Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä laki on ollut puoli vuotta meillä talousvaliokunnassa käsittelyn alla, ja täytyy sanoa, että siinä on ollut monenlaisia kiemuroita, varsinkin kysymys KHT- ja HTM-tilintarkastajien rajanvedosta lämmitti kovasti tunteita niin valiokunnassa kuin kuultavissa ja valmistelevassa ministeriössä.

Tässä yhteydessä haluan todeta, että oma kokemukseni tältä alalta, joka menee kaudelle ennen eduskuntakautta, on kohtuullinen, ja olen joutunut käyttämään niin KHT- kuin HTM-tilintarkastajia ja -yhteisöjä ja muita ja jopa erottamaan niitä aika paljon. Tässä suhteessa tämä kirjainyhdistelmä ei kyllä tuo mitään lisäarvoa vaan ainoastaan se, että kyseinen tilintarkastaja omaa sen tiedon ja taidon, jota vaaditaan näiden vaativien tehtävien hoitamiseen, ja että sitä taitoa nimenomaan ylläpidetään.

Näin ollen me vilkkaan keskustelun jälkeen sitten valiokunnassa päädyimme siihen, että tähän lakiin ehdotettua 7 luvun 3 §:n 2 momentin säännöstä muutettiin niin, että nämä kaksi yhteisöä, KHT ja HTM, ovat tasavertaisia ja molemmat tilintarkastajat täyttävät EU:n direktiivin vaatimukset, mitkä koskevat tilintarkastajia. Molempien koulutus lisääntyy, eikä se, että kerran on suorittanut jommankumman tarkastustutkinnon, takaa sitä, että tulevaisuudessa olisi siinä pätevä, ellei jatkuvasti ylläpidä näitä taitoja.

Me myös valiokunnassa pidämme erittäin tärkeänä sitä, että tilintarkastajien koulutusta ja tutkintovaatimuksia kehitetään vastaamaan tilintarkastusalan todella muuttuvia vaatimuksia. Samoin tilintarkastajan tulee ottaa vastaan vain sellaisia toimeksiantoja, joita hän on pätevä hoitamaan. Laissahan säädetään vastuun tehosteeksi asetetuista seuraamuksista, jotka ovat mittavat, ja tämä on hyvä tunnistaa, kun ottaa vastaan tehtävän.

Toinen seikka, joka tässä laissa puhutti, oli vapaaehtoisten varausten tekeminen, ja tässä suhteessa päädyttiin selventävään tekstiin. Lähinnä tässä on kysymys siitä, että yleishyödylliset yhteisöt — kulttuuri, urheilu, liikunta, maamiesseurat ym. — jotka on lueteltu tekstissä, eivät joutuisi jostain syystä tarpeettoman verotuksen piiriin. Sen takia tässä on selventäviä tekstejä sen ympärillä.

Sitten lopuksi, olemme muittenkin veroseuraamusten kohdalta päätyneet siihen, että mietintömme sisältää lausuman, ehdotuksen, jolla edellytetään, että "hallitus viipymättä selvittää kirjanpitolainsäädäntöön tehtävien muutosten vaikutukset verolainsäädäntöön ja antaa lainsäädäntöön mahdollisesti tarvittavat muutosesitykset eduskunnalle".

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Tämä kirjanpitolain muutoshan perustuu kansainväliseen Ias-asetukseen, joka nyt sitten saatetaan kansalliseen lainsäädäntöön ja voimaan. Tämähän tulee koskemaan ensi sijassa listautuneita yhtiöitä eli yhtiöitä, joiden arvopapereilla käydään julkista kauppaa. Näitä yhtiöitähän on Suomessa noin 150 tällä hetkellä. Vapaaehtoisesti tähän voi myöskin liittyä ja tehdä tilinpäätöksensä näiden standardien mukaisesti. Eri asiantuntijakuulemisissa on tullut arvio siitä, että vapaaehtoisesti tämän tyyppisen uuden standardin mukaisen tilinpäätöksen tekisi vuosittain noin 50—100 yritystä. Lähinnä ne olisivat niitä yrityksiä, jotka suunnittelevat listautumista, tai niitä yrityksiä, jotka ovat ulkomailla listattujen yhtiöiden tyttäriä täällä Suomessa tai jotka ovat vahvasti jonkun asteisen kansainvälisen kaupan kohteena. Silloin niille on järkevää lähteä alkuvaiheessaan jo kansainvälisen tilinpäätöksen mukaiseen käytäntöön, jotta ne ovat vertailukelpoisia. Ennen kaikkea tämä koskee kansainvälisiä pörssiyhtiöiden tyttäriä täällä Suomessa.

Herra puhemies! Suuri muutos, jonka valiokunta teki ja jonka ed. Saarikangas täällä hyvin toi esille, oli tilintarkastukseen ja siihen liittyviin koulutukseen ja titteleihin tuleva muutos. Hallituksen esityshän lähti siitä, että Ifrs-standardien mukaiset tilinpäätökset yhtiössä vaativat KHT-tasoisen tilintarkastajan, ja tällä kannalla on myöskin erittäin vahvasti ollut ministeri Pekkarinen. Hän ei tällä hetkellä voi olla täällä esittelemässä omaa kantaansa, kun on virkatehtävissä. Hän lähti siitä, että tällä halutaan taata se varmuus, että kaikki menevät sen uuden, erittäin mittavan, 2 500 sivua sisältävän Ifrs-standardin soveltamisohjeen mukaisesti eikä minkäänlaisia aukkoja jää. Hän oli sillä kannalla ja on edelleenkin sillä kannalla, että korkeakoulututkinto on tässä se, joka täytyy suorittaa, ja kirjainyhdistelmän pitää olla KHT.

Valiokunta oli kuitenkin hieman toista mieltä, ja päädyimme sillä tavalla yhteisymmärrykseen tässä, että ministeri Pekkarinen ei myöskään tehnyt tästä sen enempää pelisääntö- kuin hallituskysymystäkään, vaan totesi niin, että valiokunta sitten ja eduskunta viime kädessä kantaa siitä vastuun, että asia toimii myöskin sillä, että molemmat, sekä KHT-tilintarkastajat että HTM-tilintarkastajat, tai näiden kyseisten kirjainyhdistelmien yhteisöt voivat suorittaa näitä Ifrs-standardin mukaisia tilinpäätösten tarkastuksia. Näin valiokunta esittää.

Molemmathan, sekä KHT että HTM, täyttävät tämän direktiivin mukaisen eli Ias-säädösten ja asetusten mukaisen pätevyysvaatimuksen, joten siitäkään ei ole kysymys, vaan ministeri Pekkarinen halusi vain omalta osaltaan varmistaa, että Parmalat-tyylisiä asioita ei tapahdu täällä meillä. Tietysti tähän samaan hengenvetoon täytyy todeta, että silloin, jos ehdoin tahdoin vilppiä tehdään, niin se ei ole tietenkään kiinni kirjainyhdistelmästä vaan ihan muista asioista. Ja toisaalta pelkkä kirjainyhdistelmä ei välttämättä takaa sitä osaamistasoa, joka tilintarkastajilla on, vaan se pätevöityminen tapahtuu sitten paneutumalla näihin asioihin. Myös tähän asiaan valiokunta aivan erityisesti kiinnitti huomiota, tilintarkastajien koulutustasoon, kokemustasoon ja siihen, että tällä tavalla myös yrityksille annetaan vastuuta valita sellaisia tilintarkastajia, että he pystyvät tämän uuden standardin mukaiset järjestelyt tarkastamaan. Tämähän tulee vastaan yrityksillä siinä, millä tavalla kansainvälisesti arvioidaan tilintarkastuksia, kun listautuneita yhtiöitä vertaillaan, ja jolleivät nämä tilinpäätöstiedot ole kohdallaan, se ei missään nimessä ole myöskään yrityksen edun mukaista. Tällä tavalla tähän logiikkaan myös valiokunta päätyi ratkaisussaan.

Samoin tällä olisi voinut olla myöskin heijastusvaikutuksia julkisen hallinnon tilintarkastajiin, JHTT:ihin, ja tämähän oli myös yksi peruste, miksi valiokunta lähti siitä, että molemmat, sekä KHT että HTM, ovat päteviä tekemään nämä tarkastukset.

Herra puhemies! Toinen merkittävä muutos, joka tässä lakiesityksessä oli ja jota ei sen kummemmin muutettu, on se, että pienten kirjanpitovelvollisten määrittäviä raja-arvoja korotetaan. Tämähän tarkoittaa sitä, että entistä harvempi pienyritys joutuu tekemään mittavat kirjanpitotyöt, ja päinvastoin tapahtuu niin, että pienet kirjanpitovelvolliset voivat laatia lyhennetyn taseen, jollei sitten varojen jako osakeyhtiöstä tai osuuskunnasta velvoita johonkin muuhun niiden säädösten perusteella. Eli tällä tavalla haluttiin myös tässä hallituksen esityksessä helpottaa toisaalta myöskin pienten yritysten mahdollisuuksia tehdä työtään.

Toinen asia, jonka jo ed. Saarikangas myöskin toi esille, olivat nämä varaukset, jotka paljon puhuttivat. Valiokunta halusi aika pitkästikin perustella mietintöönsä varsinkin yleishyödyllisten yhdistysten varausten/rahastojen tekemismahdollisuudet, ja mielestäni se on tässä hyvin tuotu esille, enkä käy sitä sen kummemmin toistamaan. Totean vain, että yleishyödyllisten yhdistysten ja yhteisöjen osalta tämä ei tuo minkäänlaista muutosta, vaan niiden voittovarojen rahastoiminen myöhempää käyttöä varten on edelleenkin mahdollista ja se käy selville sitten taseesta, että ylijäämä ei ole vapaasti käytettävissä vaan sen käyttökohde on jo määritelty.

Herra puhemies! Myös minä haluan toistaa tuon saman asian, joka täällä jo kertaalleen tuli, elikkä valiokunta haluaa myöskin niin, että hallitus selvittää viipymättä tämän kirjanpitolain erittäin mittavan muutoksen ja uudistuksen mukanaan tuomat vaikutukset verolainsäädäntöön ja tuo sitten mahdollisimman nopeasti, jos nähdään tarpeelliseksi, muutokset, jotka verolainsäädäntöön voitaisiin tai tarvitsisi tehdä.

Herra puhemies! Aivan lyhyesti seuraavasta päiväjärjestyksen asiasta, joka liittyy tähän tilinpäätösmuutokseen, eli laista Rahoitustarkastuksesta. Rahoitustarkastuslakiin myöskin ehdotetaan muutosta, ja se pohjautuu täysin tähän nyt tässä kohdassa käsiteltävään asiaan. Tämän nojalla Rahoitustarkastuksen tehtävänä on valvoa näiden osalta, jotka joutuvat pakollisesti tekemään Ifrs-tilinpäätökset, sen tilinpäätöksen oikeellisuutta. Tämä valvonta ei koske niitä yhtiöitä, jotka tekevät sen vapaaehtoisesti, ainoastaan niitä, joille ne ovat pakollisia.

Herra puhemies! En malta olla tässä yhteydessä sanomatta, että Rahoitustarkastuksen osalta me olemme useaan otteeseen lisänneet erilaisia tarkastusmuotoja tuolle meidän valvomallemme laitokselle. Tietysti sen toimintaa pitää myös arvioida sillä tavalla, että sen pitää pysyä kehityksen kulussa mukana ja omilla toimillaan myöskin tehostaa toimintaa. Mutta myöskin meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että sillä on riittävät resurssit, elikkä tässä katsotaan myöskin niin Rahoitustarkastuksen suuntaan kuin myös sen toiminnan rahoituksen suuntaan, että siellä on riittävät resurssit.

Reijo Kallio /sd:

Herra puhemies! Oleelliset muutokset nyt käsiteltävässä lakiesityksessä koskevat kansainvälisten tilinpäätösstandardien vapaaehtoista ja pakollista soveltamista sekä arvostus- ja jaksotussäännöksien muuttamista, mutta kuten edellä edustajat Saarikangas ja Leppä jo totesivat, talousvaliokunnan käsittelyssä puhutuimmiksi asioiksi nousivat HTM-tilintarkastajien asema ja toisaalta sitten mahdollisuus tehdä vapaaehtoisia varauksia.

Hallitushan lähti esityksessään siitä, että kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittuja tilinpäätöksiä olisivat oikeutettuja tarkastamaan ainoastaan KHT-tilintarkastajat tai KHT-yhteisöt. Tämä tietenkin perustellusti herätti hämmennystä ja kritiikkiä HTM-tilintarkastajien keskuudessa. He katsoivat, että perusteettomasti oltiin rajoittamassa heidän ammatinharjoittamistaan. Tämä reaktio oli minun mielestäni perusteltu siksikin, että HTM-tilintarkastajat tekevät jo tänään niin vaativia tilintarkastustehtäviä kuin mitä tuo mukanaan aikanaan Ifrs-standardien käyttöönotto.

Ed. Saarikangas viittasi jo myös siihen, että EU:n tilinpäätösdirektiivi ei edellytä mitään jakoa tilintarkastajien kesken. Sekä KHT- että HTM-tilintarkastajat täyttävät EU:n direktiivin hyväksyttyjä tilintarkastajia koskevat vaatimukset. Mielestäni tämä valiokunnan tekemä muutos hallituksen esitykseen oli hyvä ja perusteltu, ja tämä muutos myös vaikuttaa siihen, että tilintarkastus ja siihen liittyvä asiantuntemus ei siirry pelkästään suuriin kansainvälisiin tilintarkastusyhtiöihin.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ehkä pienenä kommenttina tässä edellä puhuttuihin totean, että kun muistamme, mitä on tapahtunut suurissa yhtiössä, missä KHT-tilintarkastusyhteisöt ovat olleet toiminnassa, Enron, Parmalat ja muut, niin tämähän oli eräs perusteluistani, kun lähdin puoltamaan tätä HTM:n mukaanottoa nimenomaan sillä, että oli tämä yhteisö KHT tai mikä tahansa, niin jos tarkoitus on olla epärehellinen, silloin siinä onnistuu.

Toinen seikka, jonka vuoksi HTM:n mukana olo on tärkeätä, on se, että sillä estetään, että suuret kansainväliset yhteisöt saavat koko tilinpäätösvallan tässä maassa ja sitä kautta hyvin paljon arvokkaita työpaikkoja saattaa kadota.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Täällä kollegat ovat hyvin jo edellä tuoneet esille ne seikat, joista valiokunnassa eniten keskustelimme, siirtymäajasta, HTM-tilintarkastajien asemasta ja vapaaehtoisista varauksista.

Ehkä sen verran vielä haluan kommentoida, että tuntuu tosiaan hyvin erikoiselta, että kauppa- ja teollisuusministeriö halusi ikään kuin kyökin kautta lähteä tuomaan tällaista sääntelyä, ketkä saavat tarkastaa näitä uuden standardin mukaisia tilinpäätöksiä. Todellakaan, ihan niin kuin ed. Saarikangas edellä toi esille, tämä ei suinkaan johtunut direktiivistä, vaan oli aivan kotikutoista, ja jollakin tavalla tuntuu hämmentävältä, että kauppa- ja teollisuusministeriö halusi lähteä ohjaamaan lainsäädännön kautta sellaista asiaa, jonka varmasti markkinat kyllä ihan itse osaavat hoitaa, eli valitsevat sen pätevimmän, parhaimman mahdollisen tilintarkastajan.

Toinen asia, josta ed. Kallio mainitsi ja joka minusta ei todellakaan myöskään valiokunnassa saanut tarpeeksi paljon käsittelyaikaa, on ylipäätänsä tämä muutos, mitä Ias—Ifrs tuo mukanansa. Meillä Suomessa aina perinteisesti kirjanpidon ja verotuksen välinen kytkentä on ollut hyvin tiivis. Nyt todellakin tämä uusi standardi purkaa tätä kytkentää ja omaisuuserien arvostaminen tulee tulevaisuudessa tapahtumaan käypään arvoon eikä enää hankintamenosta, niin kuin tähän saakka. Tämä on minun mielestäni valtavan suuri mullistus ja saattaa pahimmillaan johtaa kyllä paljon suurempiin talousrikoksiin ja, voisiko sanoa, ehkä ihan tietämättä tehtyihin virheisiin, kuin olemme nähneet jonkin Enronin tai Parmalatin kohdalla.

Tässä minun mielestäni on todellakin se ongelmakohta, ja toivon, ja ihan niin kuin täällä lausumassa on painavasti sanottu, haluamme sen, että hallitus viipymättä tosiaankin selvittää nämä muutokset, joita verolainsäädäntöön on tehtävä. Siitä huolimatta tämäkään ei vielä poista sitä, mitä Ias tuo kaiken kaikkiaan mukanaan.