Valtionvelan korot 36
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Valtionvelkojen korko on jäänyt
hyvin vähälle huomiolle siinäkin mielessä,
että yhtään esitystä ei tulla
huomenna äänestämään
tämän osalta, ja vaikeaahan siinä on äänestää,
koska velat on maksettava, korot on maksettava. Meillähän
on valtionvelan korkoa tässä korjatussa talousarviossa
arvioitu ensi vuodelle hallituksen esityksessä 1,8136 miljardia
euroa, joka on äärettömän suuri
summa rahaa pelkästään korkojen maksuun.
Lisäksi tässä budjettikirjassa mainitaan niin,
että euroalueen yleisen korkotason nousu 1 prosenttiyksiköllä lisäisi
velan korkokustannuksia noin 200 miljoonaa euroa vuonna 2014. Tällainenkin
riski täällä on huomioitu.
Mutta on yksi asia, mitä en ymmärrä.
Selvitysosassa puhutaan, että euromääräisen
velan, joka vuoden 2012 lopussa oli 83,334 miljardia euroa, keskimääräinen
nimelliskorko oli 2,1 prosenttia. Lisäksi mainitaan, että vuonna
2014 otettaville lainoille on käytetty laskentaoletuksena
0,3 prosentin lyhyttä korkoa alle 3 vuoden korkojaksolla
ja 2,3 prosentin pitkää korkoa yli 3 vuoden korkojaksolla.
No, tällä huomiolla on helppo nähdä se,
tai arvatakin myös, että valtio ottaa lainoja
pääasiassa pitkällä korolla.
Ihmettelen kuitenkin, miten Suomi, kolmen A:n valtion luottoluokituksen
omaava taho, maksaa näin kovaa korkoa. Esimerkkinä Saksa
vuonna 2012 maksoi kymmenvuotisesta korosta 1,18 prosenttia elikkä reilun
1 prosentin verran, ja samanaikaisesti Suomi maksaa yli 2 prosenttia.
Lisäksi Saksalla, joka toki on vähän
vauraampi ilman muuta kuin Suomi, oli sellainen tilanne, että — jos
muistatte — vuonna 2012 heillä oli aikoja, jolloin
he saivat negatiivisella korolla lainaa. Elikkä kun oli
tämmöisiä kahden vuoden rahanhakuja,
heille maksettiin siitä hyvin nimellisesti, mutta maksettiin
kuitenkin.
Kysymykseni kuuluukin: miksi Suomen valtio ei enemmän
ota lyhytkorkoista lainaa? Kun meille tänne asiantuntija
saapui juuri saliin, niin olisin toistanut kysymyksen: miksi Suomen
valtio ei ota enemmän lyhytkorkoista lainaa? Tällähän
me säästäisimme satoja miljoonia euroja vuositasolla
korkokustannuksissa. Nyt kun tiedetään se, että euron
korkotaso on pitkään ollut hyvin matala ja tulee
jatkuvasti olemaan hyvin matala, monta vuotta todennäköisesti,
niin onko mahdollista lainsäädännöllisesti
tai muilla keinoin ottaa enemmän riskiä Saksan
tapaan? Tässä Saksan reilun prosentin korossa
ja Suomen reilun 2 prosentin korossa on niin iso ero, että en
tiedä, millä se sitten selittyy. Siinä mielessä jos
tästä huomiosta, jonka löysin — kun
en istu näissä valiokunnissa enkä tiedä näistä keskusteluista enempää — olisi
jollain tietoa antaa, niin olisin kiitollinen. — Kiitos.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Korkomenot tänä vuonna
ovat tuon 1,87 miljardia, ja ensi vuonna, vaikka otamme edelleen
uutta velkaa 6—7 miljardia, ehkä johonkin sinne
väliin, siitä huolimatta korkomenot pienenevät
runsaat 100 000 euroa elikkä noin 1,76 miljardiin,
ja tietysti tässä oleellisena on se, että alhainen
korkotaso suojaa meitä.
Mutta kyllä tänään hivenen,
kun näitä budjettiäänestyksiä pääluokista
läpi kävimme, niin yksistään,
kun tässä käteen sattui liikenne- ja
viestintäministeriön hallinnonala, mietin, että en
tiedä, kuinka hurjaa tämän maan meno
olisi, jos nämä perussuomalaisten, pääasiassa
perussuomalaisten, ja keskustalaisten tekemät esitykset toteutuisivat.
Tässä yksin 152 uutta menoesitystä, jotka
kaikki rahoitettaisiin siis velkarahalla, summat 40 miljoonasta,
31:tä miljoonaa ja niin poispäin.
Ja sitten toisaalta kun otan toiselle kädelle tulopaperit,
niin eipä ole paljon kopiopaperia tarvittu. Toisessa lukee
"tulot: ei muutoksia", toisessa on kaksi pientä tekstimuutosta
ja kolmannessa sitten muutama. On onni, että nämä äänestykset
tänään päättyivät
sillä tavalla kuin päättyivät.
Siellä on paljon kauniita ja hyviä asioita, mutta
kyllä nämä vetivät täydellisesti
pohjan pois sekä perussuomalaisten että keskustan
vaihtoehtobudjeteilta. Velkaantuminen olisi hurjaa. Vain yksin tämän
aamun yli 250 äänestystä lisäisivät
velan määrää, velanottoa, useamman
miljardin, jos nämä kaikki teidän tänään
tekemänne esitykset oltaisiin hyväksytty.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Budjetissa lähtökohta on
se, että annetaan valtiolle lainanottovaltuus ja se merkitään
myöskin budjettiin, paljonko tarvitaan budjetin kattamiseksi rahaa,
ja tässä yhteydessä ei anneta selkeitä ohjeita,
millä tavalla tuo raha hankitaan. Ja se on Valtiokonttorin
asia sitten arvioida, onko se pitkäaikaista lainaa vai
lyhytaikaista lainaa, ja tällä perusteella tietysti,
kun Suomen luottoluokitus on varsin hyvä, lähdetään
siitä, että pyritään mahdollisimman
edullisesti hankkimaan tuo rahoitus, ja mielestäni se tänä päivänä onnistuu
tässä suhteessa varsin hyvin.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Sasille tästä kommentista.
Olisin kuitenkin jatkanut vielä kysymystä siinä mielessä,
että onko tosiaan niin, että muutaman virkamiehen valtuudelle
on annettu lähes 2 miljardin euron korkopotin ostaminen.
Kun mainitsin sen, että jos Saksassa se korko on prosentin
luokkaa edullisempaa kuin meillä — toki siihen
on oma syynsä — niin se varsinainen kysymys on,
miksi me emme ota enemmän riskiä ja ota sitä lyhytaikaista
korkoa, koska tätähän on harrastettu
jo pitkään tällä hetkellä.
Ja edustaja Heinoselle näistä meidän
ja keskustan budjettiesityksistä: En tiedä keskustan budjettiesityksistä,
joitain hyviä siellä oli, joita itsekin kannatin,
mutta meillä oli pääasiassa hyviä esityksiä,
ja suurin osa oli semmoisia pieniä esityksiä,
jotka mahtuivat meidän raamin sisään. Meille
oli määritelty jokaiselle edustajalle pääosin
semmoinen budjettiesitys, joka sisältyy meidän
vaihtoehtobudjettiin. Ja siinä mielessä ne pienet
esitykset, vaikka ne eivät olleet niin merkittäviä meidän
kansanedustajien kohdalla, kuitenkin parantaisivat ihmisten hyvinvointia.
Ja suuret esitykset löytyvät meidän vaihtoehtobudjetista
valtaosin, uskoisin näin.
Olisinkin kysynyt edustaja Heinoselta: miksi te automaattisesti
hylkäätte kaikki meidän hyvät esitykset äänestyksessä?
Teillä on kuitenkin varaa, käteistä,
kahisevaa antaa Euroopan pankeille ja valtioille niin paljon, että se
on muutaman vuoden aikana ollut suuruudeltaan 5,7 miljardia euroa.
Tämän summan me olemme saaneet kuulla. Toki se
kaikki ei ole tämän hallituksen aikaista, entisen
hallituksen aikana löytyy joitain käteismaksuja
myös, mutta jos me lyhyessä ajassa olemme antaneet
näin paljon rahaa, 5,7 miljardia euroa käteistä plus
ne vakuudet sitten kymmenille miljardeille, niin onko kohtuutonta
pyytää muutamaa tuhatta tai kymmentä tuhatta
tai edes miljoonaa suomalaisten hyvinvoinnin eteen?
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että valtiovarainministeriössä ja
Valtiokonttorissa on varsin hyvä asiantuntemus lainan ottamisessa.
Ja tältä osin täytyy sanoa, että kun
valtio ottaa lainaa, pitää pyrkiä ottamaan
pitkäaikaista lainaa. Se, että me olisimme spekulantti,
joka jatkuvasti tekisi arbitraaseja ja miettisi, miten voidaan pelata
näillä lainoilla, ei ole valtion luonteen mukaista,
ja siitä syystä pitkäaikainen lainanotto
on kaikkein paras ratkaisu.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! On totta, että maamme turvallisuutta
ja hyvinvointia on jouduttu turvaamaan myös sellaisilla keinoilla,
jotka ovat olleet epämiellyttäviä, esimerkiksi
toimet, joita on Kreikan ja Etelä-Euroopan maiden eteen
jouduttu tekemään, mutta ne on tehty vain ja ainoastaan
sen takia, että olemme pystyneet turvaamaan edes jollain
tavalla suomalaisia työpaikkoja, suomalaista hyvinvointia.
Tilanne olisi ollut aika lailla karumpi, jos olisimme laskeneet
koko Euroopan vapaaseen pudotukseen.
Mitä tulee näihin esityksiin, joita te perussuomalaiset
olette tehneet: Se on varmasti totta, että jokainen ainakin
yhtä taloa miellyttäisi, koska uskon, että kaikkien
näiden teiden varrella asuu ihmisiä, jotka olisivat
tyytyväisiä, siitä täytyy olla
samaa mieltä. Eli laitan tämän oikein
tuonne laatikkoon ja toivon, että kun te aikanaan olette hallituksessa,
niin näille teille sitten saadaan uudet sillat ja uudet
kestopäällysteet. Tämä on mukavaa
luettavaa siinä vaiheessa.
Arja Juvonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Huomenna käsittelemme hallintoalaa
33, ja siellä on paljon hyviä ja inhimillisesti
katsottuna tärkeitä talousarvioesityksiä.
Siellä on muun muassa lastensairaalalle esitys. Kyllä pidän
häpeällisenä kolmen lapsen äitinä ja
monta kertaa myös lastensairaalassa vierailleena, kun joudun
sanomaan ja kertomaan muun muassa ystäville ulkomailla,
että Suomessa kerätään julkisilla
keräyksillä kansalaisilta rahaa lastensairaalan
rakentamiseen. Se on käsittämätöntä,
mutta se näyttää sen, millainen hyvä tahto
ja suuri sydän on ihmisillä ja kansalaisilla,
koska he kaivavat kuvettaan. Tämä on myös
mielestäni pelottavaa, koska tämä voi
olla tulevaisuuden suuntaus. Nyt meillä suunnitellaan Husin
alueelle traumasairaalaa. Käykö tässä samalla
tavalla, että kansalaiset sitten ovat ne, joilta rahaa
tähänkin sairaalaan otetaan?
Minusta on mielenkiintoista huomata huomenna, kuinka paljon
palaa valoja esimerkiksi tämän lastensairaala-aloitteen
puolesta ihan vaikka näennäisesti, koska se ajatus
on äärettömän tärkeä ja
arvokas. Vai ovatko kaikki aloitteet ja kaikki asiat, mitä täällä eduskunnassa
tehdään, vain semmoisia näennäisiä tekoja,
joilla ei ole mitään merkitystä? Kyllä näissä äänestyksissä alkaa
vaikuttamaan siltä, että todelliset hienot ja
tärkeät asiat eivät mene läpi.
Pitäisi olla todellakin siellä hallituksessa sitten
viemässä niitä asioita läpi.
Mutta nämä ovat evästyksiä teille.
(Timo Heinonen: Paikkaa teille tarjottiin!) — No, tästä jos
aletaan keskustelemaan tänä iltana, niin tässä menee
koko yö. — Kiitoksia.
Puhemies Eero Heinäluoma:
(koputtaa)
Huomautan, että käsittelyssä on valtionvelan
korot, joten pyydän, että seuraavat puheenvuorot
keskittyvät valtionvelan korkoasiaan.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Valtionvelan korkoihin voidaan hyvin ottaa
keskusteluun Suomen Pankin sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle,
35 miljoonaa euroa, joka, edustaja Heinonen, ei varmasti ole maailman
pelastamista enää, vaan kyllä se on suoraa
budjettitukea Kreikalle.
Mutta edustaja Sasilta olisin vielä kysynyt — en
vieläkään saanut täysin vastausta.
Ymmärrän ja uskon, että meillä on
erittäin hyvät asiantuntijat näitä valtionlainoja
ostettaessa, että he tekevät pieniriskistä hommaa,
mutta onko tässä joku lainsäädännöllinen
este tai joku muu, että ei voida ottaa tämmöistä lyhytkorkoista
lainaa enemmässä määrin kuin
mitä sitä nyt otetaan, koska tällä matikalla,
mitä täältä luetaan, mehän
maksamme lähes 2 prosentin korkoa siitä lainasta? Onko
siinä mielessä lainsäädännössä olevia
esteitä tähän riskin ottamiseen lisää,
vai ohjataanko sitä millä tavalla tarkalleen ottaen?
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Valtionvelan korot ovat kyllä kyseessä,
mutta sen verran Heinoselle, että huomenna tosiaan on äänestys
ja siellä on myös aika pieniä summia muun
muassa veteraanien ystäväpalveluun. Aivan kuten
edustaja Juvonen sanoi, lastensairaalaan ei välttämättä suuria
summia, mutta toivoisi, että myös hallituksen
edustajat voisivat hyviä esityksiä puoltaa.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Lyhytaikainen lainanotto on täysin
mahdollista. Laki ei pakota ottamaan lyhytaikaista tai pitkäaikaista
lainaa, vaan Suomen valtion kannalta kun virkamiehet tekevät
ratkaisuja, niin he tekevät päätöksiä.
Mutta lähtökohta on se, että valtiot
eivät ota lyhytaikaista lainaa eivätkä spekuloi.
Tietysti tilanteessa, jossa lyhytaikainen laina on edullista, voidaan
miettiä sitä, voitaisiinko sitä kasvattaa.
Viesti täältä voisi olla se, että sitä voisi
jossain määrin kasvattaa, mutta pitää muistaa sitten
se, että korot saattavat nousta ja sen vaikutus voi olla
hyvin negatiivinen pitkällä tähtäimellä,
niin että ei pidä ajatella vain tämän
päivän tilannetta, vaan myöskin tulevaisuutta.
Yleiskeskustelu pääluokasta 36 päättyi.