaa euroa veteraanikuntoutukseen. Valiokunta toteaa, että määrärahan on oltava sellaisella tasolla, ettei sen riittävyyttä ole tarvetta vuosittain arvioida. On myös välttämätöntä, että veteraanien kotiin vietäviä palveluita lisätään, sillä veteraanien ikääntyessä tukipalveluiden tarve kasvaa. Edellytämme tämän pääluokan toisessa lausumaehdotuksessa, että hallitus selvittää kevään 2014 kehyspäätökseen mennessä, mikä on oikea ja riittävä määrärahataso veteraanipalvelujen turvaamiseen kehyskaudella 2015—2018.

Valiokunta esittää huolen erityisesti perusterveydenhuollon eriarvoisuudesta ja kalliiksi tulevista hoitojonoista. Kolmannes suomalaisista ei-akuuttia hoitoa tarvitsevista joutuu odottamaan viisi viikkoa tai sen yli pääsyä terveyskeskuslääkärille. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että rakenneuudistusten rinnalla kehitetään toimintamalleja, tehdään toimia, joilla helpotetaan perusterveydenhuollon akuutteja ongelmia, koska on niin, että nyt tekeillä olevan sote-uudistuksen vaikutukset tulevat vasta vuosien kuluttua. Aivan erityisesti on vahvistettava perusterveydenhuollon hoitoonpääsyä ja huolehdittava, että Kaste-hankkeen hyvät toimintamallit leviävät käytännön työhön.

Valiokunta painottaa mietinnössä ennalta ehkäisevien palveluiden panostamisen kannattavuutta. Esimerkiksi lasten huostaanoton ja sijoittamisen kustannukset ovat niin suuret, että yhdenkin huostaanoton välttämiseksi melkein mikä tahansa määrä avohuollon työtä on taloudellisesti edullisempaa inhimillisistä kustannuksista puhumattakaan.

Arvoisa puhemies! Valiokunta on huolissaan siitä, että tutkimusrahoituksen väheneminen heikentää tutkimuksen määrää ja laatua. Tällainen trendi on erittäin valitettava, sillä tutkimustyöllä saavutetut tulokset heijastuvat käytännön potilastyöhön laadun parantamisena ja usein myös kustannusten vähenemisenä. Päinvastoin juuri nyt tarvittaisiin kipeästi tutkittua tietoa rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisen pohjaksi niin, että vähemmällä saisimme enemmän ja parempaa.

Lopuksi totean, että valiokunta lisää valtion rahoituksen terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen 1,3 miljoonaa euroa. Tämän päivän laadukas tutkimus on huomisen hyvää hoitoa.

Kiitän tässä ihan keskustelun aluksi ministereitä yhteistyöstä ja jaostoa ja valtiovarainvaliokuntaa syksyn aikana tehdystä budjettityöstä.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia jaoston puheenjohtajalle siitä, että olemme saaneet tehdä oikein hyvää yhteistyötä, ja kiitos myös koko valiokunnan jäsenille siitä, että me saimme erinomaisen hyvän budjettiesityksen nyt valmisteltua.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioesityksestä totean, että täällä omalla sektorillani on tarkoitus nimenomaan tämän budjetin avulla edistää työllistymistä ja tukea osatyökykyisten työssäoloa, joka on työurien pidentämisen kannalta erittäin tärkeää. Esittelemme täällä molemmat ministerit nyt oman osuutemme.

Hallinnonalan osuus eli sosiaali- ja terveysministeriön osuus valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2014 on 12,9 miljardia euroa, joka on noin neljäsosa valtion talousarviosta. Määrärahaesitys on 287 miljoonaa vuoden 2013 varsinaista talousarviota suurempi. Menojen kasvu aiheutuu indeksikorotuksista ja etuuksien menoarvioiden tarkentumisesta sekä hallitusohjelman mukaisista uudistuksista.

Osatyökykyisten työllistymistä muun muassa helpotetaan pidentämällä osasairauspäivärahakauden enimmäiskestoa vuodesta 2014 lähtien. Myös ammatilliseen kuntoutukseen pääsemisen kriteerejä lievennetään, mikä lisää valtion menoja 2,4 miljoonalla eurolla vuonna 2014. Lisäksi vuosille 2014—2016 on varattu 0,8 miljoonaa euroa toimintamallin kehittämiseen osatyökykyisten työllistämiseksi. Valtakunnallisen työpankkikokeilun kohderyhmää laajennetaan koskemaan nuorisotakuun piiriin kuuluvia nuoria, joilla ei ole ammatillista perustutkintoa, ja tähänkin on varattu 0,5 miljoonaa euroa.

Sitten näitä muutamia työttömyysturvamenojen muutoksia. Valtion ensi vuoden työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan 2,8 miljardia euroa. Työttömyysturvamenojen kasvu aiheutuu työttömyyden lisääntymisestä. Lisäksi työttömyysturvamenoissa on huomioitu valtion väliaikainen osallistuminen lomautuspäivärahojen rahoitukseen vuosina 2012 ja 2013.

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelmaan ja työmarkkinajärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimukseen liittyen ehdotetaan työttömyysturvaan lisättäväksi yhteensä 68,6 miljoonaa euroa. Uudistuksissa työttömyyspäivärahan omavastuuaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi 7 päivästä 5 päivään ja työttömyysetuuden sovittelussa ehdotetaan otettavaksi käyttöön 300 euron kuukausittainen suojaosuus. Lisäksi muutoksella on vaikutusta kunnille maksettavaan valtionosuuteen perustoimeentulotuen kustannuksista, johon ehdotetaan lisäystä 1,8 miljoonaa euroa.

Työllisyyden edistämiseksi ansiopäivärahan enimmäiskestoaika lyhenee 500 päivästä 400 päivään alle kolmen vuoden työhistorian omaavilla. Lisäksi työssäoloehto lyhenee 34 viikosta 26 viikkoon ja kieltäytyminen työllistymistä edistävistä aktiivitoimenpiteistä 250 ensimmäisen työttömyyspäivän aikana lyhentää päivärahakautta 100 päivällä.

Ansiopäivärahan korvaustasoja vähennetään ja työllistymistä edistäviin aktiivitoimenpiteisiin osallistuville maksetaan muutosturvan mukaista päivärahaa. Sovitellun ansiopäivärahan enimmäistaso yhtenäistetään siten, että soviteltu ansiopäiväraha lapsikorotuksineen yhdessä työtulon kanssa voi olla enintään 100 prosenttia päivärahan perusteena olevasta palkasta.

Työmarkkinatuen korotusosan maksamista koskevat 500 ja 180 päivän rajoitukset poistetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehty työ rinnastetaan työssäoloon, työmarkkinatukeen sovelletaan tarveharkintaa myös ensimmäisen 180 päivän ajalta ja työmarkkinatuen omavastuu otetaan vain kerran. Lisäpäiväoikeuden ikärajaa korotetaan yhdellä vuodella vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneillä. Valtion menoihin ikärajan korotus vaikuttaa vasta vuonna 2015. Muutokset tulevat voimaan vuoden alusta, ensi vuoden alusta, ja lisäävät valtion menoja kaiken kaikkiaan 0,75 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Lisäksi totean muutamasta muusta, mikä nyt tässä meidän esityksessämme on, eli sairausvakuutuskorvaukset nousevat, eli sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan vuonna 2014 kaikkiaan noin 5,1 miljardiin euroon. Merkittävä kasvu aiheutuu sairaus- ja vanhempainpäivärahamenojen sekä matkakorvausmenojen kasvusta. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edelleen 8,4 miljoonaa euroa.

Lisäksi, arvoisa puhemies, meillä on näitä direktiivejä, jotka vaikuttavat jonkin verran meidän budjetteihin. Myöskin eläkemuutokset vaikuttavat lisäävästi meidän budjettiin. Kaiken kaikkiaan eduskunnassa tehdyt muutokset ovat erittäin tervetulleita. — Kiitos.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Haluan myös osaltani aloittaa kiitoksilla niin jaostolle kuin myöskin valiokunnalle tehdystä työstä. Ajattelin osaltani nostaa tästä joitakin budjettiin sisältyviä asioita esiin ja ehkä lopuksi sitten kommentoida myös näitä valtiovarainvaliokunnan tekemiä lisäyksiä, joihin puheenjohtaja Sarkomaa tässä esittelyssään keskittyi.

Arvoisa puhemies! Tässä budjetissa erityisesti työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista halutaan tukea, ja sen vuoksi otetaan käyttöön uusi joustava hoitoraha. Alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha esitetään siis nyt korvattavaksi uudella joustavalla hoitorahalla, ja tämän tarkoituksena on kannustaa myös lyhyen osa-aikatyön tekemiseen. Tämän vaikutuksen kuntien valtionosuuksiin arvioidaan olevan vähäinen. Tällä asialla on liittymäkohtia myös noihin hallituksen rakenneohjelman linjauksiin, koska on selvää, että jonkin verran varmasti niissä tehtävissä muutoksissa tulee tarpeita päivähoidon paikkojen lisäämiseen mutta myös näiden uusien järjestelmien lisäämiseen, kuten tähän joustavaan hoitorahaan, jotta vanhemmat voivat sujuvasti ja kitkattomasti siirtyä lasten hoidon ja hoivan työstä työelämään.

Asumistuessa enimmäisasumismenojen tasoa korotetaan normaalien tukiperusteiden tarkistuksen lisäksi. Enimmäisasumismenojen korotus kohdennetaan kuntaryhmittäin. Näin vähennetään tehokkaimmin enimmäisasumismenonormien ylityksiä. Tämä tulee lisäämään valtion menoja ensi vuonna noin 6 miljoonalla eurolla ja vuodesta 2015 alkaen 10 miljoonalla eurolla vuodessa.

Puhemies! Lisäksi kuntien valtionosuuksia — vaikka ne eivät tähän meidän budjetin pääluokkaamme sisällykään vaan tuonne valtiovarainministeriön pääluokkaan, niin on hyvä niistä sanoa, koska niillä rahoitetaan nimenomaan näitä peruspalveluita — korotetaan koko hallituskaudella kaikkiaan 130 miljoonalla eurolla sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi. Tätä rahaa kohdistetaan asteittain vuodesta 2013 alkaen vanhuspalveluiden ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisasioiden eteenpäinviemiseen. Tätä määrärahaa on käytettävissä 37,3 miljoonaa euroa tänä vuonna ja ensi vuonna 79 miljoonaa euroa. Vanhuspalvelulain toimeenpanoon kohdistetaan ensi vuonna valtionosuutta 54,5 miljoonaa euroa ja lisäksi omaishoidon tukipalvelujen kehittämistä tuetaan 10 miljoonalla.

Vuonna 2014 valtio osoittaa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin lastensuojelun kehittämiseen 4,7 miljoonan euron lisäyksen. Jatkovuosina näiden valtionosuuksien lisäys olisi 10 miljoonan euron luokkaa. Näillä muutoksilla halutaan täsmentää velvoitetta lapsen edun toteutumisesta lapseen liittyvissä asioissa, lisätä moni-ammatillista yhteistyötä ja myös varata lapsen kanssa työskentelyyn riittävästi aikaa.

Edelleen lapsiin liittyen lapsiin kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten selvittämisen järjestäminen siirretään kunnilta valtion tehtäväksi. Lapsiin kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämistä koskevan lain soveltamisalaa laajennetaan siis nyt myös pahoinpitelyrikoksiin. Tämän rahoitusvastuun siirto kunnilta valtiolle toteutetaan kustannusneutraalisti.

Lisäksi meillä on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeita, niin sanottuja Kaste-hankkeita, budjetoituna ensi vuodelle 11,5 miljoonaa euroa, ja nämä avustuksethan tullaan kohdentamaan Kaste-ohjelman mukaisesti eli löytämään hyviä uusia käytänteitä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämiseen.

Puhemies! Veteraanien tukemiseen ehdotetaan ensi vuoden budjetissa yhteensä yli 275 miljoonaa euroa. Tästä 34,6 miljoonaa euroa kohdistuu rintamaveteraanien kuntoutukseen. Kuntoutusmäärärahan taso veteraania kohden kasvaa, ja tällä kompensoidaan kustannustason ja toisaalta myös kuntoutustarpeen kasvua. Sotilasvammalain mukaisten avohuoltopalveluiden kustannusten korvaamiseen osoitetaan hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti 20 miljoonaa euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja.

Puhemies! Lopuksi haluan yhtyä arvioon näiden valtiovarainvaliokunnan lisäyksistä esimerkiksi eräisiin erityishankkeisiin. Puheenjohtaja täällä jo mainitsi päihdeäitien asian, joka on lukuisia kertoja ollut nimenomaan eduskunnan huolenaiheena, ja voin vakuuttaa, että yritän tehdä kaikkeni sen puolesta, että eduskunnan ei tarvitsisi jatkossa omilla lisäyksillään tätä tärkeää asiaa hoitaa. Istanbulin sopimuksen ratifiointiin liittyy tuo turvakotiasia, josta keskustelimme jo kyselytunnilla, ja lisäksi haluan yhtyä puheenjohtaja Sarkomaan näkemykseen ja varmaankin koko jaostonkin näkemykseen siitä, että huoli meidän laadukkaasta tutkimustoiminnastamme on kyllä yhteinen. Siksi nimenomaan STM:n sektorille kohdistuneet tutkimuslaitoksiin kohdistuneet määrärahaleikkaukset ovat kyllä valitettavia. Me yritämme nyt vain löytää keinoja toteuttaa nuo leikkaukset tavalla, että laadukas ja korkeatasoinen tutkimus tällä alueella ei vaarannu.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, keskustelimme tiistaina puolustusvaliokunnan pääluokan käsittelyn yhteydessä muun muassa varusmiesten kotiuttamisrahasta. Tuolloin puolustusministeri Haglund kertoi, että asia kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan. Jos ja kun näin on, niin tiedustelen teiltä, arvoisa ministeri, onko mahdollista palauttaa vuonna 1993 poistettu varusmiesten kotiuttamisraha. Mielestäni kotiuttamisraha olisi selkeä tunnustus varusmiehille kansalaisvelvollisuuden ryhdikkäästä suorittamisesta.

Me perussuomalaiset olemme esittäneet tarkoitukseen 4,8 miljoonan euron määrärahaa porrastettuna siten, että 6 kuukauden varusmiespalvelun jälkeen kotiuttamisraha olisi 100 euroa, 9 kuukauden jälkeen 150 euroa ja 12 kuukauden varusmiespalvelun jälkeen 200 euroa. Arvoisa ministeri, miten te otatte tämän asian haltuunne?

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Budjettikäsittelyn aikana on limittäin, lomittain keskusteltu myös rakenteellisista uudistuksista. Yksi rakennepaketin osa on se, että vanhuspalveluista pyritään löytämään 300 miljoonan euron säästöt tai 300 miljoonaa euroa niin, että vanhuspalvelulain voimaanpanoa tehostetaan eli laitosvaltaisuutta vähennetään ja kotona tapahtuvia palveluja paran-netaan. Te sanoitte, arvoisa ministeri, äsken puheenvuorossanne, että vanhuspalvelulain toimeenpanoon tietty lisämäärä euroja tulee. Ollaan tilanteessa, missä tuota vanhuspalvelulain toteuttamista on helppo tukea niiltä osin, että laitospainotteisuutta vähennetään kotona tapahtuvaa asumista ja arkea parantamalla. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman, että esimerkiksi panostetaan omaishoidon tukeen ja aidosti kotiin vietävät palvelut paranevat.

Arvoisa ministeri, täällä edustamanne puolueen jäsen sanoi yleiskeskustelussa, että on 200 miljoonaa euroa rahaa kotiin vietävien palvelujen kehittämiseen. Voisitteko avata, mikä tällainen 200 miljoonaa mahdollisesti on?

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä ensi vuoden talousarviossa on, huolimatta vaikeista taloudellisista ajoista, hyviä panostuksia ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi, muun muassa tämä veteraanien kuntoutus ja myös vanhuspalvelulaki vanhusten palvelujen parantamiseksi edelleen. On myös erittäin hyvä, että työn ja perheen yhteensovittamista parannetaan. Se on haaste suomalaisessa yhteiskunnassa ja on varmasti kaikille lapsille ja lapsiperheille mieluinen asia.

Mutta erittäin tärkeä asia, nyt kun me olemme jo aiemmin puhuneet näistä rakenteellisista uudistuksista ja sote-uudistuksesta, on se, että perusterveydenhuolto vahvistuu. Kuten tässä oikeastaan kuultiin aiemminkin, niin oikeastaan sote-uudistustakaan ei voida odottaa ja se ei välttämättä ratkaise kaikkea vaan tarvitaan muitakin keinoja, että terveyskeskukset vahvistuvat ja jonotusajat olisivat lyhyempiä ja me jotenkin kohtaisimme erilaisia potilaita siellä: muun muassa pitkäaikaissairaat, monisairaat saisivat tarvitsemaansa palvelua ajoissa eivätkä välttämättä ajautuisi erikoissairaanhoitoon. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa ministeri, mitä tekisitte edelleen terveyskeskusten vahvistamiseksi tässä lyhyellä aikavälillä?

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä kyselytunnilla jo keskusteltiin naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja siihen liittyvästä Istanbulin sopimuksesta, joka on Euroopan neuvoston sopimus. Nyt monesti saattaa tuntua siltä, että sitä vartenko me nyt tästä puhumme, että on sopimus ratifioitavana, mutta kyllä meillä on todella tärkeä asia hoidettavana Suomessa eli se, että meillä on niin paljon naisiin kohdistuvaa perheväkivaltaa. Tälle asialle pitää tehdä jotakin. Onhan se aikamoista suomalaisessa yhteiskunnassa, että me emme kykene ratifioimaan Euroopan neuvoston sopimusta sen takia, että meillä asiat tältä osin eivät yksinkertaisesti ole kunnossa. Sen takia annan todella suuren arvon kunta- ja terveysjaoston ja myöskin sosiaalivaliokunnan ja työllisyysvaliokunnan työlle siinä, että tämä asia saatiin nostettua nyt esille, ja toivon todella, että seuraavissa kehyksissä asia ratkaistaan.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vuonna ihmettelin tässä samassa tilaisuudessa sitä, että ei ollut yhtään muutosesitystä perusturvaa koskien. Kävi selväksi, että keskusta ei voinut niitä tehdä, koska eduskuntatoiminnan prosessista johtuen heitä siitä kiellettiin. Tänä vuonna joudun suorittamaan saman ihmettelyn uudelleen. Täällä ainoa muutosesitys on Katri Komin esitys sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenoihin, joka sekin on jo budjetissa muuten hoidettu. (Kokoomuksen ryhmästä: Ja viime vuonna jo!) Arvoisa ministeri Risikko, mitä te ajattelette hallituksesta, jonka toiminta on ollut sellaista, että edes vasemmistoliiton sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntavastaava ei keksi yhtään muutosesitystä työttömyysturvaan?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus toteuttaa uudistuksia sosiaaliturvan ja työtulojen yhteensovituksen parantamiseksi, ja tämän syksyn aikana on tehty monia hyviä esityksiä, jotka toteuttavat tätä lupausta.

Pari viikkoa sitten ilmestyi Osatyökykyiset työssä -otsikolla STM:n työryhmän raportti, jossa esitetään monia jatkoaskeleita, miten tällä saralla voitaisiin edetä. Mutta itse huolestuin siitä, että tämän työryhmän näkemys on, että tässä raportissa esitettyjä toimenpiteitä toteutettaisiin vasta vuonna 2017. Itselleni heräsi kysymys, emmekö voisi päättää monista hyvistä edistysaskeleista jo maaliskuun kehysriihessä.

Työryhmä tuo esille esimerkiksi sellaisen mahdollisuuden, että sairauspäivärahalla oleva opiskelija voisi jatkossa opiskella vähäisiä määriä, jotta ei joutuisi esimerkiksi masennuksen takia sitten luopumaan ennen pitkää kokonaan opinnoistaan. Meillähän on tällä hetkellä se vakava ongelma, että (Puhemies koputtaa) useampi nuori jää joka päivä masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle, (Puhemies koputtaa) ja olisi myöskin tarpeellista pidentää työuria. Voitaisiinko edetä tässä?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Omaishoidon tuki on ollut perussuomalaisten agendalla jo pitkään, ja olemme taas kerran esittäneet sitä, että omaishoidon tuen maksu siirrettäisiin Kelan toiminnan alle. Nyt te tavoittelette tässä rakennepaketissanne suuria säästöjä vanhustenhuollon alta. Miten ne säästöt ovat edes mahdollisia, jos ei omaishoidon tukea nosteta huomattavasti ja omaishoitajista pidetä huolta ja sitä koko pakettia katsota kunnolla auki?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että sosiaali- ja terveysministeriö on valmistelemassa nyt kahta tärkeää, pientä mutta erityisesti veteraaneille tärkeää lakimuutosta. Ensimmäinen niistä koskee juuri kotiin vietäviä palveluja ja toinen sitten myös alle 20 prosentin haitta-asteen omaavia invalideja, jotka ovat olleet näiden kotiin vietävien palveluiden ulkopuolella. Tässä mielessä tämä budjettikäsittely on ollut hyvä, ja tämä on tullut tietoon, että STM:ssä tällainen valmistelu on meneillään, ja sitä haluamme kiirehtiä ja myös siihen rahoitusta.

Mutta, arvoisa puhemies, kyllä täytyy sanoa, että tämä päivä on sote-uudistuksen kannalta sellainen, että se merkitsee, että se on sote-uudistuksen musta joulu. Täällä oikeusministeri ilmoittaa, että esitys ei ole perustuslain mukainen, hallituspuolueet ovat sekasorrossa ja kansalaiset (Puhemies koputtaa) ja palveluiden käyttäjät sitä suuremmassa ihmeessä. Mihin oikein ollaan menossa? Tämä on käsittämätöntä. Hallituspuolueet eivät voi olkaa kohauttamalla todeta, että kyllä tästäkin selvitään. Tämä on todellinen sote-kriisi.

Anne-Mari  Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä budjetissa on monia hyviä kohdennuksia niille ihmisille, ihmisryhmille, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, puhumme sitten päihdeäideistä, lähisuhdeväkivallan uhreista tai näistä nuorista, jotka eivät löydä itselleen sitä omaa paikkaansa.

Mutta yhdestä asiasta olen erittäin huolestunut, ja siihen myös valiokunta, kunta- ja terveysjaos, kiinnitti vakavaa huomiota, nimittäin yliopistotasoisesta tutkimuksesta. Koko 2000-luvun tutkimusmäärärahat ovat laskeneet, ja me todellakin tiedämme sen, että tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Meillä on erittäin paljon näyttöjä siitä, miten olemme pystyneet saamaan tehoja potilastyöhön ja ennen kaikkea parempaa elämänlaatua ihmisille uusilla hoitomenetelmillä. Astman hoidosta pystymme säästämään 400 miljoonaa euroa vuositasolla.

Tutkimuksella on valtava taloudellinen merkitys. Otetaan esimerkiksi hormonikierukka Mirena. Bayer maksoi viime vuonna tähän maahan 100 miljoonaa yhteisöveroa. Enemmän tutkimuksia, pliis, ministeri Huovinen.

Hanna Tainio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Palaan vielä tähän tänään julkistettuun sote-järjestämislakityöryhmän raporttiin. Siinä todetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten ja kansallisten tehtävien koordinoimiseksi on olemassa viisi erva-aluetta. Niiden tehtävä on ohjata ja sovittaa yhteen perustason alueiden sekä sosiaali- ja terveysalueiden toimintaa siten, että vältetään päällekkäisyyksiä ja palveluvajeita sekä edistetään voimavarojen tehokasta käyttöä. Niillä on oikeus myös antaa sote-alueita ja perustason alueita koskevia sitovia päätöksiä palvelurakenteeseen.

Nyt kysynkin asianomaiselta ministeriltä: olenko ymmärtänyt oikein, että tämä lausuma antaa ervoille riittävän vahvan päätösvallan ja työkalut ohjata alueellaan myös vaativaa erikoissairaanhoitoa siten, että niin sanotulta kilpavarustelulta vältytään ja voimavaroja, niin taloudellisia kuin henkilöstön osaamiseen ja määrään liittyviä, voidaan ohjata tarkoituksenmukaisesti, eli voidaanko tämä tulkita niin, että on kyseessä vahva erva, vai ei?

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade herr talman! Många har talat om Istanbulkonventionen, och i alla möjliga och omöjliga internationella sammanhang har jag fått frågan: När kommer Finland att ratificera konventionen? Särskilt väcker det uppmärksamhet att Finland som fått så mycket kritik på just den här punkten, Cedaw-rapporten till exempel, inte gör något. Många, många länder har ratificerat, och jag vet att det beror på att Finland har ett annat system än andra länder, Sverige till exempel, där man ratificerar först och sedan ser till att den uppfylls, men det är svårt att förklara. Enligt min åsikt tar man bara upp hur stora utgifter det innebär att ratificera konventionen och glömmer inbesparingarna. Jag skulle därför vilja fråga, med tanke på om man ser till nettot också och ser till det som finns i budgeten: Kan ni garantera att Istanbulkonventionen kommer att ratificeras enligt planerna?

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa mielenterveysongelmat lisääntyvät. Me puhumme usein tässäkin salissa ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä ja niiden tarpeista, hyvä näin. Tosiasia on kuitenkin se, että mielenterveyssairaudesta kärsivät potilaat eivät pääse ajoissa hoitoon, eivät edes akuuttitilassa. Ei löydy riittävästi psykiatreja tai psykologeja julkisessa terveydenhuollossa. Olen ymmärtänyt, että viime vuosikymmenten aikana olemme kouluttaneet enemmän psykologeja ja psykiatreja kuin koskaan aikaisemmin. Missä nämä psykiatrit ja psykologit ovat? Miten me voisimme saada paremman hoitoketjun myöskin mielenterveysalalla?

Johanna Jurva /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Viimeaikainen julkinen keskustelu vanhusten laitoshoidon vähentämisestä ja kotihoidon lisäämisestä on tuonut minulle useita yhteydenottoja huolestuneilta hoitajilta. Arjen todellisuudesta on seuraava esimerkkini. Eräässä suuressa kaupungissa on kotihoidon johto ilmoittanut hoitohenkilökunnalle uusien hoitajavakanssien olevan jäädytettyinä vuoteen 2017 saakka. Toisin sanoen tämän kaupungin kotihoitoon ei tule lisää hoitajia tuona aikana. Tämä päätös on yksi toimi, jolla kunnat ja kaupungit hakevat säästöjä taloustilanteen tasapainottamiseksi. Samaan aikaan maan hallitus on ilmoittanut vanhustenhoidon painottuvan kotihoitoon, ja merkittäviä säästöjä pitäisi olla näkyvissä jo muutaman vuoden sisällä.

Arvoisa ministeri, oletteko tietoinen siitä, että joissakin kunnissa on tehty ja tullaan tekemään päätöksiä, joilla kotihoidon asiakkuuskriteereitä tiukennetaan ja uudet hoitajan vakanssit jäädytetään hamaan tulevaan? Eikö tämä ole kovasti ristiriidassa hallituksen linjausten kanssa?

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean sen, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen mutta myös rahoittaminen ovat kyllä kaikista tärkeimpiä asioita, ja minun kysymykseni liittyvät näihin molempiin.

Ensinnäkin rahoituksen osalta toteatte tässä rakenneohjelmassa, että tehdään tällainen parlamentaarinen työryhmä, joka 2015 tammikuuhun mennessä esittelee sitten tämmöisen monikanavarahoituksen purkamisen. Milloin tämä parlamentaarinen työryhmä asetetaan?

Sitten toinen kysymykseni liittyy edelleen tähän järjestämisasiaan ja jo tämän päivän kyselytunnin keskusteluun. Ette vastannut, ministeri Huovinen, minulle siihen, mitä hallitus aikoo käsitellä lähiviikkoina uudestaan. Me olemme julkisuudesta saaneet sellaisen tiedon, että aiotaan käsitellä. Mutta vakavampi kysymys hallitukselle on: jos oikeusministeri toteaa, että tämä on perustuslain vastainen, niin miten te, ministeri, vastuuministerinä (Puhemies koputtaa) voitte ajatella, että laitatte tällaisen esityksen kuntiin lausuntokierrokselle?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Rossin kanssa samaa mieltä siitä, että saattaa tulla musta joulu, lunta ei tule. Mutta sote-uudistuksesta sanon sen, että vaikka siinä on haasteita, on perustuslaillisia, hivenen hybridihimmeliltäkin se näyttää ensilukemalta, on monia haasteita, ei saavuteta vielä tavoitteita tuolla mallilla, niin se on työstettävä sellaiseksi, että me saamme laadukkaan lakiesityksen eduskuntaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on vain uudistettava, mutta samaan aikaan tarvitaan toimia, ja kyllä alleviivaan nyt valtiovarainvaliokunnan mietintöä, että siellä ollaan erittäin huolissaan siitä, että kolmasosa suomalaisista odottaa ei-kiireelliseen hoitoon viisi viikkoa tai pidempään. Siellä ovat työttömät, siellä ovat eläkeläiset, lapsiperheet. Jonottaminen tulee erittäin kalliiksi. Tämä on aivan meidän terveyspolitiikan vastaista, että näin eriarvoisessa tilanteessa ollaan.

Kun tuossa valiokunnan mietinnössä lukee, että edellytetään, että tehtäisiin toimia tämän rakenneuudistuksen rinnalla erityisesti perusterveydenhuoltoon, niin kysyn, mitä toimia hallitus aikoo tehdä. Eikö nyt, ministeri Huovinen, pitäisi tehdä toimia, että saadaan perusterveydenhuolto toimimaan (Puhemies koputtaa) ja ihmiset pääsisivät hoitoon? Jonot tulevat erittäin kalliiksi.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen ja kustannusten nousun kuriin saaminen edellyttävät toimintatapojen uudistamista. Hallituksen rakennepaketissa ehdotettiin useita konkreettisia uudistuksia, ja yksi tällainen on ammattien työkuvien uudelleen määrittely. Tehtyjen pilotointien avulla on huomattu esimerkiksi, että 20 prosenttia terveyskeskuslääkärille jonottavista potilaista voisi suoraan ohjata osittaisen lääkkeenmääräämisoikeuden omaaville sairaanhoitajille ja erikoiskoulutetuille fysioterapeuteille. Näillä toimenpiteillä palvelujen kattavuus paranee. Tehtyjen pilotointien mukaan toiminnan laatu ei heikkene, ja kuitenkin saadaan myös säästöjä aikaan. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: Miten tämäntapaiset työkuvan uudistukset etenevät? Millä aikataululla on tarkoitus lisätä esimerkiksi osittaisen lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutusta, ja onko tarkoitus laajentaa toimintaa vastaanotoilta esimerkiksi kotihoitoon? Siellä siitä olisi paljon hyötyä.

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vanhustenhoidosta ollaan säästämässä hyvin mittavasti niin valtion taholta kuin kunnallisellakin tasolla. Meillä Tampereella säästötavoite on 20 miljoonaa. Vanhustenhoito on ollut tähän asti kotihoidossa lähinnä välttämättömän avun antamista. Muun ajan vanhus on saanut tulla toimeen, miten kukin on siinä onnistunut. Vanhusten kotihoitoon panostaminen on oikeansuuntaista, mutta liian huonokuntoisten ja paljon apua tarvitsevien vanhusten kotona hoitaminen ei ole yhteiskunnalle enää kannattavaa eikä vanhuksen osalta myöskään inhimillistä. Yksi ryhmä on esimerkiksi muistisairaat.

Koti ei saa muodostua vanhukselle paikaksi, jossa hän ei koe enää oloaan turvalliseksi, ja niin todellisuudessa tulee olemaan, jos henkilökuntaa ei ole riittävästi. Myöskään geriatrisia sairaalapaikkoja ei tule supistaa liikaa. Tällöin on vaarana, että sairaalapaikat kuormittuvat huonokuntoisista hoidettavista, jotka odottavat oikeaa vanhainkotipaikkaa tai tehostetun palvelun asuntoa.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Miksi sote-uudistus takkuaa? Se johtuu siitä, että sote-uudistuksen ytimenä ei ole palvelut vaan hallinto. Tämä on läpäisevänä linjana näkynyt hallitusohjelman tekemisestä lähtien.

Puolitoista vuotta sitten hallitus antoi tiedonannon kuntauudistuksesta. Siinä todetaan näin: "Kuntauudistus on laaja kokonaisuus, jonka tärkein tavoite on luoda mahdollisimman vahvat ja elinvoimaiset kunnat kaikkialle Suomeen." Sitten kun käsitellään sotea ja muita osauudistuksia, valtionosuusuudistusta ja kuntalakia, todetaan, että "lakeja uudistetaan siitä lähtökohdasta, että ne osaltaan tukevat kuntarakenteiden uudistamista." Niin kauan kuin tällaisen suuren asian tavoite on rakenne, eli käytetään välineenä, ei saada hyvää aikaan. Nyt tämä näkökulma pitäisi muuttaa, jotta tästä rupeaisi jotakin tapahtumaan.

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä budjetti sisältää runsaasti kannustimia työllisyyteen, mutta aktiivisen sosiaali- ja työllisyyspolitiikan näkökulmasta olisi kuitenkin johdonmukaista ulottaa vastikkeellisuutta entistä vahvemmin osaksi myös toimeentulotukilainsäädäntöä. Erityisesti nuorten osalta tärkeintä olisi saada heidät jonkun toiminnan piiriin, ja kaikkein huonoin vaihtoehto on se, että nuori saa täyden sosiaaliturvan ja jää kotiin makaamaan. Sen edestä kysynkin, arvoisa ministeri: missä vaiheessa on menossa nyt rakennepakettiinkin kirjattu sosiaaliturvan kehittäminen kannustavuuteen, osallisuuteen?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on hyvinvointi- ja terveys-erojen kaventaminen. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta, josta tänään olemme saaneet lukea järjestämislakityöryhmän STM:lle jättämän loppuraportin. Tämä työ on äärettömän tärkeätä. Me tiedämme, että perusterveydenhuoltoon on pitkät jonot, ihmiset joutuvat odottamaan kuusi viikkoakin ennen kuin saavat lääkärille ajan. Meidän on pakko saada tämä sote-uudistus, jotta ihmiset saavat perusterveydenhuollosta tarvitsemansa palvelut nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon ennalta ehkäisevässä työssä pidän tärkeänä osa-alueena lapsiin ja nuoriin kohdistettuja palveluja. On tärkeää, että niin kutsutut kodinhoitajat olisivat perheiden tukena ja että on riittävästi perhetukikeskuksia, missä vanhemmat saisivat vertaistukea. On myös tärkeää, että sosiaalitoimeen saa riittävän ajoissa yhteyden ja että sosiaalitoimella on voimavaroja (Puhemies koputtaa) toimia tässä laajassa toimintakentässä. (Puhemies koputtaa) Pidän myös äärettömän (Puhemies: Nyt on minuutti kulunut!) tärkeänä... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Minuakin huolestuttaa hyvin paljon vanhusten tilanne nytten, kun ministeri on näitä kuntien valtionosuuksia leikkaamassa.

Lehtitietojen mukaan esimerkiksi Helsinki, joka on vauras kunta, ei kykene järjestämään kotona asuville vanhuksille pesupalveluita pyhien aikana. Nyt kun keskiviikko 25. päivä joulukuuta on pyhäpäivä ja myös uudenvuodenaatto 31.12. keskiviikko on pyhäpäivä, niin lehtitietojen mukaan vanhukset saattavat olla jopa kolme viikkoa ilman pesuja kotihoidossa ollessaan. Näin Helsingissä.

Sitten olen saanut Pirkanmaalta myös palautetta siitä, kuinka vanhus, joka on huonossa kunnossa, on vain pantu kotiin ja siellä hän on sitten joutunut lojumaan lattioilla ilman lääkkeitä, ilman vettä eikä tiedä tapahtumista yhtään mitään, koska kärsii muistiongelmista, ja näiden tapahtumien jälkeen on kolme viikkoa joutunut olemaan laitasängyssä. Omaiset ovat erittäin huolissaan.

Kysyisin: miten ministeri Risikko vastaa näille kansalaisille, jotka hätää kärsivät?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kunnat saavat koko vaalikaudella yhteensä vain 145 miljoonaa euroa uusien lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Täällä on isoja aihealueita: vanhuspalvelulaki, vammaispalvelut, lastensuojelun laatukriteerit, sosiaalihuoltolain uudistaminen ja niin edelleen. Tilannehan on aivan kestämätön kunnissa näitten velvoitteiden hoitamisen ja resurssien kohdentumisen osalta.

Erityisen huolissani olen lastensuojelun tilanteesta: Vain 6,5 miljoonaa euroa budjetissa koko lastensuojelun remonttiin. Siellähän on erittäin paljon kehitettävää, kuten ministerit hyvin tietävät. Kiireiset huostaanotot lisääntyvät, perheiden pahoinvointi lisääntyy. Nythän pitäisi nimenomaan olla paukkuja laittaa koko peruspalvelujärjestelmään varhaisen tuen palveluihin äitiysneuvolasta, varhaiskasvatuksesta oppilashuollon resursseihin ja niin edelleen.

Jos me haluamme tämän syrjäytymiskierteen ja pahoinvoinnin kierteen katkaista, niin nyt kannattaisi todella satsata näitten peruspalveluitten parantamiseen, mutta hallituksen toimet kertovat kyllä ihan muusta.

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä salissa varmasti kaikki muistavat viime vuoden surullisen tapauksen, jossa 8-vuotias pikku Eerika joutui vanhempiensa surmaamaksi, hyvin surullisten toimenpiteiden seurauksena menehtyi siinä tilanteessa. Sitten sen jälkeen perustettiin Aulikki Kananojan johdolla työryhmä, jossa pohdittiin, mitä tällaisissa tapauksissa on mennyt pieleen ja millä tavalla esimerkiksi tiedonkulkua, salassapitoa ja koko prosessia voitaisiin kehittää. Itse en ainakaan ole onnistunut kuulemaan tai saamaan selville, mitä tämmöisessä työryhmässä on nyt saatu aikaan. Onko tehty joitakin sellaisia löydöksiä, joiden perusteella voimme uudistaa näitä lastensuojelun prosesseja, koska tässähän ei ole yksistään kysymys rahasta, vaan käytännöistä, millä tavalla asioita hoidetaan?

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänäkin jouluna liian moni lapsi joutuu viettämään pyhät aikuisten riitojen, väkivallan ja alkoholin tuoman turvattomuuden keskellä. Kun taloudellinen tilanne yhteiskunnassa kiristyy, lasten pahoinvointi kasvaa. Tätä me poliitikot emme saa unohtaa osana talouskriisiä. Haluankin kiittää siitä — ja tämä myös vastauksena muutaman edustajan kysymykseen — että talousarvioon on lisätty 3,4 miljoonaa euroa lapsiperheiden ja ennalta ehkäisevien palvelujen ja lastensuojelun kehittämiseen. Tästä iso kiitos ministerille. Nyt ei ole varaa olla panostamatta lapsiperheiden ehkäiseviin palveluihin, sillä pahoinvoivat lapset ovat tulevaisuuden pahoinvoivia aikuisia.

Haluaisin kuitenkin kysyä ministeriltä: onko ministeriössä selvitetty, miten monessa kunnassa meillä on kattavasti tarjolla ehkäiseviä lapsiperheiden palveluja, kuten lapsiperheiden kotipalvelua?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Vastaan minun sektorilleni kuuluviin kysymyksiin.

Esimerkiksi edustaja Virtanen täällä kysyi, mitä olen mieltä tästä meiningistä, että näin hyvin hoidetaan työttömien ja osatyökykyisten ja syrjäytyneiden asioita. Minähän olen todella oikein iloinen siitä, että tässä hallituksessa kiinnitetään erityistä huomiota juuri niihin asioihin, joista olen itsekin ollut huolissani hyvin kauan aikaa. Tämä työhän aloitettiin toki jo aikaisemmin, mutta nyt on saatu sitten monia sellaisia asioita eteenpäin, jotka ovat jääneet vielä odottamaan edellisillä hallituksilla. Hyvä niin.

Täällä Alanko-Kahiluoto kysyi sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamisesta, ja hän on pitänyt sitä ansiokkaasti esillä hyvin monissa puheenvuoroissa. Tällä hetkellähän meillä on se tilanne, että me olemme saaneet moniakin asioita eteenpäin. Meillä tietysti taloudellisista syistä ihan kaikkia ei ole pystytty viemään eteenpäin, mutta työ jatkuu.

Osatyökykyiset työssä -hankkeessa meillä on ollut tällainen iso ohjelmatyö, jossa on ollut lainsäädäntötyöryhmä, joka on jakaantunut työ- ja elinkeinoministeriön ryhmään ja sosiaali- ja terveysministeriön lainsäädäntötyöryhmään, ja sitten meillä ollut vielä tällainen toimintakonseptiryhmä. Aivan niin kuin edustaja Alanko-Kahiluoto tässä totesi, tämä työryhmän raportti luovutettiin nyt minulle, ja siellä on hyvin monia uusia esityksiä siitä, mitä pitää tehdä työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseksi. Se on mainittu juuri, että voisi sairauspäivärahalla opiskella, ja myöskin esimerkiksi nuorelle ihmiselle, joka on masentunut, voisi tehdä ihan hyvää, että hän pystyy tulemaan välillä töihin tai sinne kouluun, mikä on opiskelijan työtä. Tätä me nyt alamme sitten tehdä.

Kun te kysyitte sitä, että odotellaanko tässä nyt jotain vuotta 2017, niin ei missään nimessä. Me olemme nämä kaikki asiat nyt jo listanneet. Osaa näistä esitetään jo kehyksissä eteenpäin, elikkä kun kehyskeskustelu on ensi keväänä, niin me olemme siellä jo esittämässä näitä asioita eteenpäin. Tietysti minulla on oma haave, että me voisimme etukenossa olla panostamassa jo tulevina vuosina näihin tosi tärkeisiin asioihin, jotka auttaisivat muun muassa näitä nuoria, mutta monia muitakin. Elikkä prioriteettilista on tehty ja sitä viedään nyt sitten eteenpäin.

Tässä samassa yhteydessä kehun tuota meidän osatyökykyisten työssä pysymisen auttamiseksi kehitettyä toimintamallia. Elikkä meillähän on hyvin paljon erilaisia toimenpiteitä osatyökykyisille: on koulutuspalveluja, kuntoutuspalveluja, työpaikan keinoja, on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, on työvoimahallinnon keinoja, on sosiaaliturvan keinoja auttaa osatyökykyisiä. Mutta siinäpä se juuri onkin, että kun näitä toimenpiteitä on niin paljon, niin kukaan ei hallitse niitä.

Me olemme nyt kehittämässä tällaista toimintamallia, jossa nimenomaan otetaan koppi siitä osatyökykyisestä hyvissä ajoin niin, että se tilanne ei pääse niin pahaksi, että tuloksena on vain se työkyvyttömyyseläke tai edes osatyökyvyttömyyseläke, vaan ihminen pystyisi tekemään työtä. Ei tarvitse olla 150-prosenttinen, että Suomessa voi tehdä työtä, ja se on se meidän toivomuksemme. Meillä ovat pilotit nyt käynnistyneet. Rajamäen tehtaat tuolla Nurmijärvellä on pilottien pilotti, ja siellä kehitellään nyt nimenomaan sitä toimintaa. Sitten meille tullaan valitsemaan tässä kevään aikana vielä noin 20 erilaista työyhteisöä, jotka käynnistävät tämän toimintakonseptin kehittämistä.

Täällä kysyttiin myöskin sitä, että milloin tämä osallistava sosiaaliturva sitten käynnistyy. Siitä on ideapaperi tehty THL:n ja muitten asiantuntijoitten kanssa, ja on tarkoitus, että joko tällä viikolla tai sitten heti ensimmäisellä viikolla ensi vuoden alusta nimeän sen työryhmän, joka lähtee sitten sitä toimenpideohjelmaa tekemään, ja siitä sitten saatte kuulla myöhemmin.

Täällä tuli hyvin paljon kysymyksiä erityisesti peruspalveluministerille. Omasta puolestani totean, että kyllä meillä tietysti vielä paljon haastetta on nimenomaan tällä sosiaaliturvan puolella eli juuri osatyökykyisten ja myöskin työn kannustavuuden suhteen työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseksi.

Sitten omalta puoleltani tietysti sellaisia mukavia asioita on kerrottavana, nimenomaan se, että meillä työsuojeluosastolla kehitetään myös työurien jatkamista ja työurien pidentämistä edistäviä toimia, kuten työn ja perheen yhteensovittamisen hyvien käytäntöjen levittämistä. Meillä myöskin työväkivaltaan kohdistuu uusia hankkeita, että työväkivaltaa pysyttäisiin ehkäisemään. Sitten meillä tullaan myöskin nimeämään tällaisia mielekkäitä työyhteisöjä ja halutaan nostaa tällaisia hyviä työyhteisöjä, jotka kehittävät ihmisten hyvinvointia ja työssäjaksamista. — Kiitos.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Minäkin osaltani kiitän hyvistä kommenteista ja kysymyksistä. Valitettavasti niitä tuli sen verran runsaasti, että ihan kaikkiin ei varmaan vastausta tässä ajassa ehdi antaa, mutta jatketaan keskustelua sitten myöhemmin.

Ensin haluan vielä kertaalleen todeta tästä vanhuspalveluihin kohdistuvasta keskustelusta nyt sen, että kun hallitus on tuossa omassa rakenneohjelmassaan todennut, että haemme näitä muutoksia, joilla voimme 300 miljoonan euron edestä taittaa tulevaa kasvua, niin se ei ole silloin säästöä sieltä vanhuspalveluista. Tämä on hyvin tärkeä, oleellinen asia, koska meillä tullee joka tapauksessa nämä kustannukset tulevina vuosina kasvamaan, koska palvelutarvekin kasvaa, niin ettei nyt jälleen kerran anneta väärää informaatiota siitä, että olisimme tekemässä säästöjä tämän summan edestä. Olemme taittamassa tulevaa kasvua, joka joka tapauksessa on edessämme. Ei tämä tietenkään itsestään tapahdu. Kyllä minäkin olen tietoinen kaikista niistä tilanteista, hyvin moninaisista tilanteista, saan paljon palautetta siitä, minkälaisia asioita ihmiset kohtaavat, kun palvelut eivät toimi. Olen myös samaa mieltä siitä, että liian heikkokuntoisena, yksinäisenä ei pidä joutua vastentahtoisesti olemaan kotona vaan pitäisi löytyä muita tapoja auttaa ihmistä.

Mutta emme ole missään vaiheessa väittäneetkään, että tämä olisi helppo urakka tai tehtävissä tuosta noin vain, vaan tämän tueksi on välttämätöntä laatia hyvin tarkka suunnitelma, jota nyt ministeriössä sitten tehdään, ja tammikuun lopussa toivottavasti saamme sen valmiiksi, joka sisältää sitten ajatuksia siitä, miten tuemme tätä prosessia, joka kunnissa on jo käynnissä vanhuspalvelulain mukaisessa hengessä. Siihen tarvitsemme tietenkin monia erilaisia toimenpiteitä. Mutta siis kertaalleen vielä: ei ole kysymys säästöistä vaan tulevan kasvun taittamisesta ja sitä kautta saatavista eduista tässä kokonaisuudessa.

No, sitten täällä moni puhuja kiinnitti huomiota tähän sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen, joka liittyy myös moneen näistä palveluista, jotka täällä nousivat esille, esimerkiksi mielenterveysasiat, myös lastensuojelun kysymykset. Edelleen toistan sen, että ihmettelen kyllä kovasti tätä keskustelua siinä mielessä, kun halutaan väittää, että tässä nyt on joku sekasorto vallalla. Ei ole sekasortoa. Tämä on edennyt aivan normaalin valmistelun mukaisesti, (Markku Rossi: Jos tämä on normaali, mikä on sitten sekasorto?) olen toistuvasti koko tämän syksyn ajan kertonut aivan avoimesti ja koko hallitus on kertonut tämän aikataulun, jonka mukaisesti tässä edetään.

Ainakaan minulle ei ollut mikään suuri yllätys se, mitä työryhmä tänään kertoi esimerkiksi tuosta asiantuntijoitten näkemyksestä. Kun itse seuraa keskustelua, niin voi hyvin päätellä, että asiantuntijoilla on hyvin erilaisia näkemyksiä tästä. Voinpa sanoa, että monet asiantuntijatkin ovat keskenään erimielisiä siitä, mikä olisi oikea tapa järjestää tämä rakenne uudella ja tehokkaammalla tavalla.

Mutta olemme siis etenemässä aivan suunnitelmien ja askelmerkkien mukaan, ei ole mitään sekasortoa. Mutta rakenne on tärkeä. Se on todella tärkeä, jos haluamme saada tämän palvelujärjestelmän toimimaan paremmin. Siihen tämä uudistus tietenkin tähtää: integraation toteutumiseen paremmin kuin nykyään ja myös siihen, että asiakas saa sen avun ilman näitä väliportaita, joille nyt liian usein asiakkaat ja potilaat sitten tipahtelevat apua saamatta. Tämä on inhimillisesti huono ratkaisu, mutta se on myös kansantalouden ja kuntatalouden kannalta erittäin kallista.

Sitten täällä kysyttiin myös ervan roolista. Edustaja Tainio kysyi tästä, ja haluan todeta, että käsitykseni mukaan tässä esityksessä, jonka työryhmä tänään jätti, on kysymys vahvasta ervasta, joka kykenee koordinoimaan tätä palvelujärjestelmää nykyistä paremmin.

Edustaja Vehviläinen kysyi tästä rahoitustyöryhmästä, ja se tosiaan on asia, joka on tuossa rakenneohjelmassa sisällä, ja on tarkoitus, että alkuvuodesta sitten heti pääsemme laittamaan tuon työryhmän työn liikkeelle parlamentaarisesti, aivan niin kuin siinä rakenneohjelmassa olemme todenneet.

Lisäksi täällä, puhemies, on keskusteltu paljon näistä perusterveydenhuollon ongelmista ja siitä, miten voisimme vahvistaa nimenomaan terveyskeskuksia. Meillä on ollut lukuisia projekteja vuosien ajan, jotka ovat tähdänneet tähän, mutta valitettavasti, kun tämä rakenne on hajanainen, pelkät projektit eivät tätä hommaa nyt auta.

Mutta olen aivan samaa mieltä siitä, että pitää tietenkin miettiä työnkuvia, tehtäväkuvia, uudelleenorganisointia, kaikkea tätä. Myös ihmisten työssäjaksamisesta pitää pitää huolta. Ei ole hyvä, jos terveydenhuollon ammattilaiset uupuvat oman tehtävänsä äärelle. Eivät he silloin jaksa kyllä ketään muitakaan auttaa.

Vielä, puhemies, lopuksi totean, että naisiin kohdistuva väkivalta oli täällä hyvin paljon esillä. Tämä on suomalaisen yhteiskunnan häpeätahra: perheväkivalta, lähisuhdeväkivalta ylipäätään. Meillä noin 25 naista vuodessa kuolee perheväkivallan seurauksena. Tämä ongelma on saatava kuriin. Se lähtee tietenkin monista asioista. Palvelut ovat yksi osa ihmisten auttamista. Olen itse hyvin sitoutunut siihen, että mahdollisimman pian ratifioimme myös Istanbulin sopimuksen, joka on osa tätä kysymystä ja sen ratkaisua.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin edustaja Saloselle halunnut vielä huomauttaa, että tämä 3,4 miljoonan euron lisämääräraha ennalta ehkäisevään työhön perheiden hyväksi on aivan riittämätön. Me tiedämme sen tositilanteen, että ennen 90-luvun lamaa meillä oli 60 000 perhettä, jotka saivat tukea näihin arjen haasteisiin silloin, kun voimavarat loppuivat ja uupumus kohtasi, ja me tiedämme, että tällä hetkellä se on hyvin minimaalista tukea, mitä perheet saavat. Aikamoista kohtalon ivaa on myös se, että samanaikaisesti 20 vuoden aikana perheen ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kaksinkertaistunut yli 17 000 lapseen ja nuoreen, joten näillä on aivan selvä korrelaatio toisiinsa, elikkä jos me säästämme täällä ennalta ehkäisevästä työstä, niin me maksamme myöhemmin siitä moninkertaisesti. Siinä mielessä toivoisin, että hallitus ottaisi vakavasti lusikan käteen ja tälle puolelle panostaisi enemmän tulevaisuudessa, sillä se on kaikille parasta.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Urpalainen jo aiemmassa puheenvuorossaan nosti esiin toimeentulotuen ja nuoret. Hallitus tuossa rakennepaketissaan itselleen tekemässä työlistassa nosti esiin toimeentulotuen siirron Kelalle. Me kaikki tiedämme, että sosiaali- ja terveysministeriö esitti tätä jo pohjissaan mahdollisena kuntien tehtävien siirtona muille tahoille. Nyt kysyisin sosiaali- ja terveysministeriltä: Miksi se kirjaus teidän työlistallanne jäi vielä varsin avoimeksi, asia, josta oli laskelmat, asia, josta oli virkamiesten hyvä esitys? Miksi hallitus ei päättänyt, että näin toimitaan, koska silloin sosiaalityöntekijöille jäisi siellä kuntatasolla enemmän aikaa ihmisten kohtaamiseen, kun toimeentulotuen maksatus olisi Kelalla, jolla tähän todella olisi valmius?

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkaisin tällä edustajien Urpalainen ja Saarikko viitoittamalla tiellä. Toimeentulotuen piirissä on todellakin runsaasti nuoria, jotka eivät opiskele eivätkä ole työhallinnon asiakkuudessa. Esimerkiksi Helsingissä alle 25-vuotiaista toimeentulotuen saajista 60 prosenttia on tilastoitunut tulottomina, eli ei palkkatuloja, ei opintotukea eikä työmarkkinatukea. Nuorisotakuuta koskeviin säännöksiin ei sisälly sellaisia säännöksiä, joilla tätä ryhmää autettaisiin. Toimeentulotukeahan voi tällä hetkellä hakea jopa vuosikausia tapaamatta koskaan sosiaalityöntekijää kasvotusten, ja tämä ei millään tavalla herätä näiden nuorten työhaluja eikä kiinnittymistä yhteiskuntaan. Kysyisin ministereiltä, miten nämä nuoret aiotaan huomioida ja saada haaviin.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy tietenkin harmitella sitä, että oppositio on hyökännyt tänään niin useaan otteeseen ja kovilla sanoilla hallituksen suunnitelmaa ja sote-uudistusta vastaan kaiken kaikkiaan. Suosittelisin, että perehdytte siihen ja odotatte, mitä valmistelu tuo tullessaan ja vasta sen jälkeen ryhdytte ampumaan kovilla.

Haluan kiittää valtiovarainvaliokunnan jaostoa siitä, että jälleen kerran päihdeäideille on annettu lisärahoitusta, mutta ihmettelen tietenkin sitä, miksi se on jokavuotinen esitys täällä talossa. Miksi se ei voisi olla sisällä budjetissa jo alun perinkin?

Kannan myös suurta huolta lastensuojelusta ja siitä, millä tavalla väkivalta perheissä saataisiin kitkettyä. Kuulosti hyvältä, kun ministeri sanoi, että tähän tullaan satsaamaan ja kiinnittämään jatkossa entistä enempi huomiota mutta myös laittamaan lisää rahaa. Tähän tekisi tietenkin mieli liittää mukaan alkoholilainsäädännön uudistaminen, mutta ehkä se jää nyt sitten toisen keskustelun varaan.

Arja  Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyn asiasta, jolla ei ole henkilölle itselleen enää kiire. Kysyn sellaisesta asiasta, jossa ympärillä pitää olla rauhaa, aikaa ja omaa tilaa. (Hälinää) — Pyydän hiljaisuutta siinä vieressä, en pysty puhumaan.

Puhun saattohoidosta. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene on selvittänyt suomalaisen saattohoidon tilaa, ja tässä tutkimuksessa on myös paljastunut se, että saattohoitopaikkoja puuttuu Suomesta noin 200 kappaletta. Euroopan palliatiivinen yhdistys on tehnyt arvion, että saattohoitovuodepaikkojen minimitarve olisi 10 paikkaa 100 000:aa asukasta kohden. Nyt meille on tulossa tämä sote-uudistus, ja varmasti myös saattohoitoasia on siellä jossakin joukossa. Rakennepaketissa taasen ollaan vähentämässä näitä laitospaikkoja. Kannan siitä suurta huolta, että eivät kai nämä jo vähäiset saattohoitopaikat, joita esimerkiksi iäkkäät ihmiset siinä viime hetkinä tarvitsevat, ole katoamassa. Kysyn teiltä, hyvä ministeri, millä tavalla tätä saattohoitoa ollaan kehittämässä ja paikkoja lisäämässä. Toinen kysymykseni (Puhemies koputtaa) ministeri Risikolle nuorisotakuusta...

Seppo  Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uskallan nyt vielä tähän sote-prosessiin ihan lyhyesti puuttua. Arvoisa ministeri, onko sillä tavalla, että alkavalla lausuntokierroksella kunnat joutuvat ottamaan kantaa sellaisiin esityksiin, joita oikeusministeri näin julkisestikin on epäillyt niitten perustuslaillisuuden perusteella? Onko todella tällä tavalla? Sehän olisi aika erikoista. Joutuukin sanomaan täältä oppositiosta käsin, ei nyt minään neuvona mutta kysymyksenä kuitenkin, pitäisiköhän ne esitykset kuitenkin muokata semmoisiksi, että ne olisivat varmasti perustuslain mukaisia esityksiä, joihin sitten kunnat reagoivat niin kuin reagoivat omalla tavallaan.

On jälkiviisautta todeta tässä vaiheessa, että kyllä se parlamentaarinen valmistelu olisi tuottanut varmasti parempaa tulosta tämän parin vuoden aikana kuin tämä aika erikoinen valmistelutapa, jota tässä on harjoitettu. Se, miten valmistellaan, ratkaisee myös sen, mikä on lopputulos. Tämä kertoo jälleen kerran tämän menettelytavan ja lopputuloksen välisen yhteyden.

Kimmo  Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnä haluan todeta, että valtiovarainvaliokunnalle on erittäin tärkeää ollut lastensairaala. On aivan välttämätöntä, että 2017, kun Suomi täyttää 100 vuotta, meillä on lastensairaala Helsingissä ja pidämme omista lapsistamme huolta.

Täällä on puhuttu lääketieteellisestä tutkimuksesta, ja täytyy sanoa, että nimenomaan yliopistolliseen lääketieteelliseen tutkimukseen täytyy panostaa, koska se on Suomelle kasvuala. Me olemme hyviä olleet lääketieteessä, ja se on erittäin tärkeätä.

Hallitus on siinä oikeassa, että tehoja pitää parantaa nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Täytyy sanoa, että mitä tulee sote-uudistukseen, niin se on lähtökohtaisesti askel oikeaan suuntaan, mutta malli on aidosti perustuslaillinen haaste. Sitä pitää katso vielä hyvin tarkkaan, ei kannata tuoda huonoa esitystä tänne eduskuntaan. Mallia voidaan kuitenkin kehittää. Sitten pitäisi katsoa, mitä toimintamalleja itse järjestelmän sisällä voidaan kehittää.

Kolmas asia, joka on hyvin tärkeä, on sitten nimenomaan laskelmat, mitä säästöjä voidaan kaiken kaikkiaan saada aikaan. Kehyspäätökseen valtiovarainvaliokunta vaati näitä laskelmia viime kesäkuussa. Niitä on vaadittu uudestaan. Pitää hyvin selkeästi pyrkiä sanomaan, että näillä ja näillä toimenpiteillä saadaan tämmöisiä ja tämmöisiä taloudellisia säästöjä aikaan, koska vasta se antaa asiallisen päätöksentekopohjan.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vanhuspalvelulain toimeenpanossa hallitus korostaa hyvällä tavalla vanhuksen omatoimisuuden edistämistä. Kuitenkin monta kertaa kuulee siitä, että vanhus tai hänen omaisensa on huolissaan siitä, johtuuko vanhuksen aktiivisuuden puute siitä, että hänellä on liian raskas lääketaakka. Usein käy niin, että etenkin pitkäaikaissairaille ihmisille vuosien mittaan kertyy sellainen lääkekokoelma, jota ehkä ei ole kokonaisuutena tarkisteltu.

Ministeri Risikko, minä muistan, että teidän ministeriaikananne, ainakin silloin, käynnistyi joku Fimean kokeilu, jossa haettiin farmakologian asiantuntijan ja lääkärin kanssa yhteistuumin vanhuksen lääkitystä sellaiseksi, että saatiin tuloksia nimenomaan vanhuksen aktiivisuuden ja semmoisen elinvoiman lisääntymisestä, väsymyksen lieventymisestä. Voiko ajatella tällaista, että nyt ministeriössä rohkaistaisiin tämäntyyppiseen toimintaan?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan omasta kokemuksesta ensin. Minulla oli, kun jäin työttömäksi, mahdollisuus opiskella uusi ammatti, uusi tutkinto, ilman että 500 päivän laskuri juoksi. Se mahdollisti sen, että minulla oli taloudellisesti mahdollista tämä tehdä. Nythän laki on muuttunut. Nykyään se ei ole mahdollista. Se 500 päivää juoksee koko ajan. Kysyisin ministeriltä: onko tähän ongelmaan tulossa keinoja, ja ollaanko olemassa olevia työkaluja notkeuttamassa niin, että ihminen voi niin halutessaan opiskella uuteen ammattiin taloudellisesti turvattuna?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä merkittävä päivä. En muista näitten vuosikymmenten aikana, kun täällä olen ollut, olleeni tilanteessa, jossa suuri uudistus on meneillään, hallitus saa siitä raportin, aikoo panna kuntiin kuntien päättäjille lausunnon sellaisesta asiasta, josta samaan aikaan tuosta samasta asiakirjasta oikeusministeri sanoo, että kaikki kohdat eivät ole perustuslain mukaisia. Hän epäilee. Me kuulimme, edustaja Hiltunen, molemmat, mitä oikeusministeri täällä sanoi. En ole koskaan vastaavaa kuullut. Kysymykseni ministereille nyt kuuluu oikeastaan näin: miten ministerit kuvittelevat, että kuntapäättäjä voi antaa lausunnon sellaisesta asiakirjasta, johon jo lähetteenä liittyy oikeusministerin, ei kenen tahansa eikä kenen tahansa ministerin vaan oikeusministerin, epäily siitä, onko tämä perustuslain mukainen esitys? Minusta tämä on aivan mahdottoman iso asia (Puhemies koputtaa) ja kysymys.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ennalta ehkäisevä toiminta on järkevää ja taloudellista kaikessa sosiaali- ja terveystoimessa. Eturauhassyöpä on suomalaisten miesten yleisin syöpä ja tulee edelleen lisääntymään väestön ikääntyessä ja miesten eliniän pidentyessä. Syövän varhaiseksi löytämiseksi ja hoitamiseksi tarvitaan muutos kansanterveysasetukseen, jotta seulontoihin voidaan ryhtyä tarpeeksi ajoissa. Vain muutaman euron maksava PSA-testi on tehtävä rutiinitestiksi riski-iässä olevien miesten terveystarkastuksiin. Riittävän varhaisessa vaiheessa havaittu eturauhassyöpä pystytään hoitamaan paremmin ja vähentä-mään kärsimyksiä.

Viimeisimmän erittäin laajan eurooppalaisen tutkimuksen mukaan seulonnalla voidaan vähentää eturauhassyöpäkuolleisuutta jopa 20—30 prosenttia ja parantumattomien syöpien osuus väheni kolmanneksella. Teho on rintasyövän mammografiaseulonnan tasoa. Oletteko sitä mieltä, että eturauhassyövän seulontaa olisi syytä ottaa käyttöön, arvoisat ministerit?

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen, että hallituksessa on paneuduttu ja ministerit ovat paneutuneet juuri osatyökykyisten aseman parantamiseen toimenpideohjelman avulla. Nimittäin me tarvitsemme kaikki kädet mukaan työelämään, ja usein ihmisillä on valtavasti työhalua, mutta tavallaan ammattitaito juuri siihen, mihin heillä on koulutus, on sairauden tai muun syyn takia jäänyt vähän heikommalle, ja kynnys mennä normaaliin työelämään täysillä ehdoilla on hyvin vaikea. Sen takia on hyvin tärkeätä, että meillä on nyt erilaisia mahdollisuuksia saada juuri osatyökykyisten resurssit mukaan.

Haluaisin myös nostaa esille vanhuspalvelulain toimeenpanoon panostamisen resursoinnin, koska se on nyt uskottavuuskysymys tälle hallitukselle ja meille kansanedustajille. Olemme tehneet hyvän lain. Se on erittäin tärkeä, suorastaan historiallinen. Siihen on löydyttävä myös resurssit, että ne hyvät päätökset tulevat ihmisten arkitodellisuuteen.

Olisin myös...

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, puhemies, tämä oli erittäin ystävällistä.

Minunkin pitää varmaan sanoa tästä sotesta jotakin, ja aivan ensiksi haluan kiittää ministeri Huovista tämän prosessin johtamisen jäntevöittämisestä. Tämä on viimeisen puolen vuoden aikana ollut jäntevämpää kuin aiemmin. Ja haluan myöskin todeta sen, että vasemmistoliitto ja myöskin minä itse olemme tiukasti sitoutuneet siihen, että saamme sote-uudistuksen vietyä loppuun. (Rakel Hiltunen: Oikein hyvä!) Meillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta. Ja toivon, että me kaikki täällä salissa, kun kysymys on kuitenkin vain pienistä eroista, voisimme löytää sellaisen ratkaisun, joka turvaa sen, että tämä ei vaarannu perustuslaillisista syistä. Siinä työssä toivotan hallitukselle menestystä. Tässä ei ole kysymys hallituksen tappiosta tai opposition voitosta. On kysymys suomalaisten ihmisten tulevasta hyvinvoinnista.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työ, josta saa sellaista palkkaa, jolla elää, on kaikkein parasta sosiaaliturvaa. Ja silloin, jos on tällaista työtä, ei myöskään tarvita näitä sosiaalipalveluita. Meillä on yksi ryhmä, jonka asioita emme ole ajaneet emmekä näköjään nytkään vielä pysty ajamaan jostain syystä, ja se on vammaiset. Vammaisten oikeuksia ei ole vieläkään ratifioitu Suomessa.

Toinen ratifioimattomuus on tietysti Istanbulin sopimus, josta haluaisin kyllä sitten sanoa pari sanaa ja josta johtuen meillä on puhuttu nyt turvakodeista ja siitä, kuinka on lähisuhdeväkivaltaa, jota naiset kokevat. Valitettavasti meillä on myöskin lähisuhdeväkivaltaa, jota miehet kokevat, joka tulee naisilta miehille. Sen lisäksi on tämä lasten väkivalta. Nämä ovat niitä asioita, joihin pitäisi todella vakavasti puuttua tässä vaiheessa ja pitää huoli siitä, että turvakodit tai turvakotien kaltaiset kodit pysyvät tässä maassa edelleenkin.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En voi muuta kuin yhtyä siihen vakavaan huoleen, mitä tulee näihin sote-uudistuksen perustuslaillisiin ongelmiin. Hyvin paljon hämmentää se, että oikeusministeri totesi, että jotkut hallituspuolueet ovat vaatimassa, että nämä ongelmat ratkaistaisiin jo parin viikon aikana, ja haluaisin kysyäkin: onko juuri tosi, että tämä esitys lähtee lausuntokierrokselle ennen kuin nämä ongelmat on ratkaisu?

Toinen asia, johon haluan puuttua, on ensi- ja turvakotien tulevaisuus. Rakennepaketissahan hallitus sopi, että ne siirtyvät valtion hoidettavaksi. Haluaisin oikeastaan kysyä ministeriltä: tuleeko valtio rahoittamaan nämä toiminnat vai myös järjestämään ne toiminnat? Nythän ne ovat alueelliset yhdistykset, jotka hoitavat näitä toimintoja, ja heillä on nyt tietenkin toisaalta toivoa, että rahoitus saadaan vakaammaksi, mutta toisaalta on myös huoli siitä, miten näiden yhdistysten käy sitten, jos valtio lähtee itse hoitamaan käytännössäkin tätä työtä.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kaiken tämän sote-keskustelun keskellä haluaisin nostaa esiin pienen mutta Suomen kansalle tärkeän ammattiryhmän eli ammattiurheilijat ja siihen liittyneen juuri valmistuneen sosiaalityöryhmän raportin. Kuten varmasti ministeri Risikko tietää, raportti ei ollut yksimielinen. Eriäviä mielipiteitä esitettiin erityisesti työttömyysturvaa koskeviin säännöksiin, joihin raportissa ei esitetty muutoksia. Tällä hetkellä urheilijoilla on oikeus ei-ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan samoin edellytyksin kuin muillakin työmarkkinoille tulevilla henkilöillä. Sen sijaan urheilijoilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan, kuten muilla ammattiryhmillä. Vallitsevan tilanteen jatkuminen jättäisi siis ammattiurheilijat jatkossakin muihin työntekijäryhmiin nähden hyvin epätasa-arvoiseen asemaan.

Nyt kysyisinkin ministeriltä sitä, miten aiotte suhtautua näihin ammattiurheilijoiden esittämiin huoliin. Kohdellaanko ammattiurheilijoita ammattimaisesti vai ei, ja tuletteko tuomaan tähän saliin sellaisia esityksiä, joilla urheilijoiden mahdollisuus ansiopäivärahaan voidaan turvata?

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä edustajat Kääriäinen, Pekkarinen ja Virtanen muiden ohella ovat odottaneet, että tehtäisiin tarkennuksia tuohon virkamiesryhmän esitykseen. Itse myös pidän sitä järkevänä, että kunnilla olisi ainakin ne suuntalinjat tiedossa, millä tavalla tuota esitystä saadaan paremmin perustuslain mukaiseksi. Kysymys on siitä, että olisi hyvä olla vaihtoehto vastuukuntamallille, kevennetty sote-yhtymämalli, ja että muutoinkin haetaan sellaista joustavuutta noihin ehdotuksiin, että niiden toteuttamiskelpoisuus, realistisuus, olisi paremmalla tasolla. Tämähän on varmasti hallituksen ja opposition yhteinen etu, että kunnat lausuisivat sellaisista asioista, jotka todella merkitsevät heidän omalla alueellaan, miten pystytään parantamaan sosiaali- ja terveyspalveluja, ettei se päähuomio mene sitten tähän perustuslakitaisteluun, kun joka tapauksessa on nähdäkseni välttämätöntä oikaista siellä joitakin vaikeita kohtia siten, että tuo uudistuksen pääsisältö menee eteenpäin.

Toinen asia, mikä pitää paremmin ottaa huomioon, on ammattitaitoinen henkilöstö, jota (Puhemies koputtaa) tällä sektorilla on. Heitä ei pidä saattaa vuodeksi tai kolmeksi vuodeksi epävarmuuden tilaan siitä, minkälaiseen (Puhemies koputtaa) suuntaan koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään.

Ritva  Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymykseni on vähän samantyyppinen kuin oli edustajilla Ruohonen-Lerner ja Koskela. On ollut paljon puhetta vanhustemme makuuttamisesta laitoksissa. Perehtyminen hoitopaikkojen ja kotipalvelujen saatavuuteen tekee hyvin nopeasti selväksi todellisen tilanteen. Vanhuksemme ovat laitoksissa, joihin eivät välttämättä kuulu, mutta vaihtoehtojakaan ei ole, koska kotona ei yksin pärjää. Jos kotipalvelusta käydään pari kertaa päivässä kotikäynnillä, se ei tietenkään ole riittävää henkilön kohdalla, joka tarvitsee apua kokopäiväisesti. Kuntien ja kaupunkien hoitopaikat ovat täynnä, eikä kotipalvelu pysty takaamaan ympärivuorokautista turvaa esimerkiksi liikuntarajoitteiselle tai muistisairaalle henkilölle. Tuhannet huonokuntoiset, usein iäkkäät jonottavat hoitopaikkaa. Arvoisat ministerit, miten hallitus aikoo purkaa yhä piteneviä odotusjonoja niin, että vanhuspalvelulaki toteutuu, eli taata riittävän ja hyvän hoidon?

Harri  Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Huovinen sanoi, että rakenne on tärkeä. Varmasti kaikki olemme sitä mieltä, mutta se hyvä, toimiva rakenne näyttäytyy hyvänä palveluna ihmisille ja kansalaisille. Nyt ollaan myöskin aika paljonkin oma-aloitteisesti esimerkiksi eri kunnissa analysoitu, mitä mikäkin palvelu maksaa tai mikä sen laatu on. Yksi sellainen suuri kysymys on ollut, että ei ole oikein vertailukelpoista informaatiota. Ei ole tällaista kriteeristöä, miten määritellään palvelun hinta, saati sitten laatu.

Viime päivinä on ollut paljon keskustelua myöskin siitä, että asiakkaat voivat valita palvelun nykyistä paremmin. Pari päivää sitten kuitenkin Helsingin Sanomissa oli artikkeli, että vain kerran vuodessa voidaan valita esimerkiksi terveysasema. Mitä mieltä ministerit ovat, onko tämä oikeaa laatua, vai pitäisikö päästä huomattavasti enempi asiakaslähtöiseen malliin, jossa asiakkaat päättävät palvelun laadusta ja valitsevat itse?

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan liian monet vanhukset joutuvat elämään vuodepotilaina vuodeosastoilla tai vastaavissa laitoksissa, vaikka vain hyvin harvan vaiva sitä vaatii. 85-vuotiaista muistisairaita on jo 35 prosenttia. Tämäkään vaiva ei vaadi vuodelepoa, mutta siitä huolimatta Suomessa makuutetaan muistisairaita sairaalassa keskimäärin yli 200 päivää per sairaalareissu, kun vastaava luku Ruotsissa on vain neljä päivää ja Norjassa vain päivä. Näissä maissa etusijalle nousee kuntoutus eikä sairaalahoidon jatkaminen.

Ikääntymisestähän ei automaattisesti seuraa raihnaisuus. Toimintakykyisenä säilyy, kun sekä lihakset että aivot pidetään vireinä. Kaksi kolmesta ikääntyneiden liikkumisen ongelmasta johtuukin liikunnan puutteesta, ja vain kolmasosalla on niihin jokin lääketieteellinen syy. Liikkumattomuus heikentää lihasvoimaa ikääntyneillä kolme kertaa nopeammin kuin nuorilla. Toimintakyky alenee, ja monet muut riskit uhkaavat. Kysyisinkin ministeriltä, miten saamme paikalliset toimijamme kunnissa panostamaan ikääntyneen väestön kuntoutuksen ja toimintakyvyn ylläpitoon nykyistä paljon enemmän. Hyvät linjaukset ovat nyt olemassa, mutta miten saamme ne käytännössä toteutumaan?

Lauri  Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viimeisen puolentoista vuoden aikana on tullut ilmi useita tapauksia, joissa iäkkäistä aviopuolisoista toinen on saattanut kotona hoitaa toista ja sitten on joutunut sairaalahoitoon ja molemmat on siirretty sairaalaan mahdollisesti. Sitten heidät on jonkin ajan päästä siirretty toisiin hoitopaikkoihin, ja monesti on sattunut, että he ovat joutuneet eri paikkakunnille, jolloin he ovat joutuneet eroon toisistaan. He ovat käytännössä olleet avioliitossa niin kauan, kunnes virkamies on heidät erottanut. (Sari Sarkomaa: Se on lainvastaista!) Onko sote-paketissa otettu huomioon, miten tulevaisuudessa näiden vanhusten hoito järjestyy, pääsevätkö he lähelle toisiaan elämänsä viimeisinä päivinä, kun heitä sijoitetaan hoitoon?

Sofia  Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työ on parasta sosiaaliturvaa, ja siksi on aivan erinomaista, että hallitus lisää työnteon kannustavuutta. Ensi vuonna työttömyysturvan suojaosuus helpottaa työllistymistä. Työtön voi jatkossa ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se pienentää hänen työttömyysetuuttaan, ja asumistuen osalta tämä raja on 400 euroa. Suojaosuuden käyttöönotto madaltaa kynnystä työllistymiseen ja purkaa osaltaan kannustinloukkuja, mistä hyötyvät kaikki, työtön itse, työnantaja sekä yhteiskunta.

Ministeri ansaitsee kiitoksen myös siitä, että osatyökykyisiin kiinnitetään nyt huomiota, koska jokaisellahan on oikeus tehdä työtä omien kykyjensä mukaan. Kysyisinkin, miten nyt jatkossa, kun on otettu näitä askelia oikeaan suuntaan, voitaisiin erityisesti nuorten kohdalla nuorisotakuun hengessä lisätä tähän takuuseen ja työ- tai opintopaikan tarjoamiseen myös kannustavia elementtejä (Puhemies koputtaa) sosiaaliturvan osalta niin, että työnteko olisi aina joutenoloa (Puhemies koputtaa) kannattavampaa tai opiskelu olisi joutenoloa kannattavampaa.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomessa sairastuu aivoverenkiertohäiriöön 25 000 ihmistä vuodessa. Kun ihminen saa aivoinfarktin, on ehdottoman tärkeää, että hän saa välittömästi hyvän, laadukkaan hoidon jopa neljän tunnin sisällä. Tämän jälkeen hänelle pitää aloittaa välittömästi kuntoutus, jotta tämä hänen hoitonsa onnistuisi mahdollisimman hyvin. Kuntoutuksen merkitys on erittäin suuri, sillä hyvällä ja laadukkaalla kuntoutuksella ihmisellä on mahdollisuus jatkaa normaalia elämää ja palata mahdollisesti työelämään takaisin.

Aivoliiton tutkimusten perusteella kuitenkin aivohalvauskuntoutusta saa Suomessa vain alle puolet tarvitsevista. Nyt Aivoliitto on esittänyt kuntoutukseen parannuksia siten, että potilaiden kuntoutus tulisi keskittää isoihin yksiköihin, joissa hoidetaan vähintään 100 aivohalvauspotilasta vuodessa. Yksi tämmöinen kuntoutusosasto huolehtisi noin 100 000 asukkaan aivohalvauksen kuntoutuksesta. Tämä on monella tapaa järkevää, koska potilaiden kuntoutus vaatii moniammatillista (Puhemies koputtaa) ja erityistä osaamista. Kysyisin ministeri Huoviselta nyt, kun sosiaali- ja terveydenhuollon (Puhemies koputtaa) rakenteita uudistetaan: olisiko tämä yksi vaihtoehto, jolla voitaisiin kehittää aivohalvauspotilaiden kuntoutusta ja parempaa hoitoa tulevaisuuteen?

Eero  Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Verrattaessa Suomea vanhustenhoidossa muihin Pohjoismaihin huomaamme, että meillä on suhteellisesti eniten pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia vanhuksia. Olemme jääneet muista jälkeen hoitomuotojen kehittämisessä. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: Olenko tulkinnut asiaa oikein, että jos nykyrakenteella vuotuinen tarve vanhustenhoidossa kasvaa vuoteen 2017 mennessä yli 500 miljoonalla eurolla ja tätä halutaan taittaa 300 miljoonan euron edestä, olisivat keinoina yli 75-vuotiaiden varsin pienet siirtymät hoitomuotojen välillä? Tämä tarkoittaa, että vähennetään 1—2 prosenttia pitkäaikaishoidossa olevien osuutta ja lisätään 1—2 prosenttia kotona asumista, kun vanhukset ovat terveempiä, ja lisätään 1—2 prosenttia säännöllistä kotihoidon tukea ja lisätään 1,5—2,5 prosenttia omaishoidon tukea ja lisätään 0—1 prosenttia tehostettua palveluasumista.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä ja hallitusta siitä, että päätitte ottaa turvakotitoiminnan rahoituksen valtion kontolle. Se on tavattoman tärkeä päätös.

Tällä hetkellähän turvakotitoimintaa järjestävät muutamat kunnat, muutama yksityinen, mutta sitten myös järjestöistä erityisesti Ensi- ja turvakotien liitto on, voiko sanoa, veteraani turvakotitoiminnan palvelujen tuottamisessa. Nyt olisi tavattoman tärkeätä aika varhaisessa vaiheessa tehdä jonkunlainen linjaus siitä, mistä ja ketkä ja mitkä nämä turvakotipalvelut sitten tuottavat. Koska järjestöt tietysti joutuvat miettimään tulevia vuosiaan ja omaa budjettiaan ja omaa toimintaansa, niin täytyy tietää hyvissä ajoin etukäteen, onko järjestöjen järjestämällä turvakotitoiminnalla kysyntää tulevissa haasteissa. Itse ajattelen tietysti, että Ensi- ja turvakotien liitto, joka todella on osaava toimija, voisi jatkaa tuota turvakotitoimintaa ehkä myös vielä laajemmin kuin tänä päivänä.

Mutta kiitän todella siitä, että tämä rahoitus on nyt järjestymässä.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Itsekin pitäisin hyvänä, että hallitus hieman tarkastaisi näitä perustuslakikysymyksiä ennen kuin lausunto lähtee varsinaisesti kuntiin.

Mutta nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä vaatii remontin, siitä me puolueet tunnumme olevan yksimielisiä. Myös oppositio tätä on tänäänkin tuonut esille. Kuitenkin oppositiopuolue keskustalla, jota tällä hetkellä salissa taitaa olla yhden edustajan verran, on ollut 8 vuotta aikaa tehdä näitä rakenteellisia uudistuksia. Nyt kun hallitus näitä uudistuksia tekee, niin opposition puolelta arvostellaan kovasti hallitusta, mutta ei nyt ainoastaan enää hallitusta vaan myös asiantuntijoita. Luin hetki sitten Suomenmaan Verkkoapilaa, jossa keskusta viheltäisi pelin poikki. Ensiksi hämmästelin, onko tämä kaikki nyt peliä, mutta toisaalta haluan kysyä ministereiltä: jos keskusta ei enää luota asiantuntijoihin, niin luottaako maan hallitus asiantuntijoihin?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Istanbulin sopimuksen ratifioiminen on hyvin tärkeätä, ja siinä tietysti nämä kaksi hyvää liikkua elikkä turvakotitoiminta valtiolle ja sitten matalan kynnyksen puhelinpalvelu.

Mutta tämähän ei poista ongelmaa. Mikä on, onko meillä jotakin uutta sille puolelle, että tämä perhe- ja lähisuhdeväkivalta vähenee, että tämmöistä hakkaamista ei enää tapahdu? Meillä on tällä hetkellä kouluilla projekteja, meillä on Puolustusvoimilla projekteja, joissa asioita ja tunteiden käsittelyä ynnä muuta käydään läpi ja keksitään keinoja sitten eri tavalla purkaa pahaa oloa ja muuta. Mutta onko jotakin uutta menossa tälle puolelle?

Sitten toinen kysymys sähköisistä asiakastietojärjestelmistä. Hienoa, että se tulee nyt julkiselle puolelle kokonaisuuteen sekä sosiaalipuolelle että terveydenhuollon puolelle mutta myöskin yksityiselle puolelle. Tulevatko täältä valtion puolelta STM:n tai VM:n ohjaukseen se koordinaatio ja paimennus, että näin todellakin tapahtuu joka puolella ja samanaikaisesti?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Täällä kysyttiin muutamia kysymyksiä. Täällä oli tämä vanhusten lääkehuolto, edustaja Hiltunen käytti erinomaisen hyvän puheenvuoron. Todellakin on niin, että lääkehoidon kokonaisarviointi kyllä hintansa haukkuisi, koska suurin osa meidän vanhuspotilaistamme joutuu sairaalaan siitä syystä, että heillä on liikaa lääkkeitä tai heillä on yhteensopimattomia lääkkeitä. Fimea on tehnyt tällaisen lääkekannan, eli jokainen, joka haluaa katsoa, onko hänellä epäsopivia lääkkeitä, voi katsoa Fimean sivuilta www.fimea.fi tällaisesta lääkekannasta, jossa on lueteltuna kaikki yli 70-vuotiaille sopimattomat lääkeaineet.

Meillä on myöskin koulutettu näitä farmasisteja elikkä tällaisia kokonaisvaltaisen lääkehoidon arvioijia. Minun mielestäni siihen kyllä kannattaisi satsata, että tällainen henkilö ja myös lääketieteen asiantuntija vähintään kerran vuodes- sa tarkistaisivat kaikkien pitkäaikaispotilaitten lääkkeet ja kaikkien vanhusten lääkkeet tekemällä hyvää yhteistyötä siellä kunnissa. Minä nyt vaan vedin hatusta sen, että vähintäänkin kerran vuodessa, joskus tarvitsee varmasti useamminkin, jos on tällainen tilanne.

Meillä on Fimealla myöskin tällainen verkosto, vanhustenhuollon lääkehuollon kehittämisen verkosto, eri puolilta Suomea asiantuntijoita viemässä tätä asiaa eteenpäin. Tämähän on yksi keino siihen, että ikäihmiset pystyisivät asumaan kauemman aikaa kotona. Nyt kun me tätä rakennemuutosta teemme, niin kyllä tässä pitää paljon, paljon muitakin asioita tehdä kuin se, että siivouspalvelua tai kodinhoitoa viedään kotiin. Me tarvitsemme lääkehoidon kuntoon, me tarvitsemme kuntoutusta sinne lisää. Ruotsissa on esimerkiksi alettu kokeilla sellaista, että ensiavussa on myös lääkehuollon asiantuntija, koska todella vanhukset tarvitsevat sitä ja yleensäkin ihmiset tarvitsevat sitä, että katsotaan lääkehoito kuntoon.

Sitten täällä edustaja Lipponen käytti puheenvuoron osatyökykyisten hankkeista. Erinomainen mielestäni. Olen samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että meidän ei tässä tilanteessa, kun me haluamme työuria pidentää, pidä hukata yhtään työkykyistä henkilöä.

Edustaja Tolppanen käytti hyvän puheenvuoron vammaisten asioista, esimerkiksi vammaisten työllistymisestä. Nyt pitää muistaa, että kaikki vammaiset eivät ole osatyökykyisiä. Meillä on paljon sellaisia vammaisia esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriössä, jotka pystyvät tekemään ihan aivan huipputyötä, huippuosaajia, eikä voi missään nimessä puhua mistään osatyökykyisyydestä. Mutta tämä osatyökykyisten hanke pitää sisällään myös vammaiset osatyökykyiset, heidän auttamisensa. Sitten täytyy kyllä myöntää, edustaja Tolppanen, se, että vammaisiin kohdistuu kyllä vielä asenteellisia ongelmia, ei työllistetä, vaikka olisi täysin huippuosaajasta kysymys.

Edustaja Wallinheimolle totean, että sain juuri tämän raportin urheilijoitten sosiaaliturvasta, ja kysyitte, kuinka vakavasti otan sen. Erittäin vakavasti. Tällä hetkellä siinä on lausuntokierros, sen jälkeen katsotaan toimenpiteet, ja olen erittäin herkällä korvalla kuullut nimenomaan urheilijoitten toivomuksia esimerkiksi omasta eläkekassasta. Ne aikataulut jäävät nyt arvioitavaksi, mutta kyllä se sieltä tulla tupsahtaa.

Sitten edustaja Vikmanille: Totesitte tästä osallistavasta sosiaaliturvasta. Siinä todella olen itsekin sitä mieltä, että se on yksi tapa auttaa nimenomaan syrjäytyviä nuoria, ja esimerkiksi syrjäytyneiden nuorten auttamiseksi osallistava sosiaaliturva tulee olemaan erinomaisen hyvä työkalu. Sitten muistutan siitä, että tähän osallistavaan sosiaaliturvaan tulee helpotusta tuomaan myös suojaosuus elikkä se, että työttömyysturvaan tulee 300 euron suojaosuus ja asumistukeen 400 euron suojaosuus. Ne tulevat helpottamaan työllistymistä ja sitä työn vastaanottamista.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran kiitos edustajille vilkkaasta keskustelusta ja hyvistä kysymyksistä. Tässä vielä ehkä muutama sote-kommentti, ja sitten ajattelin käsitellä jonkun verran lastensuojelua, joka äskeisellä kierroksella jäi kokonaan käsittelemättä, ja muutamia muita kysymyksiä. Aloitan nyt taas kerran tästä sote-rakenneuudistuksesta.

Kyllä haluan vielä kerran todeta sen, että hallituksen suunnitelmat tästä asiasta ovat olleet kaikkien meidän tiedossa ja aivan selvät, miten tässä aiotaan edetä, ja sitä taustaa vasten tuntuu vähän kummalliselta, että nyt halutaan tästä työryhmän työn luovutuspäivänä nostattaa tällainen kova keskustelu, vaikka ainakin itse olen ollut hyvin perillä siitä, että asiantuntijoilla on monenlaisia näkemyksiä, osin ristiriitaisiakin näkemyksiä keskenään tästä asiasta, ja on olemassa myös näitä perustuslakiin liittyviä kysymyksiä, joita on jo yritetty työryhmän työvaiheessa selvittää ja osin ehkä myös ratkoa.

Vielä haluan senkin todeta, että kun tässä käytetään näitä termejä, että on sekamelskaa ja on ongelmia, niin kuitenkin tämä on nyt vuosikausiin ensimmäinen kerta, kun meillä oikeasti on tätä rakenneuudistusta koskeva pykäläpaketti olemassa. Mielestäni tälle pitäisi antaa aika suuri arvo, kun asiantuntijat ovat tehneet hyvin tiukalla aikataululla vaativaa työtä ja saaneet tämän nyt tässä aikataulussa kuitenkin annetuksi. En olisi nyt tyrmäämässä tai viheltelemässä pelejä poikki tai mitään muutakaan vaan viemässä määrätietoisesti tätä eteenpäin. Ne asiat ja ongelmat, joita siihen sisältyy, on tietenkin selvitettävä, ja siihen työhön ainakin itse olen ihan sitoutunut ja valmis.

Sitten näistä lastensuojelun kysymyksistä. Se nousi jo aikaisemmin täällä esille, että meillä todellakin on ollut Aulikki Kananojan johdolla erittäin hyvää työtä tehnyt työryhmä, josta syksyn mittaan saimme myös erittäin paljon lausuntoja, ja nyt sitten ministeriössä tehdään ikään kuin sellaista prioriteettilistaa, mitkä niistä asioista, jotka tuossa työryhmän työssä ovat nousseet esille, ovat kiireisimmin toteutettavia ja mihin meillä sitten on resursseja, koska ei pidä myöskään lähteä siitä, että luvataan kaikki mahdollinen ilman, että myöskin kunnille resursoidaan tätä asiaa.

Olen sitä mieltä, että sieltä työryhmän työstä nousee monia sellaisia asioita, joihin voimme kyllä saada ratkaisuja jo tällä hallituskaudella. Mutta on totta, mihin itse asiassa edustaja Paatero viittasi tässä naisiin kohdistuvassa väkivallassa, että ei myöskään pidä koko ajan vain katsoa sitä, miten hoidamme ongelmia, vaan pitäisi myös puhua entistä enemmän siitä, miten ennaltaehkäisemme niiden ongelmien syntymistä. Silloin tietenkin lastensuojelun kohdalla, ehkä myös tässä naisiin kohdistuvassa väkivallassa, kyse on aika monesti perheiden hyvinvoinnista ja siitä, kuinka hyvin pystymme tukemaan perheitä ja auttamaan perheitä selviämään silloin, kun on hankalia tilanteita, jotta ne ongelmat eivät syvene ja pahene ja sitä myötä usein mutkistu ja kallistu. Sen takia tämä perheisiin satsaaminen ja perheiden palveluista puhuminen on kyllä itselleni hyvin tärkeää, ja tässä asiassa meillä on hyviä malleja kansallisesti kehitettäväksi. Esimerkiksi Imatralla on tehty hienoa työtä sen suhteen, että ennalta ehkäisevällä työllä on pystytty lastensuojelun kustannuksia hyvin nopeallakin aikataululla pienentämään.

Sitten turvakotien asiasta vain mainitsen vielä sen, että valtio ottaa rahoitettavakseen, kustannettavakseen, tämän toiminnan mutta ei tietenkään tuota näitä palveluita. Ainakin itse toivoisin, että nyt ne tahot, jotka tuottavat tällä hetkellä, kuten Ensi- ja turvakotien liitto, jolla on pitkät perinteet, eivät suinkaan vetäytyisi tästä työstä, koska sen osaamisen menettäminen on kyllä erittäin iso menetys kaikille meille. Sen takia haluan sitä korostaa, että tuottajat voivat olla sitten aivan muita ja myös järjestöpuolen osaajia edelleenkin, mutta tämä lainsäädäntö ollaan siis laittamassa kuitenkin nyt vasta valmisteluun liikkeelle.

Sitten vammaisten asiasta sanon vain sen, että meillähän ovat isot vammaislainsäädännön uudistukset meneillään, nimenomaan ratifiointiprosessit, jotka ovat vielä kesken. Niihin liittyen meidän pitää ensin saada esimerkiksi itsemääräämislainsäädäntö kuntoon. Me emme voi ratifioida ennen kuin meillä on itsemääräämislainsäädäntö paremmassa jamassa, ja tuo laki yritetään nyt kevään aikana sitten tuoda eduskuntaan, jotta päästäisiin myös niissä vammaisten oikeuksia koskevissa sopimuksissa ratifiointivaiheeseen.

Paljon olisi, puhemies, ollut sanottavaa vielä vanhuspalvelulaista ja siitä, että sen keskeinen sisältö on kuitenkin ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja sitä kautta se on paitsi inhimillisesti järkevää myös taloudellisesti järkevää, ja sen takia minustakin tuo vanhuspalvelulaki, johon yhdessä olemme sitoutuneet, on aika hieno juttu.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa on lastensuojelussa suuria puutteita. Esimerkiksi psykiatrisen hoidon saatavuudessa on ongelmia, ja tästä johtuen lapsia sijoitetaan kodin ulkopuolelle aivan väärin perustein. Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut, kuinka sijaishuoltoon ohjautuu lapsia, jotka tarvitsisivat ensisijaisesti terveydenhuollon palveluita.

Lapsi- ja nuorisopsykiatriaan erikoistuneita, terveydenhuollon luvalla toimivia hoitopaikkoja on tarpeeseen nähden aivan liian vähän. Valtiontalouden tarkastusviraston näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön on varmistettava lastensuojelun ja mielenterveyshuollon välisen yhteistyön sujuvuus sekä estettävä lasten sijoittaminen lastensuojelulaitoksiin väärin perustein. Kysyn asianomaiselta ministeriltä, onko hän tietoinen tästä ongelmasta ja miten hän vastaa näihin kysymyksiin.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin edustaja Karille ensinnäkin vastata, että keskustalla ei ole ollut kahdeksaa vuotta aikaa näitä asioita hoitaa ja uudistaa vaan 108 vuotta. Ensi vuonna keskusta täyttää 108 vuotta, ja olemme todella uudistaneet yhteiskuntaa paljon.

Eteenpäin on katsottava. Kullakin hallituksella on aina omat haasteet. Tällä hallituksella on se aika, että päätettiin tehdä isompi sote-uudistus. Siitä olemme kaikki yhtä mieltä, että näin tuleekin tehdä, mutta siitä, miten se tehdään, olemme eri mieltä. Me olemme aina vedonneet ja halunneet, että asiaa oltaisiin valmisteltu parlamentaarisesti yhdessä, jolloin olisi ollut aivan erilainen pohja lähteä viemään tätä asiaa eteenpäin, arvioida sen perustuslainmukaisuutta ja lähteä ennen kaikkea käytännössä kentällä toteuttamaan sitten, kun päätöksiä tulee.

En edelleenkään saanut arvoisalta ministeriltä vastausta siihen, aiotaanko nämä perustuslailliset ongelmat käydä läpi ennen kuin tuo työryhmän esitys lähetetään nyt kuntiin lausunnolle. Tämä on täysin oleellinen kysymys kuntien kannalta: kun he lähtevät nyt lausumaan tähän esitykseen, niin heidän kyllä tarvitsee tietää, onko tämä esitys, joka tulee mahdollisesti olemaan myös hallituksen esitys, lopullinen. Olisi tärkeää, että heillä on lopullinen malli tiedossa, koska juuri siihen he ottavat kantaa, miten päätöksenteko ja hallinto aiotaan tulevaisuudessa näillä sote-alueilla järjestää.

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltokokeilu saa jatkoa. Kokeilu ammattikorkeakouluopiskelijoille on ollut äärimmäisen hyvä asia. Se, että kaikki opiskelijat ovat tasavertaisia ja samalla viivalla terveydenhuollon suhteen, olisi tärkeää. Hyvä terveydenhuolto on nuorten etu, ja YTHS:llä on opiskelijoiden terveydenhuollon ammattitaito. Esimerkiksi nuorten mielenterveys- ja jaksamisongelmissa YTHS on tärkeä tekijä, ja sillä on merkitys myös vakavampien ongelmien ennaltaehkäisyssä.

Kuitenkin evästäisin kokeilun jatkoa ja mahdollista vakinaistamista sillä, että olisi tärkeää löytää keinot järjestää amk-opiskelijoiden terveydenhuolto siten, että se ei edellytä (Puhemies koputtaa) pakkojäsenyyden säätämistä opiskelijakuntiin.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen huolissani sektoritutkimuslaitoksen määrärahojen leikkaamisesta, koska erityisesti näin suuren yhteiskunnallisen rakennemuutoksen aikana olisi äärettömän tärkeää tehdä kunnollista tutkimus- ja selvitystyötä, ja tässä työssä tutkimuslaitosten rooli on merkittävä. Mutta sosiaali- ja terveydenhuollon kliinisen toiminnan pitäisi myöskin perustua entistä enemmän tutkimusnäyttöön. Lääketieteen puolella on jo aiemmin luotu niin sanottuja Käypä hoito -suosituksia, joiden taustalla on tutkimusnäyttö, mutta terveydenhuollon vaikuttavuuteen ja kustannuksiin vaikuttavat kuitenkin muidenkin ammattiryhmien työkäytännöt.

Olenkin erittäin iloinen siitä, että Hoitotyön Tutkimussäätiö sai rahoitusta, jonka avulla se voi laajentaa toimintaansa. Siellä tehdään erittäin arvokasta työtä tutkimusnäyttöön perustuvan, kustannustehokkaan, laadukkaan ja myös vaikuttavan hoidon hoitosuositusten luomiseksi ja käytäntöön jalkauttamiseksi.

Outi  Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta. Oli pakko kiittää, kun vihreät ovat saaneet koko keskustelussa vasta yhden puheenvuoron. Tämä on nyt sitten toinen.

Olen laskenut täällä useita muilla puolueilla. Mutta joka tapauksessa kiitos puheenvuorosta.

Halusin yhtyä aikaisemmin Erkki Virtasen esittämään tilannearvioon siitä, että sote-uudistus on tämän hallituskauden tärkein uudistus. Se on hyvin tärkeä saada maaliin. Sen tarkoituksenahan on nimenomaan vahvistaa perusterveydenhoitoa ja kaventaa terveyseroja. Vihreä eduskuntaryhmä toivoo hartaasti, että tämän järjestämistyöryhmän esityksessä olevat perustuslakiongelmat ratkaistaan ennen kuin esitys lähtee lausunnolle, jotta aikamme riittää tällä hallituskaudella sote-uudistuksen loppuun viemiseen.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että täällä on puheenvuoroissa, ministereittenkin puheenvuoroissa, korostunut tämän ennalta ehkäisevän työn merkitys, ja valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin se nousee. Nyt vain huoleni on se, jos ajatellaan, että meillä ovat lastensuojelun kehittämistyöryhmän ehdotukset erittäin hyviä ja meillä on erittäin hyviä malleja esimerkiksi juuri lastensuojeluun ennalta ehkäiseväksi toiminnaksi, koska se edellyttää nimenomaan neuvolatoiminnan, kouluterveydenhuollon ja perhetyön korostamista, että ilman työntekijöitten lisäämistä niille alueille se ei myöskään onnistu eikä myöskään ilman asiallisen koulutuksen saaneitten työntekijöitten lisäämistä.

Kysymykseni on, kun nyt eduskuntakin on jo tälle vuodelle ja tulevalle vuodelle lisännyt lastensuojeluun ennalta ehkäisevään työhön ja varhaisen tuen palveluihin rahaa ja me edelleen olemme tässä laitosvaltaisuudessa ja raskaan lastensuojelun toteuttamisessa, miten, (Puhemies koputtaa) arvoisa ministeri, näette, mikä siinä on se ongelma, että nämä hyvät mallit eivät etene, koska niitä jo on olemassa.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sotiemme veteraanien kuntoutus on tärkeä asia, ja toivottavasti sitä tehostetaan entisestään, mutta meillä on nykyään myös rauhanturvaajaveteraaneja, esimerkiksi tienvarsipommeista loukkaantuneita, ja mieli järkkyy myös siellä. Miten tämä kuntoutus teidän osaltanne on nyt vauhdissa elikkä niin henkinen kuin fyysinenkin kuntoutus rauhanturvaveteraanien osalta?

Toinen minua lähellä oleva ammattiryhmä on palomiehet. Palomiesten keskuudessa on syöpäkuolleisuutta varsin paljon muun muassa kemikaalialtistuksesta johtuen. Olen tästä tehnyt kirjallisen kysymyksen, ja onneksi tämä ASA-rekisterimerkintä etenee nyt hyvää vauhtia. Mutta onko ministeri löytänyt mitään muuta keinoa tämmöisen altistuksen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi?

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Alkoholinkulutus jakaantuu Suomessa ja väestössämme hyvin epätasaisesti. Viimeisimmän juomatapatutkimuksen mukaan eniten juova 10 prosenttia juo puolet kaikesta alkoholista, eli alkoholin suurkulutus ja haitat keskittyvät pieneen osaan väestöstämme. Viimeaikainen keskustelu alkoholimainonnan ja anniskeluaikojen rajoittamisen kaikkivoipaisuudesta tuntuukin jokseenkin absurdilta tilanteessa, jossa olisi ennemminkin löydettävä täsmätoimenpiteitä alkoholin suurkulutuksen ehkäisemiseksi. Kysyisinkin ministeri Huoviselta: mitkä voisivat olla tällaisia toimenpiteitä, joilla autetaan erityisesti alkoholin suurkuluttajia ja ehkäistään suurkulutuksen haittoja?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin tuoda ministerin tietoon sen palautteen, mitä olen hyvin paljon saanut nuorilta ihmisiltä. Meillä on hyvä yhteiskunta ja meillä on hyvä turvaverkko, mutta nyt on ikävä kyllä niin, että se turvaverkko pettää monesti nuorien kohdalla. Saattaa olla mielenterveysongelmia, saattaa olla muita sairauksia, työttömyyttä. Nämä ihmiset jäävät ilman mitään sosiaaliturvaa. He eivät ole kykeneviä hakemaan sitä oikeasta paikasta sen jälkeen, kun postilaatikkoon kolahtaa kirjekuori, että esimerkiksi toimeentulotuki on hylätty.

Minä toivoisin, että tähän pystyttäisiin kiinnittämään enemmän huomiota, kun sen näkee jo tuossa katukuvassakin liikkuessaan, että siellä kulkee hyvin paljon nuoria reppu selässä, eli he ovat asunnottomia, ei ole minkäänlaista toimeentuloa, eikä välttämättä edes sosiaaliturva anna turvaa heille. Mitä tälle asialle voi tehdä?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näin joulun alla ja Timo Soinin opposition ja hallituksen välille joulun ajaksi tekemän rauhanjulistuksen johdosta haluan tarkastella hallituksen toimia positiivisesti toki niiltä osin kuin se on mahdollista.

Sote-työryhmän esitys valtionosuuksien osalta huomioi mielestäni paremmin ennen kaikkea lapsiluvun kunnissa, ja siinä mielessä se on ensimmäinen hyvä esitys. Toiseksi, maahanmuuttajat ja vieraskieliset huomioidaan myös paremmin valtionosuuksia jaettaessa, ja sekin on hyvä esitys. Kolmantena, toki tällä mallilla voittaja olisi esimerkiksi kotikuntani Vantaa puolen prosenttiyksikön verran, jos kuntaveroa tarkastellaan, ja häviäjiä olisi esimerkiksi Kauniainen, toinen puoli prosenttia.

Mutta itse kysymys, arvoisa ministeri, olisi tämä, miten tämän mallin sisältö sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta esimerkiksi omaisuuden siirrossa kurittaisi (Puhemies koputtaa) tai ei kurittaisi kuntia, elikkä kun näitä veroja syntyy, kun omaisuuksia lähdetään siirtämään, niin onko siihen löytynyt mitään ratkaisua.

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko edellisessä puheenvuorossaan sanoi, että panokset ehkäisevään lastensuojeluun eivät ole riittäviä, ja ministerikin siihen ansiokkaasti vastasi. Itsekin haluaisin sanoa, että edustaja Niikko oli oikeassa siinä, että ensi vuoden budjetin lisäys ehkäisevään lastensuojeluun on vasta alku oikeaan suuntaan eikä missään nimessä ratkaise perheiden tarpeita. Suutaus on kuitenkin oikea.

Kun panostuksia ehkäisevään työhön sitten tehdään kunnolla, tarkoittaa se puuttumista nykyisiin rakenteisiin ja raskaiden laitospalveluiden asteittaista purkua. Tästä esimerkkinä on vanhustenhuolto. Kun siihen ollaan tekemässä nyt rakenteellisia uudistuksia, oppositio moittii ja pelottelee vanhuksia ja heidän omaisiaan heitteillejätöstä. Jos panoksia keskitetään varhaisen vaiheen palveluihin, kuten kotihoitoon ja palvelutaloihin, sillä tavoitellaan palvelutarpeen laskua sieltä raskaammasta hoidosta. Jos tämä periaate kelpaa perussuomalaisille lastensuojelussa, niin miksi se ei kelpaa vanhustenpalvelussa?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun en sattuneesta syystä ole ehtinyt vielä lukemaan nytten tätä sote-paperia, joka on tullut — on ollut muutama muu paperi tuossa — niin haluaisin esittää ministerille muutaman suoran kysymyksen. Miten käy tässä uudistuksessa lähilääkärin, miten käy koululääkäreiden, koulupsykologien ja neuvolatoiminnan? Ne ovat keskeisiä asioita suomalaisen hyvinvoinnin kannalta.

Ja sen lisäksi sitten vielä — taitaa olla ministeri Risikolle: joko tässä on mukana sitten tämä lapsilisien oikeudenmukaisuus? Lapsilisäthän tällä hetkellä syövät osansa toimeentulotuesta. Jostakin syystä meillä on tullut lapsilisistä aikuisten oikeus, vaikka lapsilisät ovat kyllä lasten oikeuksia, vaikka ne alun perin toki tehtiin sitä varten, että ne tasasivat lapsettomien ja lapsellisten perheiden tulotasoja. Tällä hetkellä lapsilisät kyllä kasvattavat valitettavasti lapsellisten perheiden tulotasoja.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Palaan vielä aivohalvauspotilaiden tilanteeseen. Kuten totesin äsken, aivohalvauspotilaista ainoastaan puolet saa kuntoutusta tällä hetkellä, ja yhtenä syynä voi olla, että heidän keski-ikänsä on 75 vuotta. Mutta sitten toinen ongelma heidän kuntoutuksensa osalta on se, että aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa edellytetään, että heille on myönnetty korotettua vammaistukea. Nyt on esitetty monta kertaa, että tämä ei ole perusteltua. Se ei ole hoidollisesti eikä kuntoutuksellisesti perusteltua, että tätä korotettua vammaistukea saataisiin. Olen tehnyt ministeri Risikolle tästä aikoinaan kirjallisen kysymyksen. Te silloin vastasitte siihen, että asiaa valmistellaan ja selvitellään. Nyt kysyisin, koska tiedän että tiedätte tämän tilanteen, mikä on tämänhetkinen tilanne tämän korotetun vammaistuen ja kuntoutuksen kytkennän osalta.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vuodesta 2014 alkaen Kela on tiukentamassa kehitysvammaisille henkilöille ja heidän perheilleen tarkoitettujen sopeutumisvalmennuskurssien määritelmiä. Tiedustelisin sitä, mitä olette tekemässä kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä sopeutumisvalmennuksen turvaamiseksi tämän vuoden jälkeen. Onko jonkunlaisia toimia tulossa?

Toinen kysymykseni koskee, arvon ministeri Risikko, nuorisotakuuta. Viime viikolla etsivän nuorisotyön ammattilainen tiedotti, että nuorisotakuusta unohtui tämä kuntoutus, joka on monesti hyvin tärkeää nuorelle, ennen kuin hän siirtyy opiskelemaan tai työelämään. Kysyisin nyt teiltä, onko siihen tulossa jotakin parannusta? Olette varmasti tällaisen ongelmakohdan siellä huomanneet. Työttömiä nuoria 15—24-vuotiaita oli lokakuussa 48 000. Sehän on valtava määrä. Olisi toivottavaa, että kaikille löytyisi jotakin, kuntoutusta tai koulua.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Elämme yli varojen, ja on välttämätöntä, että saamme talouden tasapainoon. Siksi on tärkeätä, että kaikki työ kannattaa. Sosiaaliturva on uudistettava siten, että kaikkien työpanos saadaan käyttöön. Palveluita on tuotettava tehokkaammin, vähemmällä on saatava enemmän ja laadukkaampaa. Siksi on tärkeätä, että sote-uudistus onnistuu. Se on kestävyysvajeen kuromisessa aivan avainasemassa.

Pitäisin hyvänä sitä, että hallitus katsoisi vielä nämä perustuslailliset asiat, myöskin nämä reunaehdot, joihin on kiinnitetty huomiota, ennen kuin tämä lausuntokierrokselle lähtee. Tämä on henkilökohtainen näkemykseni. Toivon myöskin, että saisimme kustannuslaskelmat siitä mallista, joka lausunnolle lähtee, jotta voimme arvioida sen kustannusvaikutuksia. Valtiovarainvaliokunta on tähän erityisesti kiinnittänyt huomiota. Myöskin lausumassa toivomme, että kuntapalveluiden kustannustietoisuutta seurattaisiin, saataisiin vertailukelpoiset tilastot, jotta voisimme vertailla kuntapalveluiden kustannuksia. Toivon, että ministeri tähän vastaa, kuinka nopeasti tähän toimeen ryhdytään.

Ja kannatan laaturekisteriä, samanlaista laaturekisteriä, joka on Ruotsissa — olemme edustaja Virolaisen kanssa sitä käyneet katsomassa ja kannattaneet sitä — jotta meillä olisi tiedot siitä, miten palvelut järjestetään, mikä on hoitoon pääsy ja laatu. Se edistää kustannustehokasta sote-palvelurakennetta.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Täällä kysyttiin kriisinhallintatoiminnoissa vammautuneiden kuntoutuksesta, ja meillähän on tämä sotilastapaturma-asiain neuvottelukunta, jossa tätä kuntoutusprosessia on nyt hiottu. Me teemme myöskin tapaturmalakia, ja varmasti tämä kuntoutusasia tulee siellä kehittymään.

Kysyitte myöskin palomiesten haitallisille aineille altistumisesta ja tästä rekisteristä, ja kiitän edustajaa siitä, että hän on ollut aktiivinen siinä ja on viety yhdessä tätä rekisteriasiaa eteenpäin. Kaiken kaikkiaan se on herättänyt nyt myöskin arvioimaan ja estämään entistä paremmin sitten näiden altistavien aineiden vaikutuksia.

Edustaja Vikman kysyi tästä ammattikorkeakouluopiskelijoitten opiskelijaterveydenhuollosta. Siitä vain toteaisin, että mehän olemme varanneet nyt rahoitusta siihen, että kokeilua pystytään jatkamaan. Kyllä se sitten tietysti edellyttää sitä, että se niin sanottu pakollinen terveydenhuoltomaksu siihen tulisi, koska olisi aika erikoista, jos vakinaistettaisiin nimittäin tämä ammattikorkeakouluopiskelijoiden YTHS-terveydenhuolto, koska jos yliopisto-opiskelijat maksavat terveydenhuoltomaksua, niin miksi eivät myös ammattikorkeakouluopiskelijat. Siitä syystä katsoisin, että se pitää sinne ammattikorkeakoululakiin sitten saada, jos halutaan vakinaistaa ammattikorkeakoulujen YTHS-toiminta. Itse olen sen kannalla.

Täällä puhuttiin myöskin siitä, miten autetaan näitä henkilöitä, jotka eivät tiedä näistä sosiaaliturva-asioista. Sosiaalihuoltolakihan on uudistumassa, mutta sitten myöskin nämä kuntakokeilut auttavat, eli TEM, Kela, kunta pohtivat yhdessä, miten voidaan auttaa juuri näitä henkilöitä.

Sitten täällä edustaja Kiljunen kysyi vammaistukien ja kuntoutukseen kytköksestä. Se on ihan totta, kuten sanotte. Olen itsekin sitä mieltä, että se pitää purkaa, ja meillä juuri tämä osatyökykyisten toimenpideohjelma toi yhtenä esityksenä sen, mihin Alanko-Kahiluotokin viittasi. Se ryhmä esitti tätä, ja se on siellä meillä putkessa nyt menossa. Siinä vain tarvittaisiin aika sievoinen summa rahaa, mutta se on kyllä hurjan tärkeä.

Nuorisotakuusta tämä kuntoutuspuoli: Mehän saamme nyt ensi vuoden alusta Kela-kuntoutuksen näitä kriteerejä laajennettua, jolloinka entistä enempi nuoret pääsevät ammatilliseen kuntoutukseen Kelan kautta, mutta sen lisäksi tarvitaan myös ihan toimintamuutosta tähän kuntoutusosioon nuorisotakuussa. Se on käynnistynyt tuolla sosiaali- ja terveysministeriössä.

Kysyitte myöskin kehitysvammaisten sopeutumisvalmennuksista. Kela kyllä kehittää niitä tällä hetkellä ansiokkaasti. — Kiitos.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Kiitos, arvoisa puhemies. Ehkä vielä palaan aivan lyhyesti tähän sote-keskusteluun, kun se tuntuu kovasti kiinnostavan ymmärrettävästi myös tässä salissa. Haluan nyt vain muistuttaa siitä, että tämän työryhmän työ on siis tänään luovutettu minulle. On aivan selvää, että hallitus on tehnyt ne omat aikataulunsa siten, että nyt tuo esitys lähetetään lausunnoille, jotta saamme myös sen tärkeän palautteen kunnista ja muilta toimijoilta tähän työryhmän työhön.

Kuten täällä on monen kertaan jo todettu, nämä perustuslailliset kysymykset ovat sellaisia, jotka on tunnistettu jo tämän työn aikaisemmassa vaiheessa. Eli tässä työryhmän työn vaiheessa niitä on hahmotettu ja käyty läpi, ja nyt hallituksen puolella tietenkin täytyy katsoa sitten myös nämä omat arviot tästä asiasta hyvin tarkasti. Ei ole tarkoitus tietenkään hallituksen semmoista esitystä eduskunnalle tuoda, jonka jotenkin tiedämme erittäin ongelmalliseksi. Mutta muistutan myös samalla meitä kaikkia siitä, että perustuslakitulkintaa tässä maassa lopulta tekee tämän talon perustuslakivaliokunta ja se on se lopullinen paikka, missä perustuslainmukaisuutta arvioidaan.

Täällä kysyttiin myös liittyen tähän sote-ratkaisuun näistä palveluista, nimenomaan lähipalveluista. On tietenkin aivan selvää, että tällaiseen isoon uudistukseen liittyy monenlaista epävarmuutta ja varmasti myös huolta niin työntekijöiden kuin myös asiakkaiden keskuudessa: miten käy sille meidän omalle palvelullemme, jos tulee isoja muutoksia?

Mutta minua on vähän vaivannut tässä kaikessa sote-keskustelussa se, että hyvin usein ajatellaan, että tämä nykytila, johon vertaamme näitä uudistuksia, olisi jotenkin staattinen ja pysyvä, ja näinhän asianlaita ei tietenkään ole. Jos katsomme esimerkiksi kuntatalouden haasteita, niin meillä on aika isoja asioita siellä edessä. Näin ollen meidän on pakko päästä tähän rakenteiden uudistamiseen, jotta voimme turvata ne palvelut mahdollisimman hyvällä tavalla. Itse ainakaan en haluaisi sellaista hitaan näivettymisen tietä ja polkua, joissa pikku hiljaa rapautetaan näitä palveluita, ja sen vuoksi tämä rakenne on niin oleellinen asia, että sen avulla voimme saada (Puhemies koputtaa) vahvuutta ja voimaa niin, että ne palvelut voidaan turvata.

Puhemies! Aivan lyhyesti totean, että täällä on monessa yhteydessä viitattu sosiaalihuoltolakiin. Totean, että sen valmistelu on käynnissä ja ensi syksynä se on tarkoitus tuoda eduskuntaan. Se liittyy moniin sosiaalipuolen asioihin, jotka tässäkin keskustelussa ovat tulleet esiin, ja on äärimmäisen tärkeä lakiuudistus.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisat herrat puhemiehet! Hallituksen esittämät kuntatalouteen kohdistuvat valtionosuusleikkaukset osuvat tässä taantumassa kipeästi kuntien talouteen. Kunnille on sälytetty lähes 535 lakisääteistä tehtävää, joista valtio on nyttemmin ottamassa osan omalle kontolleen. Kuntien taloutta ei hallituksen kädenojennus kuitenkaan liiemmälti lämmitä, koska valtio soveltaa niihin niin sanottua kustannusneutraalia periaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että valtiolle siirtyvien tehtävien kustannukset esimerkiksi STM:n osalta vähennetään kuntien valtionosuuksista.

Hallituksen toimettomuudesta johtuen Suomen terveydenhuolto on luisunut OECD:n tutkimusten mukaan kohti yhä suurempaa epätasa-arvoa. Rikkaiden ja köyhien kansalaisten terveys-erot ovat Suomessa muita länsimaita suuremmat. Näin ollen hallituksen leikkaukset pahentavat tilannetta. Tästä syystä perussuomalaiset esittivät 300 miljoonan euron lisäpanostusta kuntien peruspalveluihin. Eräänä merkittävänä ongelmana Suomessa on päihdeäitien hoitoon tarvitta-vien resurssien puute. Määrärahojen niukkuus estää päihdeongelmaisten akuutin hoidon ja on sinänsä merkittävä ongelma niin yksilön tasolla kuin koko yhteiskunnankin mittakaavassa.

Arvoisa puhemies! Hallitus on lyönyt jäihin lapsilisien indeksikorotukset, vaikka lapsilisä on yksi tärkeistä lapsiperheiden saamista tulonsiirroista. Lapsilisät ovat jääneet viime vuosien aikana ansiotason ja elinkustannusten kehityksestä jälkeen lähes 25 prosenttia. Tästä huolimatta hallitus on jäädyttänyt indeksikorotukset, mistä lapsiperheet ovat kärsineet lähes 40 miljardia euroa. Perussuomalaiset pitävät tätä lyhytnäköisenä ja kansantaloudellisesti huonona ratkaisuna.

Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 omaishoidon tarpeessa olevaa henkilöä, joista noin 60 000 olisi laitoshoidossa ilman omaishoitajien työpanosta. Omaishoitajista, jotka samanaikaisesti hoitavat lähiomaistaan, on työelämässä noin 250 000 henkilöä. STM:n mukaan omaishoitajan tukea sai vuoden 2010 aikana 37 500 henkilöä. Nyt olisi korkea aika myös valtiovallan arvostaa omaishoitajien työtä ja hyväksyä perussuomalaisten esitys 25 miljoonan euron lisäpanostuksesta omaishoitajien tuen tasokorotukseen.

Arvoisa puhemies! Loppupuolella puheenvuoroani otan kantaa Raha-automaattiyhdistys ry:n toimintaan. RAY:n tuottovarat tulee palauttaa järjestöjen avustustoimintaan, meneehän RAY:n kokonaistuotosta noin 40 prosenttia muuhun kuin lain mukaiseen yleishyödylliseen tarkoitukseen. Tällaista toimintaa tekevät muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöt eri puolilla Suomea. Peruskuntien päättäjistä yli 60 prosenttia pitää järjestöjen toimintaa erittäin tärkeänä. Miksi hallituspuolueiden kansanedustajat ja hallitus ajattelevat toisin?

Puhemies! Kun tässä on vielä muutama minuutti aikaa, niin minä totean tässä aivan lopuksi muutaman sanan vammaisista, vammaisten asioista, joista äsken debatissa käytti ensimmäisen puheenvuoron edustaja Tolppanen. Suomessa on 500 000 vammaista eli lähes 10 prosenttia meidän väestöstämme. Tuossa tein vuosi sitten laki-aloitteen otsikolla Vammaisvaltuutetun viran perustaminen. Sitä ennen otin selvää Invalidiliitosta, Näkövammaisten Keskusliitosta, Kuuloliitosta, Hengitysliitosta ja Vammaisliitosta, ja kaikki pitivät asiaa erinomaisena. Lähetekeskustelussa tältä paikalta tässä salissa muun maussa edustajat Merja Kuusisto, Marja Tolppanen, Lauri Heikkilä, Merja Mäkisalo-Ropponen, Reijo Tossavainen, Heikki Autto ja Marja Lohi pitivät tätä asiaa erinomaisena. Ihmettelen, että se on juuttunut nyt erääseen valiokuntaan, jota johtaa kansanedustaja Rehula.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tässä keskustelussa ja myös valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on noussut hyvin esille veteraanien kuntoutuksen parantaminen ja huoli siitä, miten kaikki ne meidän veteraanit, jotka ovat tätä maata puolustaneet ja työtä maan eteen tehneet, saisivat hyvät palvelut ihan loppuun saakka. Valiokunta toteaakin yhteenvetona, että veteraanikuntoutuksen rahoituksen on oltava sellaisella tasolla, ettei sen riittävyyttä ole vuosittain tarpeen arvioida budjettikäsittelyn yhteydessä. Valiokunta piti välttämättömänä, että seuraavassa kehyspäätöksessä selvitetään, mikä on tämä oikea ja riittävä määrärahataso. Valiokunta on tehnyt myös siitä lausuma-ehdotuksen. Pidän tätä erittäin hyvänä asiana ja toivon, että se myös tulevassa kehyspäätöksessä otetaan huomioon.

Toiseksi valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, niin kuin täällä keskustelussa, on erittäin vahvasti noussut esille kaiken kaikkiaan ennalta ehkäisevien palveluiden merkitys säästötoimenpiteinä muttei pelkästään säästöinä vaan nimenomaan ajatellen perheitä, lapsia, sairaita. Sen ennalta ehkäisevän työn merkitys näkyy hyvinvointina ja siinä, että ihmiset saavat oikeaa palvelua ja kohtelua.

Pidän hyvänä, että lastensuojelun kehittämistyöryhmä on tehnyt hyviä ehdotuksia, ja toivoisinkin, että pikaisesti niitä vietäisiin nimenomaan eteenpäin lastensuojelun työssä, joka ehkä ajatellen meidän erilaisia palvelumuotoja on edelleenkin hyvin raskasta, ja jos ei nyt sanota laitosvaltaista, niin kuitenkin sellaista, että se ei painotu ennalta ehkäisevään työhön. Eduskunnan kautta tälle vuodelle ja tulevalle vuodelle kuitenkin on tehty talousarvion kautta kohdennuksia varhaisen tuen palveluihin ja lastensuojelun kehittämiseen. Näen, että tämä otettaisiin erityisen vakavasti, että me näkisimme tässä maassamme lastensuojelun sellaisena, että hoidetaan sitä perheitten kautta, kouluterveydenhuollon kautta ja neuvolatoiminnan kautta ja näin säästytään näiltä raskailta lastensuojelutoimenpiteiltä. Siis satsauksia perhetyöhön, neuvolatoimintaan ja kouluterveydenhuoltoon.

Arvoisa puhemies! Budjetissa on nostettu hyvin esille myös päihdeäitien palvelut. Valtiovarainvaliokunnan tekemä 1,5 miljoonan euron lisäys päihdeäitien hoitoon on erittäin välttämätön investointi. Kuten valiokunta huomauttaa, päihdeäitien hoidon rahoitus tulisi saada tulevaisuudessakin mukaan jo budjettia valmisteltaessa. Päihdeäitien hoito näkyy tulevaisuudessa lasten hyvinvointina. Lasten tulevia ongelmia ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä päihdeäitien hoito on arvokasta toimintaa, jonka vaikutukset heijastelevat osallisten koko myöhempään elämään. Voi sanoa, että yhden syrjäytyneen nuoren laskettu 1,2 miljoonan euron meno tulee jo pelkästään sillä, että hoidamme päihdeäitien palvelut hyvin.

Arvoisa puhemies! Vielä haluan nostaa esille ikääntyneiden palvelut. Voi sanoa, että todella kiitokset siitä, että hallitus on saanut hyvän vanhuspalvelulain, mutta nyt ajatellen budjettia, mistä nyt keskustelemme, erityisesti budjetin kautta tulisi huomioida se, että ikääntyvien ihmisten palveluissa toteutuisi se, että avopalvelut olisivat mahdollisimman monipuolisia ja riittäviä ja näin säästettäisiin siitä raskaammasta laitoshoidosta ja niistä kustannuksista. Tiedämme, että kotona asuminen on monen vanhuksen ja myös veteraanin oma toive, mutta tämän päivän ongelma on, että avopalvelut, kotipalvelut ovat riittämättömiä. Onkin saatava mahdollisimman pikaisesti voimaan nämä vanhuspalvelun sisällä olevat eri toimenpiteet myös rahoituksen myötä.