Arvoisa puhemies! Ollilan työryhmän raportti kilometriperusteisen autoilun verotuksesta julkistettiin tiistaina. Järjestelmän lopullista kustannusarviota ei tiedetä, ja pelkät alkuinvestoinnit maksavat suunnilleen puoli miljardia euroa. Vuosikustannusten arvioidaan olevan noin 130 miljoonan euron luokkaa. Kilometrivero olisi vuosittaisilta perimiskustannuksiltaan jopa kymmeniä kertoja kalliimpi vero periä kuin mikään nykyisistä liikenteeltä perittävistä veroista. Polttoainevero on nykyliikenteen veroista edullisin perittävä. Kysynkin ministeriltä: onko tämä teidän käsityksenne kustannustehokkaasta verotuksesta?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Täytyy ensinnäkin todeta, että työryhmä on tosissaankin tehnyt kaksi vuotta hyvää työtä hallitusohjelmakirjauksen pohjalta, jossa on ollut tarve arvioida suomalaisen liikenteen verotuksen pohjaa ja myös sitten sitä, minkälaista mallinnusta jatkossa olisi tarpeen tehdä. Tämän työryhmätyön vastaanottotilanteessa sanoin hyvin suorin sanoin ja selkeästi — valitettavasti se asia ei ole (Hälinää — Puhemies koputtaa) tullut julkisuudessa isommin esille — että työryhmän työn jälki on ollut hyvää, ja se on nyt vastaanotettu. Sen jälkeen työ lähtee vuodenvaihteen jälkeen laajalle kuulemiskierrokselle. On kyse todella isoista yhteiskunnallisista kysymyksistä, kuten liikenteen verotuksesta, ja sen vuoksi haluamme kuulla kaikkia asiaan liittyviä osapuolia. Sen jälkeen, kun kuulemiskierros on käyty ja tulokset analysoitu, hallitus tutkii sekä nämä lausunnot että raportin ja pohtii keskuudessaan, onko tarvetta tehdä lisäselvityksiä, analysointia siitä, millä tavalla liikenteen verotusta jatkossa pitäisi kehittää. Mutta tällä hetkellä tosiaankin voin sanoa sen, että raportti (Puhemies koputtaa) on vastaanotettu mutta sitä ei ole vielä tässä vaiheessa millään tavalla poliittisesti käsitelty.

Arvoisa puhemies! Kaikilla kansalaisilla ei ole varaa ostaa uutta, vähäpäästöistä autoa. Toisaalta esityksessä kohtuuttoman veron kouriin joutuvat syrjäseudulla, pitkien etäisyyksien maakunnissa asuvat, julkisen liikenteen ulottumattomissa olevat kansalaiset. Myös pääkaupunkiseudun jo entuudestaan kalliit asumis- ja elinkustannukset kärsivät, asukkaita kuritetaan verolla. Kun ehdotettu verojärjestelmä perustuu jatkuvaan satelliittipaikannukseen, ovat kansalaiset syystäkin huolissaan yksityisyydestään. Miten ministeri aikoo turvata sen, että kansalaiset eivät joudu epätasa-arvoiseen asemaan kilometriveron maksuvyöhykkeitä muodostettaessa? Ja näettekö, ministeri, asialliseksi sen, että isoveli valvoo kaikkia omalla autolla ajavia?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Täytyy korjata sen verran, että kuten sanoin jo aikaisemmin, niin tätä raporttia ei ole käsitelty vielä poliittisesti millään tavalla eikä mitään linjauksia ole tehty. Se, mikä on iso kysymys koko raportissa, on se, että siinähän on kolme erilaista mallinnusta ja itse asiassa syrjäseudut ovat jokaisessa mallissa voittajia. Sen takia toivoisinkin, että myös perussuomalaisten eduskuntaryhmä perehtyisi tähän raporttiin todella tarkasti, ettei synnytetä kansalaisille sellaista mielikuvaa, että työryhmä olisi esittänyt jotain sellaista mallia, joka asettaa suomalaiset kansalaiset, varsinkin syrjäseuduilla, eriarvoiseen asemaan.

Arvoisa puhemies! Puhutaan nyt sitten siitä raportista nimenomaan. Siellä tavoitteena on ohjata henkilöautoilua vähemmäksi ja toimintaa joukkoliikenteeseen. Kuitenkin samalla kerrotaan, että tavoitteena on pitää verot samoina. Mistä tämä ohjattavuus syntyy, jos ei veronkorotuksena, ja mistä sitten rahat joukkoliikenteen kasvaviin tarpeisiin? Jos tämä tapahtuu niin, että autoilu vähenee ja verokertymä halutaan pitää samana, niin eikö silloin käy niin, että sellaisella harvaan asutulla alueella, missä joukkoliikennettä ei ole, verot kasvavat entisestään, koska halutaan verotulot pitää samana?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Täytyy muistuttaa kaikkia edustajia siitä, että tulevina vuosikymmeninä Suomea samalla tavalla kuin koko muuta Eurooppaa ja koko muuta maailmaa tulee kohtaamaan iso kysymys siitä, millä tavalla me vastaamme sekä liikenteen päästökaupan että liikenteen energiatehokkuuden vaatimuksiin.

Jokainen teistä tietää, että Suomessa on tällä hetkellä lähestulkoon Euroopan vanhin autokanta. Se tarkoittaa myös sitä, että tulevina vuosikymmeninä suomalainen autoilija on ison haasteen edessä. Mikäli mitään meidän verotuspohjalle ei tehdä, niin ainoa työkalu on nostaa polttoaineveroa. Jos ajatellaan tätä hallituskautta, olemme valitettavasti joutuneet kahteen eri otteeseen nostamaan polttoaineveroa, ja se ei ole kyllä ollut kansalaisten toivomusten ykköslistalla. Ja mikäli mitään ei tehdä, niin me olemme siinä tilanteessa, että lyhyellä aikajänteellä polttoaineveroa pitäisi nostaa monia kymmeniä senttejä. Onko se sitten se ainoa työkalu, mitä toimijat haluavat esittää, että polttoainevero nostetaan (Puhemies koputtaa) pilviin, millä ei pystytä ohjaamaan myöskään sitä, millä tavalla kohdellaan niitä alueita, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin oman auton käyttö?

Arvoisa herra puhemies! Tässä on yksi hyvin periaatteellisesti merkittävä asia. Millä oikeudella ja miten kansalaisten liikkumista valvotaan? Vapaassa maassa on vapaa liikkuvuus. Ihmisen pitää saada mennä paikasta toiseen vapaasti, minne haluaa, ilman että se on kenenkään tiedossa, missä hän liikkuu, kenen kanssa hän liikkuu ja kuinka paljon hän liikkuu. Tämä on kansalaisvapauskysymys jos joku, ja tämä on sellainen periaatteellinen kysymys, että mielestäni Suomea ei pidä ajaa sellaiseen orwellilaiseen järjestelmään, jossa kontrolloidaan liikkumista ja joka johtaa väistämättä siihen, että erilaisia rekistereitä ruvetaan yhdistelemään. Mitä te sanotte tähän periaatteelliseen kysymykseen kansalaisen ja yksilön oikeusturvasta olla valvomatta tässä vapaassa maassa? (Jouko Skinnari: Amerikkalaiset tietää, missä Soini on, koko ajan!)

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on koko ajan korostanut sitä myös työryhmän työn ohjeistuksessa, että täytyy rakentaa sellainen malli, jossa kansalaisten perusoikeudet kyetään turvaamaan. On aivan selvin sanoin sanottu se, että mitään sellaista mallia ei tuoda, joka estää kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen, ja minä uskon, että sekä eduskunnan perustuslakivaliokunta että myöskin oikeuskansleri pitävät siitä huolen, että mitään sellaista mallia ei Suomeen tule.

Surullisinta on tietysti se, että meitä pystytään valvomaan puhelimen kautta tänä päivänä ihan joka paikassa. Ihmiset kommentoivat Facebookissa tänä päivänä, että heitä ei saa valvoa, ja samanaikaisesti Facebookissa näkyy, että kansalainen on sijainniltaan Tohmajärven peräkylän takaosastolla.

Tämä on hyvin mielenkiintoinen kysymys. Kansalaisia valvotaan tänä päivänä hyvin paljon, mutta tässä verotuskysymyksessä on lähdetty siitä, että pitää pystyä rakentamaan malli, jossa tiedot ovat kansalaisten omassa käytössä ja lähtökohtaisesti personoituja tietoja, joita kansalainen itse hallitsee. Täytyy muistaa, että satelliittiteknologia (Puhemies koputtaa) on sellaista, että valvotaan niitä teitä, ei kansalaisia ja heidän liikkeitään.

Arvoisa herra puhemies! Tämä Ollilan työryhmän raportti sisältää monia kysymyksiä ja monia ongelmia. Yksi kysymys on se, miten turvataan työssä käyvien ihmisten mahdollisuudet käydä töissä niin, että kustannukset eivät kasva. Siihen tämä malli ei tuo ratkaisuja, päinvastoin se tuo lisää ongelmia. Myöskään sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei toteudu tässä mallissa, ja se vaatii vielä paljon pohdintaa.

Mutta palaan vielä tuohon periaatteelliseen kysymykseen, voiko liikennepolitiikan kehittämisen periaatteena olla kansalaisten liikkumisen rajoittaminen ja sen valvominen teknisin keinoin. Tämä periaate pitäisi ensin käydä läpi. Minusta ihmisiä pitäisi kannustaa toimeliaisuuteen ja liikkumaan mahdollisimman paljon ja aktiivisesti kulkemaan. Liikkuminen ei ole ongelma vaan ne siitä syntyvät päästöt — pitää kannustaa liikkumaan ympäristön kannalta oikeilla keinoilla. (Puhemies koputtaa) Mutta tähän periaatteeseen. Voiko tämä olla liikennepolitiikan kehittämisen periaate, rajoittaa ihmisten liikkumista?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Tavoitteena ei ole suinkaan rajoittaa ihmisten liikkumista. Ihmisten vapaa liikkuvuus on perusoikeus, ja se myös sitoo meitä kansainvälisin sopimuksin. Iso kysymys tänä päivänä on se, millä tavalla me vastaamme kaikkiin niihin haasteisiin liittyen nimenomaan liikenteen päästökauppaan, energiatehokkuuteen ja niin edelleen. Totta kai liikennepolitiikassa tarvitaan keinoja ohjata ihmisten liikennekäyttäytymistä. Siitähän tässä on kysymys: pystymmekö me rakentamaan keinoja, joilla me yhtä aikaa kehitämme joukkoliikennettä, ohjaamme ihmisiä niillä alueilla, missä joukkoliikenteen potentiaali on mahdollinen ja sitä voidaan kehittää, eli suurilla kaupunkiseuduilla ja millä tavalla ja minkälaisia mallinnuksia me voimme rakentaa sitten maaseutumaisiin kuntiin, joissa perinteinen joukkoliikenne ei toimi? Iso kysymys on se, voimmeko me tehdä asioita niin, että kaikkien ihmisten ei tarvitse omistaa omaa autoa tai käyttää välttämättä omaa autoa vaan myös julkinen liikenne toimii niin, että se palvelee suomalaisia kansalaisia.

Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua seuraa, niin on kyllä hyvin surullista, miten tästä on tullut maa, jossa kaikkeen uuteen suhtaudutaan niin epäillen ja pelokkaasti ja epäluuloisesti. Toivoisi kyllä vähän aktiivisempaa suhtautumista: ensin mietittäisiin, mitenkä tästä tehdään hyvä, eikä ensin sanota, että tämä joka tapauksessa tulee toteutetuksi mahdollisimman huonolla tavalla.

Mutta haluaisin kysyä: missä määrin on mahdollista liittää tähän järjestelmään kuntakohtaisia ruuhkamaksuja, mitä me täällä pääkaupunkiseudulla tarvitsemme aika paljon?

Sitten on tietysti kysymys tästä veronsaajasta. Jos tämä on maksu tien käytöstä, niin voisiko ajatella, että valtion teistä rahat tulevat valtiolle ja kuntien teistä rahat tulevat kunnille ja yksityisteistä ne eivät mene minnekään tai sitten sille yksityistien pitäjälle?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa puhemies! Edustaja Soininvaaran nostamat esimerkit tai kysymykset ovat juuri niitä asioita, mitä täytyy poliittisesti pohtia, ja ne ovat nimenomaan meidän poliitikkojen ohjattavia työkeinoja. Lähtisin itse siitä, että tällä hetkellä, kun puhutaan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta esimerkiksi, nykyveromalli ei ota sosiaalista oikeudenmukaisuutta huomioon millään tavalla. Kilometriverossa se voidaan tehdä. Tänä päivänä ei voida määrittää erilaista polttoaineen hintaa eri paikkakunnille tai eri alueille, missä ei ole vaihtoehtoisia liikennemuotoja käytössä. Ja toki, jos mietitään työmatkaliikkujia, mietitään ihmisiä, jotka tarvitsevat autoa omassa työssään, tässä järjestelmässä on mahdollisuus ottaa myös heidän tilanteensa huomioon. Se täytyy katsoa. Työryhmä tekee työn tiettyyn pisteeseen asti, ja kun sitten on ne peruskysymykset siitä, millä tavalla mitäkin alueita verotetaan, mitäkin järjestelmiä otetaan huomioon ja yhteensovitetaan, niin se on sitten poliitikkojen päätös ja siitä väännetään yhteisesti.

Arvoisa herra puhemies! Tulen Lapista, pitkien etäisyyksien Lapista, ja näen kyllä myös mahdollisuuksia tässä uudessa mallissa.

Mutta Ollilan työryhmä esittää myös, että Suomessa myös vierailevat ulkomaalaiset henkilöautoilijat tulisivat tämän maksun piiriin, ja on arvioitu, että tästä voisi tulla miljoonien eurojen lisätulot valtiolle. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä: miten tämä käytännössä toteutettaisiin?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! On itse asiassa kolme erilaista tapaa hoitaa kysymys:

Ulkomaalainen auto saa panttia vastaan — esim. 100 euroa — ajoneuvolaitteen, jonka palauttaa sitten lähtiessään ja maksaa ajetuista kilometreistä Suomessa.

Toinen vaihtoehto on, että ulkomaalainen auto ostaa niin sanotun vinjettimaksun päiväksi tai viikoksi. Tämä on yleensä vähän kalliimpi ulkomaalaisille henkilöille, ettei se houkuttaisi kotimaisia toimijoita ostamaan tätä vinjettiä.

Sitten on tietysti lukuisa joukko ulkomaisia autoilijoita, joiden autoissa erilaiset maksujärjestelmät on jo käytössä ja autoissa on tällainen ajoneuvolaite, jonka siis täytyy olla yhteensopiva, koska on yhtenäiset eurooppalaiset pelisäännöt olemassa siitä, että järjestelmien täytyy sopia yhteen.

On hyvä muistaa, että ulkomaiset autoilijat tuovat tällä järjestelmällä Suomeen noin 50—100 miljoonan euron veropotin, mitä tänä päivänä ei pystytä keräämään lainkaan ulkomaisilta toimijoilta.

Arvoisa puhemies! Ollilan työryhmän raportissa luonnosteltua ajoneuvojen seurantajärjestelmää hyödyntäen voidaan luoda eri maksuluokkia sen perusteella, missä ajoneuvolla liikutaan, milloin liikutaan, ja kenties myös sen perusteella, missä tarkoituksessa liikutaan. Tämä herättää tietenkin kysymyksiä liittyen muun muassa yksityisyydensuojaan. Tarkoitushan on lisätä liikenteen verotuksen ohjausvaikutuksia, ja autoliikenteen seuranta tarjoaakin ennennäkemättömän, potentiaalisen välineen ohjauksen toteuttamiselle. Kysyisin ministeriltä: onko tämänkaltaisen seurantajärjestelmän pystyttämistä mietitty tästä näkökulmasta, eli näettekö tässä asiassa perustuslaillisia ongelmia?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Perustuslailliset ongelmat syntyvät siitä, jos ei pystytä rakentamaan järjestelmää, joka turvaa kansalaisten yksityisyydensuojan.

Esimerkiksi eurooppalaisesta yhteisestä päätöksenteosta meille on tulossa eCall-järjestelmä, jolla pyritään liikenneturvallisuutta parantamaan siten, että esimerkiksi onnettomuustilanteissa, kun auto suistuu ojaan tai sattuu jokin muu liikennevahinko, auto ottaa yhteyden hälytyskeskukseen ja ilmoittaa koordinaatit. Tällä järjestelmällä on arvioitu pelastettavan 15—30 ihmishenkeä maakohtaisesti nykytilanteeseen verrattuna.

On iso kysymys se, että näiden järjestelmien rinnalle rakennettavat mallit pystyttäisiin tekemään sellaisiksi, että ne turvaavat kansalaisten perusoikeudet kaikkinensa ja yksilönsuoja ei siinä rikkoudu. Voi kysyä itseltään sen kysymyksen, tuleeko yksilönsuoja esteeksi siinä tilanteessa, jos on kysymys ihmishengestä, on kysymys edustajan hengestä tai kansalaisen hengestä. Haluammeko ennemmin kuolla siellä ojassa (Puhemies koputtaa) ilman apua vai saada tällaisen järjestelmän kautta tiedot mahdollisimman nopeasti hälytyskeskukseen ja avun kansalaiselle mahdollisimman nopeasti? Eli on paljon hyötyjä ja myös niitä isoja kysymysmerkkejä, mitkä meidän poliitikkojen pitää kyetä ratkaisemaan.

Arvoisa puhemies! Pahoin rapistuneen tiestön korjausvelka on tällä hetkellä peräti 2 miljardin euron luokkaa. Tilanne vain pahenee nykymenolla. Samalla unohtuu tosiasia, että riittävän kunnossapidon laiminlyönti aiheuttaa kolminkertaisen vahingon, koska myöhemmin joudutaan tekemään kalliita peruskorjauksia. Siltojen osalta vahinko on jopa seitsenkertainen. Kilometriveron investointi- ja ylläpitokustannukset ovat liki 200 miljoonaa vuodessa. Siksi kysyn ministeri Kyllöseltä: Eikö olisi järkevämpää laittaa vastaava summa tiestön kunnossapitoon ja saada tieverkko kuntoon? Jos sitten myöhemmin kilometrivero katsottaisiin tarpeelliseksi, me voisimme hyödyntää muualta saatuja kokemuksia. Myös tarvittava tekniikka olisi silloin paljon nykyistä halvempaa.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Täytyy muistaa, että liikenteeseen kohdentuvat verot ovat hyvin mittavaa luokkaa, lähes 7 miljardia Suomessa, ja ne ovat poliittisia päätöksiä, minkä verran rahaa ohjataan mihinkin tuuttiin. (Timo Soini: Paljonko lisää?)

Totta kai jokainen tässä salissa on ilmaissut asian niin, että liikenteelle, perusväylänpidolle tarvitaan lisää rahaa. Minun mielestäni eilettäin tuli erittäin hyvä aloite siitä, että tarvitaan parlamentaarinen ryhmä, joka käy yhteisesti läpi sen, että on pelisäännöt siihen, että korjausvelka hoidetaan tulevina vuosina pois päiväjärjestyksestä ja sitä kautta turvataan suomalaisen perusjärjestelmän pohja, mitä koko tämä meidän liikenneinfra kaikkinensa on.

Se on tietysti poliittinen päätös, miten perusväylänpidon taso tulevina vuosina hoidetaan, samalla tavalla kuin myös liikenteen verotus ja rahoituspohjan turvaaminen. (Pertti Virtanen: Ja te ette pysty poliittisiin päätöksiin!)