5) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
lain muuttamisesta
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on hyvä ja
tarpeellinen. Kaikkein tärkein tavoite on potilasturvallisuuden
varmistaminen, mutta samalla myös laillistamista hakevan
lääkärin oikeusturva paranee.
Erittäin hyvä uudistus on myös se,
että Valviralla on jatkossa oikeus selvittää terveydenhuollon
ammattioikeuksia hakevan ammatillista toimintakykyä, terveydentilaa
ja ammattitaitoa, jos siihen on perusteltu syy. Tämä olisi
tarpeen tilanteessa, jossa hakijalla epäillään
olevan ammattia haittaava sairaus, päihteiden väärinkäyttö tai
heikentynyt toimintakyky.
Lakiesityksessä mainitut tarkennukset ja valvonnan
tiukentaminen ovat erittäin tarpeellisia, mutta tässä samassa
yhteydessä haluan kiinnittää huomiota
siihen, että myös ammattihenkilöstöä kouluttavien
tahojen pätevyysvaatimuksia pitäisi pystyä seuraamaan.
Tilanne on tällä hetkellä sellainen,
että esimerkiksi ammattikorkeakoulut voivat määritellä opettajien
pätevyydet itse. Tiedän ammattikorkeakouluja,
joissa sairaanhoitajaopiskelijoille sairaanhoitajien ammattiaineita
opettaa kemisti, fysioterapeutti tai joku ihan muun ammatin omaava
henkilö, jolla ei ole tietoa sairaanhoitajan työstä eikä sairaanhoitajan pätevyyttä.
Miten tällaisessa tilanteessa voidaan varmistaa opetuksen
laatu ja pätevyys?
Ammattitaitoisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön
varmistaminen edellyttäisi myös opettajien pätevyyden
varmistamista, ja nykyinen lainsäädäntö ei
sitä valitettavasti tee. Mielestäni sosiaali-
ja terveydenhuollon laillistetuissa ammateissa myös opettajien
pätevyys pitäisi lailla tai asetuksella varmistaa.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! Tässä sanotaan, että lakia
muutettaisiin siten, että lääkäriharjoittelijan
toimet laillistettaisiin vasta, kun hakijan koulutus on hyväksytty.
Siten lupa- ja valvontaviraston määräämiä palveluita,
lisäopintoja ja kuulusteluja voisi suorittaa vasta myönteisen
päätöksen jälkeen. Edellä olevan
perusteella voidaan olettaa, että muutos heikentäisi mahdollisuuksia
toimia valelääkärinä, mikä tietysti
olisi hyvä.
Laki säädetään myös
siksi, että terveydenhuollon ammattihenkilöt liikkuvat
yhä useammin maasta toiseen. On tärkeää tietää,
onko muissa maissa suoritettu pätevyys riittävä siihen, että toimitaan
esimerkiksi Suomessa lääkärinä. Valvira
asettaa edellytykset tutkintojen tai koulutuksen tunnistamiselle.
Valvira on hyväksynyt väärät
tutkintotodistukset vuonna 2010, joten lakia pitää päivittää selkeyttämään
pätevyysvaatimuksia. Valvonta on tärkeää EU-
ja Eta-maiden ulkopuolisista maista tulevan työvoiman osalta. Automaattinen
tunnistaminen nopeuttaa prosessia ja vähentää byrokratiaa.
Lääkäriharjoittelijaksi on voinut hakeutua
muusta maasta, jo ennen kuin Valviraan on edes otettu yhteyttä.
Jatkossa tämä ei olisi mahdollista, mikä on
tietysti hyvä asia.
Kielitaidon toteuttaminen on tärkeää potilasturvallisuuden
vuoksi, mutta kielitaitotodistusta ei ole voitu vaatia laillistamisen
ehtona EU:n vuoksi. Ammattipätevyysdirektiiviin vuonna 2013
tehdyt muutokset kuitenkin mahdollistavat kielitaidon testauksen
ammateissa, ja mielestäni kielitaito tulisi testata tulevaisuudessa
vielä tarkemmin.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä esityksestä.
On varmaan juuri tarpeen se, että julkisuudessakin olleet
uutiset valelääkäreistä tai
valehoitajista eivät toistuisi enää, mutta
toisaalta minä kyllä kannatan sitä, että meille
on mahdollista tulla ulkomailta työntekijöitä,
päteviä työntekijöitä.
Oikeastaan tässä haluaisinkin esittää toiveen
siitä, että laajennettaisiin tätä keskustelua
tästä vielä koskien näitten tutkintojen
tunnistamista ja tunnustamista nimenomaan, koska meillä on
kuitenkin myös hoitajapula. Tarkoitan nyt myöskin
näitä nimikesuojattuja ammattihenkilöitä ja
heidän tutkintojensa tunnistamisen helpottamista.
Mutta sitten tuo asia, minkä edustaja Mäkisalo-Ropponen
nosti esille: Se on myös omakohtainen kokemukseni, että se
on valitettavan totta, ja tähän täytyy
puuttua. Siinä on ollut nyt yksi tapa kiertää sitä,
että ei ole palkattu sitä ammattitaitoista henkilökuntaa.
Mutta toki siinä on ollut kysymys myös siitä,
että meillä on ollut jossain vaiheessa pula opettajista,
ja meillä on edelleen se ongelma, että kun ammatilliseen
opettajakorkeakoulutukseen vaaditaan ammattikorkeakoulu- tai ylempi
ammattikorkeakoulututkinto, ja meillä on edelleen opistoasteen
ihmisiä, opistoasteen koulutuksen saaneita insinöörejä,
sairaanhoitajia, joilla käytännössä,
voisi sanoa näin, yhdessä yössä on
sulanut se tutkinto alta. Siellä on hirvittävän
paljon vankkaa ammattitaitoa. Heillä on ammattiosaamista
vuosia työssä olleina ihmisinä. Jotenkin
haluaisin helpottaa sitä heidän mahdollisuuttaan
hakeutua ammatilliseen opettajakorkeakoulutukseen tai jotenkin tukea
siinä, että tätä ammattikorkeakoulututkintoa
tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa lähdetään
hankkimaan. Me kyllä olemme hukanneet jonkin verran sitä vahvaa
ammattitaitoa tässä tutkintouudistuksessa ja näissä pätevyysvaatimuksissa.
Keskustelu päättyi.